Uutiset YLE Oulu

Veera Tikkinen elää vuoden pahinta aikaa: kerran hän joutui ladulta suoraan tiputukseen – migreeni on sairaus, jota ei aina ymmärretä

– Se on jyskyttävää, viiltävää kipua. Pää on niin kipeä, että välillä miettii, selviääkö tästä hengissä.

Näin kuvailee oululainen Veera Tikkinen, 34, vaikeaa migreenikohtausta. Siihen liittyy hänen mukaansa usein myös pahoinvointia: jos yrittää ottaa migreenilääkkeen, se ei pysy välttämättä sisällä.

Lopulta voi käydä niin, että vasta sairaalassa annettu suonensisäinen kivunlievitys auttaa.

Ensimmäisen migreenikohtauksen Tikkinen sai jo viisivuotiaana päiväkodissa.

– Minuun iski toispuoleinen päänsärky, ja oksensin. Päiväkodissa luultiin, että minulla on oksennustauti.

Näin tapahtui useita kertoja. Syyksi epäiltiin aina oksennustautia. Yläkoulussa kohtaukset lisääntyivät, ja lopulta magneettikuvaus paljasti virallisen diagnoosin.

Kirkkaat keväthanget voivat laukaista migreenikohtauksen.Paulus Markkula / Yle

Suomen migreeniyhdistyksen kuntoutuskoordinaattorin Sari Viitasaaren mukaan migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus. Laukaisevissa tekijöissä on suurta vaihtelua.

Esimerkiksi säähän liittyvät seikat, kuten ilmanpaineen muutokset ja auringonvalo, ovat yleisiä migreeniä aiheuttavia tekijöitä. Keväällä valon lisääntyessä hangilta hohtava valo voi tuoda haasteita ulkona olemiseen.

– Kevät on ihanaa aikaa, ja rakastan valoa ja aurinkoa, mutta minulle tämä on kaikista pahinta aikaa vuodesta. Silloin minulla on kaikista pahimmat migreenikohtaukset. Ilman aurinkolaseja ulos ei ole asiaa, Veera Tikkinen kertoo.

Neurologian erikoislääkärin, dosentti Ville Artton mukaan maailmalla on raportoitu, että 38 prosentilla migreenipotilaista valo on yksi kohtauksia laukaiseva tekijä.

– Voimakkaat valoärsykkeet, kuten vaikkapa aurinkoinen keväthanki, ovat suurimmalle osasta meistä miellyttävä kokemus. Mutta migreenipotilaalle se voi olla jotain aivan muuta.

Migreeni
  • Kohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi, valot, hajut, sään vaihtelut, nälkä, alkoholi ja erilaiset ruoka-aineet.
  • Migreeni voi aiheuttaa päänsäryn lisäksi pahoinvointia, oksentelua ja voimakasta aistiyliherkkyyttä. Se voi ilmetä myös voimakkaana väsymyksenä ja huimauksena.
  • Yli 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa jossain vaiheessa elämää migreenin. Migreeni on yleisempi naisilla kuin miehillä.
  • Migreeni on merkittävin työkykyä heikentävä sairaus 15–49-vuotiaiden ikäryhmässä.
Kuin salama kirkkaalta taivaalta

Migreenikohtaus voi iskeä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tämän on myös Tikkinen kokenut harmittavan usein, varsinkin keväisin.

– Kerran se iski kesken hiihtolenkin, vaikka olo oli ollut koko ajan hyvä. Ladulta lähdettiin suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalaan tiputukseen, hän toteaa.

Oululainen Veera Tikkinen ei voisi kuvitellakaan elämää ilman migreenin estolääkettä. Hän ottaa estolääkkeen joka päivä.Paulus Markkula / Yle

Tikkisellä migreenikohtauksen kesto voi vaihdella muutamasta tunnista jopa kolmeen päivään. Pahimmillaan hän on joutunut kärsimään migreenistä kokonaisen viikon, ennen kuin on päässyt taas tolpilleen.

Dosentti Ville Artton mukaan migreenikohtaukset ovat pahimmillaan täysin lamaannuttavia. Kohtauksen alkaessa tai sen päällä ollessa valoherkkyys on yleistä ja valo pahentaa oloa.

Silloin kannattaa yleensä hakeutua lepäämään pimennettyyn tilaan.

– Ei siinä mitään samanaikaisesti pysty tekemään. On parempi vetäytyä pois kaikista toiminnoista, Artto sanoo.

Migreeni rajoittaa elämää

Migreeni on aikuisiän yleisin kohtauksellinen neurologinen sairaus. Sille altistavat tekijät on hyvä tunnistaa, jotta niitä pystyy välttämään.

– Migreeni on vakavasti otettava ja usein myös alidiagnosoitu sairaus. Kun sitä ei ihan ymmärretä, se voi johtaa jopa syrjintään työpaikoilla tai opiskelussa, sanoo migreeniyhdistyksen kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari.

Migreeni rajoittaa myös Veera Tikkisen elämää. Kohtauksen minimoimiseksi elämäntyylin tulisi olla mahdollisimman säännöllinen. Esimerkiksi epäsäännöllinen vuorokausirytmi tai syömisrytmi lisää migreenin riskiä.

– En nauti siitä, että valvoisin pitkään. Mutta kohtaus voi iskeä huolimatta siitä, että on tehnyt kaikkensa sen eteen, että sitä ei tulisi.

Kun Tikkisen kohtaukset ovat pahimmillaan, hän ei pysty huolehtimaan esimerkiksi tyttärestään. Onneksi tukea on saatavilla: muun muassa isovanhemmat auttavat silloin, kun Tikkinen joutuu sairaalaan tiputukseen.

Tikkisellä on käytössään migreenin estolääke. Se pitää migreenin kurissa niin, että kohtauksia tulee vain muutaman kerran vuodessa.

– Niitä ei tule enää viikoittain. Estolääkityksellä ja omilla elämäntavoilla pystyy vaikuttamaan tilanteeseen hyvin paljon.

Kuuntele, kun Veera Tikkinen kertoo migreenistä:

Valo antaa myös voimaa

Kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaaren mukaan kevät tuo voimaa ja toivoa poikkeusolojen keskelle. Monet migreeniä sairastavat kertovat valon lisääntymisen tuovan iloa, vaikka siitä nauttiminen tarkoittaakin lisäpanostusta suojautumiseen ja varautumista migreeniin.

– Esimerkiksi hyvin istuvat aurinkolasit leveillä sangoilla sekä päähineet, jotka suojaavat auringolta, auttavat monia migreenin kanssa eläviä.

Migreeniä sairastavan on käytettävä aurinkolaseja kirkkaalla paisteella.Paulus Markkula / Yle

Oululaisen Veera Tikkisen mukaan migreenin kanssa pitää vain oppia elämään. Hän on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan.

– Kevät on ihanaa aikaa, ja aurinkolasien kanssa voin nauttia jopa hohtavista hangista.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 7. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Migreenin perussyy löytyy genomeista ja uudelta lääkkeeltä odotetaan paljon – Kysyimme 10 kysymystä migreenistä

Migreeniä ei aina tunnisteta – "Minut leimattiin vuosia psykiatriseksi potilaaksi"

"Äiti tapa minut, niin tämä kipu loppuu" – Lasten migreeni yleistyy, raju kohtaus iskee yllättäen

Houkuttelimme miehet kertomaan migreenistään, joka mielletään naisten vaivaksi – pääkipuinen Kimmo Perkkiö närkästytti kokouksessa lippis silmillään

Kevät ottaa nyt takapakkia ja viimeinen talvilomaviikko tuo kirpeitä pakkasia koko maahan – viikonlopulle povataan lumista ja tuulista ajokeliä

Tavallista lämpimämmässä vietetyt helmikuun loppu ja maaliskuun alku ehtivät jo sulattaa ainakin eteläisemmän Suomen lumia, mutta nyt päästään takaisin talvisiin pakkassäihin koko maassa.

– Kevät ottaa takapakkia ja suurimmassa osassa maata mennään pakkaselle niin pitkään kuin ennustetta uskaltaa katsoa, toteaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Kylmä pohjoinen ilmavirta on painanut mittaria pakkaselle jo torstaista alkaen, ja perjantaita vietetään vielä poutaisessa ja monin paikoin aurinkoisessa pakkassäässä.

Uutta lunta viikonlopulle

Lauantain vastaisena yönä Norjan Lofooteilta saapuva matalapaine pyyhkäisee Suomen yli tuoden mukanaan lumi- ja räntäsateita koko maahan – maan pohjois- ja keskiosiin voi sataa viidestä kymmeneen senttiä uutta lunta.

Etelä-Suomessa sade sen sijaan voi lumen lisäksi tulla räntänä tai vetenä. Viikonloppuna maan etelä- ja länsiosissa käydään myös hetkellisesti plussan puolella.

Mutta vain hetkellisesti, sanoo Huutonen.

– Heti sunnuntaina pohjoistuuli tuo kylmää ilmaa koko maahan, ja siitä eteenpäin on kunnon pakkassäätä odotettavissa koko Suomeen. Sää keikahtaa keskimääräistä kylmemmäksi viimeisellä talvilomaviikolla.

Kunnon pakkassää tarkoittaa tässä tapauksessa vielä aivan mukavaa talviurheilusäätä lomalaisille: pohjoisessa päivälämpötilat ovat keskimäärin 10–15 astetta pakkasella, etelässä liikutaan 5–10 astetta pakkasen puolella.

Vuorokauden matalimmat lämpötilat sen sijaan ovat jo varsin kipakoita: pohjoisessa 20–25 pakkasastetta, etelässä 10–15 astetta miinuksella.

Alkuviikko on suuressa osassa maata aurinkoinen, joskin maan pohjoisosissa voi olla pilvisempää.

Myös muualla Euroopassa viilenee

Huutosen mukaan tähän aikaan vuodesta Etelä-Suomen päivälämpötilat ovat tavallisesti nollassa tai hieman plussalla, Keski-Suomessa muutaman asteen pakkasella ja Lapissa 10–15 astetta pakkasella.

Maaliskuu muuttuu siis tavallista lämpimämmästä tavallista kylmemmäksi, kun kevättä vilauttanut lämmin ilmamassa painuu takaisin eteläisempään Eurooppaan. Eikä viileys pelkästään Suomeen puhalla.

– Kylmä ilmamassa leviää aivan Keski-Eurooppaan asti, ja näyttäisi pitävän hyvin pintansa koko ensi viikon. Kevät ottaa siis taka-askelia Euroopassa laajemminkin, Huutonen sanoo.

Lumi ja räntä haastavat lomalaisten meno- ja paluuliikennettä

Myös talvilomien viimeinen liikennehuippu osuu alkavalle viikonlopulle, kun edellisviikon lomalaiset palailevat ja lomavuorossa ovat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

Valtion liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin tieliikennekeskuksesta arvioidaan liikenteen vilkastuvan viikonloppuna etenkin pohjoisessa valtatiellä 4, Oulu-Kemi-Rovaniemi välillä, sekä valtatiellä 20 Oulusta Kuusamoon.

Ruuhkia tuskin pääsee syntymään, arvioi Fintrafficin liikennepäivystäjä Marko Nuutinen.

– Huononeva tautitilanne voi menokenkää hieman hillitä, enkä usko että mitään ruuhkia tulee. Etelän lomien osalta on jo nähty, että liikenne on sujuvaa vaikka siellä joku matkalainen olisikin, Nuutinen sanoo.

Liikkeelle lähtijöiden on syytä muistaa myös viikonloppuna yli pyyhkäisevät lumi- ja räntäsateet, jotka tekevät etenkin lauantain ajokelistä huonon.

Ilmatieteen laitos on antanut huonon ajokelin varoituksen lähes koko maahan lauantaina. Lisäksi merialueilla on voimassa kovan tuulen varoitus.

Harmittaako kevään ottama takapakki? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6.3. klo 23:een asti.

Oulun kaupunginsairalan tartuntaryppäässä seitsemäs potilaskuolema – tartuntoja lisää, määrä on noussut jo 66:een

Oulun kaupunginsairaalan koronatartuntaryppääseen liittyy nyt seitsemän potilaiden kuolemantapausta. Torstailta ilmoitettiin yhden ihmisen menehtyneen koronatartunnan seurauksena. Kaikkiaan tähän ketjuun liittyviä tartuntoja on nyt 66, joista kuusi jatkotartuntaa. Potilailla ei havaittu torstaina uusia tartuntoja.

Oulun kaupunginsairaalassa on ollut havaintoja koronasta ainakin muutamalla osastolla. Tartuntoja ilmoitettiin puolitoista viikkoa sitten ensimmäisen kerran palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2, nyt kerrotaan, että myös A1 osastolla on ollut altistuminen. Kyseessä on psykogeriatrinen osasto, alistumisia on ollut kuudella potilaalla ja kolmella työntekijällä.

Psykogeriatrisella osastolla hoidetaan pääosin ikäihmisiä, joilla on muistisairauksiin liittyviä käytösoireita. Jo aiemmin kerroimme, että korona on päässyt leviämään myös Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle.

Lisää aiheesta:

Omainen järkyttyi: Kukaan ei kertonut, että osastolla, jossa ihmiset ovat kuolemassa, on "koronapommi" – Oulun terveysjohtaja pahoillaan

Moni kunta haluaa uuden erä- ja luontokulttuurimuseon – asiantuntijaraati kiertää arvioimassa kärkihakijoita, nyt vuorossa ovat Pyhtää ja Imatra

Uuden erä- ja luontokulttuurimuseon haku nytkähti eteenpäin tällä viikolla. Nelihenkinen asiantuntijaraati arvioi parhaillaan uuden museon kärkihakijoita.

Raati tekee kustakin alueesta oman analyysin. Niissä huomiota kiinnitetään muun muassa rahoitukseen, alueen luontoarvoihin ja alueella jo olemassa oleviin matkailijamääriin.

Museohankkeen projektipäällikkö Timo Kukko on yksi raadin jäsenistä.

– Paikan päällä näemme, miltä alue oikeasti näyttää. Hakemusten teoriatiedoista ja kuvista on hiukan vaikeaa muodostaa käsitystä siitä, mitä ympäristö oikeasti on, kertoo Kukko.

Hän on yllättynyt kuntien suuresta kiinnostuksesta uutta museota kohtaan. Kukon mukaan tällä hetkellä eri vaihtoehtojen arvottaminen on vaikeaa, muun muassa siksi että toisilla tilat ovat valmiina ja toisilla ei.

Valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo esittelee esimerkiksi metsästystä, kalastusta, luonnontuotteiden keräilyä ja retkeilyä. Kyseessä on ainutlaatuinen museo, jollaista ei ole ennen Suomessa nähty.

Museohankkeen projektipäällikkö Timo Kukko on yllättynyt kuntien suuresta kiinnostuksesta uutta museota kohtaan.Antro Valo / Yle Eri konseptit eri paikkakunnille

Kukon mukaan paikkakuntaehdokkaat ovat keskenään hyvin erilaisia.

– Niissä on niin erilaisia vahvuuksia, että meidän täytyy räätälöidä tämä museokonsepti paikkakunnan reunaehtojen mukaisesti, sanoo Kukko.

Tämä vaatii oman aikansa. Sen vuoksi Kukko arvioi, että päätöstä museon lopullisesta sijainnista saadaan odottaa vielä vapusta eteenpäin. Alun perin sijaintipaikkakunnan piti ratketa vappuun mennessä.

Lopullisen päätöksen museon paikasta tekevät opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö yhdessä metsästys- ja kalastusmuseoyhdistysten hallitusten kanssa.

Parin viikon sisään selvinnee kuitenkin se, mitä paikkakuntia karsitaan kärkihakijoiden joukosta pois.

Matkailijamäärällä on merkitystä

Paikkakunnan ja museolle tarjotun alueen ominaisuudet käydään perusteellisesti läpi. Sen jälkeen taloutta voidaan laskea tarkemmin. Myös kävijämääriä ja matkailijapotentiaalia arvioidaan.

– Matkailijamäärä on hyvin tärkeä. Meillä ei ole Suomessa sellaisia pääomia, että voisimme rakentaa niin huimaa museota, että ihmiset matkailisivat sen takia. Kyllä aika paljon ammennetaan kuitenkin olemassa olevasta matkailupohjasta, kertoo Kukko.

Kukon mukaan myös yhteistyöllä on suuri merkitys.

– Olemmeko tärkeitä paikkakunnalle? Tarvitseeko paikkakunta museota johonkin ja mitä se haluaa saada museon kautta aikaiseksi? Se määrää aluetalousvaikutuksia ja elinvoimavaikutuksia.

Mitä tärkeämpi ja hyväksytympi museo on, sen parempi.

Asiantuntijaraati vieraili Pyhtäällä torstaina.Antro Valo / Yle Pyhtää erottuu edukseen alueellisella yhteistyöllä

Museota halajava Pyhtää isännöi asiantuntijoita torstaina. Pyhtää ehdottaa uuden erä- ja luontokulttuurimuseon paikaksi elämyskeskus Sirius Sport Resortin vieressä olevaa tonttia. Kunnan omistama tontti sijaitsee E18-moottoritien liittymässä ja rajoittuu Kymijokeen.

Kukon mukaan Pyhtää erottuu alueellisella yhteistyöllään edukseen muista hakijoista.

– Täällä on kuntien välinen yhteistyö ihan poikkeuksellista. Siihen liittyy myös yksityisten yrittäjien mukanaolo. Siinä on yritysten ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, kertoo Kukko.

Seudulla olisi hyvin tilaa uudelle museolle.

– Tällä seudulla on sopivasti museoyhteistyötä Kotkan Maretariumin ja Merikeskus Vellamon suuntaan, mutta ei ole museoista ylitarjontaa. Uskotaan, että siinä mielessä täällä on tilausta museolle kyllä, sanoo Kukko.

Liikenneyhteydetkin ovat hyvät, sillä Pyhtää on helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudun näkökulmasta.

Pyhtää on tehnyt suunnitelmia uutta erä- ja luontokulttuurimuseota varten. Havainnekuva.JKMM Arkkitehdit Oy Venäjän-matkailulla on vaikutuksensa

Asiantuntijaraati kokee Pyhtään riskitekijäksi sen, ovatko pääkaupunkiseudun ihmiset valmiita matkustamaan museon perässä.

– Täällä ei voi arkipäivänä töiden jälkeen käydä pistäytymässä. Jos lomamatkalle lähdetään, tullaanko Kymenlaaksoon, se on oikeastaan se oleellinen kysymys, kertoo Kukko.

Myös Venäjän tilanteen kehittymisellä on vaikutusta, sillä Venäjän-matkailulla on suuri merkitys Kymenlaaksolle.

– Siinä on sitten hyvää ja huonoa. Siinä on oma riskinsä, mutta myös paljon potentiaalia, sillä myös venäläisiä kiinnostaa tämä museon aihealue paljon.

Myös uuden museon perustamiseen tarvittava rahoituspohja edellyttää monen kunnan päätöksentekoa.

Pyhtään lisäksi raati on jo vieraillut Rovaniemellä, Oulussa ja Riihimäellä. Huomenna se tutustuu vielä Etelä-Karjalassa Imatran museoalue-ehdotukseen.

Viiden vierailun lisäksi kahteen hakijapaikkakuntaan on tutustuttu sähköisen esityksen avulla. Kaikkiaan 24 paikkakuntaa on ilmoittanut hakevansa museota.

Lue lisää: Kuusi kuntaa nousi kärkikahinoihin uuden erämuseon sijainnista – projektipäällikkö: "Nyt pitää katsoa huolella, ettemme tee valuvirhettä"

Lue lisää: Pyhtää kaavailee uutta erä- ja luontokulttuurimuseota Kymijoen varrelle elämyskeskus Siriuksen viereen – kuntaa tuetaan museon paikaksi Venäjältä asti

Oulun kaupunginsairaalassa yksi uusi koronaan liittyvä kuolema –tartuntoja ketjussa nyt kaikkiaan 63

Oulun kaupunginsairaalan tartuntaryppäässä on tullut ilmi keskiviikkona uusi kuolemantapaus, nyt koronavirukseen liittyviä kuolemia on kaikkiaan kuusi. Myös uusia tartuntoja on tullut ilmi, nyt niitä on yhteensä 63.

Oulun kaupunginsairaalan potilailla tai henkilökunnalla tartuntoja on 58 ja muita ryppääseen liittyviä jatkotartuntoja viisi.

Tartuntaketjun taltuttamiseksi sairaalan henkilökuntaa on rokotettu ja hygieniatoimia on tehostettu. Oulun kaupunginsairaalan toimintaa on jouduttu väliaikaisesti supistamaan henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi, mutta lisää henkilökuntaa on tullut muualta Oulun hyvinvointipalveluista.

Ensimmäiset koronavirustapaukset Oulun kaupunginsairaalan pallivatiivista hoitoa ja saattohoitoa antavalla osastolla A2 todettiin reilu viikko sitten. Tartuntoja on ollut myös sairaalan kuntoutusosastolla.

Kun ihminen putoaa jäihin, kehossa käynnistyy nopeasti monta vaarallista muutosta – Lämpökameran kuva havainnollistaa, miten ihmisestä karkaa lämpö hyiseen veteen

Länsi-Suomen merivartiosto julkaisi Twitter-tilillän helmikuussa 2021 kuvan, joka näyttää kuinka voimakkaasti jäihin pudonneen kehosta karkaa lämpöä ympärillä olevaan veteen.

Kuva on otettu lämpökameralla varustetulla dronella meripelastusharjoituksessa, jossa treenattiin jäihin tippuneen etsintää ja pelastamista.

Avantoon joutuneen pää näkyy punaisena lämpöpisteenä, kehosta veteen poistuva lämpö puolestaan oranssinkellertävänä värinä. Sitä on laajalti avannossa olevan ympärillä.

Jäähtyminen alkaa minuuteissa veteen joutumisen jälkeen.

Paksu vaatetus hidastaa lämmön karkaamista. Ruumiinlämmön laskuun vaikuttaa myös paino eli tukeva ihminen jäähtyy hoikkaa hitaammin. Myös sääolosuhteilla on merkitystä.

"Sormiin ja jalkoihin iskee armoton kipu"

Yhtäkkinen jäiseen veteen joutuminen on elimistölle valtava shokki. FinnHEMS:in Oulun lääkärihelikopteritukikohdan vastuulääkäri Lasse Raatiniemi kuvailee tilaa stressihormonien myrskyksi, joka on suuri rasite sydämelle.

– Kun joutuu kylmään yhtäkkiä, ihminen alkaa huohottaa ja hengittää todella nopeasti, Raatiniemi kuvailee. Samaan aikaan pään pitäisi pysyä "kylmänä", jotta voi voi toimia oikein ja säästää voimia.

Ihon kylmäreseptorit reagoivat lämpötilan laskuun, ja kylmän tunne käynnistää elimistön puolustusmekanismit turvaamaan tärkeimpien elinten lämpötilan.

Ihmisen pelastusta jäälohkareiden seasta. Merivartiomestari Toni Haapaniemi (keskellä tummissa vaatteissa) pitämässä pelastusharjoitusta helmikuussa 2021. Kuvattu Porin merivartioaseman dronella.Länsi-Suomen merivartiosto

Keho hakee lämmönsäästöä heikentämällä ääreisverenkiertoa.

– Sormiin ja jalkoihin iskee armoton kipu, eikä pysty enää tekemään mitään hienomotorisia juttuja, kun on niin jäässä, Raatiniemi sanoo.

Sama tapahtui hänelle itselleen, vaikka hänellä oli pelastusharjoituksessa hyisessä tunturijärven vedessä kelluntapuku yllään.

Syke ja hengitys hidastuvat

Pinnalla pysyminen antaa enemmän aikaa selvitymiseen. Jos avannosta ei pääse millään omin avuin ylös, tärkeintä on liikkua mahdollisimman vähän ja huutaa tai hälyttää apua.

– Pidä kainalot ja reidet suljettuina, hidasta kylmän veden vaihtuvuutta ympärillä, neuvoo Porin merivartioaseman merivartiomestari Toni Haapaniemi.

Jos veteen joutuneella on kelluntahaalari tai jopa pelastusliivit yllään, Lasse Raatiniemi opastaa pitämään raajat lähellä vartaloa tai olemaan sikiöasennossa. Myös se hidastaa lämmön häviämistä.

Jäihin pudonneen pelastaminen on taistelua aikaa vastaan.

Lihasten, aivojen ja sisäelinten toiminta alkaa kylmän edetessä hidastua ja seuraukset ovat vakavat.

– Syke ja hengitys hidastuvat ja ihminen muuttuu apaattiseksi. Hänelle voi myös tulla tarve riisua vaatteitaan pois, Raatiniemi kertoo.

Vastuulääkäri Lasse Raatiniemi kehottaa ottamaan käyttöön 112-sovelluksen, jonka avulla pelastajille saa annettua mahdollisimman tarkasti koordinaatit.FinnHEMS

Lopulta jäähtyminen johtaa tajunnan menetykseen.

Alle 28 asteen ruumiinlämpötila tarkoittaa vaikeaa alilämpöisyyttä. Keskivaikeasta puhutaan 28-32 asteilla ja lievästä alilämpöisyydestä, kun ruumiinlämpö on 32-35 astetta.

Liikuta varoen, pidä makuuasennossa

Merivartiosto harjoittelee säännöllisesti jäihin pudonneiden pelastamista erilaisissa olosuhteissa. Silti jää voi yllättää todellisessa tilanteessa.

– Ei päästäkään kävelemään lähelle, vaan pitää esimerkiksi rämpiä sohjossa pelastuslautan kanssa kymmeniä metrejä, Haapaniemi kertoo.

Pelastamisessa käytetään apuvälineinä esimerkiksi lauttaa, narua, naskaleita ja pelastuslenkkejä.Länsi-Suomen merivartiosto

Avuntarvitsija voi olla isojen jäälohkareiden joukossa, sohjoisessa avannossa tai isommassa avovesialueessa. Pelastaja etenee vedenvaraan joutunutta kohti narun kanssa, toinen varmistaa narun toisessa päässä.

Kun jäihin pudonnut saadaan ylös, häntä on liikutettava mahdollisimman varovasti. Vaikeasti hypoterminen on kuljetettava makuuasennossa, ettei kylmä veri lähde liikkeelle.

– Se saattaisi aiheuttaa keskeisten elimien lämpötilan laskua ja rytmihäiriöitä. Jos potilas on elottoman tuntuinen, toimitaan hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Jos elottomuus on varmistettu, on varauduttava pitkäänkin elvytykseen, Raatiniemi sanoo.

Hypotermiapotilaalta ei välttämättä pystytä riisumaan paikan päällä märkiä vaatteita pois. Ruumiinlämmön laskemista voidaan yrittää pysäyttää huovilla tai peitoilla. Toni Haapaniemen mukaan heillä on tällaisissa tehtävissä aina mukana pelastettaville puettavia hypotermiapusseja.

– Jos potilaalla on erittäin vaikea alilämpöisyys ja esimerkiksi sydän pysähtynyt, häntä voidaan lämmittää yliopistosairaaloissa sydän-keuhkokoneen avulla, kertoo Raatiniemi

"Jopa 13 asteinen saatu pelastettua"

Vastuulääkäri Lasse Raatiniemi ja merivartiomestari Toni Haapaniemiovat töissään pelastaneet hypotermisia ihmisiä. Molempien kohdalle on osunut sekä onnellisia että kyyneliin päättyneitä tarinoita.

FinnHEMS:in lääkärihelikopterin Oulun tukikohdassa on helmikuussa 2021 kuunneltu norjalaisen yliopistotutkijan koulutusta hypotermiasta. Terveiset naapurimaasta ja maailmalta ovat kannustavia.

– Erittäin vaikeasta alilämpöisyydestä kärsivä potilas on sydänpysähdyksestä ja hyvinkin pitkästä viiveestä huolimatta selvinnyt. Maailmanlaajuisesti kuvataan, että jopa 13 asteinen henkilö on saatu pelastettua ja lämmitettyä.

Se antaa toivoa työhön.

Lue myös:

Jäihin hukkuneiden määrä moninkertaistui viime vuonna

Oletko pudonnut jäihin? Millainen kokemus oli? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.

Mikä kaikki Pohjois-Pohjanmaalla aiotaan sulkea? Katso suorana juuri nyt, mitä maakunnan koronarajoituksista on päätetty

Pohjois-Pohjanmaa on koronaepidemian kiihtymisvaiheessa, joten alueella tiukennetaan koronarajoituksia ensi maanantaista alkaen hallituksen päätöksen mukaisesti. Se, mitkä paikat maakunnassa suljetaan, on kuitenkin aluehallintoviraston ratkaistavissa.

Päätöksistä kerrotaan keskiviikkona tiedotustilaisuudessa kello 13 alkaen. Yle näyttää tilaisuuden suorana tässä jutussa.

OYSin infektiolääkäri Teija Puhto kertoi tilaisuuden aluksi, että alueella on tullut viime viikon aikana 15–25 tartuntaa päivässä, mikä on enemmän kuin aiempina viikkoina.

– Väestössä ei kuitenkaan ole juurikaan enempää virusta. Valtaosa noususta johtuu Oulun kaupunginsairaalan positiivista löydöksistä ja tartunnoista, joita tähän ketjuun liittyy, hän sanoi.

Puolet sairaanhoitopiirin kunnista on sellaisia, joissa ei ole ollut yhtään tartuntaa vähintään kahteen viikkoon.

Kouluista tai toisen asteen oppilaitoksista ei ole tullut viime viikolla tartuntoja, Puhto totesi.

Hänen mukaansa sairaanhoitopiirin tilanne on hieman huonontunut, mutta tämä johtuu kaupunginsairaalan epidemiasta. Ilmaantuvuusluku ilman sairaalan epidemiaa olisi 20.

Jäljitys toimii ja sairaalan kapasiteetti riittää, Puhto sanoi. Ennuste on, että tilanne huononee muutaman viikon viiveellä. Se, mikä tapahtuu etelässä, tapahtuu pohjoisessa viiveellä.

Myös hiihtolomakausi voi infektiolääkärin mukaan vaikuttaa alueen koronatilanteeseen.

Yläkoulujen tai toisen asteen etäopetus ei olisi Puhton mukaan estänyt alueella yhtään tartuntaa eikä myöskään alle 18-vuotiaiden harrastusten keskeyttäminen.

– Nämä toimenpiteet eivät ole hyödyllisiä tällä alueella tällä hetkellä, Puhto sanoi.

Infektiolääkärin lisäksi maakunnan koronatilannetta valottavat lähetyksessä muun muassa alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, OYSin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen sekä aluehallintoviraston tartuntataudeista vastaava aluehallintoylilääkäri Pasi Eskola.

Tilaisuuden avaa ja puhetta johtaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen.

Tästä jutusta löydät Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä voimassa olevat koronasuositukset.

Aiheesta voi keskustella 4. maaliskuuta kello 23:een asti.

Ensimmäinen hiihtolomaviikko toi Kuusamoon useita tartuntoja – noin kymmenen eteläsuomalaisilla vierailla, paikallisilla viisi

Kuusamossa on todettu altistumismahdollisuus koronavirukselle useassa ravintolassa Rukalla viime viikolla, ja näihin liittyy myös useita Etelä-Suomen koronavirustapauksia.

Noin kymmenen eteläsuomalaisen henkilön kohdalla on oltu yhteydessä Kuusamon terveysviranomaisiin tartuntaketjun jäljityksen yhteydessä. Henkilöt ovat huomanneet oireita hiihtolomansa jälkeen ja hakeutuneet testiin.

Myös kuusamolaisten tartunnat ovat lisääntyneet selvästi, viime viikon aikana on todettu viisi tartuntaa. Tätä ennen tartuntoja on Kuusamon alueella ollut yksittäisiä, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Marika Käkelä Kuusamon terveyskeskuksesta.

Kuusamon Rukalla on ollut mahdollisuus altistua koronavirukselle Ski Bistrossa 22.–23.2., Ruka Scandicin aulabaarissa 23.–24.2. sekä Camp Kitchenissä 24.2.

Lisäksi Pizzeria Rukassa on ollut altistumismahdollisuus 22.–26.2 työntekijällä todetun tartunnan vuoksi. Ravintola pidetään suljettuna toistaiseksi.

Korjattu 3.3. kello 8.57 otsikosta paikallisten tartuntojen luku kuudesta viiteen.

Jo viisi potilasta kuollut Oulun kaupunginsairaalan koronaryppäässä – työntekijöitä ei ollut rokotettu, terveysjohtajan mukaan päätös oli oikea

Oulun kaupunginsairaalan koronarypäs laajenee.

Oulun kaupungin tuoreimman tiedotteen mukaan kaupunginsairaalassa on tartunnan saaneita potilaita nyt 38 ja työntekijöitä 18. Tartuntavyyhtiin liittyviä kuolemantapauksia on yhteensä viisi. Vielä eilen tartunnan saaneita oli tiedossa 11 vähemmän ja kuolemantapauksia kerrottiin olevan kolme.

– Sairastumiset ovat tulleet jo aiemmin karanteeniin asetetuilla potilailla ja työntekijöillä, eli niistä ei synny jatkotartuntoja eikä uusia altistumisia. Tilanne elää kuitenkin koko ajan, kun laboratorio antaa tuloksia jo otetuista näytteistä ja uusia näytteitä otetaan, sanoo Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

Oulun kaupunginsairaalan tilanne nousi esiin viime viikolla, kun uutisoitiin, että sairaalassa on ilmennyt koronatartuntarypäs palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osastolla. Samaan aikaan kerrottiin, että kyseisen osaston työntekijät eivät olleet vielä saaneet koronarokotetta.

Kaupunginsairaalan monilla muillakaan osastoilla työskenteleviä ei ole vielä rokotettu koronaa vastaan. Sairaalassa annetaan lyhytaikaista akuuttia sairaalahoitoa, kuntoutusta ja päihdelaitoshoitoa. Suurin osa siellä hoidettavista potilaista on ikäihmisiä.

Kysyimme Oulun terveysjohtajalta, onko tilanteessa toimittu oikein – tai oltaisiinko voitu toimia toisin.

"Pidän sitä oikeana"

Oulussa sote-henkilöstöä on Jorma Mäkitalon mukaan rokotettu hyvin tarkasti kansallista rokotusjärjestystä noudattaen (THL).

Mäkitalo sanoo, että ensimmäisenä kaupungissa on rokotettu koronapotilaita hoitava henkilöstö ja sitten työntekijät, jotka saattavat altistua taudille esimerkiksi näytteenottopisteissä. Sen jälkeen on siirrytty rokottamaan ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille tarjoavien yksikköjen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaita ja työntekijöitä. Nämä rokotukset on jo saatu päätökseen.

Oulun kaupunginsairaalassa on kaikkiaan 11 osastoa, joista kahdella osastolla on jo ennen koronaryppään puhkeamista hoidettu koronapotilaita. Kyseisten osastojen henkilöstö sekä sairaalan päivystävät lääkärit on Jorma Mäkitalon mukaan rokotettu vaiheittain jo viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa.

Muut työntekijät jätettiin rokottamatta, koska he eivät Mäkitalon mukaan työskennelleet yksiköissä, joita rokotusjärjestyksen mukaan tulisi rokottaa juuri nyt.

Kysyimme Mäkitalolta, onko päätös hänen mielestään jälkikäteen ajatellen oikea.

– Kyllä pidän sitä oikeana. Tietysti jokaisen tartunnan saaneen tai kuolleen kohdalla voi jälkikäteen kysyä, että olisitko rokottanut hänet, jos olisit tiennyt, ja vastaus olisi tietenkin, että "olisin", mutta tämä on jälkeenpäin aika hyödytöntä spekulointia.

Terveysjohtaja sanoo pitävänsä erittäin tärkeänä, että rokotuksissa edetään Suomessa yhteisesti sovitussa järjestyksessä.

Mäkitalo ei osaa lähteä arvioimaan, olisiko Oulussa kuitenkin halutessa voitu itse päättää, että myös kaupunginsairaalan henkilökunta rokotetaan samanaikaisesti esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan työntekijöiden kanssa.

– On vaikea arvioida, mikä itsenäisen päätäntävaltamme määrä tässä olisi, koska olemme noudattaneet yhdessä sovittuja pelisääntöjä, eikä tätä ole tarvinnut testata.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut kuntia sote-henkilöstön rokotusjärjestyksessä, mutta kunnilla on ollut mahdollisuus soveltaa ohjeita etenkin rokotusten alkuvaiheessa kriittiseksi katsomansa henkilöstön osalta.

Helmikuussa THL kiristi sote-henkilöstön koronaohjeistuksia, kun käytössä olevat rokotteet haluttiin suunnata riskiryhmäläisten rokotuksiin.

"Sairaalassa hoidetaan koronapotilaita viikkoja"

Korona on päässyt leviämään Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaston lisäksi myös kuntoutusosastolle.

Jorma Mäkitalo kertoo, että kyseisillä osastoilla on nyt alettu rokottaa työntekijöitä koronaa vastaan. Mäkitalo sanoo, että rokotukset käynnistettiin, koska näiden osastojen luonne on koronaryppään myötä äkillisesti muuttunut.

– Sairaalassa hoidetaan nyt koronapotilaita varmasti viikkoja tästä eteenpäin. Henkilökunnan rokotukset kahdella osastolla on käynnistetty, eli siltä osin olemme tähän tilanteeseen rokotusjärjestyksen mukaisesti reagoineet.

Mitä potilaisiin tulee, kaupunginsairaalassa on Mäkitalon mukaan vain hyvin pieni joukko ihmisiä, joille rokote tulisi antaa juuri nyt kansallisen rokotusjärjestyksen mukaisesti. Mäkitalo ei tiedä varmuudella, onko heidät jo rokotettu, mutta ainakin rokotteita on alettu heille varata.

Yleisesti ottaen kaupunginsairaalan potilaiden rokottamista joudutaan harkitsemaan hänen mukaansa tapauskohtaisesti.

– Osa sairaalan potilaista saattaa olla niin hauraassa kunnossa, että rokottaminen voisi aiheuttaa esimerkiksi riskin tilanteen nopeasta huononemisesta. Ikääntyneiden ihmisten kohdalla jokin sairaus saattaa puolestaan estää rokottamisen.

Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo sanoo pitävänsä Oulun kaupunginsairaalan tartuntarypästä kaiken kaikkiaan todella valitettavana asiana.

– Me otamme tämän vakavasti ja kannamme surua siitä, että esimerkiksi saattohoidon potilaille tuli elämän loppuvaiheeseen vielä tällainen infektio.

"Ikävä kyllä emme vielä ole saaneet rokotuksia"

Voiko korona levitä parantumattomasti sairaiden potilaiden osastoilla myös muualla Suomessa, kuten Oulussa kävi?

Soittokierroksemme perusteella Suomen suurimmissa kaupungeissa palliatiivisten osastojen hoitajia on päästy rokottamaan eri tahtiin.

Esimerkiksi Turussa hoitajat on jo rokotettu, ja osa on jo saanut toisenkin rokotteen.

Myös Jyväskylässä iso osa parantumattomasti sairaiden ihmisten hoitajista on jo saanut koronarokotteen. Jyväskylässä hoitajien rokotusjärjestystä mietittiin uusiksi, kun kaupungin palliatiivisesta yksiköstä lähti liikkeelle syksyllä vakava koronakuolemien, -tartuntojen ja -altistusten ketju.

Tampereella palliatiivinen hoito ja saattohoito on hajautettu useampaan yksikköön, muun muassa Rauhaniemen sairaalaan. Palveluja on myös ulkoistettu. Rauhaniemen sairaalanhoitajille on annettu ainakin ensimmäinen rokote.

Myös muun muassa Pirkanmaan Hoitokoti tarjoaa parantumattomasti sairaiden hoitoa ja saattohoitopalveluja Tampereen kaupungille. Yksikössä on kaikkiaan noin 25 hoitajaa, jotka odottavat vielä rokotuksia.

Hoitokodin johtaja Anu Kartovaara toivoo, että rokotukset saataisiin annettua mahdollisimman pian.

– Ikävä kyllä emme vielä ole saaneet rokotuksia, mutta onneksi olemme säästyneet tartunnoilta.

Lue myös:

Omainen järkyttyi: Kukaan ei kertonut, että osastolla, jossa ihmiset ovat kuolemassa, on "koronapommi" – Oulun terveysjohtaja pahoillaan

Oulun kaupunginsairaalan koronaryppäässä 45 tartuntaa maanantai-iltapäivään mennessä

Oulun kaupunginsairaalan koronaryppäässä on todettu kaikkiaan 45 tartuntaa. Maanantaina 1. maaliskuuta ilmoitettiin kahdeksan uutta tapausta aiempaan verrattuna.

Tartunnoista 32 on osaston A2 potilailla, loput henkilökunnalla. Virukselle altistuneita on työntekijöiden joukossa 18 ja myös kymmenen potilaan kohdalla on todettu altistus.

Osastolla hoidetaan parantumattomasti sairaita henkilöitä ja annetaan myös saattohoitoa. Ensimmäiset koronavirustartunnat osastolla todettiin reilu viikko sitten.

Oulussa on maanantaina todettu kaikkiaan 14 uutta koronavirustartuntaa.

Lisää aiheesta:

Omainen järkyttyi: Kukaan ei kertonut, että osastolla, jossa ihmiset ovat kuolemassa, on "koronapommi" – Oulun terveysjohtaja pahoillaan

Oulun kaupunginsairaalan tartuntaryppäässä todettu nyt kaikkiaan 20 koronavirustapausta

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

Holiday Club sulkee viisi kylpylähotelliaan kolmeksi viikoksi

Viisi Holiday Club -kylpylähotellia sulkee ovensa kolmeksi viikoksi. Holiday Club Caribia, Tampereen Kylpylä, Saimaa, Salla ja Saariselkä ovat suljettuna ensi viikosta alkaen, 28. maaliskuuta asti.

Kylpylähotellien oheistoiminnot, kuten keilahallit ja ravintolat, menevät myös kiinni. Auki pysyvät ainoastaan hotellien vastaanoton avainpalvelu ja R-kioski, sillä koronasulku ei vaikuta lomahuoneistojen käyttöön.

Tämänhetkisen tiedon mukaan Holiday Club Kuusamon Tropiikki ja Holiday Club Katinkulta ovat avoinna ja palvelevat supistetuin aukioloajoin.

Holiday Club Saimaan hotellinjohtaja Anne Kaarnijärven mukaan sulkupäätöksen taustalla on ennen kaikkea vastuullisuusnäkökulma.

– Holiday Club -konsernin johtoryhmä on päättänyt, että kaikki leviämisalueilla sijaitsevat kylpylähotellit suljetaan kolmeksi viikoksi. Meillä on kuitenkin kylpylöitä ympäri Suomea, joten tämä on selkeää.

Lappeenrannan kylpylähotellin sulkemisesta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Kaikkiin varauksen tehneisiin ollaan yhteydessä

Anne Kaarnijärven mukaan lähes kaikki Holiday Club Saimaan työntekijät lomautetaan sulun ajaksi. Muutama työntekijä jää töihin hoitaman lomahuoneistojen avaintenluovutusta. Holiday Club Saimaalla on töissä omia työntekijöitä yhteensä noin 60.

– Osa työntekijöistä pystyy tietysti pitämään esimerkiksi talvilomiaan pois.

Kaarnijärven mukaan kylpylähotellin asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta perua tai siirtää varaus toiseen ajankohtaan. Vaihtoehtona on myös vaihtaa hotelliyö yöksi lomahuoneistossa.

– Olemme tällä viikolla yhteydessä kaikkiin varauksen tehneisiin asiakkaisiin, myös lomahuoneiston varanneisiin, jottei muiden palveluiden kiinniolo tule kellekään yllätyksenä. Jonkin verran meihin päin on oltu jo yhteydessä hallituksen sulkutoimien vaikutuksesta.

Yle kertoi aiemmin, että Holiday Club Saimaan huoneistoja on varattu koulujen hiihtolomaviikoille jopa viime vuotta enemmän.

Kaksi aiempaa joukkoaltistumista

Rauhan kylpylähotellin alueella on noussut esiin kaksi joukkoaltistumista.

Tammikuun lopussa Rauhan mökkibileissä oli ollut mukana koronavirustartunnan saanut henkilö. Joukko eteläkarjalaisia parikymppisiä nuoria aikuisia juhli alueella sijaitsevissa vuokramökeissä. Yhteensä 46 henkilöä ilmoitti Eksotelle osallistuneensa bileisiin.

Tapauksesta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, sillä Eksoten tietoon ei tullut juhliin liittyviä koronavirustartuntoja.

Yhtä onnekkaita ei oltu enää helmikuun puolivälissä, jolloin nousi esiin opiskelijoiden koronavirusrypäs.

Ryppään on katsottu alkaneen opiskelijoiden kylpyläreissulta Holida Club Saimaan kylpylään, jossa reilu kymmenen LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston opiskelijaa oli käynyt vapaa-ajallaan. Seurauksena ainakin 49 opiskelijalla todettiin koronavirustartunta. Kylpyläreissun jälkeen tartunnat levisivät opiskelija-asunnoissa.

Suurin osa tartunnoista osoittautui koronaviruksen muunnokseksi. Positiivisista näytteistä 75 prosenttia on virusvarianttia.

Kaarnijärven mukaan opiskelijoiden koronarypäs ei ole aiheuttanut suurempaa mainehaittaa kylpylähotellille.

– Asiakkaita on kyllä riittänyt, sen verran paljon alkaa olla muitakin mahdollisia altistumispaikkoja tiedossa Suomessa.

Uhanalainen muuttohaukka asettui asumaan Oulangan ja Rukan kallioille – pesimärauha turvataan rajoittamalla retkeilijöiden liikkumista

Oulangan kansallispuistossa ja Rukalla halutaan turvata uhanalaisen muuttohaukan pesintää.

Ulkoilijoiden liikkumisrajoitukset on tarkoitus saada voimaan vielä tänä keväänä Oulangan Pähkänänkalliolla ja Rukan Juhannuskalliolla. Niiden kalliojyrkänteet ovat muuttohaukan suosimia pesimäpaikkoja.

Uhanalaisen linnun kannalta kalliot ovat ikävä kyllä myös retkeilijöiden suosiossa komeiden näköalojensa ansiosta. Esimerkiksi Oulangan Pähkänänkalliosta on tullut suosittu kuvaus- ja käyntikohde, vaikka sinne ei ihmisiä ole opastettu, kertoo puistonjohtaja Sari Alatossava

– Siellä on aiemminkin jonkin verran ihmisiä käynyt, mutta viime vuosina sen suosio kasvanut etenkin sosiaalisen median ansiosta, Alatossava arvioi.

Ihmisten liikkuminen pesimäkohteissa on todennäköisesti häirinnyt muuttohaukan pesintää, arvioi Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen.

– Viime vuonna sieltä havaittiin 22 pesintää, mutta neljässä pesintä epäonnistui.

Muuttohaukan pesinnän turvaaminen liikkumisrajoituksella on harvinaista, eikä Kuusamon tapaisia ratkaisuja ole muualla tehty. Sievänen kertoo, että vastaavanlaisia toimia suunnitellaan myös Lapissa, mutta tarkkaa pesimäkohdetta ei vielä voi kertoa.

Joillakin suoalueilla Metsähallitus on rajoittanut liikkumista pesivien lintujen takia, jolloin yhtenä lintulajina mukana on voinut olla myös muuttohaukka.

Liikkumisrajoitus kahdella Kuusamon kalliokohteella tulisi voimaan huhtikuun alussa ja kestäisi elokuun puoleen väliin.

Rajoitusajan ulkopuolella Pähkänänkalliolle ja Juhannuskalliolle pääsee retkeilemään vapaasti. Oulangan kansallispuiston Pähkänänkalliolle tullaan myös tekemään syysretkeilyä varten opastettu reitti, mikä helpottaa jatkossa maisemakohteella käyntiä.

Muuttohaukka tunnetaan maailman nopeimpana eläimenä, sillä saalistaessa sen vauhti voi nousta yli 300 kilometriin tunnissa.

Suomessa arvioidaan nykyään olevan noin 300 pesivää muuttohaukkaparia. Laji hävisi Suomesta lähes sukupuuttoon 1950–70-luvuilla ympäristömyrkkyjen takia. Esimerkiksi DDT:n ja PCB-yhdisteiden kieltämisen jälkeen kanta on hitaasti kasvanut, mutta laji on edelleen uhanalaisluokituksen mukaan vaarantunut.

Lisää aiheesta:

MOT: Pimeää kauppaa Suomen petolinnuilla

Talot tärisivät ja ikkunat helisivät maanjäristyksen aikana Kuusamossa – kilometrien päässä ollut paikallinen: "Se tuntui hyvin voimakkaalta"

Maa järisi Kuusamossa sunnuntaina noin kuuden aikaan illalla.

Seismologian instituutin seismologi Toni Veikkolainen kertoo, että maanjäristyksen keskus sijaitsi 11 kilometriä länteen Kuusamon keskustasta.

Järistys oli vahvuudeltaan 2,0 magnitudia, ja se tapahtui arviolta noin 15 kilometrin syvyydessä. Seismologian instituuttiin tuli useita ilmoituksia järistyksestä.

Kuusamolainen Jokke Kämäräinen oli tapahtumahetkellä kotonaan Kuusamojärven rannalla parin kilometrin päässä keskustasta.

– Se tuntui hyvin voimakkaalta. Sattumalta nojasin samaan aikaan ulkoseinään, kun järistys alkoi. Ihmettelin heti, miksi talo tärisee ja ikkunat helisevät niin paljon, Kämäräinen kuvailee tilannetta.

Järistys kesti Kämäräisen mukaan reilut kymmenen sekuntia.

Järistys tuntui aiempaa suuremmalta

Kuusamon seutu on Suomen herkimpiä maanjäristysalueita, ja järistyksiä on ollut aiemminkin. Kuusamo sijaitsee seismisesti aktiivisella vyöhykkeellä, joka ulottuu Venäjän puolelle Kantalahteen saakka. Alueella tapahtuvia järistyksiä yhdistää se, että ne tapahtuvat syvällä maanpinnan alla.

Kuusamolainen Katariina Nissi arveli ensin, että kyseessä oli lentokone, joka lentää talon päältä hyvin matalalla ja tärisyttää taloa.

– Onhan tällaisia tuntemuksia ollut täällä Kuusamossa aiemminkin, joskus 2000-luvun alussa, mutta ennen ei ole ollut näin voimakasta jyrinää, Nissi kuvailee.

Järistys tuntui tällä kertaa sen verran suurelta, että Nissi ehti huolestua tärinän vaikutuksesta.

– Sanoin miehelleni, että pitääkö tässä alkaa pelkäämään, jos järistyksiä tulee lisää. Uusia järistyksiä ei kuitenkaan tullut, kertoo Nissi.

Kuuntele alta lisää Kämäräisen ja Nissin kokemuksia maanjäristyksestä.

Suomalaiset intoutuivat syömään niin paljon kauraleipää, ettei tehdas pysy perässä – leipomoyhtiö Vaasan suunnittelee Kotkan tuotantolinjan lakkauttamista

Leipomoyhtiö Vaasan Oy suunnittelee Kotkan tuoreleipätuotannon lakkauttamista.

Yhtiön mukaan kauraleivän suosio kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, eikä Kotkan tuotantolinja enää pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Toimitusjohtaja Thomas Isaksson kertoo, että yhtiö uudistaa koko kauraleipätuotantonsa. Kotkassa leipomolinja on yhtiön mukaan vanhentunut.

– Kapasiteetti sijaitsee tällä hetkellä Kotkassa. Se on vanha, ikänsä puolesta päätökseen tullut leipomolinja, ja siitä ei saada enempää irti.

Yhtiö aikoo rakentaa uuden tuotantolinjan Vantaalle, joka on yhtiölle logistinen keskipiste. Vaasan Oy suunnittelee investoivansa uuteen kauraleipälinjastoon ja kapasiteetin kasvattamiseen yli seitsemän miljoonaa euroa.

– Tämä on käytännössä matemaattistakin peliä. Vantaa on maantieteellisesti hyödyllisin ja optimaalinen paikka rakentaa leipomolinja, Isaksson sanoo.

Suomen leipomoiden yhteinen tiedotusväylä Leipätiedotus kertoo Internetsivuillaan, että kauraleivän kulutuksen nousua selittää muun muassa erilaisten kauraleipien tarjonnan kasvu. Kauran terveysvaikutuksista on myös viime aikoina kerrottu paljon julkisuudessa, mikä on osaltaan kasvattanut kauraleivän suosiota.

Yt-neuvottelut käyntiin maanantaina

Vaasan Oy aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat Kotkan lisäksi myös Kouvolan Kuusankosken, Kiimingin ja Vantaan leipomojen työntekijöitä.

Lisäksi neuvottelut koskevat Kotkan toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, joiden ensisijainen toimipaikka on Kotka.

Yt-neuvottelut voivat johtaa enintään 45 työntekijän irtisanomiseen. Yhtiön mukaan mahdollinen toiminnan uudelleenorganisoiminen saattaisi aiheuttaa lomautustarvetta erityisesti Vantaalla.

Toimitusjohtaja Thomas Isaksson sanoo, että uuden linjaston rakentamisen ja yhden linjaston mahdollisen sulkemisen lisäksi yhtiö suunnittelee myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat työvoiman tarpeeseen.

– Tässä siirtyy myös eri leipätyyppien volyymejä esimerkiksi Vantaalta Kuusankoskelle. Tällainen suunnitelma meillä on. Eli Kuusankoskelle voisi syntyä enemmänkin työpaikkoja, mitä siellä tänä päivänä on.

Kuusankoskella työskentelee tällä hetkellä noin 100 työntekijää. Konkreettinen irtisanomisuhka on Kotkan leipomon työntekijöillä. Kotkassa työskentelee tällä hetkellä reilut 30 henkilöä.

Yt-neuvottelut alkavat ensi maanantaina. Yt-neuvottelut eivät koske Lantmännen Cerealian näkkileipätuotantoa Kotkassa.

Miltä tuntuu sulkea kunta, kun koronatartuntoja ei ole? Kunnanjohtaja: "Olisin toivonut enemmän alueellista arviointia"

Ensi viikolla alkaviin sulkutoimiin valmistaudutaan nyt monessa sellaisessakin kunnassa, jossa koronatartunnat ovat nollassa tai niitä on koko vuoden kestäneen epidemian aikana ollut kahden käden sormilla laskettava määrä.

Keski-Suomessa 1500 asukkaan Multialla hallituksen vahvasti suosittelemat sulkutoimet pannaan kunnanjohtajan mukaan todennäköisesti toimeen täysimääräisinä, vaikka tartuntoja ei Multialla ole ollut lainkaan tai niitä on ollut vähemmän kuin viisi, eivätkä ne siksi näy julkisissa tilastoissa.

– Kyllä se ikävältä tuntuu toteuttaa näitä raskaita rajoitustoimenpiteitä, kun me olemme taudilta välttyneet. Toisaalta ymmärrän, että toimiin kannattaa ryhtyä, jotta tilanne säilyisi näin hyvänä, sanoo kunnanjohtaja Noora Pajari.

"Alueellista arviointia"

Pajari korostaa, että vaikka kuntalaisten puolesta harmittaakin, tautitilanteen kannalta toimenpiteet ovat perusteltuja. Multialaisetkaan eivät vietä elämää pussinperällä vaan tekevät työmatkoja esimerkiksi 60 kilometrin päähän Jyväskylään.

Jossain määrin yksioikoisilta hallituksen linjaukset silti tuntuvat.

– Olisin toivonut enemmän alueellista arviointia. Keski-Suomi on erilaisessa tilanteessa kuin Uusimaa, ja Keski-Suomen sisälläkin kunnat ovat keskenään hyvin erilaisessa tilanteessa, Pajari sanoo.

Tuntuuko kunnanjohtajasta, että multialaiset pannaan nyt epidemiakurimuksessa kamppailevien helsinkiläisten sijaiskärsijöiksi?

– Alueellisesti me emme toki ole samassa tilanteessa kuin Uusimaa. Mutta jos koko valtakunta jaksaa kolme viikkoa tsempata, niin ehkä tilanne on sitten kaikilla hyvä, Pajari toteaa.

Pienet kunnat, isot alueet

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kärsämäki on yksi harvoista Suomen kunnista, joissa ei ole todettu vielä ainuttakaan koronatartuntaa. Siitä huolimatta sielläkin noudatetaan samoja rajoituksia kuin maakuntakeskuksessa Oulussa, ja hallituksen peräänkuuluttama sulkutila tulee pian voimaan.

Luokanopettaja Ritva Kyllönen on nähnyt kuukausia kestäneiden rajoitusten kuormittavuuden niin työnsä kuin omien lapsiensa kautta. Siksi tieto aiempaakin tiukemmista rajoituksista tuntuu raskaalta.

– Omien 17-vuotiaiden poikien puolesta harmittaa, että he joutuvat taas etäopetukseen. Pidän tärkeänä, että he saisivat opiskella lukiossa lähipetuksessa. Vuorovaikutus opettajien ja kavereiden kanssa auttaa jaksamisessa.

Lapset harrastavat myös pesäpalloa aktiivisesti, mutta lajia ei ole päässyt harjoittelemaan moneen kuukauteen.

– Kuormitus tuntuu aika isolta siihen nähden, että tartuntoja ei ole kunnassa ollut. Tietenkin hyvä asia, että tilanne on rauhallinen.

Kyllönen toivoo, että Oulun koronaluvut eivät rajoittaisi kaikkia ympärillä olevia pienempiä kuntia.

– En halua aliarvioida päätöksiä, joita tehdään, mutta ajattelin, että rajoitukset olisivat voineet olla alueellisempia. Pienen alueen silmin tuntuu tosi harmittavalta, että rajoitukset koskevat niin isoja alueita.

Erityisesti aiemmat etäkoulu- ja harrastuskieltojaksot ovat ihmetyttäneet tilanteessa, jossa koko Oulun eteläisellä alueella on ollut vain kourallinen tartuntoja. Kyllösestä sulkutilaa on viime päivien valtakunnallisten tartuntalukujen valossa helpompi ymmärtää.

"Rajoitukset ovat tuntuneet ylimitoitetuilta"

Taivalkoskella on ollut vuoden aikana yhteensä kymmenen koronatartuntaa. Alle neljän tuhannen asukkaan pohjoispohjalaiskunnasta on Ouluun matkaa 155 kilometriä.

Taivalkoskella odotettiin vielä viime viikon alkupuolella toiveikkaasti, että julkisia tiloja- ja palveluita päästäisiin lähiaikoina avaamaan, kun koronatilanne Oulun alueella näytti paranevan.

Tiukat rajoitukset ovat tuntuneet osin ylimitoitetuilta, sanoo Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas. Päätalo-instituutti on Taivalkoskella toimiva kirjoittajakoulutus- ja kulttuurikeskus.

– Meillä tautitilanne on ollut koko ajan rauhallinen, ja näkisin, että esimerkiksi Päätalo-keskuksessa oleva Kalle Päätalon näköistyöhuone ja näyttely olisi voitu pitää turvallisesti auki.

Taivalkosken kulttuurituottaja Heli Paaso-Rantala on sitä mieltä, että uudet rajoitukset ja sulkutoimet ovat ymmärrettäviä alueilla ja kaupungeissa, joissa tautitilanne on huono.

Taivalkoskelle esimerkiksi kuuden henkilön kokoontumisrajoitukset olisivat hänestä kuitenkin turhan tiukat, koska koronatilanne kunnassa on ollut rauhallinen syksystä asti.

– Tuntuu liioitellulta, että meidät rinnastetaan Helsinkiin tai Ouluun. Olisi ollut järkevämpää tarkastella tilannetta esimerkiksi kunnittain, jolloin Taivalkoskella voitaisiin järjestää pienimuotoisia tapahtumia turvallisesti.

Paaso-Rantalan mukaan reilun viikon kuluttua alkava sulkutila tekee tilanteen monille kulttuurialan tekijöille entistä haastavammaksi.

– Tämä on vaikeaa esimerkiksi taiteilijoille, joilla on hirveä hinku päästä tekemään omaa työtään.

Paaso-Rantalan mukaan kuntalaiset ovat kuitenkin suhtautuneet rajoituksiin ymmärtäväisesti, vaikka moni kaipaa jo esimerkiksi kulttuuriharrastusten pariin.

Joutsa menee järeimmän kautta

Hallitus antoi viime viikolla aluekohtaiseen jaotteluun perustuvan vahvan suosituksen yläkoulujen ja toisen asteen etäopetuksesta ja yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastamisen keskeyttämisestä. Kokoontumisrajoituksia pitäisi tiukentaa ja tartuntatautilain pykäliä panna toimeen kireimmän mukaan.

Keski-Suomessa myös 4500 asukkaan Joutsassa aiotaan noudattaa hallituksen linjauksia, vaikka ne eivät alue- ja kuntapäättäjiä periaatteessa sidokaan. Joutsassa tartuntoja on koronapandemian aikana tilastoitu 12.

– Ohjeet ovat hieman sekavia ja ne vaativat tulkitsemista, mutta kyllä me olemme keskustelleet, että tulemme noudattamaan valtakunnallisia suosituksia järeimmän kautta, sanoo Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen.

Nissinen painottaa, että kunnassa halutaan mennä "turvallisuus edellä".

– Ihmiset liikkuvat niin paljon, että on hyvin vaikeaa ennakoida, missä tartuntoja syntyy, Nissinen sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Mikä ihme on "sulkutila" 5 polttavinta kysymystä ja mahdollisimman yksinkertaista vastausta

Kuntien kulttuurimiljoonat jäivät käyttämättä – seurauksena pidetty teatteri joutuu ehkä kerjuulle, osa tapahtumista kohta saattohoidossa

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Taivalkosken teatterin talvikatsomo on ammottanut tyhjyyttään kohta vuoden. Aikaisemmin edes näyttelijän kuolema viikkoa ennen ensi-iltaa ei saanut harrastajateatteriryhmää perumaan esitystään.

Yli 30 vuotta toiminnassa ollut teatteri on kerännyt normaalisti bussilasteittain yleisöä lähikunnista. Menestyksensä ansiosta teatterilaiset ovat uskaltaneet investoida tiloihin.

Uusi kesäteatteri rakennettiin osittain lainarahalla ja talviteatterista on joka kuukausi maksettava 350 euron vuokra.

Taloudellisessa mielessä tärkeintä olisi päästä esiintymään Taivalkosken suuren kesätapahtuman, Päätaloviikon aikana. Se on järjestetty perinteisesti heinäkuun alussa.

– Muuten joudumme lähtemään lakki kourassa kerjuulle, että teatterin toimintaa pystytään jatkamaan, sanoo Taivalkosken teatterin puheenjohtaja Jorma Takanen.

Taivalkoskella panostettu aina kulttuuriin

Kulttuurilla on iso merkitys Kalle Päätalon kotipitäjänä tunnetulle kunnalle. Siihen on panostettu myös rahallisesti.

Koronatilanteen vuoksi alle 4 000 asukkaan Taivalkosken kunnalta jäi viime vuonna käyttämättä kymmeniä tuhansia euroja kulttuuriin varattuja rahoja.

Taivalkosken kesäteatteri helmikuussa 2021.Paulus Markkula / Yle

Rahaa jäi käyttämättä lähes kaikissa Suomen kunnissa. Ylen kysely mukaan ainakin yli 23 miljoonaa euroa. Todellinen määrä saattaa olla suurempi, koska kaikki kunnat eivät vastanneet kyselyyn.

Lue lisää: Korona vei kulttuurin tekijöiltä tulot, mutta samaan aikaan kunnilta jäi käyttämättä yli 20 miljoonaa euroa – katso kotikuntasi tilanne Ylen selvityksestä

Taivalkoskella yhdistysten tukemiseen on käytettävissä vuosittain yhteensä 2 000 euroa. Sitä on jakamassa vuodesta riippuen kolmesta kymmeneen yhdistystä.

Jouko Takasen mielestä kunnan avustuksen tulisi olla tällaisessa tilanteessa isompi. Se auttaisi vaikeimman ajan yli.

– Myös kokoontumisrajoituksia tulisi helpottaa alueilla, joissa koronaa ei juuri ole, Takanen sanoo.

Hän muistuttaa, että vuoden aikana Taivalkoskella on ollut vain kymmenen koronatartuntaa.

Viitasaari: "Osa tapahtumista on jo saattohoidossa"

Kulttuuritapahtumien tulevaisuus mietityttää myös Viitasaarella, joka on reilun 6 000 asukkaan pikkukaupunki Keski-Suomessa. Sen tunnetuin tapahtuma on nykymusiikin ympärille rakennettu Musiikin aika -festivaali.

Tapahtumakartalla on toki paljon muutakin, mutta miten kauan. Sitä pohtii Viitasaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto.

Hän uskoo, että osa tapahtumista lopettaa kokonaan.

– Osa niistä on ollut selvästi viime vuodet jo saattohoidossa, hän kuvailee.

Tilanne on hankala, koska kaupunki haluaa tapahtumien jatkavan koronan jälkeen. Jotta tämä onnistuu, remmiin tarvitaan uutta osaavaa väkeä.

Viitasaarella osa vastuussa olevista ihmisistä on jo ikääntyneitä, eikä Rihto usko, että he jaksavat jatkaa enää ruorissa. Varsinkaan sen jälkeen, jos mitään ei voi järjestää vielä tulevanakaan kesänä.

– Iäkkäämmät vastuuhenkilöt ovat saaneet mahdollisuuden tehdä lopettamispäätöksen koronaepidemiaan vedoten. Näin on varmaan muuallakin Suomessa.

Taivalkosken teatterin puvustamoon on kertynyt vaatteita 30 vuoden aikana. Paulus Markkula / Yle

Keski-Suomen maakuntakeskuksen Jyväskylän kulttuurijohtaja Mari Aholainen arvelee, että korona voi lisätä alueiden välisiä eroja kulttuuripalveluiden saatavuudessa entisestään koko maassa.

– Mikäli kunnan ainoalta kulttuuritoimijalta lähtee elanto, se voi tehdä todella paljon hallaa vähäväkisillä alueilla, Aholainen sanoo.

Hän toivoo, että kehitystä seurattaisiin valtakunnan tasolla.

– Ammattitaiteen osalta vastuuta seurannasta voisi ottaa Taiteen edistämiskeskus. Muuten se voisi olla kuntien vastuulla.

Kunnat voivat auttaa kulttuurin tekijöitä halutessaan

Kuntien käyttämättä jääneillä varoilla ei pystytä enää jälkikäteen tukemaan yksittäisiä kulttuurialan esiintyjiä tai yrityksiä.

– Syynä tähän ovat kuntatalouden pelisäännöt, sanoo Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom.

Hänen mukaansa kunnat voivat sen sijaan jättää perimättä takaisin jo myönnettyjä tukia ja höllentää niiden käyttöehtoja.

– Kunnat voivat myös auttaa tapahtumajärjestäjiä ja esiintyjiä digitaalisten alustojen kehittämisessä, mutta kuluttajien olisi oltava valmiita myös maksamaan digitaalisista esityksistä, Forsblom sanoo.

Kulttuurin näkökulmasta digitalisaatio on ainoa hyvä asia, minkä korona on saanut aikaan.

Forsblom uskoo, että hybriditapahtumat ovat tulleet jäädäkseen.

Kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa ja Oulu tekevät parhaillaan yhteistä selvitystä, kuinka korona vaikuttaa tulevaisuudessa kulttuurin kuluttamiseen.

Tarkoitus on selvittää muun muassa ihmisten valmiutta ottaa käyttöön digitaalisia palveluja ja halukkuutta maksaa niistä.

Ovatko digitaaliset palvelut sittenkään ratkaisu?

Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommila on pohtinut, miten pitkään ihmiset jaksavat ottaa vastaan digitaalisia kulttuuripalveluja. Voiko live-esityksen ja striimatun esityksen vaikutusta katsojaan mitata? Tommilan mielestä ei voi.

– Espoon kaupunginorkesterin vuosittaisia konserttikävijämääriä ei voida verrata striimattujen konserttien katsojamääriin, koska näiden kulttuurielämyksien vaikutus ihmiseen ei ole kuitenkaan samanlainen, Tommila sanoo.

Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Susanna Tommilan täytyy selvitä samaan aikaan koronasta ja säästöistä.Heidi-Hanna Karhu / Espoon kaupunki

Espoossa 53,4 miljoonan kulttuurin ja taiteen kokonaisbudjetista jäi käyttämättä viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

– Eniten surettavat lapset ja nuoret, joilla ei ole harrastuksia. Ei tiloja ole, missä käydä eikä ilmaisia tapahtumia, joihin mennä mukaan.

Kouluissa ja päiväkodeissa on pyritty kuitenkin järjestämään ulkona lapsille ja nuorille joitain taidekokemuksia. Pihoilla on esitetty muun muassa näytelmiä.

Tommila on huolissaan myös kirjastoista. Miten palvelu turvataan, jos kirjastoja joudutaan pitämään suljettuina pitkiä aikoja?

Viime vuoden puolella Espoon kirjastot olivat kokonaan kiinni tai rajoitetusti auki useiden kuukausien ajan. Samalla toki säästyi mittava summa rahaa: 1,9 miljoonaa euroa.

– Kirjaston merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnille ei voi kuitenkaan mitata rahassa.

Painolastina kulttuurijohtajan harteilla on myös seuraavan valtuustokauden merkittävät kulttuurilautakunnan säästötavoitteet. Koronaepidemia-ajasta ja kulttuuripalveluiden palauttamisesta uuteen kukoistukseen täytyy selvitä Espoossa entistä vähemmällä rahalla.

– Tällä hetkellä meille ilmoitettu säästötavoite on yli kolme miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä, Tommila kertoo.

Lue lisää:

Kulttuurivaikuttajat huolestuivat entisen kotikaupunkinsa säästöpaineista – Elina Knihtilä: "Mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria ovat hyvän elämän edellytyksiä"

Harrastajateatterit kipuilevat ilman lipputuloja – "Ei tällaista tilannetta kestä kukaan hirveän kauan"

Maassa lojui sormen palasia, hiuskasoja ja poltettuja luita: nuoret miehet todistivat, kun yhteiskunta ympärillä alkoi kuohua – näky ei unohdu

Komeassa talvimaisemassa Kuusamon Kurkijärven kupeessa seisoo suuri punainen hirsitalo.

61-vuotias Tane Siikaoja osti paikan neljä vuotta sitten. Hän on pikkuhiljaa nikkaroinut 1870-luvulta peräisin olevaa taloa huippukuntoon.

Tane Siikaoja on asunut Kuusamossa koko ikänsä.Ensio Karjalainen / Yle

Käsillä tekeminen on Siikaojalle tuttua, sitä hän on tehnyt koko elämänsä. Hän on ollut metsurina DDR:ssä 1980-luvulla, myöhemmin Pohjois-Norjassa. Nyt Siikaoja työskentelee kirvesmiehenä Kiirunassa Ruotsissa.

Matkustaminen on viime aikoina ollut epävarmaa maailmanlaajuisen koronapandemian takia. Ihmiset ovat joutuneet tilanteisiin, joissa ulkomailla olo ei enää olekaan turvallista tai kotiin pääseminen on ollut vaikeaa.

Nopeasti muuttuvat matkustusolot voivat tuntua poikkeuksellisilta, mutta oikeastaan ne eivät sitä ole.

Esimerkiksi Islannin tulivuorenpurkaus lamautti lentoliikenteen vuonna 2010.

Myös Tane Siikaoja on joutunut keskeyttämään reissutyönsä, koska erään ulkomaankeikan aikana kiihtynyt vallankumous sai hänet pelkäämään henkensä puolesta.

Seuraava kohde: Iran

Tane Siikaoja on aina ollut valmis lähtemään eri puolille maailmaa, kun töitä on tarjottu.

Niin hän sai myös ensimmäisen työpaikkansa.

Kuusamolainen Siikaoja oli 18-vuotiaana työtön. Elettiin syyskuun puoliväliä 1978. Hän soitteli ahkerasti yrityksiin ja kyseli töitä.

Lopulta yhtenä maanantaina tärppäsi: kelorakennuksia jälleenmyyvä Oulanka Oy tarjosi töitä. Ehtona oli vain se, että vasara pysyy kädessä. Työ olisi Iranissa ja alkaisi tulevana lauantaina.

Siikaoja ei edes omistanut passia, joten se piti hankkia pikaisesti. Uudesta työstään ja ensimmäisestä ulkomaanmatkastaan innostuneena hän ei juuri miettinyt, mitä perillä odottaisi.

Arkena sotatila ja ulkonaliikkumiskielto

Vallankumous oli tulossa, se alkoi näkyä selvästi Iranissa 1978. Šaahi eli kuningas Reza Pahlavi hallitsi maata, mutta mielenosoituksia oli ympäriinsä ja kuningassukua tukeneet amerikkalaiset olivat lähtemässä.

Vuosia valtaa pitänyt šaahi oli kehittänyt ja modernisoinut Irania nopeasti, mutta kansa oli tyytymätön. Monet olivat jääneet huono-osaisiksi, hallinto ei sallinut politiikan arvostelua ja pahamaineinen salainen poliisi tukahdutti kaiken vastarinnan. Korruptio kukoisti.

Iranilaisten keskuudessa suosioon alkoi nousta uskonnollinen johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini, joka arvosteli šaahin valtaa.

Maahan oli julistettu sotatila. Pääkaupunki Teheranissa oli tiukka ulkonaliikkumiskielto iltayhdeksästä aamukuuteen.

Näin levottoman tilanteen keskelle Tane Siikaoja saapui kahdenkymmenen muun kuusamolaisen rakentajan kanssa (Koillissanomat).

Kaikki suomalaiset yöpyivät viiden tähden International-hotellissa Teheranin keskustassa.

Mukana oli muun muassa 20-vuotias Jari Kärnä, joka oli saapunut Iraniin jo elokuun alussa. Nuori Kärnä ei osannut pelätä turvallisuutensa puolesta, vaikka sotilasajoneuvoja vilisi paljon likaisessa katukuvassa.

Suomalaiset starttasivat Toyota-maastoautot joka aamu kello 6:n jälkeen ja lähtivät töihin. Vapaapäiviä oli viikossa yksi.

Kärnä ja Siikaoja kulkivat töissä Elburs-vuoristolla, missä työmaat olivat 3 000 ja 4 000 metrin korkeudessa. Paikkaan oli tarkoitus tulla valtava hiihtokeskus.

Suomalaiset rakentajat pystyttivät paikallisten ja afganistanilaisten kanssa kahta hirsikelohonkaista rakennusta. Toinen niistä, korkeimmalle tuleva rakennus, oli ylellinen ravintola. Jotkut sanoivat, että se oli itse šaahille tarkoitettu. Piirroksissa oli paksua hirttä, ja seinien puhuttiin olevan luodinkestäviä.

Kuvassa vasemmalta kuusamolaiset rakentajat Matti Niemelä, Pentti Kärnä ja Jari Kärnä Iranin työmaalla.Ensio Karjalainen / Yle

Työpäivät kestivät 10 tuntia. Korkealla työskentely oli raskasta, koska happea oli vähän. Moottorisahoistakaan ei saanut täyttä tehoa irti.

Siitä huolimatta suomalaiset viihtyivät töissä vuoristomaisemissa. Tauoilla he joivat teetä iranilaisten ja afganistanilaisten kanssa. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta elekielellä pärjäsi hyvin.

Myös korvaus, joka oli selkeästi suurempi kuin kotimaassa, motivoi tekemään töitä.

Talven tulo osaltaan vaikeutti töitä, koska sää vuoristossa vaihteli: aamulla saattoi olla 20 astetta pakkasta, mutta illalla lauhaa. Välillä lunta pyrytti niin, että töiden tekeminen oli lähes mahdotonta.

Arki oli arvaamatonta poliittisen tilanteen ja sään vuoksi, mutta työturvallisuuskaan ei ollut ihan samaa tasoa kuin kotimaassa.

Tane Siikaoja peri valokuvia edesmenneeltä ystävältään, joka oli yhtä aikaa Iranissa. Ensio Karjalainen / Yle

Jari Kärnä muistaa, kun he olivat kerran suomalaisten kesken tuttuun tapaan matkalla työmaalle autolla.

Korkeuksiin vievälle tielle oli ilmestynyt isoja kiviä, koska alueella tehtiin hissinperustuksia. Auto jäi kiven päälle jumiin.

Samaan aikaan puskutraktori aiheutti kivivyöryn ylempänä työmaalla. Kyydissä olleet lähtivät juoksemaan. Iso kivi lensi konepellin yli, ja yksi jysähti katolle.

Kun vyöry laantui, miehet raivasivat kivet auton ympäriltä ja potkivat katon suoraksi. Niin matka jatkui. Miehet pääsivät vuorelle töihin.

Rynnäkkökivääri nenänpielessä

Kun syksy eteni, tilanne Teheranissa alkoi käydä koko ajan levottomammaksi. Paikalliset eivät suhtautuneet suopeasti amerikkalaisiin, ja lopulta he karsastivat kaikkia länsimaalaisia.

Suomalaisilla oli tapana vapaapäivänään kierrellä ympäri kaupunkia. He tekivät aina paikallisille selväksi, etteivät ole amerikkalaisia. Erään kerran matka meinasi tyssätä lopullisesti.

Miehet olivat liikkeellä maastoautolla. Vanhassa autossa ei ollut ilmastointia, joten ikkunaa pidettiin auki. Tienlaidassa he huomasivat rivissä useita sotilasajoneuvoja, joiden lavoilla oli sotilaita.

Yksi suomalaisista ilmoitti haluavansa sotilaista valokuvan. Muut yrittivät estellä, mutta turhaan.

Kuvan ottamisen jälkeen alkoi huuto. Yhdestä autoista hyppäsi sotilaita, ja suomalaiset pysäytettiin.

– Silloin tuli rynnäkkökiväärin piippu nenänpieleen ikkunasta. Sillä oli ammuttu, koska se haisi ruudille, Jari Kärnä muistelee.

Sotilaat käskivät antamaan kameran, ja se annettiin. He käyttivät luukun auki, valottivat filmin, antoivat kameran takaisin ja päästivät miehet menemään.

– En osannut pelätä, että jotain tapahtuisi, vaikka varmaan olisi voinut, Kärnä kertoo.

Suomalaiset eivät joutuneet vakavampiin yhteenottoihin tai todistaneet väkivallantekoja omin silmin.Tane Siikaoja muistaa kuitenkin edelleen maassa olevan möykyn tiesulkujen muureja vasten. Hän on jäänyt siihen käsitykseen, että se oli ruumis.

Turvallisuus alkoi mietityttää Siikaojaa, kun miehet alkoivat kulkea töihin minibussilla, jota ajoi paikallinen kuski. Reitti iltapäivällä takaisin hotellille vaihtui joka päivä. Teitä oli suljettu, ja alueella oli kahakoita. Kuski tiesi aina, mitä kautta hotellille on turvallisin palata.

Tane Siikaoja nukkui työkaverinsa kanssa hotellin viidennessä kerroksessa. He alkoivat miettiä, miten pääsevät ulos, jos hotellia esimerkiksi aletaan pommittaa. Hotellia vartioitiin tarkasti, mutta se ei rauhoittanut mieltä.

– Muutamana yönä nukuin toinen silmä auki.

Aiemmin maistuva ruoka oli muuttunut hotellissa kehnoksi. Tarjolla oli kahvia, teetä ja vaaleaa leipää sekä huonolaatuista lihaa.

Tane Siikaojalla on satoja kuvia Iranin matkalta. Tässä kuusamolaiset rakentajat viettävät aikaa hotellihuoneessa pääkaupungissa Teheranissa.Ensio Karjalainen / Yle

Loka-marraskuun vaihteessa Tane Siikaoja teki päätöksen palata Suomeen. Mukaan lähtivät hotellin huonekaveri ja tämän poika.

Siikaoja on ymmärtänyt myöhemmin, että tajusi lähteä juuri oikeaan aikaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin vielä jäi Teheraniin.

Ammuskeluja ja keskeytynyt urakka

Ammuskelun ääniä alkoi kantautua hotelliin joulun alla.

– Kuului pitkiä sarjoja melko läheltäkin, Jari Kärnä kertoo.

Mielenosoituksia oli jatkuvasti pääkaupungissa. Hotellin lasioviin asennettiin teräslevyt.

Oveen vaihdettiin vuoron perään šaahin ja Khomeinin kuva – riippuen siitä kumman kannattajien mielenosoittajia meni ohi.

– Silloin pyöri mielessä ja jännitti, mihin tilanne menee.

Joulukuun alussa miesten piti jopa lähteä viikonlopuksi evakkoon hotellista ison mielenosoituksen takia. Tilaaja majoitti heidät hirsihuvilaansa vuoristoon.

Sitten Kärnä palasi suunnitellusti jouluksi kotiin, ja tarkoituksena oli palata tammikuussa Iraniin.

Joulun välipäivinä hän sai tiedon, että Teheraniin pitäisi lähteä jo aiemmin. Syytä työmiehelle ei kerrottu. Kärnä lensi Helsinkiin, mutta seuraavana päivänä suurlähetystöstä ilmoitettiin, ettei Iraniin ole enää asiaa.

– Työkaluja ja vaatteitahan sinne jäi. Mutta ne olivat pieni menetys, Kärnä toteaa yli 40 vuotta myöhemmin.

Kuolemankäytävät

Vaikka Jari Kärnää ei enää vuodenvaihteessa päästetty Iraniin, toimittaja Pentti Sainio matkusti maahan tammikuun alussa.

Iranin tilannetta seurattiin tarkasti Suomessakin.

Apu-lehdessä työskennelleen tuolloin 28-vuotiaan Sainion tarkoituksena oli selvittää, mitä Iranissa asuville suomalaisille kuuluu. Ja kirjoittaa heidän elämästään juttuja lehteen.

Vuodenvaihteessa tilanne Iranissa oli selvästi pahentunut entisestään. Tammikuun aikana šaahi pakeni maasta ja uskonnollinen johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini palasi maanpaosta.

Koko yhteiskunta seisoi: ihmiset halusivat pois maasta ja heitä myös evakuoitiin. Lehtiä ei ilmestynyt, kauppoja oli poltettu ja kaikki paikat olivat kiinni. Kaikesta oli myös pulaa. Sainio muistaa, että huoltoasemille saattoi olla satojen metrien jono, jossa ihmiset odottivat kanistereiden kanssa.

Ennen kuin Pentti Sainio tutustui kuusamolaisiin rakentajiin, hän haastatteli muun muassa Iranissa silloin olleita suomalaisia YK:n työntekijöitä ja suurlähetystön ihmisiä.

Hän näki ja kuuli, millaista on elämä, kun vallankumous on kiivaimmillaan käynnissä.

Esimerkiksi yhtenä päivänä Sainio meni katsomaan erään salaisen poliisin everstin tiluksia, jotka oli poltettu.

Paikalla oli paljon paikallisia, jotka halusivat näyttää toimittajalle maanalaisia kellarirakennelmia. Niitä Sainio kutsuu kuolemankäytäviksi.

Ihmiset eivät puhuneet englantia, mutta viittoivat toimittajaa ja mukana ollut kuvaajaa kellareihin. Sainio uskoo, että he halusivat näyttää maailmalle, millaisia kauheuksia šaahin hallinnon aikana oli tehty.

Kellarista löytyi erilaisia rautasänkyjä ja -istuimia, joissa oli luultavasti kidutettu ihmisiä sähköllä. Maassa näkyi jalkojen ja sormien pätkiä sekä ihmisten hiuskasoja ja osittain poltettuja luita.

– Se oli kiivasta, tunteikasta ja järkyttävää. Näky antoi ymmärryksen siitä, miksi vihattu šaahin hallinto kumottiin. Muistan kokemuksen yksityiskohtaisena lopun ikäni, Sainio kertoo.

Täysi kaaos lentokentällä

Kuusamolaisiin rakentajiin Pentti Sainio tutustui oltuaan Iranissa reilun viikon. Aiemmasta parinkymmenen miehen joukosta paikalla oli enää neljä. Suomalaiset kertoivat rahojen olevan vähissä ja töiden lähes loppuneen.

He pelkäsivät turvallisuutensa puolesta, vaikka heillä ei ollut täysin realistista käsitystä tilanteen vakavuudesta, koska eivät olleet lukeneet uutisia viikkoihin. He näkivät vain sen, mitä heidän ympärillään tapahtui.

Kun työt Elburs-vuoristossa keskeytyivät, työmaalle jäivät vain keskeneräiset kelohonkaiset rakennelmat.Ensio Karjalainen / Yle

Suomalaiset pyysivät apua kotiinpaluuseen Sainiolta, joka alkoi järjestää lentoa.

Koneita lähti yksi tai kaksi noin kerran viikossa. Lentoyhtiöt ilmoittivat, milloin kone on tulossa. Ainoa vaihtoehto oli mennä kentälle aikaisin ja toivoa, että koneeseen mahtuu.

15. tammikuuta 1979 Sainio ja kuusamolaiset miehet heräsivät kello 4.40 ja tilasivat taksin lentokentälle. Jo puoli kuuden aikaan aamulla kentällä oli täysi kaaos.

Halli oli täynnä rikkaita ihmisiä, koska muilla ei ollut lentoihin varaa. Jonossa etuiltiin röyhkeästi. Virkailijoita lahjottiin.

Lentokentällä oli Sainion mukaan erikoinen tunnelma. Seinillä oli valtavia hämähäkin verkkoja, ja rotat kipittivät lattianrajoissa. Kiinni olevan kahvion seinällä oleva kello oli pysähtynyt 29. lokakuuta kello 13.42.

Suomalaiset onnistuivat saamaan lentoliput ja jäivät odottamaan koneen saapumista. Sitä jatkui tuntikausia.

Lopulta yhden jälkeen päivällä miehet nousivat SAS:n lentokoneeseen, joka veisi heidät välilentojen kautta Suomeen.

Kun kone pääsi ilmaan, 11 000 kilometrin korkeudessa koko porukka joi lasin konjakkia – maljan vapaudelle.

Lue myös: 40 vuotta sitten Iranin vallankumous muutti maailman (HS)

Iranin vallankumous syrjäytti shaahin

Vallankumouksen jälkeen kukaan ei uhannut Khomeinin valtaa Iranissa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki maanantaihin kello 23:een asti.

Lähestyvä ravintolasulku varjostaa hiihtokeskuksia – Levillä osa ravintoloista sulkeutuu jo etukäteen

Hallituksen kaavailema ravintolasulku varjostaa muun muassa hiihto- ja talviurheilukeskuksia, joissa erityisesti päivävieraiden syömisjärjestelyt vaikeutuvat.

– Osa ravintoloista on ilmoittanut, että nyt on ollut viimeinen viikonloppu, he eivät jatka toimintaansa edes sulkuun asti. Täällä on otettu etukenoon tämän asian suhteen, kertoo Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari STT:lle.

Ovensa sulkevat erityisesti baari- ja pubityyppiset ravintolat. Kiinni menee muun muassa koronatartunnoista jo aiemmin julkisuutta saanut Bar Ihku. Sen omistava yhtiö Tunturiviihde sulkee kaikki ravintolansa ja aloittaa yt-neuvottelut, kertoi Kaleva lauantaina.

Hallituksen suunnitelman mukaan ravintolat sulkeutuvat suuressa osassa maata 8. maaliskuuta alkaen kolmeksi viikoksi. Ulosmyynti on sallittua.

Ravintolat saavat olla auki alueilla, joilla tautitilanne on rauhallinen. Sulkemisesta päättää eduskunta, jolle hallituksen odotetaan tuovan asiaa koskevan esityksensä alkuviikosta.

– Yrittäjillä on jo toinen sesonki, jona tapahtuu vastaava sulku parhaaseen myyntiaikaan. Tämä on vakava asia myös henkilökunnalle, Kivisaari kertoo STT:lle.

Ravintola- ja matkailualan etujärjestö MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi kuvailee, että yritysten kassat ovat jo nyt tyhjiä ja työntekijöiden asema vaikea. Kuva Levin Bar Ihkusta.Jussi Nukari / Lehtikuva Päivävieraille ruokailujärjestelyt vaikeutuvat

Ravintolasulun aikaan majoittuvia asiakkaita kehotetaan syömään omissa tiloissa ja tilaamaan ruoka noutona tai toimitettuna. Päivävieraille tilanne on hankalampi.

– Tietysti ruokakaupoista löytyy erilaisia annoksia. Johonkin asiakasryhmään se ilman muuta vaikuttaa, Kivisaari sanoo.

Rukalla ravintolat aikovat jatkaa ruoan ulosmyyntiä mahdollisuuksien rajoissa.

– Enemmistö yrittää pyörittää liiketoimintaansa ulosmyynnillä, jotta ihmisillä olisi töitä, arvioi Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors.

Ravintolasulun aikana hiihtokeskus pyrkii lisäämään väljästi aseteltuja pöytiä ja penkkejä ulkona ruokailua varten päivävieraille, jotka eivät voi ruokailla mökissään tai hotellilla.

Himoksella valmistaudutaan ravintolasulun lopulliseen muotoon ja määräysten sisältöön.

– Nyt tietenkin odotellaan lopullisia päätöksiä asian suhteen. Todella pikaisella aikataululla joudutaan muutoksia toimintaan tekemään, jotta palveluja pystytään laskettelijoille tarjoamaan, toteaa Himos-Yhtiöiden toimitusjohtaja Elsi Ojala.

"Kova isku alalle"

Ravintola- ja matkailualan etujärjestön mukaan ravintolat ovat nyt veitsenterällä.

– Kyllähän tämä kova isku ravintola-alalle ja työntekijöille on. Seuraavalla viikolla kriisi on jatkunut vuoden, kassat ovat totaalisen tyhjiä ja työntekijöiden asema vaikea, kertoo Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n (MaRa) toimitusjohtaja Timo Lappi.

Alan tulevaisuus riippuu Lapin mukaan pitkälti siitä, millaiseen tukeen valtio venyy asiassa.

– Kaikki joustamattomat kiinteät kulut pitäisi korvata. Tilanne on niin heikko, että jos vain osa korvataan, se ei yksinkertaisesti riitä. Parhaillakaan yrityksillä ei ole enää kassassa rahaa ja velkaa on otettu niin paljon kuin mahdollista.

Pelkällä takeawaylla ruokaravintola ei elä, Lappi sanoo.

– Viesti, joka meille tulee yrittäjiltä, on todella tummasävyinen. Hirveä huoli on paitsi omasta taloudesta ja jaksamisesta, myös työntekijöiden jaksamisesta ja tulevaisuudesta, Lappi sanoo.

Aluehallintovirastot kiristävät rajoituksia kiihtymis- ja leviämisalueilla – katso, mikä muuttuu omassa maakunnassasi

Aluehallintovirastot ovat tiukentaneet rajoituksia koronaviruksen kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevilla alueilla.

Tiukennukset koskevat kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevia sairaanhoitopiirejä eli suurinta osaa maasta. Lue alta, mitä oman alueesi avi linjaa.

  • Hallitus kehotti torstaina ottamaan heti käyttöön leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Vaasassa, Ahvenanmaalla ja Lapissa.
  • Lisäksi hallitus suosittelee, että uusia ohjeita noudattavat myös kiihtymisvaiheessa olevat Itä-Savo, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Länsi-Pohja, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso.
  • Tiukentuvien rajoitusten lisäksi alueilla ovat voimassa entiset suositukset, kuten maskin käyttö, kokoontumisrajoitukset, turvavälit ja etätyösuositukset.
Helsinki ja Uusimaa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrää asiakas-, osallistuja- ja jonotustiloja suljettavaksi Helsingin, Espoon, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vantaan kuntien alueilla. Päätös on voimassa maaliskuun alusta aina 14. maaliskuuta asti.

Suljettavat tilat ovat kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja, liikuntatiloja, kuntosaleja, uimahalleja, tanssipaikkoja, ryhmäharrastustoimintaan tarkoitettuja tiloja ja sisäleikkipaikkoja.

Päätös ei koske tiloja, joissa toiminta voidaan järjestää niin, että tilassa on enintään kymmenen ihmistä kerrallaan.

Tiloja voidaan edelleen käyttää vuonna 2009 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan. Päätös ei koske ammattiurheilua.

Muualla Uudenmaan alueella toimijoiden on varmistettava riittävät turvavälit, kun sisätiloissa toimintaan osallistuu enintään kymmenen ja ulkotiloissa enintään 50 henkilöä. Toimijoiden on tehtävä suunnitelma siitä, miten turvavälien toteutuminen varmistetaan.

Lisäksi avi määrää kuntia järjestämään terveystarkastuksen kaikille maahantulijoille. Määräykset ovat voimassa maaliskuun ajan ja ne koskevat Helsingin ja Vantaan kaupunkeja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä.

Aluehallintoviraston mukaan rajanylityspaikoilla on tehostettava toimintaa, jotta varmistetaan, että kaikki maahantulijat ohjataan terveystarkastukseen rajanylityspaikalla tai sen läheisyydessä.

Lappi

Lapin aluehallintovirasto määrää, että jokainen maahantulija on ohjattava terveystarkastukseen Lapin rajanylityspaikoilla.

Rovaniemen, Kemin, Tornion, Inarin, Kittilän, Kolarin, Pellon, Sallan, Ylitornion ja Utsjoen on järjestettävä terveystarkastus kaikille, jotka tulevat maahan niiden alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta. Lapin sairaanhoitopiiri velvoitetaan järjestämään terveystarkastus kaikille, jotka tulevat maahan Enontekiön ja Muonion alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta.

Määräys on voimassa maaliskuun ajan.

Aluehallintovirasto muistuttaa, että kuntien tulee viestiä matkustajille terveysturvallisuuden käytännöistä rajanylityspaikoilla ja alueellaan selkeästi.

Lapin sairaanhoitopiiri suosittaa, että yli kuuden hengen kokoontumisia vältettäisiin sen alueella. Yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastuksia ja yläkoululaisten etäopetukseen siirtymistä käsitellään ensi viikolla.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä suositusten tiukennuksia käsitellään ensi viikolla.

– Vaikuttaa siltä, että valtakunnalliset ravintolarajoitukset tulevat, samoin alueellinen kuuden henkilön kokoontumisrajoitus yleisötilaisuuksiin ja suositus yksityisiin. Etäkouluasiaa ja yli 12-vuotiaiden lasten harrastustoiminnan rajoittamista selvitellään, kommentoi Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Sekä Länsi-Pohjassa että Lapissa suurin osa leviämisvaiheen koronatoimista on jo käytössä, vaikka molemmat sairaanhoitopiirit ovat epidemian kiihtymisvaiheessa.

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellaan kuuden hengen kokoontumisrajoitusta, joka tulisi voimaan heti maaliskuun alussa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen kertoo, että asia tullaan esittämään alueen koronatoimista vastaavalle koordinaatioryhmälle.

Nykyinen alle kymmenen hengen kokoontumisrajoitus on voimassa 28. helmikuuta saakka.

Aluehallintovirasto määrää kunnat järjestämään terveystarkastuksen kaikille, jotka tulevat maahan alueella sijaitsevien rajanylityspaikkojen kautta. Maaliskuun ajan kestävä määräys koskee Oulun kaupunkia, Kuusamon kaupunkia sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää.

Virasto jatkaa nykyisiä yleisten kokoontumisten rajoituksia Pohjois-Pohjanmaan alueella maaliskuun loppuun saakka. Kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on tuona aikana kielletty.

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää välttämättömiä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan kymmenen henkilöä, jos turvallisuus voidaan varmistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaisesti.

Kainuu

Kainuun kuntien alueella jatketaan tähän asti voimassa olleita rajoituksia maaliskuun ajan, linjaa Pohjois-Suomen avi.

Kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on Kainuun alueella kielletty 31. maaliskuuta saakka.

Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan kaksikymmentä ihmistä, jos turvallisuus voidaan varmistaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeiden mukaisesti.

Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistujamäärän rajoittamista maaliskuun ajan. Avi tiedotti päätöksestä perjantaina.

Koronaviruksen leviämisvaiheessa olevan Vaasan sairaanhoitopiirin alueella kokoontumisrajoitus supistuu nykyisestä kymmenestä kuuteen henkilöön.

Kiihtymisvaiheessa olevassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kokoontumisrajoitus on maaliskuun loppuun saakka kymmenen henkilöä. Aiemmin alueella on ollut 20 hengen kokoontumisrajoitus.

Kokoontumisrajoituksia päätettiin kiristää myös epidemian perustasolla olevalla Keski-Pohjanmaalla. Sinne aluehallintovirasto asetti 20 hengen kokoontumisrajoituksen.

Länsi- ja Sisä-Suomen avi suosittelee välttämään kaikkia fyysisiä kontakteja.

Keski-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskee myös Keski-Suomea. Viraston alueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Ylijohtaja Marko Pukkisen mukaan koko aluehallintoviraston alueen kokoontumisrajoitusten osalta päätös on odotettavissa viimeistään maanantaina.

– Vanhat rajoitukset ovat päättymässä, mutta sellaista tilannetta ei tule, että rajoituksia ei olisi. Ne puristetaan vaikka viikonloppuna valmiiksi, että elinkeinoelämällä ja urheiluseuroilla on aikaa sopeuttaa toimintansa, Pukkinen toteaa.

Yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet sekä yleiset kokoukset kielletään maaliskuun loppuun saakka Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koronanyrkki kokoontuu maanantaina linjaamaan alueen muita rajoituksia.

Jyväskylän kaupunki antoi omat suosituksensa torstaina: etäopetukseen siirrytään, jos hallitus toteaa ensi viikolla koko maahan poikkeusolot ja määrää yläkoulut etäopetukseen kolme viikkoa kestävän sulun ajaksi.

Jyväskylä varautuu myös siihen, että yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta voidaan keskeyttää ensi viikon jälkeen.

Pirkanmaa

Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä ei suosittele etäopetukseen siirtymistä. Koronanyrkin mukaan koululaiset palaavat hiihtolomalta lähiopetukseen 8. maaliskuuta.

Linjaus on ristiriidassa hallituksen torstaisen suosituksen kanssa. Hallitus suositteli myös Pirkanmaalle kolmen viikon sulkutilaa, johon kuuluisi muun muassa yläkoulujen ja toisen asteen etäopetus 8. maaliskuuta alkaen.

Pandemiaryhmän mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koronatilanteessa ei ole tapahtunut viime viikkoina olennaisia muutoksia. Koronan ilmaantuvuus kuluneen kahden viikon ajalta on noin 30 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden. Myös tartunnanjäljitys toimii Pirkanmaalla ketterästi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut sairaanhoitopiirejä ja kuntia perjantaina hybridistrategian soveltamisesta sekä suositusten ja rajoitusten käytöstä. Ohjeistuksen mukaan etäopetukseen tulee siirtyä terveysviranomaisen tekemän epidemiologisen arvion perusteella silloin, kun se on aivan välttämätöntä.

Länsi- ja Sisä-Suomen avi päätti perjantaina jatkaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osallistujamäärän rajoittamista. Pirkanmaalla rajoitusta ei kiristetä, vaan osallistujamäärä rajoitetaan 10 henkilöön. Rajoitus on voimassa maaliskuun loppuun.

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa valmistaudutaan ottamaan hallituksen linjaamat rajoitukset käyttöön 8.–28. maaliskuuta.

Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä päätti, että yksityistilaisuuksia ja perhejuhlia koskevaa kokoontumissuositusta muutetaan hallituksen linjan mukaisesti. Ryhmän suositus on, ettei yli kuuden hengen yksityistilaisuuksia tai perhejuhlia järjestetä eikä tällaisiin myöskään osallistuta.

– On pidettävä mielessä, että tilanne Kymenlaaksossakin voi huonontua nopeasti. Vaikka tilanteemme on parantunut viime viikkoina, olemme Kymenlaaksossa valmiit tähän puristukseen. Samaa toivomme kaikilta muilta alueilta, toteaa johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.

Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä linjasi, että Kymenlaaksossa noudatetaan hallituksen linjauksen mukaisesti ennakoivasti kaikki leviämisvaiheen suositukset 8.–28. maaliskuuta.

Kymsote jatkaa vierailukieltoja sairaaloissa maaliskuun ajan sekä asumispalveluiden vierailuohjeita turvallisuuden varmistamiseksi.

Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lounais-Suomen aluehallintovirasto kiristää kokoontumisrajoituksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla.

Avi antoi perjantaina määräyksen, jonka mukaan yleisötilaisuudet ja kokoukset on rajoitettava korkeintaan kuuden henkilön osallistujamäärään. Määräys koskee sekä sisätiloissa että rajatuissa ulkotiloissa järjestettäviä tapahtumia. Se on voimassa 26. maaliskuuta saakka.

Lisäksi avi määrää Turun ja Naantalin kaupungit järjestämään alueensa rajanylityspaikoissa terveystarkastuksen kaikille maahantulijoille maaliskuun ajan.

Rauman ja Huittisten kuntien alueella olevat toimijat velvoitetaan varmistamaan turvavälit yleisölle avoimissa tiloissa sekä rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa 28.2.–7.3. Päätös koskee kuntia ja kuntayhtymiä, yhteisöjä, säätiöitä, elinkeinonharjoittajia, uskonnollisia yhdyskuntia ja julkisoikeudellisia laitoksia.

Toimijoiden on varmistettava riittävät turvavälit tiloissaan, kun sisätiloissa toimintaan osallistuu enintään kymmenen ja ulkotiloissa enintään 50 henkilöä.

Aluehallintoviraston päätös ei koske ravintoloita, joiden toiminnan rajoittamisesta päättää valtioneuvosto.

Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat molemmat leviämisvaiheessa.

Etelä-Savo

Itä-Suomen avi velvoittaa, että Etelä-Savon sairaanhoitopiirin eli Essoten alueen toimijat varmistavat toiminnassaan turvavälit. Ne on taattava yleisölle avoimissa tiloissa sekä rajatulle asiakas- tai osallistujapiirille tarkoitetuissa tiloissa.

Essoten alue siirtyi koronaviruksen kiihtymisvaiheeseen perjantaina.

Aluehallintoviraston päätös koskee kuntia ja kuntayhtymiä, julkisoikeudellisia laitoksia, yhteisöjä, säätiöitä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja uskonnollisia yhdyskuntia. Päätös ei koske ravintoloita.

Turvavälit on varmistettava sisätiloissa, joissa voi oleskella yli kymmenen asiakasta tai osallistujaa, sekä rajatuissa ulkotiloissa, joissa voi oleskella yli 50 asiakasta tai osallistujaa.

Toimijoiden on tehtävä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne estävät yleisön ja asiakkaiden lähikontaktit. Jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla, tiloja ei voi aluehallintoviraston mukaan käyttää.

Päätös on voimassa 15. maaliskuuta asti.

Itä-Suomen avi aikoo käydä keskustelua uusista toimenpiteistä jokaisen maakunnan osalta ensi viikolla.

– Silloin sovitaan myös opetuksen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä. Nopeasti on tarkoitus edetä, toteaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti.

Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

Itä-Suomen avi määrää Kuopion, Joensuun ja Lieksan kunnat järjestämään alueensa rajanylityspaikoissa terveystarkastuksen kaikille maahantulijoille maaliskuun ajan.

Kuopiossa Siilinjärvellä ja Joensuussa siajitseville matkustajaliikenteen lentoasemille saapuu kansainvälistä lentoliikennettä. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Tohmajärven kunnan alueella sijaitsee Niiralan rajanylityspaikka, joka toimii rautatie- ja matkustajaliikenteelle, ja Lieksan kunnan alueella on Inarin tilapäinen rajanylityspaikka, joka toimii rahti- ja tavaraliikenteelle.

Avi muistuttaa, että rajanylityspaikoilla on viestittävä selkeästi ja tehostettava toimintaa niin, että kaikki maahantulijat saadaan ohjattua terveystarkastukseen.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 1. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Hallitus päätti sulkutilasta – mitä oikein tapahtuu? Lue tästä lyhyt kertaus uusista suosituksista ja määräyksistä

Professori: Hallitus jätti oven auki uusille, entistä tiukemmille rajoituksille – "Luodaan tilanne, jossa valtioneuvosto hallitsee maata"

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pysyy toistaiseksi päätöksessään ministeriön kritiikistä huolimatta – yrittäjien tilat voi avata enimmillään 10 hengelle maanantaista lähtien

Sidor