Uutiset YLE Oulu

15 000 asukkaan pikkukaupunki porskuttaa keskellä ei mitään, kun samaan aikaan moni muu tekee kuolemaa – näin syntyi Ylivieskan ihme

– Tilanne on katastrofaalinen.

Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla.

Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja päälle parisensataa henkilökunnan jäsentä on siirtynyt Joensuuhun.

Opiskelija-asunnoissa on tyhjillään 700 paikkaa. Kahdeksan kerrostaloa laitetaan peruslämmölle talven ajaksi. Kaupunki on purkanut kesän aikana jo viisi kaupungin vuokrakerrostaloa ja kuutisen rivitaloa.

Asukkaita asuntoihin löydy.

– Kaupunki kuolee, sanoo Pasi Herranen Savonlinnan keskustassa.

Ympärillä on lukuisia tyhjiä liikehuoneistoja. Kaupunki on arvioinut menettävänsä 12–13 miljoonan euron verran ostovoimaa vuositasolla opettajankoulutuksen siirron vuoksi.

Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron arvio Savonlinnasta on karu.

– Savonlinnan muutos on ollut yksi rajuimmista mitä on ollut seutukaupungeissa.

AOP / Yle Uutisgrafiikka

Seutukaupungit ovat kovin erilaisia. Suurempia ja pienempiä, surkastuvia ja kasvavia. Etelä-Savon Savonlinna kuuluu ensin mainittuihin: se on suuri surkastuva seutukaupunki.

Pohjois-Pohjanmaan eteläkärjessä sijaitseva Ylivieska puolestaan on seutukaupunkien menestyjä. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä.

Reilun 15 000 asukkaan Ylivieskan väkimäärä on kasvanut pitkään ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 18 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Kaupungin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet niin yksityissektorilla kuin julkisella puolellakin. Asuntoja rakennetaan ja uusi koulurakennus nousee kaupunkiin lähivuosina.

Kuten kaikilla Suomen kunnilla ja kaupungeilla, Ylivieskallakin on pulmansa. Sen velkataakka nousee lähivuosina. Kun vertaillaan muihin seutukaupunkeihin, Ylivieskalla menee kuitenkin erittäin hyvin.

Mistä Ylivieskan ihme syntyy?

Rumasti sanottuna Ylivieska on keskellä ei-mitään. Miksi ihmeessä se kasvaa?

Hiukan ristiriitaisesti sijainti kaukana suuremmista kaupungeista auttaa kaupunkia. Sen kauppa- ja palvelukeskittymä vetää asiakkaita ympäryskunnista.

Vasta hiljattain työnsä aloittaneen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kiittelee alueen yrittäjiä. Hän nostaa esiin erityisesti yhden, hyvin ristiriitaisen, hahmon.

– On ollut onni, että meillä on ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän toimijoita, jotka ovat rohkeasti laajentaneet yrityksiä. Vuonna 2003 kevättalvella Kärkkäinen avasi uuden markettinsa Savarin alueelle. Siitä lähtien meidän väkiluku on ollut kasvussa, Sorvisto sanoo.

Sorvisto viittaa Kärkkäisen tavaratalo-ketjuun, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on ollut julkisuudessa viime vuosina runsaasti.

Kärkkäinen on muun muassa saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Monet yritykset ovat boikotoineet tavarataloketjua.

Ylivieskaa hän on kuitenkin vaurastuttanut. Hänen perustamansa tavaratalon ympärille on vuosien varrella melkoinen vähittäiskaupan keskus.

Opiskelijoita Centrian Ylivieskan kampuksella.Yle Korkeakouluilla on väliä

Yliopiston vetäytyminen Savonlinnasta oli kaupungille turmiollista. Ylivieskassa ei ole yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulu Centrian kampus on.

Se on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Nuoret tuntuvat pysyvän paikkakunnalla hyvin, vaikka Oulun houkutus on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.

Ylivieskassa syntynyt ja kasvanut stand up -koomikko Iikka Kivi kuuluu niihin, jotka lähtivät Ouluun. Hän kehuu kaupungin kulttuuritarjontaa ja ilmapiiriä virkeäksi.

– Nyt ollaan kuitenkin Pohjanmaalla, pitää olla sen suhteen realistinen: tämä on junttialuetta Suomessa. Täällä se ei kuitenkaan sillä tavalla näy. Luulen, että se voi johtua siitä, että täällä on ammattikorkeakoulu. Se kerää jonkun verran ihmisiä eri puolilta Suomea, Kivi pohtii pilke silmäkulmassa.

Centrian suurin omistaja on Kokkolan kaupunki. Lisäksi Centria toimii Pietarsaaressa. Jos syystä tai toisesta ammattikorkeakoulu keskittäisi toimintaansa ja vetäytyisi kaupungista, se olisi Ylivieskalle iso isku.

Seutukaupunkeja on Savonlinnan ja Ylivieskan lisäksi 53 kappaletta. Voit tutustua seutukaupunkeihin, niiden elinvoimaisuuteen ja taloudellisiin tilanteisiin vaikkapa Timo Aron ja Susanna Haanpään T55-Seutukaupunkianalyysin avulla.

Suomalaisyritys kehitti tekniikan, jolla käytetyistä paristoista saadaan lannoitetta – Tracegrow tavoittelee isoa kasvua

Käytettyjen paristojen sisältämien aineiden hyötykäyttöön on kaivattu tehokkaampia keinoja. Suomalainen cleantech-yritys Tracegrow tavoittelee tältä kiertotalouden alalta isoa liiketoimintaa.

Yrityksen kehittämällä teknologialla voidaan valmistaa käytettyjen alkaliparistojen sisältämästä sinkistä ja mangaanista lannoitteita maanviljelyyn.

Tracegrow'n toimitusjohtaja Tatu Leppänen kertoi teknologiasta torstaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

– Innovaatiomme perustuu täysin kemiaan, prosessia voisi verrata lääketehtaaseen, Leppänen sanoi.

Paristoissa on myös haitallisia aineita, joita ei saa päästä luontoon. Leppäsen mukaan heidän teknologiallaan paristoista saadaan hyvin täsmällisesti käyttöön juuri halutut aineet.

Prosessissa paristot murskataan, ja käsitelty massa käy läpi liuotusprosessin suodatuksineen ja puhdistuksineen. Yli jäävät haitalliset aineet, kuten nikkeli ja elohopea, toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

Leppänen kertoo, että yritys valvoo lannoitteiden puhtautta muun muassa omavalvonnalla ja teettämällä tuotteille ulkopuolisen puhtaustarkistuksen ennen niiden lähtöä myyntiin.

Lopputuotteena syntyy nestemäinen hivenaineita sisältävä liuos, jossa mukana on mangaania, sinkkiä, kaliumia ja rikkiä. Liuos voidaan levittää esimerkiksi kasteluveden mukana edistämään ruoka- ja viljelykasvien kasvua.

Tuotantolaitos avautui kesällä Kärsämäelle

Leppäsen mukaan käytettyjä alkaliparistoja on varastoitu paljon eri puolilla Eurooppaa ja niitä on päätynyt myös kaatopaikoille. Usein paristot päätyvät sulattoihin, joissa sinkki voidaan ottaa talteen, mutta suuri osa kertyy varastoihin.

Nykymenetelmillä kaikkia paristojen sisältämiä aineita on ollut hankala hyödyntää. Tracegrow'n mukaan sen ratkaisulla saadaan käytettyjen alkaliparistojen hivenaineista noin 80 prosenttia uudelleen käyttöön.

Tracegrow myy valmistamiaan mikroravinnetuotteita lannoitteiden jälleenmyyjille ja lannoitevalmistajille. Se aikoo myös toimittaa teknologiaansa pohjautuvia tuotantolaitoksia globaalisti muun muassa kierrätysyrityksille, lannoitevalmistajille sekä -jakelijoille.

Tavoitteena on yltää 100 miljoonan euron liikevaihtoon muutaman seuraavan vuoden aikana. Yhtiön ensimmäinen tuotantolaitos avautui kesäkuussa Kärsämäellä.

Kuinka juuri suomalaisyritys on tehnyt tällaisen innovaation? Leppäsen mukaan maailmalla ei ole tarpeeksi paneuduttu paristojen hyödyntämiseen tällä tavalla. Lisäksi Suomesta löytyy kovan luokan osaamista kemian alalta, jota kehitystyössä tarvitaan.

Muita uutisia kiertotaloudesta

"Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta

Hyviä uutisia ilmastolle: Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä, kertoo raportti

Oulaskankaan sairaalassa riemuittiin synnytysten jatkumista, mutta kyseessä olikin virhetulkinta – nyt henkilöstöä odottavat yt-neuvottelut

Oulaskankaan sairaala sai kesällä helpottavia uutisia: synnytystoiminta sairaalassa saa jatkua, vaikka korkein hallinto-oikeus päätti lakkauttaa sen tämän vuoden loppuun.

Sairaala sai sosiaali- ja terveysministeriöltä kuitenkin tämän vuoden heinäkuussa poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle vuoteen 2021 asti.

Asia sai uuden käänteen, kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuuli, että STM:n myöntämä poikkeuslupa ei kumoakaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä synnytystoiminnan lakkauttamisesta.

Taustaa Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkauttamispäätöksestä
  • Valvira määräsi vuonna 2016 Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkautettavaksi 31.3.2017 alkaen. Keskeinen peruste synnytystoiminnan lakkauttamiselle oli vastasyntyneen tehostetun valvonnan puuttuminen.
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitti päätöksestä, mutta myös korkein oikeus piti voimassa Valviran päätöksen ja määräsi synnytystoiminnan lakkautettavaksi Oulaskankaalla 31.12.2018 alkaen.
  • Heinäkuussa 2018 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiseksi 31.12.2021 saakka. Poikkeusluvasta huolimatta korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

– Olimme virheellisesti positiivisessa käsityksessä STM:n päätöksen jälkeen, PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma kertoo.

PPSHP sai tiedon asiasta elo-syyskuun vaihteessa Valviralta. Tämä johti siihen, että PPSHP aloittaa keskiviikkona 17.10. yt-neuvottelut, jotka koskevat koko Oulaskankaan sairaalan henkilöstöä.

– Kun vuotta on jäljellä vain 2,5 kuukautta, niin valitettavasti tässä epäselvässä tilanteessa meidän pitää varautua erilaisiin skenaarioihin ja tulimme siihen tulokseen, että aloitamme yt-neuvottelut, Luoma sanoo.

Synnytystoiminnan jatkaminen edellyttäisi Luoman mukaan ministeriön myönteisen poikkeusluvan lisäksi sitä, että Valvira vakuuttuu PPSHP:n tekemien parannuksien riittävyydestä suhteessa lainsäädäntöön ja asetuksiin.

Sekä sen, että Valvira ehtii tehdä uuden valvonnan ja arvion, ja tältä osin myönteisen päätöksen, joka kumoaisi heidän aiemman päätöksen synnytystoiminnan lakkauttamisesta.

Luoma toivoo, että Valvira ehtii suorittaa valvontaprosessin mahdollisimman nopeasti ja että se vakuuttuisi synnytystoiminnan kehitetystä toiminnasta sekä lain- ja asetusten mukaisuudesta.

– Olemme lähestyneet Valviraa ja lähettäneet tiedon kaikista kehittämistoimenpiteistä, joita Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan osalta on tehty.

Irtisanomisten määrää ei vielä tiedetä

Se, miten paljon irtisanomisia tullaan mahdollisesti tekemään, ei vielä Luoman mukaan ole selvillä. Asiaa mutkistaa se, että Oulaskankaan synnytystoiminnan tulevaisuus on vielä täysin avoin.

Luoma painottaa, etteivät he halua etupainotteisesti tehdä Oulaskankaan synnytystoimintaa mahdottomaksi.

– Toivomme, että tulevaisuudenkuva selkeytyy ja nähdään että yt:t voidaan supistaa tai rajata synnytystoiminta sen ulkopuolelle, jos Valvira tekee sen jatkumisesta myönteisen päätöksen.

Jos Valvira ei ehdi tehdä valvontaprosessia vuoden loppuun mennessä, tai ei vakuutu synnytystoiminnan laadusta, eikä näin ollen tee aiemman päätöksen kumoavaa päätöstä, pyrkii PPSHP Luoman mukaan tarjoamaan mahdollisimman monelle Oulaskankaan työntekijälle muuta työtä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta.

Yt-neuvottelut eivät kuitenkaan koske pelkästään Oulaskankaan synnytystoimintaa vaan myöskin psykiatrian toiminnan uudelleen organisointia.

Lainvoimainen lupa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle on päättymässä tämän vuoden loppuun.

Lue myös:

Oulaskankaalla synnytykset jatkuvat, vaikka vasta keväällä potilasturvallisuudessa oli suuria puutteita – professori pitää poikkeuksellisena

Herätys: Hallituksen luottamusäänestys, asunnottomien yö, Suomen talous iskussa, Kazakstanin presidenttivierailu, sateet tulevat

Hallituksen luottamuksesta äänestetään tänään

Eduskunta äänestää iltapäivällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Kiihkeä keskustelu hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta päättyi eduskunnassa tiistai-iltana. Hallituksen odotetaan selviävän luottamusäänestyksestä. Ammattiyhditysliike aikoo jatkaa työtaistelutoimiaan kiisteltyä irtisanomislakia vastaan.

Asunnottomuus vähentynyt, mutta ei poistunut

Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut. Oululainen Markku Korhonen asuu ulkona teltassa kesät talvet. Kylmien ilmojen tullessa mies vuoraa teltan styroksilla, jotta siitä tulisi lämpimämpi.

Marko Väänänen / Yle Suomi nousuun talouskilvassa

Maailman talousfoorumi WEF on laittanut 140 maata paremmuusjärjestykseen niiden kansainvälisen kilpailukyvyn perusteella. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 11 eli yhden pykälän korkeammalle kuin viime vuonna. Luokittelua voi pitää eräänlaisena talousviihteenä, mutta sijoitusten taustalla on kovaa faktaa, jota mitataan lähes sadalla eri tunnusluvulla.

Bloomberg / Getty Images Suomeen saapuva Kazakstanin Nazarbajev on "stanien" itsevaltaisten johtajien vanhin

Suomeen keskiviikkona vierailulle saapuva presidentti Nursultan Nazarbajev on hallinnut Kazakstania kovin ottein maan itsenäistymisestä eli vuodesta 1991 saakka. Sitä ennen hän toimi Neuvosto-Kazakstanin johtajana. Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat, niin kutsutut stanit tunnetaan autoritäärisistä johtajistaan. Maita yhdistää poliittisten vapauksien puute.

Nursultan Nazarbajev juhlimassa vaalivoittoa joulukuussa 2005.Sergei Chirikov / EPA Analyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi

Britannian EU-eron sävelten piti olla selvillä tänään alkavassa EU-huippukokouksessa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei edes ensi kuuhun annettu armonaika riitä. Neuvottelujen umpikujasta huolimatta Britannia ei ole pyörtämässä brexit-päätöstään.

Lontoossa osoitettiin mieltä brexitin puolesta 16. lokakuuta.Neil Hall / EPA Lännestä saapuu sateita

Aamu on monin paikoin sumuinen tai pilvinen. Päivällä maan keskivaiheilla tulee heikkoja sadekuuroja tai tihkusadetta. Illalla hieman runsaammat sateet liikkuvat maan pohjoisosan yli itään. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Yle Sää

Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia

Tästä on kyse
  • Asunnottomia on Suomessa yli 7 000.
  • Asunnottomuus muuttaa muotoaan ja koskee yhä monipuolisemmin erilaisia ihmisiä.
  • Osa asunnottomista yöpyy kavereiden tai sukulaisten nurkissa, osa rappukäytävissä ja taivasalla.

Oululainen entinen yrittäjä Markku Korhonen on ollut vailla vakituista asuntoa kolmisen vuotta. Hän asuu teltassaan ympäri vuoden ja nyt hän on laittamassa sitä toverinsa kanssa talvikuntoon.

– Laitan avaruushopeasta telttaan lisäkaton. Ja jos jostain pystyn niin sanotusti lainaamaan styroksia, niin laitan sitä makuupussin alle ja seinille.

Telttaan mahtuu pari makuupussia ja reppu, jossa hän kuljettaa vaihtovaatekertaa. Ilma teltassa on raikas, sillä kolea tuuli puhaltaa sen läpi.

Hän kertoo, että viime talvena pakkanen kiristyi pahimmillaan 30:een asteeseen. Lämpimänä pysyminen oli hankalaa, ja sillan alle teltalle piti kömpiä puolen metrin hangessa.

Korhonen kertoo päätyneensä telttaan saadakseen pienen toimeentulotukensa riittämään alkoholiin ja ravintoon. Ruoka-apua hän saa eri seurakuntien vuorotellen tarjoamista ilmaisaterioista.

Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Juho Saari

Ilmainen lounas Vapaakirkolla on saanut oululaisen Mauno Hahdon siistiytymään kaupunkikuntoon. Neljä vuotta sitten alkoholi vei parisuhteen ja toi asunnottomuuden kavereiden nurkissa, rappukäytävissä ja joskus taivasallakin. Omaisuus on yhtä kuin päällä oleva vaatekerta.

– Pärjäilen hyvin huonosti. Ei ole hääviä ollut, juuri ja juuri tulen toimeen. Ei se helppoa ole, Hahto kertoo.

Tällä hetkellä Oulussa asunnottomat ja päihdeongelmaiset voivat saada katon päänsä päälle Kenttätien palvelukeskuksesta. Korhonen ja Hahto kaipaisivat yhteiskunnan apua juuri oman asunnon tai huoneen muodossa.

– Olisi oma huone, jossa voisi olla rauhassa. En pysty olemaan Kenttätien palvelukeskuksessa. Siellä on paljon eri kuntoisia ihmisiä samassa huoneessa, Markku Korhonen sanoo.

Asunnottomuus hellittää hitaasti

Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut.

Viime vuoden vaihteessa asunnottomia oli 7 100, joista pitkäaikaisasunnottomia 1 400. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan perheellisiä asunnottomista on noin 500. Nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman. Asunnottomien kokonaismäärä pieneni 330 henkilöllä vuodesta 2016.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää asunnottomuuden lopullista poistamista vaativana, sillä asunnottomiksi ajaudutaan nykyisin hyvin erilaisten syiden vuoksi.

– Ennen asunnottomat olivat useimmiten päihde- ja elämänhallintaongelmaisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt on tullut nuoria, maahanmuuttajia, ja näyttää tulevan paljon lastensuojelun jälkihuollon lapsiakin.

Saari muistuttaa, että asunnottomuus vieraannuttaa yhteiskunnasta ja heikentää itsetuntoa. Tähän vaikuttaa myös muiden ihmisten suhtautumistapa asunnottomiin ja moniongelmaisiin.

– Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Ja sen jälkeen pala palalta, askel askeleelta elämä siitä rakentuu. Moni on sen polun jo käynyt, Saari kannustaa.

Asunnottomien yötä vietetään monin tapahtumin eri puolilla Suomea keskiviikkona 17.10. Esimerkiksi Oulussa teemayö näkyy erityisesti Rotuaarin aukiolla kello 15–21. Paikalla asunnottomat voivat mittauttaa verenpainettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja leikkauttaa hiuksiaan vapaaehtoisilla partureilla. Teltasta tarjotaan kahvia, pullaa ja makkaraa sekä lämpimiä vaatteita niitä tarvitseville.

Lue myös:

Asunnoton nainen asui kuukauden lumimajassa, toinen keräsi pulloja henkensä pitimiksi – "Pelkoa ei saa näyttää"

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

"Tällaisella hetkellä ei ole sanoja, mutta silti niitä pitäisi löytyä" – Kalajoki hiljeni yhteisen surun äärellä

Kalajoen kirkko täyttyi tiistai-iltana ihmisistä, jotka kokoontuivat suremaan lauantaina auto-onnettomuudessa kuolleita kolmea nuorta miestä.

Surun määrä oli kauniissa tilaisuudessa toimittaja Sanna Kojon mukaan käsin kosketeltava. Paikalla oli paljon nuoria, ja menetys vie sanat.

– Sanattomaksi vetää kyllä, sanoo yksi nuorista.

Uhrien muistoksi sytytettiin tilaisuudessa kolme kynttilää. Kirkkoherra Kari Lauri pyrki lohduttamaan surevia ja muistutti keskustelemisen tärkeydestä eteenpäin selviämisessä.

– Tällaisella hetkellä ei ole sanoja, mutta silti niitä pitäisi löytyä.

Nuorisotyön ohjaaja Tanja Vähäoja puolestaan muistuttaa, että jokainen suree tavallaan. Tukea löytyy nykyään omien verkostojen lisäksi esimerkiksi kriisipuhelimista ja nettipalveluista.

Mutta miten surusta voi etsiä tietä ulos?

– Elämällä arkea, neuvoo Vähäoja.

Kolme kynttilää palaa onnettomuudessa kuolleiden nuorten muistoksi Kalajoella.Sanna Kojo / Yle

Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui lauantaiyönä Ylivieskantiellä lähellä Tyngän kylää sattuneessa ulosajossa. Kaikki olivat kalajokelaisia, auton kuljettaja 18-vuotias, muut vuotta nuorempia. Kaksi uhreista oli veljeksiä.

Auto oli ajautunut kaarteessa pientareelle, törmännyt peltoliittymärumpuun ja ajautunut tieltä ulos noin 50 metrin ja päätynyt ojaan katolleen.

Tiistaina selvisi, että onnettomuusauton vauhti oli 165 kilometriä tunnissa turvatyynyjen lauetessa. Törmäys oli niin voimakas, että se rekisteröitiin jopa seismologian laitoksella.

Poliisi puhutti jo viikonloppuna onnettomuudesta selvinnyttä nuorta. Hän kertoo seurueen lähteneen Tyngän kylälle tapaamaan kaveriaan. Eloonjääneen viimeinen muistikuva on auton tulo kohtalokkaaseen mutkaan. Hän ei muista tilannenopeutta eikä sitä, että tapahtunutta olisi edeltänyt mikään erityinen.

Kuulusteluissa on selvinnyt, että ennen ajoon lähtöä seurueessa oli nautittu alkoholia. Rattijuopumusta ei kuitenkaan epäillä.

Kalajoella kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti ulosajossa 13. lokakuuta.Tomi Hirvinen / Lehtikuva

Seurakunta aloitti kriisityön jo onnettomuusyönä. Kirkko on ollut auki, ja nuorille on järjestetty nuorten ilta. Lisäksi kriisiapua on annettu kouluissa ja oppilaitoksissa.

Onnettomuuden uhrit olivat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opiskelijoita. Ammattioppilaitoksessa on tarjolla kriisiapua koko loppuviikon ajan.

Myös Kalajoen kaupunki on antanut tukea sekä nuorisotalossa että puhelimessa. Kalajoella on varauduttu siihen, että avuntarve voi jatkua pitkään.

Poronjäkälää on kerätty Suomessa jo kauan, mutta nyt sitä himoitsevat sisustajatkin

Tästä on kyse
  • Poronpallerojäkälää on kerätty Suomessa noin sadan vuoden ajan eri tarkoituksiin, kuten esimerkiksi hautaseppeleisiin ja poron ravinnoksi.
  • Nyt poronjäkälästä jalostetaan design-sisustustuotteita.
  • Muun maussa pehmeys ja pohjoinen eksotiikka tekevät poronjäkälästä halutun sisustusmateriaalin.

Suomen jäkälälajeista taloudellisesti merkittävintä palleroporonjäkälää on kerätty iät ajat. Sitä kerätään edelleen muun muassa hautaseppeleisiin, kukkasidontoihin ja esimerkiksi ruoaksi poroille.

Nyt kyseinen jäkälä ei kelpaa ainoastaan kotimaan kukkapuodeissa ja poronhoitoalueilla, vaan myös maailman suurissa metropoleissa. Siellä jäkälä löytää yhä useammin tiensä esimerkiksi trendikkäisiin viherseiniin.

Hailuodon jäkälä leviää Aasiaan ja Amerikkaan

Hailuodossa poronjäkälää on kerätty eri tarkoituksiin jo sadan vuoden ajan. Nyt sitä kerätään sisustusteollisuuden tarpeisiin.

Hailuotolaisyritys Polarmoss vie jäkälää kymmeniin maihin eri puolille maailmaa. Myyntiverkosto ulottuu Aasiasta Amerikkaan.

– Meiltä on lähtenyt jäkälää noin 80 maahan ja tällä hetkelläkin sitä toimitetaan reiluun 60 maahan. Sitä myydään ihan raakajäkälänä, mutta sen lisäksi värjättynä ja erilaisina interior design -tuotteina, kertoo Polarmossin toimitusjohtaja Pauli Karvosenoja.

Jäkälästä saadaan viherseiniin erilaisia muotoja , joilla voidaan jäjitellä vaikkapa metsäisiä maisemia.Risto Degerman / Yle

Jäkälä on suhteellisen uusi materiaali sisustamisessa. Hailuodossakin poronjäkälää on värjätty vasta toistakymmentä vuotta, vaikka luonnonjäkälää on myyty jo vuosikymmeniä. Sisustamismateriaalina jäkälä kilpailee luonnonmukaisuudellaan.

Muun muassa julkisia tiloja suunnittelevan helsinkiläisen Studio Sirkuksen sisustusarkkitehti Riikka Steinberg, kertoo, että moni suosii nimenomaan luonnonmukaisia ja myrkyttömiä materiaaleja. Hän on itse suunnitellut esimerkiksi ilmoitustauluja, joiden materiaalina käytetään luonnonmukaista hamppua.

– Vaikka itse mielelläni välttäisinkin puhumasta varsinaisesti mistään trendeistä, niin hyvin monia sisustussuunnittelun osia voidaan nykyisin pudottaa juuri "eko"-sanan alle, Steinberg sanoo.

Koriste-esineistä kokonaisiin viherseiniin

Värikkäitä jäkäläkoristeitä käytetään pääasiassa sisustuksen korosteina, mutta suurempia jäkäläpintoja voidaan hyödyntää myös akustiikan parantamisessa.

Pehmeä materiaali imee hyvin hälyääniä. Pauli Karvosenojan mukaan jäkälää käytetäänkin nykyisin yhä enemmän myös viherseinissä.

Viherseinien tarvetta lisää nykyinen suuntaus rakentaa julkisista ja työtiloista yhä avoimempia. Sisustusarkkitehti Riikka Steinbergin mukaan avotilat vaativat usein tilanjakajia.

– Viherseinät voivat olla käyttökelpoisia paitsi tilan jakajina myös hälyäänien vaimentajina, Steinberg sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ne jakavat myös mielipiteitä, sillä varsinkin elävistä kasveista valmistettavat viherseinät ovat usein kalliita ja ne vaativat pitkäaikaista hoitamista.

– Osa saattaa myös karsastaa niitä esimerkiksi toimistoissa ihan senkin takia, että niiden pelätään aiheuttavan haju- tai homehaittoja, Steinberg sanoo.

Jäkälän suosion lisääntyminen viherseinissä perustuukin juuri siihen, ettei niitä tarvitse kastella tai hoitaa kuten elävää seinää.

Toisaalta siihen liittyy myös pohjoista eksotiikkaa. Esimerkiksi kansainvälisillä messuilla yleisö ihmettelee outoa materiaalia ja sen pehmeyttä.

– Moskovassa monet nuoret naiset halusivat painaa poskensa esillä ollutta jäkäläseinää vasten ja valokuvauttaa itsensä sitä vasten, Pauli Karvisenoja kertoo.

Huumeongelmien lisääntyminen on näkynyt Oulussa ryöstöjen sarjana – Poliisi: "Näyttävät lähinnä epätoivoisilta teoilta"

Oulussa viime viikon aikana tapahtuneiden ryöstöjen motiivi liittyy Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskisen arvion mukaan huumeiden käyttöön.

Yhden viikon aikana Oulussa on ryöstetty neljä vähittäiskauppaa, yksi kioski ja yksi apteekki. Lisäksi ryöstön kohteeksi on joutunut kaksi yksityishenkilöä.

Ryöstösaaliiksi saatua rahaa on ilmeisesti käytetty joko suoraan huumeiden ostamiseen tai huumevelkojen maksamiseen.

– Kyllä ne poliisin silmiin näyttävät lähinnä epätoivoisilta teoilta. Saaliit ovat olleet muutamasta kympistä muutamaan sataseen, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

Kiiskisen mukaan ryöstöt näyttävät liittyvän lisääntyneeseen huumeiden käyttöön, mikä on näkynyt Oulussa parin viime vuoden ajan.

– Voidaan sanoa, että huumausaineita on enemmän liikkeellä ja meidän tilastojemme mukaan huumausaineongelma on tänä vuonna edelleen kasvanut, Kiiskinen kertoo.

Ryöstöistä kiinniotetut ovat sekä päihteiden että huumeiden käyttäjiä. Tekijöistä osa on uusia ja osa niin sanottuja poliisin vanhoja tuttuja, eli henkilöitä, jotka ovat jääneet rikoksista kiinni aiemminkin.

Järjestäytyneestä rikollisuudesta ei kuitenkaan poliisin mukaan ole kyse, vaikka tutkinnassa onkin tullut esiin, että samoja henkilöitä on osallistunut useampiin rikoksiin.

Poliisi keskittänyt voimia ryöstöjen selvittämiseen

Poliisin mahdollisuudet estää ryöstöjä etukäteen ovat vähäiset, sillä niiden ennakointi on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tehtyjen rikosten selvittelyssä poliisi on kuitenkin Kiiskisen mukaan onnistunut hyvin. Hän kertoo, että ryöstöjen tutkintaan onkin keskitetty viime päivien aikana tavallista enemmän voimia.

– Kun saamme nyt tutkinnan avulla kiinni niitä henkilöitä, jotka ovat rikoskierteessä tällaisissa rikoksissa, sen voi tietysti olettaa helpottavan tilannetta jatkossa.

Vaikka yleinen turvallisuus ei useiden lyhyen ajan sisällä tapahtuneiden ryöstöjen takia olekaan oleellisesti heikentynyt, Markus Kiiskinen muistuttaa, että rikoksilla on suuri vaikutus esimerkiksi kauppojen työntekijöihin.

– Voi vain kuvitella kuinka traumaattinen vaikutus tapahtumilla voi olla sille kassalle tai myyjälle, joka joutuu tällaisen ryöstön kohteeksi. Se voi pahimmillaan jopa lamauttaa työkyvyn.

– Mutta jos tällainen tapaus kuitenkin sattuu kohdalle, niin silloin pitää antaa se, mitä he pyytävät, sillä se on kuitenkin vain rahaa. Oma terveys menee kaiken edelle, Kiiskinen muistuttaa.

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen vetoaa myös ryöstön kohteeksi joutuneiden puolesta.

– Toivosin, että kun ilmiö valitettavasti on nostanut päätään, niin työyhteisössä pohditaan keinoja, miten näitä traumaattisia tilanteita käsitellään.

Kunnanjohtajista yritetään päästä eroon melko harvoin – Kalajoella luottamuspulaan haetaan ulkopuolista apua

Aloitteita kunnan- tai kaupunginjohtajien erottamiseksi tehdään kunnissa vaihtelevasti, ja tilanne vaihtelee vuosittain. Keskimäärin erottamisaloitteita on tehty vuosina 2005–2013 vajaat kolme kappaletta vuodessa. Tuore selvitys asiasta on juuri vireillä.

Kalajoella osa valtuutetuista jätti kaksi viikkoa sitten aloitteen kaupunginjohtajansa erottamiseksi. He syyttävät kaupunginjohtajaa muun muassa epäasiallisesta käytöksestä.

Tarkkaa tilastotietoa erottamisaloitteiden määrästä ei tällä hetkellä ole, sanoo Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö.

– Vuositasolla puhutaan pienistä määristä, ja ne vaihtelevat hyvin suuresti. Vuosi sitten kahden kuukauden aikana tuli neljäkin tapausta, mutta tämän vuoden alku on ollut paljon rauhallisempi, Rämö kertoo.

Tänä vuonna tilapäisiä valiokuntia ei Rämön mukaan ole perustettu yhtä paljon kuin viime vuonna.

– Ehkä nyt on pystytty neuvottelemaan asioista paremmin ja pääsemään yhteisiin lopputuloksiin.

Suomen Kuntajohtajat ry on ammatillinen yhdistys, eikä se ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.

Kalajoella apua haetaan kunnan ulkopuolelta

Myöskään Kalajoella ei haeta ratkaisua luottamuspulaan tilapäisestä valiokunnasta, vaikka vastaesityksen tehneet sitä toivoivat.

Kaupunginjohtajan erottamisaloitetta puntaroitiin kaupunginhallituksessa maanantaina, ja luottamuspulaan päädyttiin hakemaan ratkaisua lopulta ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Se tarkoittaa, että kunnan ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät ratkaista tilanteen neuvottelemalla, myös pelisääntöjä ja työnjakoa täsmennetään.

Valiokunnan kannalla olleet Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenet perustelivat kantaansa sillä, että kaupunginjohtajan irtisanomisaloitteessa ei ole kyse epäluottamuksesta muita luottamushenkilöitä tai virkamiesjohtoa kohtaan.

– Jotta toiminta kunnassa voi palautua normaaliksi, epäluottamuksen taustalla olevat syyt pitää selvittää, perustelee vastaesityksen tehnyt Jukka Rahja (kesk.).

Kalajoen luottamuspulan ratkaisukeinot päättää valtuusto.

Kuntalain mukaan valtuusto voisi asettaa tilapäisen valiokunnan etsimään sovintoratkaisua, kun erottamisaloite on tullut vireille.

Uusi tutkimus käynnistymässä

Kuntaliitto on käynnistämässä seurantatutkimusta siitä, kuinka paljon aloitteita kunnan- tai kaupunginjohtajan erottamiseksi tehdään vuosittain. Viimeksi asiaa selvitettiin vuosina 2005–2013.

Tuona aikana yhteensä 24 kunnassa tehtiin aloite, jossa esitettiin kunnanjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin. Aloitteen pohjalta tilapäisiä valiokuntia kunnanjohtajan erottamisen selvittämiseksi perustettiin 13 tapauksessa.

"Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin" – Ruotsissa ei ihmetellä Pohjolakodin toimia vaan ennemmin sitä, miksi siellä ei saa olla kunnon kuria

Tästä on kyse
  • Koulukotinuorten olot ovat Ruotsissa paljon ankarammat kuin Suomessa.
  • Myös koulukotinuoria koskeva laki on Ruotsissa verrattain ankara. Se mahdollistaa muun muassa nuorten puhelimien ja kirjeiden tarkastelun.
  • Ruotsin Kalixissa sijaitsevan koulukodin johtaja ihmetteleekin miten, Pohjolakodissa ylipäätään voidaan hoitaa vaikeita koulukotinuoria.
  • Hänen mukaansa Kalixin koulukodin nuorista moni karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin.

Piikkilankaa ja aidattuja pihoja, ruumiintarkastuksia ja kännyköiden takavarikointeja: tällaista on arki vain reilun 200 kilometrin päässä otsikoihin nousseesta Pohjolakodista, Ruotsin Kalixissa. Tuolla paikkakunnalla sijaitsee Johannisbergin valtiollinen koulukoti, jonka piikkilankaportit kohoavat korkeuksiin.

Noiden porttien edessä seisoo mies. Hän on koulukodin johtaja Tomas Fjellvind. Pohjolakoti on hänelle tuttu, sillä hänen johtamansa koulukoti on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä sen kanssa.

Hänen mukaan ne nuorten vapauksia rajoittavat kurinpitotoimenpiteet, joista Pohjolakotia on huomautettu, ovat välttämättömiä.

– Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin, Fjellvind arvelee.

Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.

Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.

Kuri kovempi Ruotsin puolella

Suomen ja Ruotsin koulukotitoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin. Koulukotipaikkoja on Ruotsissa monin verroin enemmän ja niissä on kovempi kuri kuin Suomessa.

Pohjolakotia voi verrata Johannisbergin koulukotiin, sillä kumpikin on tarkoitettu viimesijaiseksi paikaksi ongelmanuorelle.

– Kaikki vapaaehtoiset keinot on kokeiltu, ennen kuin päätyy meidän huoltoon, Tomas Fjellvind kertoo.

Ruotsissa on vaikea ymmärtää, miten suomalaisilla säännöillä kyetään toimimaan ongelmanuorien kanssa.Timo Nykyri / Yle

Johannisbergin koulukoti näyttää ulospäin vankilalta. Se johtuu siitä, että se on yksi niistä viidestä ruotsalaisesta koulukodista, joihin sijoitetaan myös alaikäisenä vakavasta rikoksesta suljettuun hoitoon tuomittuja nuoria.

Johannisbergin koulukodissa on 18 nuorta kolmella osastolla. He ovat yli 15-vuotiaita, jotka ovat tulleet laitokseen käräjäoikeuden päätöksellä.

Kuten muissakin Ruotsin koulukodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja. Liikkuminen on rajoitettua. Verikokeita ja virtsanäytteitä voidaan ottaa, jos koulukodin asujaa epäillään päihteiden käytöstä. Heille on mahdollista tehdä myös ruumiintarkastuksia.

Ruotsissa on eri lainsäädäntö yksityisille ja valtiollisille koulukodeille. Suomessa valtiollisen ja yksityisen koulukodin välillä on vain pieni ero.

Fjellvind: Suomen malli ei toimisi Ruotsissa

Fjellvind pitää suomalaisten koulukotien työkaluarsenaalia ja niiden mahdollisuuksia rajoittaa ongelmanuorten toimintaa ongelmallisena. Ruotsissa Suomen koulukotimalli ei Fjellvindin mukaan toimisi.

– Uskon että hyvin moni näistä nuorista jotka ovat meillä juuri nyt, karkaisi hyvin nopeasti, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin. He eivät pysyisi siellä. He palaisivat päihteiden käytön sekä rikollisuuden pariin, arvioi Fjellvind.

Meillä on mahdollisuus ottaa verikokeita ja virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet. Tomas Fjellvind

Koulukodissa nuori käy koulua valvotusti ja oppii elämisen perusasioita sekä rutiineja. Hän oppii pesemään pyykkinsä ja huolehtimaan itsestään sekä ympäristöstään. Laitosajan lopputulos on yleensä hyvä. Suurin kysymys Ruotsissa onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kunnalliset sosiaalipalvelut ottavat vastuun nuoresta hänen lähdettyä koulukodista.

– Kun he palaavat kotiympäristöönsä ja kaverien pariin, silloin riski repsahtaa takaisin rikollisuuden ja väärinkäytön poluille on hyvin suuri. Ei jakseta vastustaa kaverien ja lähiympäristön painetta, sanoo Fjellvind.

Vapautta voi Ruotsissa rajoittaa helpommin

Fjellvindin mukaan nuorten vapauksia voidaan rajoittaa selkeästi enemmän Kalixin koulukodissa kuin Pohjolakodissa.

Kun nuori päätetään Ruotsissa sijoittaa koulukotiin, samalla oikeus päättää rajoittamistoimenpiteistä.

– Valtion koulu- ja nuorisokodeissa on mahdollisuus rajoittaa asukkien elämään monella tavalla. Meillä on mahdollisuus ottaa veri- virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.

Suomessa vapauksien rajoittamiseen haetaan lupaa erikseen.

Kuten muissakin Ruotsin nuorisokodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja.Timo Nykyri / Yle

Vaikeat lapset sijoitetaan Ruotsissa valtion koulukoteihin. Suomessa ei ole tällaista jakoa.

Yksityiset koulukodit ovat lähes samassa asemassa valtiollisten koulukotien kanssa Suomessa.

Suomessa lastensuojelulaki on kaikille sama

Pohjolakodin johtajan Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.

Yksityisten kotien toimintaa säätelevä lastensuojelulaki toimii Lehtolan mukaan niin sanotuissa kevyemmissä yksiköissä ja perhehoidossa, mutta koulukoteihin sijoitettujen nuorten kanssa sen toteuttamista on erittäin haasteellista noudattaa.

Lehtolan mukaan Suomessa laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.

Hän onkin esittänyt, että lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Se että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle ja 17-vuotiaalle koulukotinuorelle, ei hänen mukaansa välttämättä toimi.

Lehtolan mukaan Suomi on läntisen Euroopan ainoa maa, jossa koulukotinuoret hoidetaan saman lain puitteissa, kuin muutkin lapset ja nuoret.

– Ruotsin kollegat ihmettelevät, että miten tällaisissa puitteissa voidaan ylipäätään hoitaa samantyyppisiä nuoria, joita he Kalixissa hoitavat.

Pohjolakodin johtaja Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulakia tulisi uudistaa, jottei samoja rajoitustoimenpiteitä käytettäisi viisivuotiaasta lapsesta aina 17-vuotiaaseen koulukotinuoreen saakka.Juha Hintsala / Yle

Suomessa viranomaisilla ja lastensuojelualalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvin vähän tietoa Ruotsin järjestelmästä ja sen eroista suomalaiseen järjestelmään.

Yle yritti saada tätä juttua varten haastattelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa on jo suunniteltu muutoksia lastensuojelulakiin Pohjolakodin tapauksen vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan ollut valmis käsittelemään aihetta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että Lastensuojelun keskusliitosta kerrotaan, että ruotsalaiseen systeemiin aiotaan kyllä paneutua.

Lue lisää:

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii koulukodeissa olevien lasten kuulemista – "Ministeriö ei ole kiinnittänyt huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen"

Pohjolakoti ilmoitti parannuksista toiminnassaan, huomiota kiinnitetty lasten kiinnipidon ehtoihin

Viikko alkaa Kalajoella suruliputuksella – kouluissa tarjolla kriisiapua kolmen nuoren hengen vaatineen auto-onnettomuuden jälkeen

Koulutyö alkaa maanantaina Kalajoella hiljaisella hetkellä lauantain vastaisena yönä sattuneen, kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden jäljiltä. Kaikki autossa olleet neljä nuorta olivat kotoisin Kalajoelta.

Toisen asteen oppilaitoksissa on lisäksi paikalla kriisiryhmä, psykologeja, kouluterveydenhoitajia ja koulukuraattoreita.

Kaikissa kaupungin kiinteistöissä on maanantaina suruliputus.

Kalajoen kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi kertoo, että kaikille tarvitseville järjestetään apua.

– Varsinkin näissä kouluissa, joissa on menehtyneiden ikätovereita, meillä on heti aamulla hiljainen hetki ja pieni tiedotustilaisuus. Samalla kerromme, millä tavalla apua on saatavilla.

Avuntarve voi jatkua pitkäänkin

Tilaisuudet järjestetään Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun Kalajoen toimipisteessä sekä kaupungin lukiossa.

– Kaikkien koulujen rehtorien ja johtajien kanssa on sovittu, että jos apua tarvitaan, sitä järjestään kaikille. Tärkeintä on päästä pikkuhiljaa normaaliin päivärytmiin. Ketään ei jätetä yksin.

Kokemusten mukaan avuntarve voi jatkua pitkäänkin. Kalajoella on varauduttu siihen, että tukea on tarjolla ainakin vuoden päivät.

Kalajoella on tarjottu onnettomuuden jälkeen tukea eri tavoin. Kaupunki päätti muun muassa poikkeuksellisesti avata kriisipuhelimen, kertoo hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi.Heidi Harju / Yle

Onnettomuus on koskettanut laajaa joukkoa.

– Tällaiseenhan ei voi koskaan varautua. Se koskettaa hyvin laaja-alaisesti ikätovereita, vanhempia, sukulaisia. Mutta myös muita paikkakuntalaisia, ja se on ajatuksissa vahvasti läsnä.

Kalajoen kaupunki avasi lauantaina kriisipuhelimen, joka on ollut avoinna ympäri vuorokauden.

– Olen itse ollut Kalajoella 15 vuotta, eikä tarvetta tällaiselle ole onneksi aiemmin ollut. Onnettomuus kosketti kuitenkin niin montaa, joten katsoimme parhaaksi tarjota apua myös tätä kautta, Mäki-Leppilampi kertoo.

"Se on jatkuvasti mielessä, että miksi näin käy"

Virallisten keskustelukanavien lisäksi tapahtunut on puhuttanut niin kodeissa kuin kahvipöydissä. Sunnuntaina paikalliselle huoltoasemalle pysähtyneillä perjantaiyön tapahtumat olivat päällimmäisenä mielessä.

– Ainahan se tällainen koskettaa, ja kun mukana oli tuttujen lapsia, niin tragedia on kyllä pysähdyttänyt kaiken kaupungissa. Ei sitä oikein ymmärrä eikä käsitä, että näin voi käydä, kalajokinen Juha Rahkola miettii.

Hän vei yhteen surutaloon kukkia lauantaina.

Kalajokinen Juha Rahkola kiittelee seurakunnan ja kaupungin järjestämää kriisiapua.Heidi Harju / Yle

– Kyllähän se turhauttaa ja ihmetyttää. Se on jatkuvasti mielessä, että miksi näin käy. Se on niin valitettavaa kuin vain voi olla, ja julmaa. Omaisten elämä ei koskaan enää palaudu entiselleen.

Seurakunnan ja kaupungin aktiivisuus avuntarjoamisessa saa kiitosta.

– Kyllähän tätä keskustelua käydään jokaisessa kahvipöydässä. Onneksi seurakunta ja kaupunki ovat olleet aktiivisia: jos onnettomuus tulee oikein lähelle, niin ammattiapu on tärkeää, sanoo Rahkola.

Samaa mieltä on Rahkolan kanssa samassa pöydässä istuva Raimo Hihnala.

– Mietteliääksi se vetää. Nämä ovat ikäviä tapauksia, ei voi muuta sanoa. Kotona ja kahvipöydissä tästä on keskusteltu. Jossainhan siitä täytyy pystyä puhumaan.

Onnettomuuspaikalle sytytetty kymmeniä kynttilöitä

Vielä sunnuntaina ihmisiä kävi tasaisena virtana onnettomuuspaikalla hiljentymässä. Kalajoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tanja Vähäoja oli läsnä, kun nuoret sytyttivät tien pientareelle kynttilöitä.

– Nuoret miettivät paljon sitä, miten tämä on mahdollista ja onko tämä totta. Ehkä enemmän myös sitä, että tämä olisi voinut tapahtua heille itselleenkin, Vähäoja kertoo.

Sunnuntaihin mennessä onnettomuuspaikalle oli tuotu jo kymmeniä kynttilöitä.Heidi Harju / Yle

Monelle onnettomuuspaikalla käynti auttaa pääsemään alkuun surutyössä.

– Tällaiset symboliset asiat, kuten kynttilöiden sytyttäminen, kukkien tuominen ja hiljentyminen antavat menetykselle kasvot, ne ovat hyvin tärkeitä. Ne auttavat myös aloittamaan surutyön ja tekemään tapahtuneesta konkreettisen, sanoo Vähäoja.

Tiistaina Kalajoen kirkossa järjestetään suruhartaus kello 19.

Poliisi puhutti Kalajoen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä: "Muistikuvat loppuvat kohtalokkaaseen mutkaan"

Kalajoella lauantaina kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä on päästy puhuttamaan, kerrotaan Oulun poliisista. Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat 2000-luvulla syntyneitä ja kotoisin Kalajoelta.

Poliisin mukaan auton takapenkillä istunut nuori mies loukkaantui vakavasti ulosajossa, mutta hän voi kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin.

– Häntä on päästy tänään puhuttamaan ja hän muistaa, että he ovat viettäneet tapahtunutta edeltävänä päivänä aikaa yhdessä. Illalla he olivat päättäneet lähteä käymään Tyngän kylässä kaverin luona, kertoo rikoskomisario Jan Sormunen Oulun poliisista.

Sormusen mukaan onnettomuudesta selvinnyt mies muistaa sen, kun auto tuli kohtalokkaaseen mutkaan, mutta sen jälkeen muistikuvia hänellä ei ole.

Poliisin tutkimusten mukaan onnettomuusauto ajoi huomattavaa ylinopeutta. Ajonopeus oli ainakin 150 kilometriä tunnissa. Myös alkoholin osuutta onnettomuuteen tutkitaan.

– Hän ei muista käytettyä ajonopeutta tai sitä, että olisi ollut jotain erityistä ennen onnettomuutta, Sormunen sanoo.

Poliisi aikoo puhuttaa eloonjäänyttä nuorta miestä lisää, kun hänen vointinsä kohenee.

Lue lisää

Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

Poliisi aikoo kuulla Kalajoen turmassa loukkaantunutta sunnuntaina

Poliisi pyrkii kuulemaan Kalajoen kuolonkolarissa loukkaantunutta nuorta miestä tänään. Asiasta kertoi kolmen nuoren kuolemaan johtaneen ulosajon tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Sormunen STT:lle aamupäivällä.

Poliisi kuulee vuonna 2001 syntynyttä kalajokista tänään, jos turmassa vakavasti loukkaantuneen tila sen sallii. Sormusen mukaan tapauksen tutkinnasta ei ole tällä erää muuta uutta kerrottavaa julkisuuteen.

Ulosajossa lauantain vastaisena yönä loukkaantunut matkusti turma-auton takapenkillä. Autossa olleet kolme muuta kalajokista nuorta miestä menettivät henkensä. Poliisin mukaan Ylivieskantieltä suistunut auto oli ajanut rajua ylinopeutta.

Lue lisää:

Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

Lokakuun yölämpöennätys meni jo rikki, päivälläkin hätyytellään ennätyslämpötiloja – lähetä kuva, kuinka vietät huippulämmintä päivää

Viime yö oli poikkeuksellisen lämmin. Lokakuun yöajan lämpöennätys meni rikki Vaasassa, missä lämpötila laski alimmillaan 14,3 asteeseen.

Aiempi yölämmön ennätys on vuodelta 1961, jolloin Salossa mitattiin 14 astetta, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman kertoo.

Myös päiväsaikaan hätyytellään lokakuun lämpöennätystä. Päivästä on Henri Nymanin mukaan tulossa hyvin lämmin.

– Sumupilviä, joita aikaisempina aamuina on ollut ennusteita enemmän, ei ole maan etelä- ja keskiosissa käytännössä ollenkaan. Hyvin todennäköisesti aurinko pääsee lämmittämään jo valmiiksi aika korkeita lämpötiloja, Nyman toteaa.

Jo aamulla lämpömittarin lukema kipusi Ylivieskan lentokentällä 16,5 asteeseen. Uusi lokakuun päivälämpötilan ennätys syntyy, mikäli lämpötila nousee yli 19,4 asteeseen. Tämä ennätyslämpö mitattiin Helsingin Malmilla vuonna 1985.

– Mikään ennustemalli ei ennusta ihan näin korkeita lukemia, mutta yleensä aina löytyy korkeampia lukemia paikallisesti. Ennätyksen todennäköisyys on siinä viidenkymmenen prosentin luokkaa, Nyman sanoo.

Myös muualla Pohjois- ja Keski-Euroopassa on viime päivinä mitattu poikkeuksellisen lämpimiä lukemia. SVT:n mukaan Ruotsin Målillassa mitattiin 24 asteen lämpötila, mikä on ajankohtaan nähden korkein lukema sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1946.

Ennätyslämmintä oli lauantaina myös pohjoisessa Saksassa. Maan sääpalvelun DWD:n mukaan esimerkiksi lähellä Itämeren rannikkoa Schwerinissä mitattiin 26,8 astetta ja hieman etelämpänä jopa yli 28 asteen lämpötiloja.

Lähetä kuvasi lämpimän lokakuun päivän tunnelmista. Lue tästä Ylen Uutisten kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.

Kahdeksan lapsen äiti saa vaikka nukkua univelkoja, kun hoitaja tulee käymään – Sievi kehitti oman perhepalvelun, etteivät lapsiperheet uuvu

Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille.

– Tällaisessa perheessä, missä ei ole haittaa apukäsistä, se on iso apu.

Vähäsöyringit käyvät joskus myös tiistaisessa perhemiitissä, jossa lämpimän aterian saa edullisesti. Lisäksi Sievin omaan perhepalveluun kuuluu kerran viikossa lapsiparkki, jolloin lapset voi jättää hoitoon muutamaksi tunniksi vaikka asioille lähtiessään.

Perhepalvelu on ollut olemassa jo viisi vuotta, ja sitä käyttää noin kymmenesosa Sievin lapsiperheistä. Se on tarkoitettu kaikkien perheiden palveluksi, ehkäisemään uupumista ja mahdollisia myöhempiä ongelmia.

– Ennen kaikkea että saataisiin tämän avulla perheiden pahoinvointi loppumaan ja perheet jaksaisivat niin sanotun säpinäkauden ohi. Se antaisi mielekkyyttä, sanoo idean isä Tarmo Leppälä.

Perheen kuopus Ohto Vähäsöyrinki Anni-äitinsä sylissä.Raila Paavola / Yle

Vähäsöyringin perheen lapsista vanhin on 11-vuotias, nuorin vasta kolme kuukautta. Anni Vähäsöyrinki on iloinen siitä, että perhepalvelu antaa matalan kynnyksen kotiapua tavallisille perheille eikä tilanteiden tarvitse kriisiytyä, jotta apua annetaan.

Kotiapu on arkista: joskus hoitaja on jäänyt lasten kanssa, kun äiti on nukkunut univelkoja tai lähtenyt asioille. Kotihoitaja on myös saattanut laittaa lasten kanssa ruokaa tai tehdä pientä siivousta.

Vähäsöyringille palvelu on ollut iso ilo, sillä korvatulehduskierreperheessä kuluu välillä kuukausia vähillä unilla.

– Silloin ollaan eniten äärirajoilla. Raskasta oli myös silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä. Nyt kun osa on jo isompia, tuntuu helpommalta, sanoo Vähäsöyrinki.

Toisaalta sekin jo helpottaa, että tietää apua olevan saatavilla. Ei tule tunnetta, että on pakko pärjätä yksin tai että tarvitaan isompi kriisi jotta saa apua.

Anni Vähäsöyringillä perhepalvelun käyttämiseen ei ole ollut kynnystä, mutta hän tietää, että kaikille ei ole helppoa päästää vierasta ihmistä kotiinsa.

– Nykykulttuuri on ehkä vähän sellainen, että yksin pitää pärjätä, mutta ei se todellakaan ole niin. Ilman muuta kannattaa ottaa tällaista apua vastaan!

Iso perhe tarvitsee ison hiekkalaatikon.Raila Paavola / Yle

Sievin perhepalvelukeskus sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tarmo Leppälä törmäsi koulupudokastyössä siihen, että nuorten ongelmat johtuivat usein perheiden vaikeuksista. Leppälä alkoi herätellä keskustelua siitä, miten voitaisiin ottaa kiinni vaikeuksista ennen kuin ne kärjistyvät.

– Perheet eivät mielellään kerro ongelmistaan. Ne pitää oivaltaa: mennä paikalle ja kysyä, onko teillä vaikeaa, muistelee Leppälä.

Kunta, seurakunta ja peruspalveluyhtymä pohtivat, miten saataisiin perhetyöntekijöitä, ja yhdistyksen alkuvaikeuksissa silloinen kunnanjohtaja Markku Koski antoi toimintaan rahaa omasta kukkarostaan.

Heti aluksi kysyttiin, mitä perheet haluavat. Yli kymmenen prosenttia Sievin yli 600 perheestä vastasi. Toiminta alkoi yhdellä työntekijällä ja niillä kolmella asialla, joita perheet toivoivat: perhemiitillä, lapsiparkilla ja perhetyöllä. Ne ovat yhä voimissaan.

Aluksi rahaa kerättiin niin myyjäisillä kuin avustuksina yrityksistä, seurakunnasta ja järjestöiltä. Sittemmin kunta on nähnyt työn hyödyt, ja jo kahden vuoden ajan perhepalvelukeskuksella on ollut kaksi työntekijää. Sievin perhepalvelukeskus saa nykyään rahaa jo kunnan budjetista.

Viime vuonna palvelua käytti 57 eri perhettä. Ne maksavat pientä korvausta kotiavusta, perhemiitin ruuasta ja lapsiparkista.

Palvelun toivotaan tavoittavan kaikki kunnan perheet, sillä saatu palaute on ollut hyvää. Perheille tehdään joka vuosi kysely, jotta pysyttäisiin perillä siitä, millaisia toiveita niillä avun suhteen on. Tavoite on yhä ennallaan:

– Toivotaan, että tämä työ vähentää tulevia ongelmia, sanoo Tarmo Leppälä.

Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

Kalajoen seurakunta aloitti kriisityön hyvin nopeasti yöllä nuorten tuhoisan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kirkkoherra Kari Lauri kertoo saaneensa ensimmäisen puhelinsoiton tapahtumista jo aamuyöllä pari tuntia onnettomuuden jälkeen.

– Seurakuntamme työntekijöitä lähti yöllä Kirkon henkisen huollon ryhmän Hehun kanssa viemään suruviestejä koteihin. Ryhmä toimi poliisin ja sosiaalipäivystyksen ohjeiden mukaisesti, Kari Lauri kertoo.

"Suru koskettaa nyt paikkakuntaamme"

Nuorten kuolemaan johtanut onnettomuus on tragedia perheiden ja omaisten lisäksi myös koko paikkakunnalle. Kirkko pyrkii kulkemaan nuorten rinnalla, ja seurakunta on yhteydessä muun muassa alueen kouluihin.

– Meidän tehtävä on kulkea ihmisten rinnalla surunkin hetkinä.

Kirkkoherra Kari Lauri myöntää, että surevan nuoren kohtaaminen on haasteellista.

– Tärkeintä on läsnäolo ja kuunteleminen. Se jo luo nuorelle turvallisuutta, kun hän huomaa, että heistä pidetään huolta elämän äkkitilanteissa ja vaikeissa hetkissä, Kari Lauri uskoo.

Kirkko avoinna hiljentymistä varten, kriisiapua tarjolla myös kaupungilta

Kalajoen kirkko on avoinna tänään lauantaina kello 17–20 hiljentymistä, kuuntelemista ja keskustelua varten. Kalajoen seurakuntakodilla järjestetään myös nuorten ilta kello 18–21. Sekä kirkossa että seurakuntakodissa on paikalla kirkon työntekijöitä.

– Omaisten kanssa olemme sopineet, että järjestämme tulevana tiistai-iltana suruhartauden kirkossa, Kari Lauri jatkaa.

Myös Kalajoen kaupunki järjestää kriisiapua sitä tarvitseville. Kaupungin kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden maanantaiaamuun kello kahdeksaan saakka numerossa 044 4691 558. Tämän jälkeen neuvontanumero on 044 4691 505.

Nuorisotalo Alex on auki tänään lauantaina kello 13–21 ja sunnuntaina 12–21 välisenä aikana. Paikalla on henkilökuntaa tukena ja keskusteluapuna.

Kouluilla ja oppilaitoksilla kriisiapua järjestetään tulevana maanantaina.

Lauantaiyönä Kalajoelta Ylivieskaan johtavalla tiellä tapahtui onnettomuus, jossa nuorten auto suistui tieltä kohtalokkain seurauksin. Kolme nuorta kuoli ja yksi nuori loukkaantui. Seurakunnan tiedotteen mukaan loukkaantuneella ei ole hengenvaaraa.

Kolme nuorta kuoli ulosajossa Kalajoella

Kolme nuorta on kuollut henkilöauton ulosajossa Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, kertoo poliisi. Lisäksi yksi auton takapenkillä matkustanut ihminen loukkaantui vakavasti.

Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat kalajokelaisia.

Poliisin mukaan auto oli toistaiseksi varmistamattomasta syystä ajautunut kaarteessa pientareelle, törmännyt peltoliittymärumpuun ja ajautunut kymmenien metrien matkan ulos tieltä päätyen ojaan katolleen.

Kuljettajaa epäillään poliisin mukaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeistä kuolemantuottamuksista sekä törkeästä vammantuottamuksesta. Onnettomuustutkintalautakunta ja poliisi jatkavat asian tutkintaa.

Onnettomuus sattui Ylivieskantiellä lauantaina aamuyöllä kello yhden jälkeen.

Kerromme kohta lisää.

Kalajoelle suuri aurinkoenergiapuisto ja energiavarasto

Kalajoen kaupunki toteuttaa hankkeen yhteistyössä Hybrid-Power Finlandin kanssa. Kohteet sijoittuvat Kalajoen Läntisten alueelle, jonne on rakentumassa myös tuulivoimapuisto.

Rakennustyöt ovat käynnistymässä lähiaikoina, ja 29 hehtaarin alueen on tarkoitus olla valmis vuoden kuluttua.

Alueelle kootaan erilaisia uusiutuvan energian tuotantomuotoja

Kalajoen kaupungin ja Hybrid-Powerin tiedotteen mukaan aurinkopuisto ja energiavarasto tulevat olemaan osa Suomen ensimmäistä uusiutuvan energian puistoa, jossa yhdistyy useita uusiutuvia energiantuotantomuotoja.

Hybrid-Power Finlandin esimerkkikuvassa hahmotetaan sitä, miten vastaavanlainen uusiutuvan energian puisto voisi toimia osana kaupunkirakennetta.Hybrid-Power Finland

Aurinkovoimala koostuu noin 40 000 aurinkopaneelista, joiden sähköllä voidaan lämmittää arviolta 650 omakotitaloa. Aurinkopaneelien väliin rakennetaan puolestaan kasvutunneli, jossa kasvatetaan erilaisia kasveja ympäri vuoden.

Lisäksi alueelle rakennetaan akkuteknologiaan perustuva energiavarasto.

Kalajoki aikoo hyödyntää aurinkopuistoa ja energiavarastoa myös tutkimuksessa sekä matkailussa. Hiekkasärkkien alueelle rakennetaan bio- ja uusiutuvan energian tutkimus- ja kehittämisympäristö, jossa tullaan hyödyntämään 3D- ja virtuaalitekniikkaa.

Sen on tarkoitus valmistua kahden–kolmen vuoden kuluttua.

4-vuotiaalle näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat – "Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten"

Tästä on kyse
  • Näkö- ja monivammaisille lapsille valmistetaan ensikirjoja vapaaehtoistyönä ympäri Suomea.
  • Äitiyspakkauksen mukana tulevat tai kauppojen valikoimissa olevat ensikirjat eivät sovellu näkö- ja monivammaisile, koska ne sisältävät pääosin kuvia ja tekstiä.
  • Kampanjan taustalla on oululainen Vuokko Keränen, joka havahtui siihen, ettei näkö- ja monivammaisille lapsille ollut tarjolla ensikirjoja.
  • Koskettelukirjat ovat näkö- ja monivammaisille tärkeä väline muuan muassa aistikokemusten ja vuorovaikutuksen syntymisessä.

Neljävuotias Olavi Odedeyi tunnustelee pienillä sormillaan froteista aurinkoa, johon on kirjailtu hymynaama. Auringon keltainen väri erottuu hyvin mustasta taustasta.

– Olavi erottaa jonkin verran värejä ja siksi kirkkaat värit ovat mieluisia, Olavin äiti, Aino Odedeyi kertoo.

Näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat. Siksi oma koskettelukirja on tärkeä.

– Koskettelukirja toimii meillä apuna vuorovaikutuksen luomisessa, koska Olavi ei itse ota kontaktia.

Koskettelukirjaa käytetään myös Olavin fysioterapiassa esimerkiksi aistiharjoitteissa ja motoriikan harjoittelussa.

– Olavi reagoi selvästi erilaisiin materiaaleihin. Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten, oululaisen fysioterapiayritys Marjulin fysioterapeutti Enna Ollikainen kertoo.

"Kaikilla on oikeus omaan ensikirjaan"

Näkövammaiselle lapselle ensimmäiset aistikokemukset ympäröivästä maailmasta syntyvät kosketuksen ja kuuloaistin avulla.

Ensikirjoja suositellaan jopa vastasyntyneiden vauvojen kanssa käytettäväksi, sillä ne tukevat asiantuntijoiden mukaan aikuisen ja lapsen turvallisen vuorovaikutussuhteen muodostumista.

Koskettelukirjat ommellaan käsityönä. Olavi erottaa jonkin verran kirkkaita värejä ja keltainen froteesta ommeltu aurinko erottuu hyvin mustalta taustalta.Marko Väänänen

Muutama vuosi sitten näkövammaisille pienokaisille tarkoitettuja ensikirjoja ei kuitenkaan ollut saatavilla missään.

Tavalliset ensikirjat, joita on jo vuodesta 1985 lähtien (Lastenkirjainstituutti) jaettu äitiyspakkausten mukana sisältävät paljon kuvia ja loruja. Ne eivät sellaisenaan sovi näkövammaisille lapsille.

Tähän ongelmaan havahtui oululainen Vuokko Keränen tutustuttuaan vuonna 2014 Facebookin kautta vammalalaiseen perheeseen, jonka äiti toivoi yksivuotiaalle sokealle Minttu-tyttärelleen omaa koskettelukirjaa.

– Ihan jokaisella lapsella tulisi olla oikeus omaan ensikirjaan, oululainen IKIOMA-koskettelukirjan kehittäjä Vuokko Keränen kertoo.

Keränen oli jo vuodesta 2010 lähtien ommellut yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa koskettelukirjoja, jotka lahjoitettiin valtion ylläpitämään kirjallisuuskeskus Celiaan.

Vuokko Keränen on ylpeä kehittämästään IKIOMA-ensikirjasta.Marko Väänänen / Yle

Celia lainaa koskettelukirjoja näkövammaisille lapsille, mutta vasta kahden vuoden iän jälkeen. Syynä ovat hygienia- ja kestävyysvaatimukset.

– Muistelin, että omat näkevät lapseni olivat kahden vuoden ikään mennessä selailleet lukuisia kirjoja.

Minttuun tutustuttuaan Keränen päätti laittaa pystyyn kampanjan, jotta kaikki lapset saisivat oman ensikirjansa.

Keränen suunnitteli itse koskettelukirjan, joka sai nimekseen IKIOMA-ensikirja. Neljä paksua sivua, jotka sisältäisivät eri materiaaleja ja värejä. Yhdelle sivulle syntyi kirkkaankeltaisesta froteesta muotoiltu aurinko, toiselle sivulle kankaan alle ommeltuja, rapisevia hernepusseja.

– Mahdollisimman paljon erilaisia materiaaleja, muotoja ja värejä, lastentarhanopettajanakin aikaisemmin työskennellyt Keränen kertoo koskettelukirjan kehittelystä.

Vangitkin osallistuvat ompelutalkoisiin

Keränen alkoi itse ommella koskettelukirjoja, joista ensimmäisen hän lahjoitti vammalalaisen perheelle viime vuoden huhtikuussa. Olavi Odedeyi sai viidennen vapaaehtoisten käsissä valmistuneen ikioma-kirjan.

IKIOMA-koskettelukirjoja on valmistettu talkoilla noin 200 kappaletta, kun vapaaehtoiset ympäri Suomen ovat liittyneet mukaan ompelutalkoisiin.

Ensimmäiset talkoot järjestettiin Oulun Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen, NNKY:ntiloissa ja myöhemmin vapaaehtoisia on löytynyt ympäri Suomea muun muassa Sastamalasta, Lahdesta ja Satakunnan vankilan Köyliön osastolta.

– Köyliön osastolla miesvanki innosti toista mukaan sanoen, että tule sinäkin mukaan, kun koko elämämme olemme tehneet pahaa ja nyt voimme tehdä jotain hyvää. Vedethän siinä meinasi tulla silmiin, Keränen muistelee.

Koskettelukirjan sivut ovat irrotettavia ja lapsi voi tutkia niitä myös erikseen.Marko Väänänen / Yle

Vuokko Keränen kertoo olevansa nöyrän ylpeä siitä, että IKIOMA-ensikirjahankkeesta on muodostunut valtakunnallinen kampanja, joka hyväksyttiin myös Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan.

– Jenni Haukiolle lähetettiin kirja numero sata, Keränen iloitsee.

Huhtikuussa Keränen saikin Mäntyniemestä kortin, jossa tasavallan presidentti puolisoineen kiitteli IKIOMA-ensikirjahanketta muistamisesta.

Keränen toivoo, että ensikirjojen lahjoittaminen kaikille näkö- ja monivammaisille lapsille vakiintuisi käytännöksi äitiyspakkauksissa jaettavien ensikirjojen tavoin. Suomessa syntyy vuosittain arviolta 70 näkövammaista lasta.

– Kyse on myös yhdenvertaisuudesta, Keränen kertoo.

Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 – "Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen"

Neljä Itä-Suomen maakuntaa suunnittelee hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Maakunnat kertovat tiedotteessaan, että haluavat samalla nostaa Saimaan vetovoimaa.

Neljän maakunnan yhteishanke on nimeltään Saimaa-ilmiö. Sen tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Suomen kiehtovin matkailukohde.

Maakuntien yhteishakemus julkistettiin Rantasalmella seminaarissa. Seminaarissa puhuneen pitkäaikaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Erkki Liikasen mielestä Järvi-Suomi on yksi Suomen harvoista tunnettavuuden valttikorteista maailmalla.

– Savonlinnan tarina on aivan ainutlaatuinen. Haku on loistava juttu. Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen, Liikanen kehuu.

Liikanen vaikutti viimeksi Suomen Pankin pääjohtajana. Jättäessään pestinsä hän ilmoitti heti tv-haastattelussa suuntaavansa nauttimaan olostaan Saimaalla.

Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen yhteishankkeeseen ovat tulossa mukaan myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu. Neljän maakunnan alueella asuu lähes 700 000 asukasta.

– Kaikki näkevät tämän investointina, jolla on kulttuurin välityksellä positiivinen vipuvaikutus koko Itä-Suomen vetovoimaisuuteen, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja matkailuun, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Aiemmin suomalaisina kulttuuripääkaupunkeina ovat toimineet Turku ja Helsinki. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kaupunkien esivalinnasta. Kansallinen hakuprosessi käynnistyy aikaisintaan vuoden 2019 loppupuoliskolla.

Savonlinna valittiin yksimielisesti ehdokkaaksi

Savonlinna on maakuntien yksimielinen valinta yhteiseksi kulttuurikaupungiksi. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen perustelee Savonlinnan valintaa muun muassa sen maantieteellisellä sijainnilla maakuntien keskuskaupunkien risteyspisteessä.

– Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki. 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on maailman pohjoisin yhä toiminnassa oleva keskiaikainen linna. Unohtamatta saimaannorppaa, huikeita kansallismaisemiamme, luostarikulttuuria ja itäsuomalaisia ruokaperinteitä, Korhonen luettelee.

Saimaa-ilmiön verkostomaista toimintamallia on arvioitu ainutlaatuiseksi Euroopan kulttuurikaupunkien historiassa. Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto. Kulttuuripääkaupunkeja on nimetty 1980-luvun puolivälistä lähtien.

– Tiettävästi mikään hakijakaupunki ei ole aikaisemmin saanut samassa suhteessa ja laajuudessa taakseen vastaavaa määrää muita maakuntia, kaupunkeja ja kuntia, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen iloitsee.

Kulttuuripääkaupungeiksi aikovat Suomesta hakea myös ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula.

Sidor