Uutiset YLE Oulu

Sudanista Suomeen lapsena muuttanut näyttelijä Geoffrey Erista: “Olen asunut Suomessa yli 25 vuotta ja tunnen itseni edelleen vieraaksi tässä yhteiskunnassa”

Kaksi työmiestä tuijottaa, kun Geoffrey Erista tanssii. Eristan liikkeet ovat intensiivisiä ja herkkiä. Ympäristö on rouhea ja karu.

Ollaan Helsingin Sompasaaressa ruosteisella proomulla, jonka laidat on maalattu täyteen graffiteja. Haalarimiehet kurkkivat uteliaina, mitä heidän työmaallaan tapahtuu. Toinen pistää tupakaksi.

Geoffrey Erista, 36, on näyttelijä, tanssija ja esitystaiteilija. Nyt hän improvisoi näytteeksi tämän jutun kuvia varten. (Voit katsoa Eristan tanssia klikkaamalla alla olevaa kuvaa.)

Erista on teoksissaan käsitellyt rodullistettua kehoa, ihonväriä ja sukupuolta. Pohtinut, miltä tuntuu olla se, joka on aina arvottavan katseen kohteena ja johon viitataan jonakin toisena, normaalista poikkeavana.

Turku oli synkkä mutta voitti Sudanin

Geoffrey Erista on sudanilais-ugandalaisten vanhempien lapsi. Hän muutti Suomeen keskelle syvintä lamaa 1990-luvulla. Perhe lähti Sudanista sisällissotaa pakoon, koukkasi Egyptin ja Kairon kautta ja saapui Suomeen. Geoffrey oli seitsemän. Oli kesä. Suomalainen katukuva oli valkoinen. Oli vain länsimaalaisen näköisiä ihmisiä.

– Ilmapiiri oli synkkä, mutta se voitti synnyinmaassa riehuvat mellakat ja vuosien sisällissodan. Täällä ei tarvinnut väistellä luoteja. Olin ollut pitkään matkalla. Tuli fiilis, että olen tullut perille, Erista sanoo.

"Olin ollut pitkään matkalla. Tuli fiilis, että olen tullut perille." Geoffrey Erista

Ensimmäiset vuodet Erista asui perheineen Turussa, Varissuon monikulttuurisessa kaupunginosassa, jossa puhuttiin kymmeniä kieliä. Koulussa yli puolet oppilaista oli ulkomaalaistaustaisia.

– Kaveri saattoi lähteä kesken pihaleikkien rukoilemaan, eikä sitä pidetty outona asiana. Leikki jatkui, kun hän tuli takaisin. Opin, että ihmisillä on eri kulttuureja ja tapoja, eikä kaikilla ole samanlaista päivärytmiä kuin minulla.

Varissuon työttömyysaste oli Turun suurimpia ja lähiö kärsi huonosta maineesta. Erista kuitenkin kokee, että se oli hyvä paikka kasvaa. Oli yhteisöllisyyttä. Kaikki olivat samassa tilanteessa, vieraassa maassa, jossa yritettiin integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Lapset löytävät aina syyn kiusata. On se sitten vääränlaiset vaatteet, kampaus tai silmälasit. Minun kohdallani nimittely johtui ulkonäöstä. Viitattiin fyysisiin ominaisuuksiini, Geoffrey Erista sanoo.Pekka Tynell / Yle A niin kuin aurinko, B niin kuin banaani

Erista muistelee, että vielä 1990-luvulla hänen suomalaisen koululuokkansa seinää kiersivät kirjainmallit. Niissä oli sana ja kuva: A niin kuin aurinko, B niin kuin banaani, M niin kuin mökki. N-kirjaimen kohdalla oli hihattomassa paidassa juoksevan lihaksikkaan tummaihoisen miehen kuva.

– N niin kuin urheilija? N niin kuin juoksija? Ei, vaan “N niin kuin n*”. Punaiset huulet ja punainen paita korostivat hänen tummaa ihoaan. Pikajuoksija oli ainoa ihmishahmo kirjainesimerkeissä. Se asetti juoksijan samaan joukkoon mökin kanssa, esineellisti hänet ja oli rasistinen.

Koulussa Eristalle huudeltiin. Ne, jotka nimittelivät, olivat suomalaisia.

– Haukuttiin ihonväristä, koska siihen ei ollut totuttu. On selvää, että lapset eivät keksi sellaisia sanoja. He kuulevat niitä vanhemmiltaan. Se vaikutti minuun niin, että en koskaan tuntenut kuuluvani joukkoon.

Näyttelijä kepposteli jo kersana

Erista oppi suomen kielen, harrasti yleisurheilua ja palloilulajeja ja sai ystäviä: vietnamilaisia, venäläisiä, irakilaisia ja myös suomalaisia.

– Kahden kulttuurin välissä kasvamiseen liittyy voimakas muukalaisuuden ja juurettomuuden tunne, Geoffrey Erista sanoo.Pekka Tynell / Yle

Näyttelijän lahjat puskivat pintaan jo pienenä poikana. Eristalla oli tapana tehdä ystävänsä kanssa kepposia. He kiipesivät korkealle kalliolle. Kun ohi kulki aikuinen, jompikumpi liukui rinnettä alas, pudottautui dramaattisesti kadulle ja teeskenteli tajutonta.

Toinen täydensi kohtausta huutamalla ja itkemällä kauhuissaan. Kun pojat saivat aikuiset säikähtämään, he paljastivat vedätyksen nauramalla. Osa ymmärsi huumoria, osa ei.

– Olimme pieniä lapsia, saimme nopeasti anteeksi. Olen myöhemmin kelannut, että se oli ensimmäisiä näyttelijäntyön harjoitteita. Kepposessa yhdistyivät eläytyminen, äänenkäyttö ja fyysinen ilmaisu.

Katutanssin roolimalli tuntui ahtaalta

Erista seurasi isoveljensä esimerkkiä ja alkoi harrastaa katutanssia. Sille ovat ominaista kilpailu ja toisen päihittäminen.

– Varsinkin breakdance-battlekulttuuriin liittyy maskuliinisiksi miellettäviä ominaisuuksia: dominoiminen, tilan ottaminen, toisen alistaminen. Kaikki tapahtuu elekielellä.

"Meissä kaikissa on maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä. Tuntui ristiriitaiselta ahtaa itseään mihinkään ylimaskuliiniseen raamiin." Geoffrey Erista

Erista vierastaa lokeroimista. Hän koki katutanssin antaman miehen mallin paineiseksi.

– Meissä kaikissa on maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä. Tuntui ristiriitaiselta ahtaa itseään mihinkään ylimaskuliiniseen raamiin, koska minussa on paljon muuta, myös niin sanottuja feminiinisiä piirteitä.

Myös suomalaisessa koulussa arvostettiin, kun oli hallitseva ja vahva. Jos itki tai hoivasi, pidettiin heikkona. Pää pystyyn, ole mies, pojille sanottiin. Sama pätee afrikkalaiseen kulttuuriin, jossa perheen hierarkia on hyvin patriarkaalinen.

– Jos poika omaksuu feminiinisiä piirteitä, hän ottaa askeleen pois perheenpään roolista. Ajatellaan, että hän on heikko yksilö, ei osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä, on kelvoton ja helposti alistettavissa.

Oi Romeo! Miks olet Romeo?

Yläasteella Erista meni ilmaisupainotteiseen Naantalin Suopellon kouluun. Hän innostui teatterista.

Kahdeksannella luokalla hän näytteli nimiroolin Shakespearen Romeossa ja Juliassa. Ensi-illassa jännitti.

– Kun astuin näyttämölle, tuntui kuin sielu olisi karannut ruumiista. Ääni sisälläni sanoi, että wau, tämä on siistiä. Tätä haluan tehdä. Olen ollut lapsesta asti herkkä ja tunteellinen. Tuntui, että näyttelemisen kautta pystyn jatkamaan leikkiä.

– Minua eivät kiinnosta roolit, joiden kärki on vain erilaisuudessa, roolit, joiden tehtävä on tuoda ainoastaan erilaisuus näkyväksi. Ei kukaan halua ikuisesti näytellä maahanmuuttajaa.Pekka Tynell / Yle

Erista oppi, että hänen sisältään löytyy monia persoonia, jotka voivat kokea asioita eri tavalla.

– Näyttelijän tehtäviin kuuluu tutkia eri näkökulmista, millaista on elää jonkun elämää. Ihmismielen ja erilaisten ihmisten ymmärtäminen on näyttelemisen perusajatus.

Teatteri vaikutti myös tanssiin. Eristan liikekielestä tuli hauraampaa.

– Se ei ollut enää ylimaskuliinista uhoa vaan pehmeää ja huokoista. Jotkut saattoivat pitää minua naisellisempana tai heikompana, koska minulla oli tällaisia harrastuksia.

Paha olo purkautui kapinana

18-vuotiaana Erista muutti yksin Ouluun ja meni lukioon. Koulunkäynnistä oli tullut Varsinais-Suomessa vaikeaa. Erista kapinoi auktoriteetteja vastaan ja joutui tekemisiin poliisin kanssa. Välit vanhempiin tulehtuivat.

– Teinivuodet olivat sekamelskaa. Minulle kehittyi hiljalleen psyykkisiä ongelmia ja käytöshäiriöitä. Käytin päihteitä ja ajauduin erilaisiin ongelmiin. Opiskelumotivaationi hiipui, enkä juurikaan viihtynyt enää koulussa. Aloin viettää entistä enemmän aikaa kaduilla.

Erista muutti Ouluun, koska halusi ottaa itseään niskasta kiinni, saada otteen elämästä. Hän oli kasvanut kahden kulttuurin välissä ja koki voimakasta muukalaisuutta ja juurettomuutta. Hänellä oli identiteettikriisi.

– Nuorena tuntui, etten kuulunut oikein mihinkään, en Afrikkaan enkä Eurooppaan. Olo on vieläkin ristiriitainen. Olen asunut Suomessa yli 25 vuotta ja tunnen itseni edelleen vieraaksi tässä yhteiskunnassa.

"Ihmiset eivät halua istua minun viereeni julkisissa kulkuvälineissä. Kun minulle puhutaan, puhutaan englantia tai selkosuomea. Tällaiset asiat viestivät, että et kuulu tänne, et ole suomalainen." Geoffrey Erista

Tunteeseen vaikuttaa tapa, jolla ihmiset arkisissa tilanteissa suhtautuvat. Erista kuvailee sitä sanalla mikroaggressio.

– Ihmiset eivät halua istua minun viereeni julkisissa kulkuvälineissä. Kun minulle puhutaan, puhutaan englantia tai selkosuomea. Tällaiset asiat viestivät, että et kuulu tänne, et ole suomalainen. On vaikea pitää kiinni asiasta, joka ei pidä kiinni sinusta.

Erista muistuttaa, että jokaisen ihmisen identiteetin kulmakivi, elämän perusta, on se, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Erista löysi hyväksynnän teatterin ja tanssin parista.

– Ehkä juuri siksi veri vetää näyttämölle, että voin olla siellä kuka tahansa, milloin tahansa. Siinä yhteisössä on tunne, että tulen hyväksytyksi.

Geoffrey Eristalle on elintärkeää ilmaista itseään. Jos luovuutta ei pääse purkamaan, tulee onnettomaksi. – Jos en pääsisi päästelemään höyryjä, olisin tunteiden kanssa kävelevä aikapommi, hän uskoo.Pekka Tynell / Yle Rasismi ei ole pelkkää huutelua

Erista kokee, että rasismia väheksytään. Se käsitetään huuteluna tai vihafoorumien räyhäämisenä. Arjen rasismi on kuitenkin paljon laajempaa.

– Se näkyy valtarakenteissa. Kenet tai minkänimiset kutsutaan työhaastatteluun, kenelle tarjotaan asuntoja. Ketkä pyydetään koe-esiintymisiin ja keille annetaan roolit.

Eristalle sukupuoli ja ihonväri ovat asioita, joita hän ei voi paeta. Hän ei kuitenkaan halua käsitellä työssään ikuisesti vain toiseutta, esittää aina vain marginaalissa elävää afrikkalaistaustaista miestä.

– Minulla on sudanilais-ugandalaiset sukujuuret, mutta sillä ei ollut harrastajateatterissa tai opiskellessa merkitystä. Myöhemmin huomasin, että ihmiset katsovat minua eri tavalla. Näkevät vain yhden puolen – stereotypian mustasta miehestä.

Se ilmenee Eristan mukaan siinä, millaisia työtarjouksia hän saa.

– Halvennan itseäni ja vahvistan ennakkokäsityksiä afrikkalaistaustaisista, jos näyttelen esimerkiksi siivoojaa, rikollista, rap-artistia tai laitonta maahanmuuttajaa.

Suomessa ollaan vielä kaukana siitä, että roolittaminen olisi aidosti värisokeaa, että kuka tahansa voisi näytellä ketä tahansa, että roolittaessa ei mentäisi etnisyys edellä.

– Haluan näytellä ihmistä, en ihonväriä. Ne roolit, joiden kärki on vain erilaisuudessa, ovat yksiulotteisia. En halua vahvistaa roolivalinnoillani stereotypioita tai väärinkäsityksiä afrikkalaistaustaisista ihmisistä.

Hänestä kuullaan vielä

Erista valmistui viime keväänä Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta. Hänen taiteellinen opinnäytetyönsä oli nimeltään N.E.G.R.O. – Nhaga & Erista Growing ’n Reaching Out. Se käsitteli rodullistamista ja toiseuttamista.

N.E.G.R.O. valittiin suoraan Tampereen teatterikesä -festivaalille, mikä on merkittävä meriitti vastavalmistuneelle näyttelijälle.

Vastaanotto oli ylistävä. Aamulehden kriitikko arvioi, että tähti on syntynyt. Helsingin Sanomissa Eristaa kuvattiin vangitsevaksi ja muuntautumiskykyiseksi esiintyjäksi.

Eristan mielestä on epäkohta, että suomalaisissa esittävissä taiteissa ei juurikaan näy muuta kuin valkoista ihonväriä. Yhteiskunta monikulttuuristuu, mutta sitä ei huomaa näyttämöllä.

– Siellä pitäisi olla enemmän taiteilijoita eri sosiaalisista ja kulttuurisista taustoista. Olisi hienoa nähdä eri-ikäisiä kehoja erilaisista etnisistä taustoista, koska Suomi on jo sellainen. Jos teatterissa olisi erivärisiä ihmisiä, vältyttäisiin siltä, että aina kun näyttämöllä on ei-valkoinen esiintyjä, se on kannanotto.

Eristan tanssitaidetta voi nähdä lokakuussa. Hän on mukana Mikko Makkosen Actions x Figures -tanssiteoksessa, jossa käsitellään maskuliinisuutta. Esitys vierailee Kuopiossa Tanssiteatteri Minimissä.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28. syyskuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Henry Hanikka: "Rupesin oikein miettimään, miten mustaa miestä näytellään" – kolme tarinaa muuttuvasta Suomesta

Saako laiha esittää lihavaa, homo heteroa, valkoinen tummaihoista – mikä on teatterissa sallittua?

Utajärven kotiseutumuseossa näytteillä olevan pommin vuotaminen johti eristämiseen

Pelastuslaitokselle tuli perjantaiaamuna yhdeksän aikaan hälytys Utajärven kotiseutumuseoon. Siellä oli siirretty sodanaikaista lentopommia, josta valuva neste oli herättänyt siirtäjien huolen.

Kyseessä on palopommi, joka on alkuperäisessä muodossaan. Utajärven kotiseutuyhdistyksen sihteerin Anna-Liisa Valtasen mukaan se sisältää siis oletettavasti räjähdettä.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kävi eristämässä alueen ja poliisipartio on mennyt paikalle. Puolustusvoimat hoitaa tilanteen loppuun.

Kerromme kohta lisää.

Ateriapalvelujen lakko kutisti Oulun koulujen ruokalistat – paikoin on syöty vettä ja leipää

JHL- ja Jyty-ammattiliittojen päivän mittainen lakko on näkynyt tänään oululaiskoulujen ruokailuissa. Työtaistelun takia lämpimiä eikä oikein kylmiäkään aterioita pystytty tarjoamaan kaikissa kouluissa.

Kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan jakelujärjestelyissä on ollut ongelmia. Tarjolla on ollut ainakin leipää ja vettä tai mehua.

– Hedelmien ja jugurttien jakelu ei ole kovin hyvin toteutunut, ja kouluateria on ollut varsin vaatimaton eikä täytä minkäänlaisia ravintosuosituksia.

Penttilän mukaan kaupunki on tehnyt parhaansa lyhyessä ajassa, sillä tieto lakosta tuli vasta eilen iltapäivällä.

– Pääasia oli, että saimme päiväkoteihin järjestetty lämpimän ruoan, sivistys- ja kulttuurijohtaja toteaa.

Tänään useissa oululaiskouluissa lähinnä rehtorit ovat hoitaneet lounastauon tarjoilut esille.

Oulun ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värtön mukaan näin voidaan poikkeustilanteessa toimia. Hänen mukaansa koulun keittiöissä kuka vaan voi jakaa ruokaa, kunhan se ei ole pakkaamatonta ruokaa, viitaten hygienia-asioihin. Rehtorit ovat siis huolehtineet leipien ja levitteiden esille nostosta.

Tuiran koulun toisen vuosiluokan opettaja Emilia Kannus avaa päivän pelkistettyä menua.

– Meidän koululla oli leipää levitteen kanssa ja juomaa, maitoa tai vettä. Neljäsosalla oppilaista ei ollut eväitä mukana. Osalla oppilaista oli runsaatkin eväät.

AVI: Kunnilla on vahva velvoite järjestää lämmin kouluruoka

Kuntien kouluruokajärjestelyjä lakkotilanteessa on käsitelty esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirastossa. Sen mukaan perusopetuslakia on tulkittava niin, että kunnan on tarjottava lämmin ateria oppilaille tavallisena koulupäivänä.

Tuoreimmat AVI:n ratkaisut ovat tältä viikolta. Esimerkiksi Turun kaupunkiin liittyvässä ratkaisussa todetaan, että edellisenä päivänä tullut lakkoilmoitus ei vapauta kuntaa ateriavelvollisuudestaan, koska työtaistelu ei aiheuta valmiuslain mukaista poikkeusoloa opetukseen.

Viranomainen on käsitellyt tilanteita kantelujen perusteella. Oulun kaupungin sivistus- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että he eivät ole olleet tietoisia Lounais-Suomen AVI:n linjauksista, mutta korostaa, että aterioiden eteen on Oulussa tehty kaikki mahdollinen.

– Jos valvova viranomainen haluaa asiasta lausua, niin se on heidän oikeutensa ja me reagoimme sitten siihen.

Levi ja Ruka avaavat hiihtokauden jo ensi viikolla, muut seuraavat marraskuussa – rinnekeskuksista vakuutetaan, että turvallisuudesta ei tingitä

Lapin hiihtokeskukset odottavat ensi talvea paikkaamaan koronakevään menetyksiä. Hiihtokeskuksissa kotimaan matkailijoiden osuus lipunmyyntiluvuista on ollut perinteisesti suuri, ja odotukset ovat korkealla.

Levillä varaustilanne näyttää plussaa jo lokakuulle ja heti kauden alussa odotetaan runsaasti kotimaisia matkailijoita, sanoo Levi Ski Resort Oy:n liiketoimintajohtaja Marko Mustonen.

– Nyt ollaan kymmeniä prosentteja paremmassa tilanteessa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelän keskuksille viime talvi oli huono ja vähäluminen, mutta Lapissa vauhti oli jopa ennätysmäistä, kun jarrua painettiin kesken kevään sesongin.

Kaikki Lapin keskukset Suomua lukuun ottamatta sulkivat maaliskuun puolivälin jälkeen hissit ja rinteensä. Tappiot merkittiin miljoonissa euroissa.

– Talvesta selvittiin kuitenkin aika kuivin jaloin, voi sanoa, toteaa Sport Resort Ylläs Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virranniemi.

Samaa vakuutetaan Pyhätunturilla, vaikka kausi katkesi kesken ja tuhansia matkailijoita jäi saapumatta.

– Olihan se dramaattista, asiakkaita jäi tulematta ja euroja saamatta. Tässä on ollut rohkaiseva kesä ja keväästä selvitään, kertoo puolestaan Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Jusu Toivonen.

– Kyllähän korona ison jäljen jätti meidänkin liiketoimintaan ja myyntiin kaiken kaikkiaan, mutta alkusokin jälkeen on päästy eteenpäin, sanoo Levi Ski Resortin liiketoimintajohtaja Marko Mustonen.Pekka Viinikka / Yle

Pyhän ja Ylläksen rinneyhtiöissä liikevaihdosta hävisi noin miljoona, kun lipunmyynti tyssäsi keväällä kuin seinään. Astetta suuremmassa hiihtokeskuksessa Levillä kirjattiin rinnetoiminnassa noin viiden miljoonan euron tappiot.

Kevään pysähdyksestä pyrähdetään uuteen

Levi Ski Resortin liiketoimintajohtaja Marko Mustosen mukaan katse on jo tulevassa talvessa. Levi avaa kautensa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Rukan kanssa yhtä aikaa, 2.10. Se on viikkoa viime vuotta aiemmin.

Aikaisen avauksen mahdollistaa viime keväänä varastoitu lumimassa.

– Sitä varastoitiin Levin eturinteeseen 100 000 kuutiota. Kesän aikana siitä haihtui osa ja levitettävää on noin 55 000–65 000 kuutiota. Se levitetään ja tasoitetaan tulevina päivinä rinteeseen, Marko Mustonen toteaa.

Rinnetyöntekijät poistavat valtavia suojapeitteitä lumikasoista, joista suurimmassa on lunta kymmeniä tuhansia kuutioita.Pekka Viinikka / Yle

Lapin hiihtokeskuksilla on koko tulevasta kaudesta hyvät odotukset, sillä kotimaisuusaste on korkea verrattuna useaan muuhun toimialaan ja pohjoisen matkailuyritykseen. Levin, Pyhän ja Ylläksen rinneyhtiöiden asiakkaista on noin 85 prosenttia kotimaasta.

– Sen puolesta voi odottaa ihan kohtuullistakin talvea, jos ei mitään ylimääräisiä rajoituksia tule, miettii Ylläksen rinnetoiminnasta vastaava Sport Resort Ylläs Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virranniemi.

Esimerkiksi Aurinkomatkat on havainnut Lapin matkoissa markkinaraon ja ilmoitti ryhtyvänsä myymään pakettimatkoja Lappiin ja Kuusamoon.

Virranniemen mukaan epävarmuutta tuo kuitenkin epätietoisuus siitä, miten koronatilanne kehittyy.

Pyhä ja Ylläs avaavat kautensa perinteisesti marraskuussa. Pyhällä laskettelukausi starttaa marraskuun 19. ja Ylläksellä 21. marraskuuta.

Lue lisää: Ruskaveteraanien sijaan tunturikeskuksissa on nyt paljon Riku Oksasen kaltaisia ensikertalaisia: "Pikku suklaaherkku ja lapset jaksavat taas kävellä"

Levi avaa kautensa samaan aikaan Rukan kanssa, viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna.Pekka Viinikka / Yle Turvallisuus etusijalla, selkeät ohjeet tulossa

Hiihtokeskuksista vakuutetaan, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus on etusijalla tulevalla kaudella.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys SHKY ry on laatimassa yhteisiä turvallisuusohjeita hiihtokeskuksille. Niiden on tarkoitus olla valmiina ensi viikolla, kun Levi ja Ruka avaavat kautensa.

SHKY:n toiminnanjohtaja Harri Lindforsin mukaan tärkeintä on vastuullinen toiminta.

– Sinänsä laji on kiitollinen, koska lasketellaan ulkoilmassa ja rinteessä on pakko pitää turvavälejä. Tässä painotetaan asiakkaiden käyttäytymistä lippu- ja hissijonoissa sekä vuokraamoissa ja kuinka keskukset mahdollistavat ne.

Viime keväänä turvatoimista otettiin jo osa käyttöön, kun koronapandemia alkoi puskea päälle. Levi Ski Resortin liiketoimintajohtaja Marko Mustosen mukaan jo niissä otettiin kantaa esimerkiksi liikkumiseen hisseissä ja palvelurakennuksissa.

– Siitä ei olla viime kuukausina herpaannuttu, vaan koko ajan katsotaan tilanteen mukaan ja otetaan henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus huomioon, Mustonen painottaa.

Levillä ja Ylläksellä on Lapin ainoat gondolihissit. Maskisuositusta gondoliin ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa, vaikka sitä on Ylläksellä harkittu.

Levillä matkustetaan gondolihississä pääosin samoilla ohjeilla kuin viime keväänä: ihmisten määrää rajoitetaan ja jonoissa pidetään turvavälit. Marko Mustosen mukaan ohjeissa nojataan alan suosituksiin.

– Kaikkeen ollaan varauduttu, toteaa Marko Mustonen.

Lue myös:

Matkustus sakkaa ja hotelliala on kriisissä, mutta luottavaisimmat uskaltavat yrittää uutta: Turussa pääsee yöksi vaikka vankilan muurien sisään

Miltä risteilymatkustuksen tulevaisuus näyttää? Bisneksen voivat pelastaa nopea toipuminen koronasta ja lyhytmatkailun suosio, sanoo tutkija Tapio Karvonen

Lähtisitkö sinä pakettimatkalle Suomeen? Näin matkailualalla toivotaan kotimaan valmismatkojen pelastavan kärsivää alaa

Matkanjärjestäjä Aurinkomatkat ilmoitti tänään aloittavansa pakettimatkat kotimaan matkailijoille Lappiin. Kuusamoon pääsee valmismatkalle jo lokakuussa ja Lappiin marraskuussa.

Suomeen suunnatussa pakettimatkassa on historian havinaa.

Edellisen kerran Lapin valmismatkalle suomalaiset suuntasivat niinkin kauan kuin 33 vuotta sitten.

– Vuonna 1987 Finnmatkat teki 10 lennon sarjan Finnairin DC9 -koneilla ja hotelleina olivat Pallas, Olos ja Äkäslompolo, muistelee Lapland Hotels-ketjun omistaja Pertti Yliniemi.

Uudelleen lanseeratulla pakettimatkalla on selvä syy. Lomamatkat ulkomaille eivät nyt vedä.

– Tällä hetkellä meillä ei ole yhtään kohdetta auki. Kaikki myynnissä olevat kohteet ovat punaisia maita eli tilanne ei näytä sen suhteen kovin valoisalta, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

Pakettimatkojen uskotaan kiinnostavan tuhansia suomalaisia, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.Tiina Jutila / Yle

Toisaalta kotimaan pakettimatkalle on havaittu myös tarvetta.

– Tiedämme, että kaikissa asiakasryhmissä perheistä ikäihmisiin löytyy matkustajia joilla on kiinnostusta näihin tuotteisiin. Tutkimuksiemme mukaan meiltä on puuttunut tällainen valmismatka, jossa kaikki on paketoitu yhteen eli asiakas saa lennon, majoituksen, kuljetuksen ja tulevaisuudessa myös aktiviteetit, kertoo Kousa.

Lappi ei ole aina kallis

Pakettimatkailu voi myös muuttaa mielikuvaa Lapin hinnoista.

– En usko, että hinnat laskee. Paketointi tuo kuitenkin esille selkeästi piikkisesongit, jolloin hinnat ovat korkeita. Kun matkustaa vähän piikkisesongin ulkopuolella, niin ei Lappi ole yhtään sen kalliimpi kuin mikään muukaan matkailukohde, Kousa sanoo.

Kousan mukaan esimerkiksi kolmen päivän matkat torstaista sunnuntaihin alkavat alle kolmesta sadasta eurosta ja viikon matkoja lauantaista lauantaihin saa alle neljänsadan euron.

Lapin matkan voi saada piikkisesongin ulkopuolella muutamalla satasella kerrotaan Aurinkomatkoista.Pentti Kallinen

Aurinkomatkat odottaa Lapin pakettimatkojen houkuttelevan vähintään tuhansia matkailijoita lokakuusta toukokuun alkuun kestävän kauden aikana.

Matkalaisia odottaa 120 000 vuodetta

Muutama tuhat pakettimatkailijaa eivät kuitenkaan riitä pelastamaan matkailuyrittäjien liiketoimintaa.

– Aurinkomatkojen mittakaavassa tämä on pientä, kun päätoiminta on lomamatkailu aurinkoisiin kohteisiin. Tästä tulee kuitenkin merkittävä lisä meidän liiketoimintaamme, Kousa sanoo.

Majoitustilaa on paljon tyhjänä.Tapani Leisti / Yle

Pohjoisen matkakohteissa toivotetaan tervetulleeksi muutkin kotimaan matkalaiset, sillä kohteet on usein mitoitettu ja monet elämyspalvelut laadittu ulkomaan matkailijoiden määrän ja toiveiden mukaan.

– Lapissa ja Kuusamossa on yhteensä 120 000 vuodepaikkaa. Tänne voisi järjestää 7-8 miljoonaa kolmen päivän lomaa eli meille kyllä mahtuu. Suomalaiset matkailijat ovat tässä hyvä lisä, mutta eivät riittävä, sanoo Lapland Hotels -konsernin omistaja Pertti Yliniemi.

Kotimaan pakettimatkoja vaikea saada kannattaviksi

– Ala on todellisessa kriisissä ja hädässä. Sinänsä Aurinkomatkojen avaus tuottaa kotimaan pakettimatkoja on erinomainen, mutta se on vain reaktiota siihen, että normaalimarkkina on sulanut alta pois. Pitää siis keksiä jotakin mielenkiintoista myytävää, josta tulee edes jonkinlaista kassavirtaa, sanoo Matkapojat yhtiön toimitusjohtaja Ari Penttilä.

Pakettimatkat tarvitsevat paljon matkustajia ollakseen kannattavia arvioidaan Matkapojista.Marcus Rosenlund

Ongelmana on myös Penttilän mukaan se, että kotimaassa pakettimatkoja on vaikea saada kannattamaan.

– Suomi on erinomainen kohde ja ansaitsee laajan kotimaan matkustuksen. Meille esimerkiksi Ahvenanmaa on ollut tänä kesänä erinomainen. Matkanjärjestäjien pitää kuitenkin liikuttaa suuria volyymeja, jotta toiminta olisi kannattavaa, Penttilä sanoo.

Esimerkiksi pakettimatkailu Saimaalle ei välttämättä kannattaisi, vaikka matkailu muutoin on sinne vilkasta.

– Saimaalla mökkiyrittäjät ovat menestyneet erinomaisesti, mutta Saimaan kohdalla kysyn, että ratkaiseeko matkanjärjestäjä jonkun saavutettavuusongelman ja tuoko matkanjärjestäjä siihen toimintaan jotakin lisäarvoa. Itselläni ei ole tähän vielä ratkaisua, Penttilä pohtii.

Lisäksi kotimaan pakettimatkoille ei välttämättä riitä kysyntää kovin pitkään.

– Kylmä fakta on, että kun koronatilanne hellittää tai keksitään rokote niin silloin asiakkaiden normaali käyttäytyminen alkaa suuntautua ulkomaille ja samoin matkanjärjestäjienkin, Penttilä sanoo.

Tällä hetkellä yritykset tekevät kuitenkin töitä sen eteen, että kotimaan matkailu pysyisi vireänä. Hallituksen myös toivotaan höllentävän edelleen matkustusrajoituksia, jotta ulkomaiset matkailijat pääsisivät Suomeen ja suomalaiset maailmalle helposti.

– Näkymä on erittäin lyhyt. Kaikilla on huoli lähitulevaisuudesta eli kuinka selvitään jouluun ja sitten kevääseen. Kaikilla on toiveena nopea palautuminen ensi kesänä, mutta se tarkoittaa että rajat ovat auki, Penttilä sanoo.

Lähtisitkö sinä pakettimatkalle kotimaahan? Kerro mielipiteesi kommenttikenttään.

Lue lisää:

Matkustus sakkaa ja hotelliala on kriisissä, mutta luottavaisimmat uskaltavat yrittää uutta: Turussa pääsee yöksi vaikka vankilan muurien sisään

Viikon päästä Suomesta Viroon ei enää pääse ilman karanteenia, sanoo Viron ulkoministeri

STM:n tiukka linja: kaikki riskimaista yli kolmeksi vuorokaudeksi tulevat pakkokaranteeniin – matkailuala: charter-matkat Lappiin menivät sen tien

Osa Oulun koululaisista on jäämässä ilman lämmintä kouluruokaa huomenna – 300 ateria- ja puhtauspalvelujen työntekijää lakossa

Oulussa kahden ammattiliiton ilmoittama lakko vaikuttaa torstaina kouluruokailuihin osassa Oulun kouluja.

Oulun ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö kertoo, että Oulun Tilapalveluja koskeva lakko vaikuttaa erityisesti niin sanotun kanta-Oulun alueen kouluihin. Osassa Oulun kouluja, muun muassa entisten ympäristökuntien alueella, ruokapalveluista vastaavat yksityiset toimijat, jotka eivät ole lakon piirissä.

– On mahdollista, että kouluruokaa emme saa osassa kouluja huomenna järjestymään. Parhaillaan pohditaan vaihtoehtoa, että koulun henkilökunta tarjoilisi koulun keittiöltä sitä mitä löytyy, eli esimerkiksi voileipiä. Tässä vaiheessa ei ole kehotusta ottaa omia eväitä mukaan.

Värtön mukaan hyvinvointipalveluissa ikäihmisten ruokailut on turvattu. Myös päiväkotilapsille pyritään järjestämään ateriat huomenna.

Oulun kaupunki tiedottaa järjestelyistä keskiviikkoillan aikana.

JHL ja Jyty vastustavat Oulun ulkoistamissuunnitelmia

Oulun ateria- ja puhtauspalveluissa työskentelevät JHL:n ja Jytyn jäsenet ilmoittivat olevansa lakossa torstaina 24. syyskuuta. Lakko alkaa tiedotteen mukaan aamulla kello 5 ja päättyy keskiyöllä. Lakko on vastalause Oulun suunnitelmille ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelut.

Lakossa ovat ne JHL:n ja Jytyn jäsenet, jotka työskentelevät Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen ateria- ja puhtauspalveluissa. Yhteensä lakossa on mukana reilut 300 henkilöä.

Lakko on rajattu niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Lakko ei koske viranhaltijoita.

JHL:n Oulun yhteisjärjestön pääluottamusmies Markus Lepinoja toteaa, että henkilöstöä kaihertaa työehtosopimusten heikentäminen ja tapa miten ulkoistamista viedään eteenpäin.

– Sitä myydään poliitikoille sekä henkilöstölle esittelemällä, että tässä saadaan 250 miljoonan euron vuosittainen säästö. Ja että yksityinen on tehokkaampaa ja halvempaa. Tämähän ei missään muotoa pidä paikkaansa. Kyse on työehtosopimuksen polkemisesta ja hintojen polkemisesta mitä röyhkeimmässä määrin.

Oululainen valokuvaaja teki Queen-legendan kanssa 3D-kirjan tähtisumusta – katso video, jolla Brian May kertoo, miten yhteistyö alkoi

Oululainen kuvataiteilija ja astrokuvaaja Jukka-Pekka Metsävainio innostui avaruuden ja tähtisumujen kuvaamisesta parikymmentä vuotta sitten, kun hän osti vaimolleen lahjaksi kaukoputken. Taivaankappaleita katsellessaan Metsävainio kiinnostui niiden valokuvaamisesta.

Nyt Metsävainio on julkaisemassa 3D-tekniikalla katseltavia kuvia kirjan muodossa yhdessä Queen-yhtyeen kitaristin Brian Mayn sekä Astronomy-lehden päätoimittajan ja tiedekirjailijan David J. Eicherin kanssa.

Queen-kitaristi May on astrofyysikko, joten innostus tähtisumuharrastukseen yhdisti hänet ja Metsävainion jo vuonna 2007, kun May löysi miehen astrokuvia esittelevät nettisivut.

– Olen ollut J-P:n fani jo useita vuosia. Onneksi hän oli innokas jakamaan osaamistaan ja tuotoksiaan, kertoo May.

Aluksi Metsävainio ihmetteli, kuka on englantilainen henkilö, joka käyttää nimeä Bri ja kyselee tavallista tarkempia tietoja astrokuvista. Tästä kehketyi nyt toistakymmentä vuotta jatkunut yhteydenpito ja yhteistyö.

Yle toimitti Maylle kirjan tekemisestä kysymyksiä, joihin hän vastaa olla olevalla videolla.

May on julkaissut kolmiulotteisia kuvia sisältäviä kirjoja aiemminkin. Tähtisumuista kertova kirja on kuitenkin lajissaan ensimmäinen. Valokuvien avulla kerrotaan tähtien syntymästä, kuolemasta ja kiertokulusta maailmankaikkeudessa.

May on kirjan julkaisia, Metsävainio kuvaaja ja David J. Eicher on kirjoittanut kirjan tekstit. Metsävainio vastaa kaikista kirjan kolmiulotteisista valokuvista ja on kehittänyt 3D-kuvien kuvaustekniikkaa.

Tähtisumut ovat todella kaukana avaruudessa, eikä niitä voi kuvata tavallisella 3D-tekniikalla. Metsävainio yhdisti ottamansa kuvat saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon kohteiden rakenteesta ja etäisyydestä. Näin saatiin luotua realistisia kolmiulotteisia kuvia tähtisumuista.

Stereokuvia voidaan katsoa vapaasti omin silmin, mutta optisten 3D-lasien avulla se on helpompaa. Katsomiseen tarkoitetut lasit tulevat kirjan mukana ja niitä on ollut kehittämässä May.

Metsävainion Sharpless 115 -kuva valittiin Vatikaanin observatorion virallisen kalenterin kansikuvaksi vuonna 2019.J-P Metsävainio Kirjan julkaisu siirtyi koronan takia

3D-kirjan julkaisu oli suunniteltu tapahtuvaksi Lontoossa keväällä. Koronatilanne matkustusrajoituksineen kuitenkin vesitti suunnitelmat, joten tilalle piti keksiä jotain muuta.

Teos julkaistaan koronatilanteen takia Youtubessa 23.9. Kirjan julkaisua voi seurata Lontoon tiedemuseon verkkosivuilta.

Jukka-Pekka Metsävainion alkuperäiset suunnitelmat pitivät sisällään kirjanjulkaisun ohella taidenäyttelyitä Englannissa ja Yhdysvalloissa. Maailmalla jylläävä koronapandemia kuitenkin muutti näitäkin suunnitelmia.

– Totta kai näiden peruuntuminen harmittaa ja on pettymys, Metsävainio sanoo.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Mikä muuttui leipäjonojen arjessa? Nyt puhuvat he, jotka harvoin saavat äänensä kuuluviin – suora lähetys ruoanjaosta neljässä kaupungissa kello 14.30

Kun espoolainen hyväntekeväisyysyhdistys ryhtyi heinäkuussa jakamaan kaupungin vähävaraisille tarkoitettuja hengityssuojaimia, myös ruoka-avun tarve kasvoi radikaalisti.

Hyvä Arki ry:ssä käy nyt noin 35 prosenttia enemmän asiakkaita kuin alkuvuonna, siis 3 500–4 000 ihmistä kuukausitasolla.

– Tilanne on huolestuttava, jopa pelottava, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Hätönen.

  • Yle seuraa suorassa lähetyksessä ruokajakoa neljässä eri kaupungissa kello 14.30 alkaen. Toimittajamme Nina Svahn on Vantaalla, Päivi Köngäs Oulussa, Jari Peltoperä Kemissä ja Pauliina Tolvanen Joensuussa.
  • Voit seurata lähetystä pääkuvaa klikkaamaalla.

Espoossa kasvomaskien jakaminen toi yhdistyksen monien uusien ihmisten tietoisuuteen. Maskeja hakemaan tulleet asiakkaat nappaavat usein myös ruokakassin mukaansa. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että kaikille ei enää riitä ruoka-apua entiseen tapaan.

– Jokainen saa jotain, mutta loppupään perheiden ruokapöytää se ei suorastaan rikastuta.

Hyvä Arki ry jakaa kolmenlaisia ruokakasseja. Leipäkassissa on tietysti erilaisia leipiä ja vegekassissa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Sekakassi voi sisältää esimerkiksi puurohiutaleita, juustoa, eineksiä, makkaraa ja jauhelihaa.

Kassien sisältö riippuu siitä, mitä aamun kauppakierroksella saadaan niistä 24 liikkeestä, jotka lahjoittavat ruokaa.

Kaikki ovat saaneet leipäkassin, jonka lisäksi asiakas on voinut valita joko hedelmä-vihanneskassin tai sekakassin.

Kun avuntarvitsijoita on tullut roimasti lisää, leipäkasseja riittää edelleen kaikille, mutta toisen kassin sisältö riippuu siitä, mitä sattuu olemaan jäljellä. Esimerkiksi lihaa ei riitä kaikille. Loput saavat tyytyä vaikka perunoihin, banaaneihin tai kurkkuun.

– Syksy näyttää, miten tästä selvitään, Hätönen sanoo.

Lahjoituksina tulevan hävikkiruoan määrä ei ainakaan kasva, sillä kaupat ovat onnistuneet vähentämään ruokahävikkiä, eikä uusia lahjoittajia ole toistaiseksi tiedossa.

Lue seuraavaksi:

30 000 kasvomaskia jaettiin loppuun muutamassa tunnissa: "Henkilö- ja tulotietoja ei kysellä"

Tiedätkö olevasi etuoikeutettu? Korona paljasti Suomen luokkajaon ja epäkohdat, mutta mikään tuskin muuttuu

Leipäjonoissa käy nyt tavallisia työikäisiä – avustusyhdistyksen toiminnanjohtaja: "Avun tarve on räjähtänyt käsiin"

Vanha aluesairaala menettää laajemman päivystyksen, ja se huolettaa johtavaa lääkäriä: osaavatko potilaat hakeutua hätätilanteessa muualle?

Syyskuu antaa parastaan: aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmittää ilman miltei kesäiseksi.

Pyjamaan pukeutunut raihnainen mies kävelee hitaasti Raaseporin sairaalan parkkipaikan poikki, istahtaa alas ja sytyttää tupakan taivasta tähyillen.

– Mieluummin olisin vaikka puolukkametsässä, mutta täällä sitä nyt sitten ollaan, hän huokaa.

Miehen kohtalotovereita on sairaalassa yhä vähemmän ja lokakuun alusta lähtien ei enää välttämättä ollenkaan.

Tulevan toiminnan suunnittelu on vielä osittain kesken.

Raaseporin sairaalassa oli 14.9. osastohoidossa tai tarkkailussa yhteensä 25 potilasta.

Raaseporin sairaalan johtava lääkäri Peter Braskén kehuu hänkin säätä, mutta ilme on tuima.

Braskén on seurannut turhautuneena vierestä, kun sairaalaa on pikku hiljaa ajettu alas: pelkästään viimeisen vuoden aikana vuodeosastopaikkojen määrä on pudonnut alle puoleen, ja epävarman tulevaisuuden takia sairaalasta on lähtenyt kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä muualle töihin.

Braskén toivoo Raaseporin sairaalaan edes akuuttivaiheen jo ohittaneita jatkohoitopotilaita.

– Anestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta häviää täältä nyt kokonaan. Paikallispuudutuksessa voi tehdä jotain pieniä toimenpiteitä ja niitä me toivomme voivamme jatkaa. Se antaa edes vähän motivaatiota tähän puuhaan.

Vielä meneillään olevissa yt-neuvotteluissa etsitään yhä paikkaa kymmenelle työntekijälle. Ketään ei näillä näkymin tarvitse irtisanoa.

Ennen päivystykseen saapumista on soitettava päivystysapunumeroon

Lokakuun alun jälkeen Raaseporin sairaalaan ei voi tulla soittamatta ensin päivystysapunumeroon 116 117. Sairaalassa on kuunvaihteesta lähtien ympärivuorokautinen terveyskeskustasoinen päivystys entisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen sijaan.

– Eli nenäverenvuoto, tikku sormessa, vanhus, jonka yleistila pettää – lähinnä tällaisia voimme enää hoitaa, Braskén luonnehtii.

Nykyisen Raaseporin kaupungin keskustaajamassa Tammisaaressa on ollut päivystävä sairaala yli sadan vuoden ajan.

Raaseporin sairaalan johtava lääkäri Peter Braskén kantaa huolta sairaalan tulevaisuudesta. Paula Tiainen / Yle

Vastaavanlaiset vanhat aluesairaalat ovat kadonneet Suomesta miltei tyystin.

– Ainoa jäljellä oleva taitaa olla Oulaisissa. Kun muualla on tehty näitä järjestelyjä, niin siellä on iso aluesairaala, jossa on kaikkea 24/7 ja se on ottanut vastuun. Täällä Uudellamaalla sairaanhoito on hyvin hajautettua eikä ole yhtä paikkaa, johon lähettää potilaita tai mihin he hakeutuisivat.

Hän kantaa huolta erityisesti yöajan potilaista tulevan muutoksen alla.

– Ihmiset toimivat varsinkin hätätilanteessa vanhojen tottumusten mukaan. Tänne on perinteisesti vain kävelty ovesta sisään ja sieltä on tullut ihan mitä tahansa. Ambulanssihan vie potilaansa aina oikeaan paikkaan, mutta näistä omin jaloin saapuvista potilaista olen kyllä hieman huolissani.

Laaja - vai yhteispäivystys?

Laajan päivystyksen yksikkö tarjoaa ympärivuorokautisesti vähintään noin kymmenen erikoisalan palveluita.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksessä on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon.

Perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidetaan potilaita, joiden tulee päästä hoitoon vuorokauden sisällä sairastumisesta tai vammasta.

Lähde: Kuntaliitto, HUS

Hangossa on takana vilkas matkailukesä, ja kahdessa muussa Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnassa, Inkoossa ja Raaseporissa, on yhteensä lähes 9 000 kesämökkiä.

– Nythän tästä muutoksesta menee väestölle tiedote, mutta kun mökkien postilaatikoita keväällä tyhjennetään, niin meneekö se tieto perille asti. Sitä epäilen, varsinkin kun mökkiläisiä on ympäri Suomen, Braskén pohtii.

Ambulansseja ei ole muutoksen yhteydessä tulossa lisää. Niitä on alueella nyt yhteensä seitsemän.

Taustalla korkeat kulut ja rekrytointiongelmat

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus perustelee Raaseporin sairaalan toiminnan rajaamista muun muassa keskimääräistä korkeammilla toimintakustannuksilla. Lisäksi Raaseporin sairaalassa on ollut miltei jatkuva pula henkilökunnasta.

Vakavimmat tapaukset on tähänkin asti kuljetettu hoitoon muualle, muistuttaa HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.

– Esimerkiksi vaikeasti loukkaantuneet Töölöön, ja sydänkohtaukset sekä aivoverenvuodot Meilahteen. Muut potilaat siirtyvät nyt Lohjalle ja Jorviin.

Nämä muut potilaat voivat kärsiä esimerkiksi leikkaushoitoa vaativista murtumista tai vaikkapa peräpukama-, tyrä- tai sappivaivoista.

Myös Castrén pitää mahdollisena, että Raaseporiin hakeutuu potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Castrén on itse ollut mukana synnytyksessä, joka tapahtui väärinkäsityksen takia hammaslääkärissä.

– Totta kai potilas voi kaatua sisään mistä ovesta tahansa. Näin tapahtuu aika ajoin ja hänet ohjataan ensiarvion jälkeen oikeampaan paikkaan. Minun mielestäni toimialajohtajana, lääkärinä ja sairaanhoitajana on parempi taata laadukas perusterveydenhuollon päivystys kuin kiikun kaakun toimiva yhteispäivystys.

Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat ohjataan Raaseporista jatkossa Lohjalle tai pääkaupunkiseudun sairaaloihin.

Raaseporin sairaalan toiminta-alueen kunnat sekä Siuntio ja Lohja kuitenkin puolsivat Raaseporin sairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen jatkoa omissa lausunnoissaan.

Jo Tammisaaren kuuluisan synnytysosaston lakkauttaminen kymmenen vuotta sitten herätti kysymyksen koko sairaalan tulevaisuudesta.

Johtava lääkäri Braskén suhtautuu skeptisesti säästötavoitteisiin. Minkä kunta säästää terveydenhuoltokuluissa, se saattaa menettää vetovoimassa.

– Vanhat, huonokuntoiset ihmiset tarvitsevat aina jonkun saattamaan ja saattaja joutuu todennäköisesti olemaan pois töistä. Täältä kun lähtee käymään Helsingissä jossain tutkimuksessa, niin siinä kuluu koko päivä. Suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella asuminen muuttuu koko ajan hankalammaksi ja kalliimmaksi.

Millaisia ajatuksia muutokset terveydenhuollon palveluissa herättävät? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 22. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Hus kyllästyi houkuttelemaan lääkäreitä töihin aluesairaalaan: ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen jatko vaakalaudalla

Päivystyksen jonot venyvät välillä pitkiksi – Satasairaalan vaikea saada lääkäreitä paikalle: “Jos ei ole pakko lähteä töihin, harva lähtee”

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin “turhista potilaista” – riski jo potilasturvallisuudelle

Maanantaina on luvassa poikkeuksellisen punertava auringonlasku – syynä Yhdysvaltain maastopalot

Maanantai-iltana kannattaa tiirailla horisonttiin. Luvassa on poikkeuksellisen punertavana hehkuva auringonlasku. Syynä väriloistoon ovat Yhdysvaltain läntisen rannikon maastopaloista syntyneet hiukkaset, jotka saapuvat ennusteiden mukaan ilmakehään Suomen ylle illansuussa kello 18. Aurinko laskee maanantaina kello 19.22.

Twitterissä aiheesta kirjoittaa muun muassa Ilmatieteenlaitoksen tutkija Antti Lipponen.

– Ennusteen toteutuessa savu tulee olemaan erittäin selvästi nähtävissä ja se värjää auringonlaskun erittäin punaiseksi tai oranssiksi, Lipponen kirjoittaa.

Visuaalista ilmiötä odottavien kannalta ratkaiseva kysymys on maanantai-illan sää. Auringonlaskua ei näy, jos taivas on paksun pilvimassan peitossa.

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan Suomen yli pyyhkäisee maanantaina nopealiikkeinen sadealue lännestä itään.

– Illan tunteina sadealue jatkaa matkaansa Venäjälle. Kysymys on siitä, ehtiikö se alta pois siinä vaiheessa, kun aurinko laskee, Huutonen toteaa.

Paras mahdollisuus ilmiön havaitsemiselle on Huutosen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä läntisessä Lapissa. Mitä idemmäs mennään, sen varmemmin pilvipeite häiritsee näkyvyyttä auringonlaskun aikoihin.

– Sää selkenee lännestä alkaen, Huutonen kertoo.

Ilmiön voi bongata länsirannikolla jo sunnuntai-iltana

Ilmatieteenlaitoksen tutkija Antti Lipponen sai Twitterissä vastauksena auringonlaskusta kuvan, joka oli otettu lauantai-iltana Isoniemessä Oulun Haukiputaalla.

Maastopalojen hiukkasten vaikutus alkaa jo näkyä läntisillä merialueilla. Huomista väriloistoa voi siis ennakoida länsirannikolla jo sunnuntai-iltana.

– Tarkistin ja näyttäisi siltä, että eilen [lauantaina] illalla oli Pohjois-Amerikan palojen savua Perämeren päällä eli siitä aiheutuvaa nuo hienot värit, Lipponen vastaa kuvan lähettäjälle.

Auringonlasku hehkuu ylipäänsä punertavana, koska ilmakehässä olevat molekyylit sirottavat auringon säteitä. Illalla auringon valosta on sironnut enin osa lyhyistä aallonpituuksista pois, jolloin jäljelle jää vain pitkiä aallonpituuksia eli punertavia sävyjä.

Kun Yhdysvaltain länsirannikolla roihuneiden maastopalojen myötä syntyneet hiukkaset kulkeutuvat ilmakehään Suomen ylle, sirontailmiö on voimakkaampi kuin tavallisesti.

– Korkealla ilmakehässä oleva hiukkaspilvi ei sinänsä vaikuta ilmanlaatuun täällä maanpinnalla, meteorologi Matti Huutonen toteaa.

Omaa terveyttään voi parantaa nousemalla hetkeksi sohvalta tai hakemalla kahvin – professori: "Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta"

Kevyt ja lyhytkestoinenkin istumisen korvaava liikunta näyttää vähentävän keski-ikäisten sydänriskejä.

Oulussa ja laajemminkin Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin liikunnallinen muutos päivittäiseen istumiseen ja makoiluun vaikuttaa suotuisasti veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin sekä painoindeksiin.

– Sohvalta tai työpisteeltä nouseminen ja esimerkiksi kahvin hakeminen ovat kävelyä ja fyysistä aktiivisuutta, kuvailee tutkimuksesta vastaava tohtorikoulutettava Vahid Farrahi.

Hänen mukaansa tutkimuksen tärkein tulos oli, että pienikin liikunnan lisäys tuo terveyshyötyjä mukanaan.

Tutkimuksessa liikunnan hyötyjä arvioitiin useilla eri verenkiertoon ja painoon liittyvillä terveystekijöillä. Vahid Farrahin mukaan 10 minuutin muutoksen laskennallinen merkitys oli 3–5 prosenttia terveystekijästä riippuen.

Farrahi korostaa, että pienikin muutos on hyvä alku liikkumaan tottumattomalle ihmiselle, mutta sydänterveyden hyödyt kasvavat mitä enemmän liikkuu.

– Liikuntaa ei kannata vähentää ajatellen, että kymmenenkin minuuttia riittää.

Armollinen tutkimus

Liikunnan hyödyt terveydelle tunnetaan, mutta oululaistutkimuksella on silti uutta annettavaa ihmisille, arvioi tutkimuksessa mukana ollut terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

– Tutkimus antaa hyvin rohkaisevan ja armollisen viestin siitä, että pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan terveysvaikutuksia.

Tuore tutkimus vie liikunnan merkityksen pieniin arjen valintoihin – käynkö pihalla tai parvekkeella toteamassa millainen sää ulkona on vai katsonko ikkunasta?

– Jos ajatellaan täysin liikkumatonta ihmistä, niin nyt mennään yhä pienempiin liikunnan osiin, joista hyötyjä saa. Ei tarvitse heti kerätä 10 000 askelta, liikkua puolta tuntia päivässä tai tavoitella 150 minuuttia kuormittavaa liikuntaa viikossa, toteaa terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.

Liikuntatutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa mukana oli yli 3 400 vuonna 1966 syntynyttä henkilöä.

Heille tehtiin laajat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan aktiivisuusmittarilla, jossa oli kiihtyvyysanturi.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele 19. syyskuuta kello 23:een asti.

Nelostie on poikki Kiiminkijoen kohdalla – tulviva joki hajotti sillan, jonka korjaus voi kestää kaksi viikkoa

Nelostie on poikki Kiiminkijoen ylittävien siltojen kohdalla. Viime päivien sateet ovat nostaneet Kiiminkijoen vedenpintaa ja virtausta tänään voimakkaasti, mikä on vaurioittanut väliaikaisen sillan perustuksia.

Nelostien perusparannustöihin kuuluu Kiiminkijoen ylittävien siltojen leventäminen, jonka vuoksi kiertotiesilta on ollut käytössä. Väliaikainen silta on vaurioitunut nyt pahoin ja Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä kertoo, että siltaan pitää tehdä merkittäviä korjauksia ellei peräti tehdä uusiksi. Tällä hetkellä korjauksen arvioidaan kestävän jopa kaksi viikkoa.

– Virta on syönyt välituen perustukset. Vaurioita vielä selvitetään.

Nelostien liikenne ohjataan toistaiseksi kiertotielle. Kiertotiestä on opasteet paikalla. Liikenteen ohjaaminen kiertotielle aiheuttaa paikallisesti ruuhkaa.

Kiertotie vt4 rampilta 15 tielle 848 Haukiväylä oikealle, kohti Kiiminkiä tielle 8460 (Kiiminkijoentie) saakka josta paluu rampille 16.

Näin kommentoi varoituksen saanut sateenkaaripappi KHO:n tuoretta päätöstä: "Tämä ei ole päätös siitä, mitä kirkko tekee tulevaisuudessa"

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi perjantaina päätöksen niin sanotussa sateenkaaripapin tapauksessa. Sen mukaan tuomiokapitulilla oli oikeus antaa varoitus papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon. KHO kumosi näin hallinto-oikeuden aiemman päätöksen.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli oli päättänyt lokakuussa 2017 antaa Oulussa työskentelevälle pastori Árpád Kovácsille kirkkolain mukaisen kirjallisen varoituksen, koska tämän katsottiin toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta.

Kovács kommentoi Ylelle, että hän ei täysin ymmärrä oikeuden ratkaisua. Hänen nähdäkseen sateenkaariparien vihkimisessä on kyse omantunnonasiasta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että oikeuden päätös koski sitä, saiko tuomiokapituli antaa hänelle varoitusta vai ei. Se ei koskenut sitä, onko homoparien vihkiminen oikeutettua.

– Tämä on hallinnollinen päätös. Tämä ei ole päätös siitä, mitä kirkko tekee tulevaisuudessa.

Kovács kuitenkin pelkää, että homoparien vihkimistä vastustavat voivat nähdä päätöksen myös laajemmin.

– Valitettavasti tämä antaa tietyille piispoille mahdollisuuden piiloutua pelkurimaisesti päätöksen taakse. Toivottavasti vanhoilliset eivät nyt riehaannu ja rupea jakelemaan oikealle ja vasemmalle kaiken maailman varoituksia.

Oulun hiippakunnan lakimiesasessori Mari Aallon mukaa KHO:n päätös selkeyttää kirkon tilannetta.Piispain kokous käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan lokakuussa. Aalto arvelee, että siellä voidaan linjata, onko päätöksellä seurauksia kirkossa.

– Tämä prosessi on ollut kesken kauan. Avioliittolain muuttamisen jälkeen tämä oikeudenpäätös selvensi sen, että kirkolla on edelleen oikeus päättää vihkimisen edellytyksistä kirkossa.

Kovács ei aio muuttaa toimintaansa varoituksista huolimatta. Hän on saanut nyt KHO:ssa käsitellyn varoituksen lisäksi myös huomautuksen tänä kesänä. Huomautus liittyi siihen, että Kovács on mukana Oulun anarkistiliitossa, joka oli jakanut Facebookiin kuvan rynnäkkökiväärillä varustautuneesta hahmosta. Huomautus liittyi myös siihen, että Kovács oli Ylen haastattelussa vuonna 2017 sanonut olevansa ateisti.

– En ole varma onko se oikein, että papeille jaetaan varoituksia, koska he toimivat omatuntonsa mukaan. Siinä tapauksessa saavat jaella minulle vaikka minkä näköisiä varoituksia, vaikka potkuja, koska minun omatuntoni ei anna periksi.

Helsingin hiippakunnan piispa Laajasalo: keskiössä ovat ihmiset

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo toteaa, että lähiaikoina selviää, kuinka KHO:n tuore päätös vaikuttaa hiippakunnassa. Helsingissä papit ovat voineet vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ilman seuraamuksia.

– Tutustumme KHO:n päätökseen ja mietimme sen vaikuttavuutta. Tässä on hyvä erottaa kaksi eri asiaa: se, minkä katsotaan olevan mahdollista ja se, millaisia sanktioita mistäkin tulee.

Mahdollisuus vihkiä sateenkaaripareja ilman seuraamuksia on perustunut Helsingissä siihen, että tilanteen on katsottu olevan juridisesti epäselvä. KHO:n päätös muuttaa nyt tilannetta.

Laajasalon mukaan keskiössä ovat kuitenkin koko ajan ihmiset, jotka kaipaavat vihkimistä. Hänen mukaansa KHO:n päätöksen tuoma juridinen selkeys painottaa sitä, että keskustelu on palautettava varsinaiseen asiaan: kysymykseen kirkon avioliittokäsityksestä.

– Selvää on, ettei ole mitään järkeä, että tämän kysymyksen kanssa kompastumme. Ja vieläpä niin, että ihmiset arvioivat suhdettaan kirkkoon pelkästään tämän asian kautta. Ratkaisu siis tarvitaan.

– Uskallan sanoa näin: tilanne on hyvin selkeä sekä yhdenvertaisuuden että kirkon ykseyden kannalta. Tavalla tai toisella on päästävä siihen tilanteeseen, että voimme vihkiä kaikki parit, sanoo Laajasalo.

Voit keskustella aiheesta 19.9. kello 23:een saakka!

Lue myös:

KHO: Tuomiokapituli sai antaa varoituksen papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon

Tasa-arvoinen avioliittolaki täytti kolme vuotta, sateenkaaripapeista meneillään neljä oikeusjuttua – arkkipiispa Luoma: "Määrä tuntuu aika vähäiseltä"

Anarkistipappi Árpád Kovács sai kirjallisen huomautuksen piispalta, mutta haluaa jatkaa kansainvälisen työn pastorina ja anarkistiliitossa

Oulussa työskentelevä pastori on mukana äärivasemmistolaisessa liitossa, joka jakoi somessa asekuvan – poliisi seuraa toimintaa

Yle seuraa keskustan uuden puheenjohtajan Annika Saarikon linjapuheen – Katso suorana alkaen klo 8.55

Oulun puoluekokouksessa syyskuun alussa keskustan uudeksi puheenjohtajaksi valittu Annika Saarikko linjaa tänään perjantaina keskustan politiikan tulevaa suuntaa.

  • Yle näyttää suorana Saarikon linjapuheen. Voit katsoa sen jutun pääkuvaa klikkaamalla.
  • Kokoamme tähän juttuun puheen keskeisen annin.

Puoluejohtajan linjapuhe jäi puoluekokouksessa pitämättä, kun puoluekokous lyheni koronatilanteen vuoksi kaksipäiväiseksi.

Oulun puoluekokouksessa keskustan entisen puheenjohtajan Katri Kulmunin kukistanut Saarikko kertoi heti valintansa jälkeen, että hän aikoo yhdistää keskustalaiset seuraavaan etappiin, ensi kevään kuntavaaleihin.

– Jos keskustalaiset luottavat toisiinsa, suomalaisetkin voivat luottaa. Se ei tule hetkessä, mutta johdantoluku on nyt kirjoitettu täällä, Saarikko painotti.

Saarikon mukaan keskusta tavoittelee kuntavaaleissa vähintään vuoden 2017 kuntavaalien tulosta. Keskusta keräsi äänistä silloin 17,5 prosenttia.

Kannatusmittauksissa keskustan kannatus on viime kuukausina liikkunut kymmenen ja yhdentoista prosentin välimaastossa.

Lue myös:

Annika Saarikko keskustan johtoon selvin lukemin – "Saatte minusta sitoutuneen puheenjohtajan ja naisen, jolla on jalat arjen kuralätäköissä"

"Toista ei saa lyödä, mutta halata saa", sen oppi jo 5-vuotias päiväkodissa – ilmainen varhaiskasvatus lisää suosiotaan

Viisivuotiaat Ellen Pulkkinen, Enni Mykrä, Mai Pirttimäki ja Elvi Kuivamäki piirtävät keskittyneesti helsinkiläisen Päiväkoti Purjeen maalaushuoneessa.

He ovat jo oppineet monia asioita päiväkodissa, kuten sen, että toista ei saa lyödä, mutta halata saa, jos toinen niin haluaa.

Tytöt kertovat leikkivänsä mielellään Barbie- ja kotileikkejä. Myös jumppa on kivaa, ja isommilta tytöiltä läheisen koulun pihalla on jo otettu mallia kärrynpyörien ja volttien tekemiseen.

  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa, mitä tytöt ajattelevat päiväkodista ja viskarista.

Tänä syksynä tytöt ovat aloittaneet niin sanotussa viskariryhmässä, joka valmentaa heitä vuoden päästä alkavaan eskariin. Päiväkoti Purjeessa viskaritoimintaa on tunti kerran viikossa. Muun ajan tytöt ovat tavalliseen tapaan päiväkodissa.

Ryhmää vetää varhaiskasvatuksen opettaja Satu Rantasalo.

– Täällä voi oppia kouluvalmiuksia, vertaissuhteita, kaveri- ja tunnetaitoja sekä motorisia ja kielellisiä taitoja.

Satu Rantasalo antaa viskareille tehtäviä, joissa keskittymiskyky harjaantuu.Jussi Koivunoro / Yle 5-vuotiaiden määrä kasvoi selvästi maksuttomassa varhaiskasvatuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt lisäämään viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen maksuttoman kokeilun avulla.

Kokeilun toisessa vaiheessa vuosina 2019–2020 on ollut mukana 26 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Niiden joukossa ovat muun muassa Helsinki, Hämeenkyrö, Lahti, Kotka, Turku, Kempele ja Oulu. Kokeilukunnissa perheet ovat saaneet viisivuotiaille lapsilleen maksutonta varhaiskasvatusta kaksikymmentä tuntia viikossa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin arvioinnin mukaan viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut keskimäärin 15 prosenttiyksikköä kokeilukunnissa.

Suomen muissa kunnissa viisivuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut huomattavasti vähemmän, vain kuusi prosenttiyksikköä.

Suurin vaikutus matalan keskitulon perheissä

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumista erityisesti matalan keskitulon perheissä. Tässä arvioinnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi niitä perheitä, joiden nettoansiot ovat 2 500–3 000 euroa kuukaudessa.

– Tämä on mielenkiintoinen tuloryhmä, jossa osallistuminen lisääntyi selkeästi enemmän. Osittain on kyse siitä, että korkeammissa tuloluokissa osallistuminen varhaiskasvatukseen on jo lähtökohtaisesti yleistä, samoin myös matalampien tuloluokkien osalta, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen.

Hänen mukaansa korkeampien tuloluokkien perheissä molemmat vanhemmat käyvät yleensä töissä, joten lapset ovat olleet päivähoidossa jo ennen kokeilua. Kun perheiden nettotulot ylittävät 5 000 euroa kuukaudessa, viisivuotiaat lapset ovat varhaiskasvatuksessa lähes poikkeuksetta.

Hyvin matalatuloisillakaan perheillä lasten ilmoittaminen päivähoitoon ei välttämättä ole rahasta kiinni. Tällaisilla perheillä voi olla helpotuksia asiakasmaksuissa, tai varhaiskasvatus voi olla heille jopa ilmaista.

Taajaan asutut kunnat erottuvat joukosta

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden määrää varhaiskasvatuksessa erityisesti sellaisissa kunnissa, jotka Tilastokeskus määrittelee taajaan asutuiksi kunniksi.

Sen tarkemmin Siippainen ei paljasta kuntakohtaisia eroja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla varhaiskasvatukseen osallistuminen on hänen mukaansa ollut vähäisempää kuin muualla Suomessa.

– Kun olemme tarkastelleet osallistumista AVI-alueittain, niin erityisesti on erottunut Pohjois-Suomen AVI-alue, jossa osallistutaan varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muualla.

Enni Mykrä ja Isa Posio miettivät tarkkaan värien käyttöä.Jussi Koivunoro / Yle Ensi syksynä maksuttomuus laajenee

Etelä-Suomessa tilanne on toisenlainen.

Helsingin kaltaisessa tiheään asutussa kaupungissa varhaiskasvatuksessa olevien viisivuotiaiden määrä on ollut jo entuudestaan korkealla tasolla ennen maksuttomuuden kokeilua.

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen mukaan 94 prosenttia viisivuotiaista oli varhaiskasvatuksen piirissä vuoden 2019 lopussa. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Hän ei osaa sanoa varmuudella, kuinka suuri osa lapsista on tullut varhaiskasvatukseen juuri maksuttomuuden vuoksi.

Kokeilusta aiheutuneiden asiakasmaksutulojen menetys on vuosittain Helsingissä noin kolme miljoonaa.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on päättänyt syksyn budjettiriihessä, että merkittävä määrä uusia perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ensi vuoden elokuussa.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen päätettiin tämä syksyn riihessä osoittaa seitsemänkymmentä miljoonaa euroa.

Karvin arviointiasiantuntijan Anna Siippaisen mukaan yksin tämä ei riitä vaan tarvitaan myös kuntakohtaisia päätöksiä.

Joissakin kunnissa viisivuotiaan varhaiskasvatukseen osallistumisen esteenä voi olla se, että kunta on asettanut nuoremman lapsen kotihoidontuen kuntalisän ehdoksi, että myös vanhempi lapsi on hoidettava kotona.

Lue myös:

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Vasemmistoliiton Li Andersson alentaisi päivähoitomaksuja ja leikkaisi kotihoidontukea: Nurinkurista maksaa myös yli 3-vuotiaiden kotihoidosta

Lapsille koulutetaan apujoukkoja läksyjen tekoon: "Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea"

Kotiläksyissä tukea tarvitseville lapsille koulutetaan apujoukkoja.

Vapaaehtoiset läksykummit voivat esimerkiksi auttaa peruskouluikäisiä lapsia kotitehtävissä, lukea lapsen kanssa kirjoja, jutella tai käydä vaikka kirjastossa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri aloitti läksykummitoiminnan viime keväänä. Se on kouluttanut tähän mennessä 16 läksykummia, jotka toimivat peruskouluikäisten lasten tukena.

Läksykummeja saatiin keväällä myös Lahteen, mutta siellä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Nyt toiminta kuitenkin on laajenemassa. Seuraavaksi läksykummeja aletaan kouluttaa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirissä.

Koronakevään idea

Idea läksykummitoiminnasta syntyi viime keväänä, kun oppilaat olivat koronatilanteen takia etäkoulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ryhtyi pohtimaan keinoja lasten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Läksykummien tarve ei ole MLL:n koordinaattorin Henna Karhun mukaan kadonnut minnekään, vaikka kouluissa onkin siirrytty takaisin lähiopetukseen.

– Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea koulunkäyntiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa perheissä vanhemmilla ei välttämättä ole kieli- tai lukutaitoa lasten auttamiseen koulutehtävissä. Joillain lapsilla taas voi olla vaikeuksia koulutehtävien aloittamisessa, jolloin läksykummi voi olla siinä apuna, Karhu sanoo.

Karhun mukaan pelkästään ympäri Kaakkois-Suomea on tiedossa perheitä, joilla olisi läksykummeille käyttöä.

– Erityisesti Kotkassa on Karhun mukaan tarvetta uusille läksykummeille, jotka voisivat tavata maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa myös kasvotusten.

Kuka voi ryhtyä läksykummiksi?

Läksykummiksi voi ryhtyä vapaaehtoinen aikuinen, joka haluaa käyttää omaa aikaansa lasten ja perheiden auttamiseen. Vapaaehtoisille järjestetään parin tunnin mittainen koulutus, jossa käydään läpi toimintaa.

Koulutuksen jälkeen koordinaattori katsoo, kuka olisi sopivin läksykummi tietylle lapselle ja perheelle.

Sopivan kummin löydyttyä järjestetään ensitapaaminen, jossa on mukana läksykummi, lapsi, tämän perhe ja MLL:n koordinaattori.

– Siinä tutustutaan ja sovitaan käytännön asioista. Sen jälkeen lapsi ja läksykummi tapaavat sen mukaan, mitä sovitaan.

Tähän mennessä toiminnasta on saatu Henna Karhun mukaan positiivista palautetta.

– Koulut ovat vasta alkaneet, ja koulutehtäviin on alettu nyt paneutua läksykummien kanssa. Lapset ovat tykänneet tosi kovasti tapaamisista läksykummiensa kanssa, ja yhdessä lukeminen on saanut paljon kiitosta.

Tapaamiset etänä

Pääasiassa läksykummit ja lapset tapaavat toisiaan etäyhteyden avulla eikä lapsen ja läksykummin tarvitse asua samalla paikkakunnalla.

– Se katsotaan aina vähän perheen tarpeen ja toiveiden mukaan, että toivovatko he sellaista läksykummia jota on mahdollista tavata myös kasvokkain. Joissain perheissä toiminta voi olla ihan täysin etäyhteyksien varassa.

Läksykummien lisäksi koululaisten tukena on jo vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja, jotka lukevat yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on koulumummeja, jotka puolestaan voivat leikkiä välitunnilla ulkona lasten kanssa tai auttaa käsityötunneilla. Osa koulutettavista läksykummeista onkin ennestään koulumummeja.

Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää syys- ja lokakuussa koulutuksia läksykummitoiminnasta kiinnostuneille. Koulutukseen voi ilmoittautua mukaan koordinaattori Henna Karhulle puhelimitse 050 477 8444 tai henna.karhu@mll.fi.

Lue lisää:

Koululaisille etsitään vapaaehtoisia läksykummeja Kaakkois-Suomessa – tarkoituksena edistää lasten luku- ja kielitaitoa

Suuret kaupungit näreissään: Hallituksen sote-ehdotus sortaa niitä

Sanna Marinin (sd.) hallituksen yritys uudistaa maan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi ja perustaa sote-maakunnat saa pääosin kielteisen vastaanoton maan suurimmilta kaupungeilta näiden lausunnoissa lakiehdotukseen.

Monen mielestä kuntapohjainen sote-malli toimisi paremmin kuin nyt esitetty maakuntamalli. Ainoastaan Oulu näkee uudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa.

Romuttaa ja leikkaa

Espoon kaupunginvaltuuston mielestä esitetty soteuudistus horjuttaisi kestämättömällä tavalla kaupungin taloutta.

– Hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun, valtuusto huomauttaa.

Vantaan kaupunginhallitus huomauttaa, että uudistuksen talouslaskelmissa Vantaa on yksi kunnista, jotka menettävät eniten.

– Suurin ongelmakohta ja riski uudistuksessa on talous. Ei ole mitenkään todennäköistä, että tällä ratkaisulla pystyttäisiin hillitsemään kustannusten kasvua.

Vantaan mukaan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty lainkaan, miten kunnat selviytyvät tehtävistään, velvoitteistaan ja veloistaan uudistuksen jälkeen.

Kuntapohja kelpaisi Helsingin kaupunginhallituksen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää. Arkistokuva toukokuisesta Helsingistä.Silja Viitala / Yle

Helsingin kaupunginhallitus arvioi, että järjestämisvastuun kokoaminen kuntaa suuremmille toimijoille on perusteltua suurten kaupunkien ulkopuolella. Sen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää

– Kuntapohjainen sote-järjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, Helsinki muistuttaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto varoittaa lausunnossaan palveluiden heikkenemisestä. Kun tamperelaisille suunnatut palvelut ulotetaan koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia, niin se tuskin onnistuu ilman toiminnan häiriintymistä ja merkittäviä lisäkustannuksia.

– Niinpä seurauksena on todennäköisesti tamperelaisten palveluiden heikkeneminen.

Tampere otti myös kantaa perustettavien sote-maakuntien määrään. Valtuuston mielestä alueiden määrää tulisi selvästi laskea.

– Olettavaa onkin, että maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

Paikallisvalta vähenee

Turun kaupunginhallitus nostaa esiin sen, että uudistuksessa merkittävä osa paikallista kunnallista itsehallintoa siirretään pois. Uudistus siirtää valtaa maakunnille ja etenkin valtiolle, jonka kautta rahoitus tulee.

– Kaupungin asukkaiden kannalta demokratia esityksen toteutuessa väistämätättä heikkenisi.

Lisäksi Turku huomauttaa, että kaikesta merkittävästä siirtyvästä omaisuudesta on saatava korvaus.

Uudistuksen toimeenpanon merkittävin riski on Turun mielestä aikataulu. Järjestämisvastuun on määrä siirtyä sote-maakunnille 1.1.2023 ja ensimmäiset maakuntavaalit on määrä pitää 23.1.2022.

Kiire tulee

Oulun hyvinvointilautakunta katsoo lausunnossaan, että sote-maakunnan tulisi käynnistyä aikaisintaan 2024 alusta, muuten valmisteluaika jää liian lyhyeksi. Pääosin Oulu kuitenkin suhtautuu myönteisesti uudistukseen.

– Uudistus mahdollistaa ja tukee palvelurakenteiden uudistamista ja mahdollistaa vaikuttavampien palvelukonseptien käyttöönoton ja skaalaamisen, Oulu hehkuttaa kapulakielisesti.

Monen kritisoima valtion ohjauksen tiukkeneminen on Oulun mielestä perusteltua.

– Valtionohjaus on perusteltua valtion rahoittajan roolin näkökulmasta. Valtio rahoittaa sote-maakunnat, joten toiminnan, talouden sekä ennusteiden seuraaminen on perusteltua.

Mutta löytää Oulu korjattavaakin. Lautakunnan mielestä esityksessä tulisi paremmin turvata sosiaali- jaterveyspalvelujen monituottajuuden jatkuminen. Näiltä osin lakiesityksiä tulisi tarkentaa ja korjata. Se huomautta myös, että vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa mahdotonta.

Hallituksen esitys laeista on tarkoitus lähettää eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Lue myös:

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Sidor