Uutiset YLE Oulu

Herätys: Kesälomasuunnitelmissa hajontaa, hallitus pohtii seksuaalirikosten torjuntaa, Elli Haloo soolouralle

Yle vertaili: työntekijöiden lomalistat valmistuvat eri aloilla hyvin eri aikaan

Vuosilomien vahvistaminen työntekijöille vaihtelee merkittävästi. Ammattien välillä voi olla jopa kuukausien erot, ja käytännöt voivat lisäksi poiketa saman alan työnantajien välillä. Yle kysyi ammattiliitoilta ja työnantajilta, milloin lomalistat valmistuvat kesää varten. Kun esimerkiksi tekstiili- ja muotialan teollisuudessa kesäloman saa kalenteriinsa jo helmikuussa, teknologiateollisuuden toimihenkilöt saavat odottaa kesäkuulle. Loman ratkeaminen kyllin ajoissa vaikuttaa paitsi matkan hintoihin, myös arjen järjestelyihin läheisten kanssa.

Hallitus kokoontuu käsittelemään seksuaalirikoksia Pääministeri Juha Sipilä menossa hallituksen Oulun ja Helsingin epäiltyjen seksuaalirikostapauksia käsittelevään kokoukseen eduskunnassa Helsingissä 15. tammikuutaHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus kokoontuu jälleen käsittelemään Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjä ja hallituksen toimenpiteitä. Aamulla pidettävässä kokouksessa ministerit kuulevat tilannekatsauksen poliisiviranomaisilta ja sosiaalitoimelta siitä, mitä Oulussa ja Helsingissä on jo tehty, ja millaista tukea valtiovallalta vielä tarvitaan. Edellisen kerran hallitus kokoontui Oulun tapahtumien takia tiistaina. Hallitus on luvannut lisäbudjetin, jossa kasvatettaisiin poliisin resursseja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan. Hallituspuolue siniset on esittänyt lisäksi oman vaatimuslistansa toimenpiteistä, mutta ehdotukset eivät ole saaneet vastakaikua muilta hallituspuolueilta.

Trump ei anna puhemies Pelosin käyttää ilmavoimien lentokonetta Nancy PelosiJim Lo Scalzo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on estänyt edustajainhuoneen puhemiestä Nancy Pelosia käyttämästä ilmavoimien lentokonetta hänen suunnitellulle matkalleen Afganistaniin, kertoo uutistoimisto Reuters. Trumpin päätöstä pidetään kostotoimena sille, että Pelosi kehotti presidenttiä lykkäämään kongressissa pidettävää vuotuista presidentin puhetta kansakunnalle siihen asti, kunnes maan hallinto on auennut uudelleen.

Elli Haloon ensihaastattelu soolomuusikkona: "Tämä on musiikkia niille, joilla ei aina mene niin hyvin" Jouni immonen / Yle

Suomen suosituimpiin yhtyeisiin kuuluvan Haloo Helsingin laulaja Elli Haloo käynnistää soolouraansa. Bändin ollessa tauolla laulaja tekee sooloprojektiaan nimellä Ellips. Hän kuvailee musiikkiaan hippirokiksi, jossa lauletaan niille, joilla asiat eivät aina mene niin hyvin elämässä. Hänen keikoilleen on jo myyty lippuja, vaikka uutta musiikkia ei ole vielä edes kuultu.

Sää poutaantuu ja pakastuu Yle

Eilisen lumimyräkän jäljiltä saadaan tänään vielä heikkoja lumisateita osassa maata. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan eniten lunta sataa Pohjois-Karjalassa. Lämpötilat vaihtelevat etelän viiden ja pohjoisen kahdenkymmenen pakkasasteen välillä. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Epäilyttävät lähestymiset voi estää ja ilmiantaa Instagramissa, ja monelle nuorelle se on arkea – "On ihan selvää, ettei voi mennä juttelemaan kenelle tahansa"

Kahdeksasluokkalainen Ella Järvi käyttää Instagramia päivittäin. Kahden Kiinan-vuoden jäljiltä hänen seuraajajoukkonsa on kansainvälistä, mutta valtaosaa Järvi ei tunne. Toisaalta hän seuraa vastavuoroisesti heistä valtaosaa itsekin.

Järven käyttäjä on välillä ollut yksityinen, nyt se on julkinen. Niinpä kuka tahansa sovelluksen käyttäjä voi nähdä hänen julkaisunsa. (Lue tästä jutusta, miten nuorilla voi olla kahdenlaisia käyttäjätilejä erilaisiin tarkoituksiin.)

Valintaan julkisen ja yksityisen välillä vaikuttavat esimerkiksi kuvissa näkyvät kaverit ja heidän julkisuusasetuksensa, mutta myös ympäröivät tapahtumat.

Ella Järvelle Insta on paikka, jossa hän näyttää muille, mitä arjessa tapahtuu. Kuvaamista ja editointia rakastava nuori haluaa myös inspiroida muita sellaisissa asioissa, jotka tekevät hänet onnelliseksi.

Profiilissa on paljon kuvia Ellasta itsestään ja paikoista, joissa hän on käynyt.

– Se voi tietysti olla riski tällaisissa tilanteissa, myöntää Järvi ja viittaa viimeaikaisiin tapahtumiin, joissa hänen ikäisiään tyttöjä on lähestytty sosiaalisessa mediassa, varsinkin Instagramissa.

AOP

Ainakin osaa Oulun uhreista, nuorista tytöistä, oli lähestytty sosiaalisen median kautta. Viime perjantaina taas Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolmekymppisen miehen vankeuteen useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies oli löytänyt uhrinsa ainakin Instan kautta.

Myös valtakunnallisen Sekasin-chatin saamissa yhteydenotoissa groomingiksi kutsuttu ilmiö on tuttu. Grooming tarkoittaa valmisteluja, joita aikuinen tekee saadakseen houkuteltua lapsen tai nuoren hyväksikäytön uhriksi.

Sekasin-chatin keskusteluissa tapahtumat ovat useimmiten alkaneet niin, että tuntematon lähettää nuorelle viestin, yleisimmin Instagramissa.

Jos en halua puhua epäilyttävälle ihmiselle, voin estää sen. Hän ei saa edes tietää sitä, joten se on helppo valinta Ella Järvi

Kokkolalainen kahdeksasluokkalainen Della McLeod pitää Insta-profiilinsa yksityisenä. Jos siis haluaa nähdä hänen kuvansa, pitää lähettää seurantapyyntö. McLeod hyväksyy tai hylkää sen.

Outokin pyytäjä tulee silti usein hyväksytyksi, sillä kyseessä voi olla vaikka joku Amerikan-sukulaisen tuttu. Ensin McLeod käy läpi, ketä seuraajia pyynnön lähettäjällä on, ja jos joukossa on joku tuttu, se riittää luottamukseen.

– Mutta jos minulla ei ole mitään hajua, kuka tämä on ja sillä on vaikka hämärä profiilikuva, en hyväksy sitä, sanoo McLeod.

Hän julkaisee Instassa oikeastaan melko harvoin. Pääasiassa se on viihdyke, jota selata.

Myös Ella Järvi on yleensä hyväksynyt yksityisenä olleen käyttäjätilinsä saamat pyynnöt, sillä lähettäjä voi olla jonkun kaverin kaveri.

– Minulla ei ole aikaa selvittää kaikkien taustoja, sanoo Järvi.

Epämiellyttäviä kommentoivan voi estää ja ilmiantaa.Sari Vähäsarja / Yle

Järvi ja McLeod eivät ole huolissaan Instagramin mahdollisista lähestymisyrityksistä. He eivät ole sellaisiin törmänneet, mutta tietävät, miten toimia. Jos kuviin tulee epämiellyttäviä kommentteja, kommentoijan voi ilmiantaa ja estää. Silloin estetty ei enää näe käyttäjän julkaisuja.

Muutenkin henkilön voi estää ja ilmiantaa, jos tilillä tapahtuu jotain epäilyttävää.

– Kunhan vain tajuaa, että se ei ole ihan normaalia, sanoo Della McLeod.

Jos tarpeeksi moni ilmiantaa saman henkilön, käyttäjä voidaan poistaa.

Jos joku tuntematon yrittää lähettää viestiä, käyttäjä tekee jo ennakkoon päätöksen siitä, voiko tämä lähettää viestit vai ei eli hyväksyy tai hylkää yrityksen.

– Jos en halua puhua epäilyttävälle ihmiselle, voin estää sen. Hän ei saa edes tietää sitä, joten se on helppo valinta, sanoo Ella.

Osa nuorista julkaisee Instagramissa paljonkin kuvia, toisille se on paikka, jossa selaillaan toisten sisältöjä.Sari Veikkolainen / Yle

Ella Järvi seuraa myös muutamaa kymmentä julkkista. Pari kertaa kuuluisan henkilön kuvien kommentointi ja kommentin saama suosio on tuonut kertarysäyksellä parikymmentä uutta seuraajaa. Heistä pari laittoi viestiäkin, mutta häiritseviksi Järvi ei yhteydenottoja kokenut.

Jos epäilyttävää lähestymistä tulisi, Järvi ilmiantaisi ja estäisi yrittäjän. Vanhemmille hän kertoisi vain, jos kommentit olisivat tosi pahoja.

Sekasin-chatissa on kuultu kertomuksia, joissa nuori on viehättynyt esimerkiksi kannustuksista ja kehuista ja aloittaa yhteydenpidon, joka myöhemmin ahdistaa. Vanhemmille kertomiseen on korkea kynnys, ja aikuisten arvellaankin tietävän vain murto-osan tapauksista.

Työn alla olevan väitöstutkimuksen mukaan nuoret eivät kerro edes seksiin viittaavista viesteistä aikuisille, saati poliisille. Tutkijan mukaan he eivät pidä viestejä niin vakavina ja kokevat, että henkilön blokkaaminen riittää. Psykologi neuvoo silti kertomaan asiasta, sillä usein kalastelija jatkaa niin kauan, että saa jonkun suostumaan kontaktiin.

Kokkolalaisissa yläkouluissa jututetuista oppilaista jotkut kertovat välttävänsä vanhemmille kertomista lähestymisyrityksistä siksi, että pelkäävät näiden suuttuvan ja ottavan kännykän pois.

Ella Järvi uskoo, että hänen vanhempansa vain pyytäisivät tekemään käyttäjästä yksityisen. Vanhemmat ovat itsekin sosiaalisessa mediassa, eikä tuo maailma siis ole heille outo.

Myös Della McLeod kertoisi kotona, jos törmäisi huolestuttaviin ilmiöihin. Hän uskoo silti, että on myös tiukempia perheitä – ja että tiukkuus voi johtua siitä, etteivät aikuiset tiedä, miten vaikkapa Instagram toimii.

– Silloin halutaan ehkä suojella käskemällä vain pois sieltä.

Snapchatissa kuva säilyy vain aikansa

Oulun poliisi julkaisi Instagram-storyssaan neuvoja siitä, mitä tehdä, jos saa somessa epäilyttävän yhteydenoton. Samalla poliisi toivoo, että vanhemmat hankkisivat edes perustiedot siitä, miten sosiaalinen media toimii.

Ella Järvi ja Della McLeod tietävät, ettei kenen tahansa kanssa aleta mihinkään. Jos joku outo lähestyy, hänestä tehdään taustatutkimusta.

– Ilmeisesti se ei ole kaikille itsestäänselvyys., ja nehän voivat olla tosi hyviäkin peittämään totuutta. Itselle on ihan selvää, ettei voi mennä juttelemaan kenelle tahansa, sanoo McLeod.

Snapchatin riskit ovat Instaa pienemmät, arvioivat Järvi ja McLeod. Instassa postaus pysyy niin kauan, kunnes käyttäjä poistaa kuvan. Jos joku ottaa siitä screenshotin eli kuvakaappauksen, kuvan julkaisija ei edes tiedä sitä.

– Snapiin laitetut kuvat taas häviävät 24 tunnin sisällä ja saat tietää, jos kuvastasi otetaan näyttökuva tai kuva katsotaan uudelleen. Eli jos tulee jotain epäilyttävää, huomaat sen.

Lähijunilla ajetaan ilmastonmuutosta vastaan – raideliikenteen mahdollisuuksia selvitetään eri puolella Suomea

Tästä on kyse
  • Lähijunaliikenteestä toivotaan apua ilmastonmuutoksen hillintään päästövähennysten muodossa.
  • Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi raideliikenteen käytön tulisi kasvaa 143 prosenttia.
  • Lähijunaliikenteen mahdollisuuksia selvitetään eri puolilla Suomea.

Lähijunaliikenteen mahdollisuuksia ja hyötyjä selvitetään ympäri Suomea. Liikennemuodon etuna nähdään sen tuomat päästövähennykset, jotka sopivat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen asetettuihin päästötavoitteisiin.

Liikenteen päästöjen vähentämiseen kohdistuu entistä suurempi paine. Yksi keskeisimpiä ratkaisuja on asiantuntijan mukaan junainfrastruktuurin kehittäminen.

– Siinä mielessä on ihan luontevaa, että erilaisia junahankkeita pohditaan eri puolilla Suomea yhtenä vaihtoehtona liikenteen päästöjen vähentämiseksi, sanoo kiertotalouden asiantuntija Heikki Sorasahi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta.

Päästöt nollaan 2045 mennessä

Lähijunien avulla liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää erityisesti silloin, kun raideliikenteen kasvu tulisi fossiilisia polttoaineita käyttävästä tieliikenteestä.

Esimerkiksi 100 kilometrin matka bensiinikäyttöisellä henkilöautolla tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 15 000 grammaa henkilöä kohden. Neljällä matkustajalla päästöjä syntyy enää noin 3 800 grammaa per henkilö.

Linja-autolla sama matka, täyttöasteesta riippuen, tuottaa noin 1 700-4 200 grammaa päästöjä henkilöä kohden.

Sähköautolla ja sähkökäyttöisellä junalla päästöjen laskennallinen arvo on Sorasahin mukaan pyöreä nolla.

– On tietenkin hyvä muistaa, että kunkin liikkumismuodon osalta olisi aina hyvä vertailla koko elinkaaren aikaisia päästöjä. Eli mitä esimerkiksi teihin ja raideinfrastruktuuriin liittyviä päästöjä on syntynyt rakennusvaiheessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaryhmän ehdottaman toimenpideohjelman (Liikenne- ja viestintäministeriö) mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Käytännössä ohjelma kaksinkertaistaisi raide- ja linja-autoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn yhteenlasketun käytön.

– Raideliikenteen osalta se tarkoittaisi 143 prosentin kasvua. Merkittävää kasvua ja investointeja tarvittaisiin myös raide- ja lähijunapuolelle, Sorasahi sanoo.

Mallia maailmalta

Laaja-alaista lähijunaliikennettä on Suomessa toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulla. Julkisiin ja yksityisiin raideinfrastruktuurin projekteihin erikoistuneen Proxion Oy:n suunnittelija Aki Korkeamaan mukaan Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä toimivista lähijunaratkaisuista.

– Saksassa on useita kaupunkeja, joissa yhdistyy lähijuna- ja raitiotieliikenne. Näitä kutsutaan duo-raitiokaupungeiksi. Esimerkiksi Karlsruhen kaupunki on hyvä esimerkki, siellä ihmiset pääsevät vaihdotta ympäryskunnista ja -alueilta kaupunkikeskukseen.

Proxion Oy:n Heidi Sunnari (vas.) ja Aki Korkeamaa uskovat lähijunien yleistyvän Suomessa.Paulus Markkula / Yle

Pyrkimys ympäryskuntien ja kaupunkialueiden yhdistämiseen on myös Suomessa tehtävien selvitysten taustalla. Oulussa ja lähikunnissa aloitettiin lähijunaliikenteen selvityshanke viime viikolla.

– Olemme päättäneet alueen kuntien kanssa lyödä hynttyitä yhteen ja lähteä lisäämään kierroksia, jotta saisimme lähijunaliikennettä laajennettua Oulun seudulla muuallekin kuin Kempeleeseen, sanoo Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.

Reilun kymmenen kilometrin etäisyydellä Oulun eteläpuolella sijaitsevan Kempeleen vanha rautatieasema avattiin uudelleen liikenteelle vuonna 2016. Nykyinen junaliikenne ei täysin palvele Oulussa töissä käyviä kuntalaisia, sillä sopivia vuoroja kulkee harvakseltaan.

Lohen mukaan raideliikenteen lisääminen on tärkeää alueen elinvoiman takaamiseksi.

– Kun ajattelemme Oulun seutua ja koko maakuntaa tulevaisuudessa, niin raideliikenne ja riittävä ratakapasiteetti ovat aivan keskiössä alueen kasvusta, elinvoimasta ja hyvinvoinnista puhuttaessa.

Myös esimerkiksi Tampereen seudulla on selvitetty laajasti lähijunamahdollisuuksia ja toiveissa on, että Pirkanmaan raiteille saataisiin jo ensi vuonna uusia lähijunavuoroja.

Investoinnit avainasemassa

Lähijunaliikenteen aloittaminen vaatii suuria investointeja ja muutoksia olemassa olevassa infrastruktuurissa.

Oulussa tämä tarkoittaisi käytännössä kaksoisraiteen toteutumista Ylivieska-Oulu välille, sillä nykyinen ratakapasiteetti on jo nyt kovassa käytössä.

– Sinne kaksoisraiteen tarve on suuri, mutta myös asema-alueet ja -seudut eivät välttämättä ole enää samassa paikassa kuntakeskusten kanssa. Maankäytön tiivistämistä asema-alueilla varmaan edellytettäisiin jonkin verran, sanoo Proxionin ryhmäpäällikkö Heidi Sunnari.

Osa junista pysähtyy jo Kempeleen rautatieasemalla, mutta lähijunista toivotaan lisää liikennettä.Paulus Markkula / Yle

Lähijunaliikenteen selvityshankkeet ovat ajankohtaisia myös siksi, että raideliikenteen kilpailu vapautuu Suomen hallituksen päätöksen mukaan viimeistään vuonna 2024. Päätöksiä tarvittaisiin Sorasahin mukaan myös mittavista investoinneista raideliikenteen infrastruktuuriin.

– Ilman niitä junaliikennettä ei saada kasvuun. Toisaalta tarvitaan myös laajan kokonaisuuden puntarointia, että löydetään budjettineutraaleja ratkaisuja näiden asioiden edistämisen isossa kuvassa.

Vaaditaanko lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjumiseksi vielä kovempia toimia? Katso kyselytunti suorana klo 16

Eduskunnan kyselytunnilla on torstaina todennäköisesti odotettavissa keskustelua ainakin lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

Kyselytunnin idea on, että kansanedustajat pääsevät kysymään ministereiltä ajankohtaisista asioista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole paikalla.

Keskustelu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on lähtenyt koville kierroksille Oulun ja Helsingin tapausten myötä. Eduskuntaryhmät pääsivät tällä viikolla harvinaiseen yksimielisyyteen ja linjasivat, että kolme eduskunnassa jo käsittelyssä olevaa lakihanketta on saatava läpi tällä hallituskaudella.

Riittävätkö toimet kuitenkaan lopulta kaikille eduskuntapuolueille? Tuleeko esimerkiksi turvapaikanhakijoiden palautuksista keskustelua? Esimerkiksi siniset ja perussuomalaiset näkisivät mielellään vielä tiukempia toimia.

Voit katsoa alla olevalta videolta eduskuntaryhmien tiistaina pitämän tiedotustilaisuuden päätetyistä linjauksista.

Myös hallitus kokoontui puimaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksen torjumista tiistaina ja kokoontuu uudelleen perjantaina.

Voit katsoa alla olevalta videolta pääministeri Juha Sipilän (kesk.), sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon kommentit aiheesta.

Kyselytuntia voi seurata suorana Yle Areenasta tai ylläolevaa kuvaa klikkaamalla. Kyselytunti alkaa kello 16. Yle näyttää kyselytunnin myös TV1:ssä kello 16–17.

Lisää aiheesta:

Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen

Oulun poliisi: "Yksi uhri on ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena ennen kuin hänet on raiskattu"

Kaksi seksuaalirikoksista epäiltyä miestä vangittiin Oulussa – muut epäillyt vapaalla jalalla

Fazerin leipomon työntekijöillä ulosmarssi Oulussa

Osa Fazerin Oulun leipomon työntekijöistä on marssinut vuorokaudeksi ulos työpaikaltaan vastustaakseen leipomon sulkemisaikeita.

Puoliltaöin alkaneeseen mielenilmaukseen osallistuu noin 30 työntekijää.

Fazer kertoi maanantaina aloittavansa kaikkia Oulun leipomon 83 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Yhtiö ilmoitti harkitsevansa Oulun leipomon sulkemista ja sen toimintojen siirtämistä muihin leipomoihinsa.

Fazer perusteli asiaa sillä, että pakatun leivän kulutus on pienentynyt ja samaan aikaan kaupoissa leivottujen ja paistettujen tuotteiden suosio on kasvanut. Työntekijöiden edustajan mukaan Oulun leipomon sulkemiseen ei ole mitään syytä, koska se on hyvässä kunnossa ja Fazer Leipomoilla on takana paras vuosi pitkään aikaan.

Fazerin leipomot sijaitsevat Vantaalla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa. Lisäksi Fazerilla on 64 päivittäistavarakauppojen sisällä toimivaa myymäläleipomoa, joissa leipurit leipovat joka päivä. Fazer Leipomot työllistää Suomessa yhteensä noin 1600 henkilöä.

Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut

Pohjanmaan rannikkoalueella leviää nautaeläimistä lähtöisin oleva ripulitauti. Viime vuonna kryptosporidioosi-alkueläintartuntoja havaittiin poikkeuksellisen paljon Kalajokilaakson alueella.

Pohjois-Pohjanmaan puolella tapauksia kirjattiin viime vuonna 49 ja Keski-Pohjanmaan alueella 29.

Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen kuntayhtymä Kalliosta kertoo, että ripulitauti leviää nautojen ja ihmisten välillä.

Yleisimmin taudin saa ensin yhdestä kolmeen viikon ikäinen vasikka, josta se voi tarttua eläintä hoitavaan ihmiseen.

Vasikoilla tauti ilmenee löysänä ulosteena ja vetisenä ripulina. Ne voivat mennä huonoon kuntoon ja vaatia eläinlääkärin hoitoa.

– Eläin voi vaatia erityistä huolenpitoa, jolloin sitä hoitava ihminen on vaaravyöhykkeessä, mikäli ei ole tietoinen tartunnasta, Pyykönen sanoo.

Kaikki vasikkaripulit eivät johdu kryptosporidioosista.

Tartunta voi viedä ihmisen sairaalahoitoon

Ihmisillä tartunta voi olla vakava ja vaatia sairaalahoitoa. Se voi aiheuttaa vatsanväänteitä, oksentelua, ripulia ja voimattomuutta.

Pyykönen kertoo, että tiputushoitoa vaativia oireita voi saada myös perusterve ihminen. Suuremmassa vaarassa pidetään kuitenkin henkilöitä, joilla on alentunut vastustuskyky.

Hänen mukaansa kaikilla kuntayhtymä Kallion alueella sairastuneilla tiedetään olleen kontakti nautaeläimen kanssa. Kallion kuntayhtymään kuuluvat Ylivieskan, Alavieskan, Sievin ja Nivalan kunnat

Alkueläintartunnan saanut ihminen voi levittää tautia muihin ihmisiin tai nautoihin. Pyykkösen mukaan tartuntaa voi yrittää estää huolellisella käsihygienialla.

– Perheenjäsenten välillä tauti ei leviä yhtä helposti kuin virusripulit.

Suomessa riski sairastua likavedestä epätodennäköistä

Esimerkiksi kehitysmaissa ja huonon hygienian maissa alkueläintartunnan voi saada myös likaantuneesta juomavedestä. Suomessa se on hyvin epätodennäköistä.

– En näkisi minkäänlaista riskiä ainakaan Kallion alueella, missä käytetään pohjavettä. Ei kryptosporidioosia pohjaveteen mistään pääse, Pyykönen sanoo.

Kryptosporidioosin hävittäminen tiloilta on työlästä, sillä alkueläin on varsin sitkeä, eivätkä siihen eivät tehoa perinteiset desinfiointiaineet tai pesut. Taudista eroon pääseminen voi vaatia esimerkiksi karsinoiden uusimista.

Pyykkönen kertoo, että tiloilla taudin kanssa pystytään elämään, kun huolehditaan ihmisten hyvästä suojauksesta.

Kryptosporidioosi-tapaukset alkoivat lisääntyä voimakkaasti Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan alueella vuonna 2017. Viime vuoden aikana tartuntahavainnot laajenivat länsirannikolla pohjoiseen päin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tartuntojen määrä on kymmenkertainen 2010-luvun alkuun verrattuna. THL tekee parhaillaan selvitystä tartuntojen lähteestä.

Oulun soramonttumurhan tutkinta on edennyt – yksi epäillyistä vapautettu, ruumis edelleen kateissa

Oulun poliisi tiedottaa, että se on vapauttanut viime viikolla yhden niin sanotusta soramonttumurhasta vangitun miehen. Miestä ei enää epäillä osallisuudesta rikokseen. Murhasta epäiltynä on kolme oululaista miestä.

Henkirikoksen uhri on edelleen kateissa. Ruumiin etsintöjä jatketaan tarpeen vaatiessa keväällä tai alkukesästä.

Poliisi on saanut vahvistusta sille, että uhri on 7.1. aamuyöllä kuljetettu tummalla Audi A4 tai sinisellä Renault Laguna -henkilöautolla Oulun Tuiran kaupunginosasta kaupungin koillispuolelle Jäälin Takumaantien lähistöllä olevalle soramonttualueelle, jossa hänet on surmattu.

Poliisi epäilee, että ruumis on kuljetettu surmapaikalta punaisella Volkswagen Transporter -pakettiautolla paikkaan, joka ei ole vielä poliisin tiedossa.

Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kyseisistä ajoneuvoista ja kaikki asiaan mahdollisesti liittyvät havainnot tai tiedot Oulun poliisin vihjenumeroon 0295 416 194 tai vihjesähköpostiin vihjeet.oulu@poliisi.fi.

Lue lisää: Neljää epäillään osallisuudesta murhaan Oulussa – poliisi: rikos tapahtui soramontulla ja ruumis kätkettiin

Oulun poliisi: "Yksi uhri on ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena ennen kuin hänet on raiskattu"

Ainakin yksi Oulun epäiltyjen seksuaalirikosten uhri olisi huumattu ennen tekoa. Asiasta kertoi ensin MTV.

Oulun rikosylikomisario Markus Kiiskinen vahvistaa asian Ylelle.

– Yksi uhri on ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena ennen kuin hänet on raiskattu, Kiiskinen kertoo.

Hän ei kommentoi sitä, ovatko epäillyt tekijät tai tekijä huumannut tytön ennen raiskausta. Kiiskisen mukaan asia on tutkinnan alla.

Markus Kiiskinen kertoo, että huumausaineet liittyvät tutkinnan mukaan tällä hetkellä vain yhteen tapaukseen. Hän ei kommentoi sitä, mikä epäillyistä seksualirikoksista on kyseessä

– Näyttää siltä, että huumeet eivät näyttele oleellista roolia tapauksissa. Esitutkinta on kesken ja selvitämme asiaan.

Useita epäiltyjä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia

Oulun poliisi tutkii lukuisia seksuaalirikosepäilyjä kesän ja syksyn 2018 ajalta. Ensimmäiset tapaukset tulivat julkisuuteen joulukuun alussa, ja perjantaina poliisi tiedotti uusista epäilyistä.

Uusissa tapauksissa uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Aiemmissa tapauksissa uhreja on viisi, ja heidän iäkseen on kerrottu 12–15 vuotta.

Yhteensä epäiltyjä on nyt kuusitoista, kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Ylen tietojen mukaan aiempien tapauksien epäillyissä on mukana henkilöitä ainakin Irakista, Afganistanista, Eritreasta ja Syyriasta.

Heistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Osa on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa miehistä on 20–30-vuotiaita. Uusissa tapauksissa kaksi epäiltyä on poliisin mukaan alle 18-vuotiaita.

Rikosnimikkeitä on ollut useita: ainakin törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Kaikki nimikkeet eivät koske kaikkia epäiltyjä.

Lue myös:

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Oulun tapahtumista on vaikea puhua, mutta juuri siksi niistä pitää puhua – rehellisesti

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Ajattelin ensin, etten koske pitkällä tikullakaan ahdistavaan ja vaikeaan aiheeseen turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyt. Asiaa mietittyäni tulin kuitenkin siihen tulokseen, että keskusteluun osallistuminen on paitsi oikeuteni, myös velvollisuuteni: pitkä kokemukseni työstä turvapaikanhakijoiden ja eri kansallisuuksien parissa tuo keskusteluun toivoakseni hyödyllistä näkökulmaa.

Me kaikki olemme suurelta osin kulttuurimme tuotteita: toiset enemmän ja toiset vähemmän. Siksi on täysin mahdotonta käydä keskustelua turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikosepäilyistä ilman, että keskustellaan kulttuurista ja sen vaikutuksista.

Suomeen tulee turvapaikanhakijoita kymmenistä eri maista – ja lähtömaan kulttuurilla on väliä, kun puhutaan erilaisista riskeistä. Esimerkiksi Saudi-Arabia ja Afganistan, sekä useimmat arabimaat ovat äärimmäisen patriarkaalisia kulttuureja. Edelleen vielä vuonna 2018 Saudi-Arabiassa naisilla ei ole ollut oikeutta tietää, ovatko he naimisissa: miehellä ei ollut velvollisuutta informoida vaimoaan avioerosta. Ääripatriarkaalisissa kulttuureissa naisen asema on erittäin heikko. Jos naiset olisivat etninen vähemmistö, jolta lainsäädännön keinoin viedään kansalaisoikeudet ja liikkumisvapaus kuten naisilta monissa Lähi-idän maissa, kansainvälinen yhteisö olisi puuttunut asiaan jo ajat sitten erilaisilla pakotteilla, ehkä jopa humanitaarisella interventiolla.

Islam ei ole kulttuuri. Islam on uskonto, jota harjoitetaan keskenään hyvin erilaisissa kulttuureissa. Esimerkiksi Suomessa on ollut islaminuskoisia tataareja jo 1800-luvulta saakka, eikä heidän sopeutumisessaan valtaväestöön ole ollut mitään ongelmia. Muistetaan myös, että maailman suurin muslimimaa on Indonesia. Kun nyt puhutaan turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyistä, puhutaan pääosin arabien tekemistä epäillyistä rikoksista. YK:n teettämän laajan tutkimuksen mukaan arabimiehistä vain hyvin pieni osa ylipäätään uskoo tasa-arvoon.

Kaikissa kulttuureissa miehet vastaavat leijonanosasta väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta.

Kulttuuria ei siis voi eikä saa sivuuttaa, kun puhutaan näistä kauheista rikoksista. Silti kuulee usein muistutettavan, että ”tekeväthän suomalaisetkin seksuaalirikoksia”. Tämä on kuitenkin samanlaista whataboutismia (suomeksi ”entäs sitten” -argumentointia) kuin mitä esimerkiksi Donald Trump harrastaa. Kun häneltä kysytään Venäjän kanssa vehkeilystä, Trumpin vakiovastaus on: ”entäs Hillary – katsokaa hänen sähköpostejaan”! Toinen ei kuitenkaan sulje pois toista. Kukaan ei ole väittänyt, että turvapaikanhakijat olisivat tuoneet seksuaalirikollisuuden Suomeen, jossa ennen ei oltu moisesta kuultukaan. Seksuaalista väkivaltaa on aivan jokaisessa maailman maassa: myös kotimaassani Sri Lankassa ja tamilien keskuudessa. Tilastot puhuvat kuitenkin aivan selvää kieltä: kysymys on nyt uudesta, erillisestä ilmiöstä. Siksi siitä pitää pystyä puhumaan myös sellaisena.

Kulttuurin lisäksi on olemassa muita tunnettuja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat rikollisuuteen. Kaikissa kulttuureissa miehet vastaavat leijonanosasta väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta. Sukupuolen lisäksi riskitekijöitä ovat ikä (nuoret miehet ovat väkivaltaisimpia) sekä asunnottomuus, matala koulutus, alhainen sosiaalinen asema, pienet tulot ja naimattomuus. Yksinäisten nuorten miesten turhautumisella onkin tutkitusti hyvin vahva korrelaatio väkivaltaiseen käytökseen kaikissa yhteiskunnissa. Arabimaissa nuorten miesten työttömyys ylittää reilusti globaalin keskitason, ja tulevaisuudennäkymät ovat erittäin synkät. Saman ilmiön näkee, kun katsoo yksinäisten suomalaisten nuorten miesten väkivaltatilastoja 1970-luvun Ruotsissa. Kun yhtälöön lisätään vielä äärimmäisen patriarkaalinen kulttuuritausta, on resepti ongelmiin valmis.

Olin silloin nuori, yksinäinen ja turhautunut mies, ja asuin vuosia lähinnä nuorten, yksinäisten ja turhautuneiden miesten keskuudessa vastaanottokeskuksessa. Tiedän siis, mistä puhun.

Mikään näistä tekijöistä ei tietenkään tee kenestäkään raiskaajaa yksin tai yhdessäkään, mutta riskit tutkitusti kasvavat. Tämä on syytä avoimesti tunnustaa. Olen itse entinen turvapaikanhakija. Olin silloin nuori, yksinäinen ja turhautunut mies, ja asuin vuosia lähinnä nuorten, yksinäisten ja turhautuneiden miesten keskuudessa vastaanottokeskuksessa. Tiedän siis, mistä puhun.

Lisäksi olen johtanut useita vastaanottokeskuksia ja sittemmin vieraillut niissä monissa viime vuosina valmentajana ja coachina. Pitkän kokemukseni rintaäänellä voin sanoa, että on aivan päivän selvää, että eri kulttuureista tulevien ihmisten integroitumisessa on toisistaan poikkeavia haasteita. Tiedän myös, että pelko, ahdistus ja turhautuminen ovat läsnä vastaanottokeskuksissa joka päivä. Joka muuta väittää, ei yksinkertaisesti tunne asiaa, tai haluaa ummistaa siltä silmänsä muista syistä.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty valistusta. Kysyn vaan, että jos ihminen on kasvanut kulttuurissa, jossa tasa-arvoa ei tunneta, on toiveajattelua ja jopa hölmöä luottaa siihen, että pari sosiaalityöntekijän (usein naisen) vetämää tasa-arvokurssia vastaanottokeskuksessa muuttaa asian. Muistan, kun toimin vastaanottokeskuksen johtajana, että vanhempi Lähi-idästä tullut mieshenkilö kertoi minulle perheeseensä kuuluvan neljä lasta. Ihmettelin kovasti, kun perhe saapui ja heitä olikin yhdeksän. Kysyin mieheltä uudelleen, että onko tässä perheesi. Hän vastasi myöntävästi. Lopulta selvisi, että heillä on tapana lukea lapsiksi vain pojat. Tyttöjä ei lasketa. Väittääkö joku vakavissaan, että varttuminen tällaisessa kulttuurissa ei vaikuta siihen, miten ihminen ymmärtää ja kokee suomalaisen yhteiskunnan? Tai että tällaiset asenteet muuttuvat valistuksella?

Myös rangaistuksen pelotevaikutus on täysi nolla, kun suomalainen vankila näyttäytyy esimerkiksi irakilaiseen vankilaan verrattuna lähinnä täysihoitolalta (tai srilankalaiseen vankilaan, josta minulla valitettavasti on omakohtaista kokemusta ja muistona edelleen näkyviä arpia). Mikä sitten ratkaisuksi? Helpommin sanottu kuin tehty. Kansainväliset sopimukset tai yleinen oikeustajukaan ei sallisi sitä, että tietyistä kulttuureista turvaan ei pääsisi, vaikka olisi sen tarpeessa. Perheiden suosiminen yksinäisten miesten kustannuksella varmasti ennaltaehkäisisi ongelmia, mutta sekin olisi eettisesti ongelmallista, ja todennäköisesti täyttäisi syrjinnän tunnusmerkit. Palautuskäytäntöjen tehostaminen ja palautuskynnyksen madaltaminen niiden henkilöiden osalta joka ei ole turvan tarpeessa ovat varmasti yksi mahdollinen keino. Yhtä ihmelääkettä ei kuitenkaan ole olemassa.

En aina edes muista olevani tummaihoinen, mutta noissa tilanteissa saan muistutuksen kuin kylmän vesisuihkun niskaan.

Rasismin lisääntyminen on ymmärrettävä mutta ei tietenkään missään nimessä hyväksyttävä seuraus Oulun tapahtumista. Monet tummaihoiset tuttavanikin kokevat, että ilmapiiri on kiristynyt – eräs kurdiystäväni kertoo korostavansa joka välissä, että ”vaikka tulen Lähi-idästä en ole arabi”. Olen itsekin huomannut tämän arjessani sydäntäkouraisevalla tavalla: kun käyn teini-ikäisen tytärpuoleni kanssa kahvilla kaupungilla, saamme joskus osaksemme todella pahoja katseita. En aina edes muista olevani tummaihoinen, mutta noissa tilanteissa saan muistutuksen kuin kylmän vesisuihkun niskaan.

Olemme keskustelleet tytärpuoleni kanssa tästä, ja myös Oulun tapahtumista. Tytärpuoli tietää nyt olla hyväksymättä uusia tuttavuuksia viestittelykavereiksi somessa, ja osaa myös varoittaa kavereitaan. Kävimme pitkän keskustelun, joka oli kaikkea muuta kuin helppo. Mutta se oli tarpeellinen. Toivoisin, että jokainen vanhempi kävisi lapsensa kanssa sen saman keskustelun. Ei ole rasismia kertoa lapselle tämän hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja kehottaa häntä pitämään korvat ja silmät auki.

Henkilökohtaisesti tunnen kymmeniä ja kymmeniä nuoria arabimiehiä, jotka ovat kunnollisia ihmisiä. He ovat järkyttyneitä näistä tapahtumista, ja myös kokevat suurta syyllisyydentunnetta, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä näiden kauheuksien kanssa. Onkin tärkeää muistaa kaikkien riskitekijöiden ohella, että suurin osa Suomessa olevista arabimiehistä ei syyllisty mihinkään rikoksiin, kuten ei valtaosa muistakaan turvapaikkaa hakevista. Onkin oltava hyvin varovainen, kun puhutaan yleistäen ”turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta”. Mutta vaikka ei ole oikein leimata kaikkia arabimiehiä rikollisiksi, asioista pitää uskaltaa ja voida puhua oikeilla nimillä.

Rajkumar Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.

Netistä tilatut lääkkeet voi noutaa pakettiautomaatista – apteekit ottavat mallia Postista

Tästä on kyse
  • Lääkkeiden etäostaminen yleistyy tietotekniikan avulla.
  • Reseptilääkkeet voi jo hankkia jonottamatta apteekissa.
  • Noutoautomaatit soveltuvat myös julkisiin sote-palveluihin.

Automaatioon ja älypuhelimiin perustuvat noutopisteet yleistyvät Suomessa vauhdilla. Uutta ovat apteekkien lääkeautomaatit, ja vastaavia palveluita on avautumassa myös kunnallisiin hyvinvointipalveluihin.

Apteekeissa kehitysvauhti on nyt nopeaa. Eri puolille Suomea on toimitettu jo noin sata lääkkeiden luovutusautomaattia. Kotimaiset alan yritykset ennustavat alkaneelle vuodelle voimakasta kasvua.

Oulun kaupunginsairaalan hoitotarvikkeiden jakeluautomaatti on esimerkki siitä, kuinka automaatio etenee myös julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kotisairaanhoidossa käytettäviä tarvikkeita on aikaisemmin pitänyt jonottaa palvelutiskillä määrättyinä aukioloaikoina, mutta uusi noutoautomaatti palvelee myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Hoitotarvikkeet saa hakea omaan tahtiin

Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa työskentelevä perushoitaja Seija Pehkonen täyttää hoitotarvikkeiden noutoautomaattia Kontinkankaalla, kaupunginsairaalan aulassa.

Lokeroon sujahtaa tällä kertaa pahvilaatikollinen avannepusseja. Terveydenhuoltolain nojalla hoitotarvikkeita jaetaan maksutta tietyille erityisryhmille, mikä helpottaa pitkäaikaissairaiden pärjäämistä kotihoidossa.

– Tästä lähtee seuraavaksi tekstiviesti asiakkaan puhelimeen, ja noutokoodilla oikean luukun sitten saa auki, Pehkonen selvittää.

Asiakas voi hakea hoitotarvikkeet automaatista silloin, kun hänelle sopii parhaiten, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Helena Ruokamo

Palveluesimies Helena Ruokamo kertoo, että asiakaspalautteen perusteella uusi palvelu on otettu vastaan todella hyvin. Ruokamon mukaan kaupungin hyvinvointipalvelut saavat automaatiosta arvokasta kokemusta, ja samalla henkilöstön teknologiaosaaminen lisääntyy.

Hoitotarvikeautomaatti helpottaa osaltaan vuotuista työkuormaa yhteensä noin 5,4 miljoonan euron arvoisten hoitotarvikkeiden jakelussa ja samalla parantaa asiakkaiden palvelua.

– Asiakas voi hakea hoitotarvikkeet automaatista silloin, kun hänelle sopii parhaiten, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toivomme, että palvelua voitaisiin laajentaa jatkossa koko Oulun alueelle, Ruokamo toteaa.

Postin pakettiautomaatit esikuvana

Noutoautomaation vahvana edelläkävijänä voidaan pitää Postin pakettiautomaatteja, joiden lukumäärä kasvaa kuluvan vuoden aikana jo 1500:aan.

Luovutusautomaatteja kehittävä Seppo Kangas Smartpickbox oy:stä tunnustaa auliisti, että Posti on opettanut suomalaiset pakettiautomaattien käyttäjiksi.

– Saimme idean juuri Postin pakettiautomaateista. Ryhdyimme ideoimaan automaateille myös muuta käyttöä. Nyt olemme toimittaneet niitä yli kymmenelle eri toimialalle, Kangas kertoo.

Luovutusautomaatio on selvästikin läpimurtovaiheessa. Esimerkiksi Kankaan yritys on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viime vuonna. Ohjelmisto- ja tuotekehitys on oululaisissa käsissä, ja automaatit valmistaa kuusamolainen yritys alihankintana.

Eri puolille Suomea on toimitettu jo noin sata lääkkeiden luovutusautomaattia.Timo Nykyri / Yle

Kankaan yritys on toimittanut apteekkien luovutusautomaatteja jo noin 80 tilaajalle. Yhtiö on saanut jalansijaa myös autohuoltamoiden avain- ja maksurutiinien automatisoinnissa sekä muun muassa rautakauppojen ja varaosaliikkeiden noutoautomaatiossa.

– Asiakas säästyy jonottamiselta. Esimerkiksi jälkitoimitukseen siirretyn lääkkeen voi hakea automaatista itsenäisesti, jopa aukioloaikojen ulkopuolella, Kangas motivoi.

Julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa Smartpickbox-yhtiön ensimmäinen pilotti on Oulun kaupunginsairaalan aulassa palveleva hoitotarvikeautomaatti.

– Uskon, että julkinen puoli tulee lisäämään noutoautomaatteja jatkossa vahvasti. Automaatit soveltuvat esimerkiksi sairaaloiden avainten hallintaan ja jakeluun sekä työvaatehuoltoon, kaikkiin kädestä käteen –rutiineihin.

Lääkkeitä tilauksesta kotiovelle

Lääkkeiden hankkiminen ei vaadi enää välttämättä lainkaan käyntiä apteekissa. Verkkopalveluja käyttämällä vähintäänkin palvelutiskin jonot voi ohittaa helposti.

Yliopiston apteekissa lääkkeiden ja hyvinvointituotteiden verkkotilaukset ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2018 aikana. Kolmellatoista paikkakunnalla toimiva apteekkikonserni on hankkinut lääkkeiden noutoautomaatteja useille toimipaikoilleen sekä konserniin kuuluvalle Ego-hyvinvointimyymäläketjulleen.

Proviisori Paula Filppula Oulun Yliopiston apteekista kokee, että automaatio tarjoaa asiakkaalle lisää palveluvaihtoehtoja ja vapauttaa resursseja asiakaspalveluun toimipisteissä.

– Asiakas voi tehdä ostokset paikasta riippumattomalla tavalla puhelimen ja verkon chat-palvelun tai Uniikki-sovelluksen avulla. Tuotteet voidaan hakea automaatista tai pyynnöstä lähettää kotiovelle saakka.

Automaatissa on tavaraa koko ajan ja joulun alla meinasi ihan tila loppua kesken. Katja Joensuu

Lääkkeet toimitetaan kotiin postin tai pakettipalvelun kautta. Reseptilääkkeitä toimitetaan myös pakettiautomaattiin. Tämä edellyttää, että asiakas on ensin rekisteröitynyt pankkitunnuksillaan Yliopiston apteekin verkkopalvelun käyttäjäksi.

Proviisori Filppula pitää järjestelmää helppona ja turvallisena. Puhelimitse asioitaessa palvelutilanteessa käytetään turvakysymystä, johon asiakkaan on osattava vastattava oikein. Turvakysymyksen asiakas asettaa rekisteröityessään verkkoapteekkiin ensimmäistä kertaa.

Apteekin teknisten toimihenkilöiden esimies Katja Joensuu kertoo, että lääkkeiden noutoautomaatti on Oulussa otettu hyvin vastaan niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin keskuudessa. Viivakoodien ansiosta järjestelmä on helppokäyttöinen henkilökunnalle. Asiakkaalle järjestelmä lähettää tekstiviestinä tarvittavan numerokoodin heti, kun tuotteet ovat noudettavissa.

– Automaatissa on tavaraa koko ajan ja joulun alla meinasi ihan tila loppua kesken, Joensuu kertoo.

Lääkeautomaatit auki myös ilman valvovaa henkilökuntaa

Farmaseutilta voi nykyisin ostaa lääkkeet verkon yli samalla tavalla kuin asioidaan apteekin palvelutiskillä.

Espoolaisen Remomedi oy:n Videoapteekissa asiakas saa videopuhelun aikana sopimusapteekin farmaseutilta lääkeneuvonnan, sekä ostaa ja maksaa apteekkituotteensa. Lääkkeet voidaan sen jälkeen hakea yhtiön valmistamasta Noutoapteekista tai toimittaa asiakkaan kotiin.

Apteekkari Kati Rantoja käynnistelee Remomedi oy:n toimittamaa Kuusamon Keskusapteekin videoapteekkia.Ensio Karjalainen / Yle

Toimitusjohtaja Kari Paukkeri korostaa yrityksensä lääkeautomaattien turvallisuutta. Noutoapteekin moduuleissa on murtoyrityksiä ehkäisevä teräsrakenne, ja lääkkeiden osto- ja luovutusohjelmiston tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi luovutusautomaatit kontrolloivat lääkkeiden säilytyslämpötilaa.

Viime vuoden lopulla alkaneet ensimmäiset toimitukset ovat suuntautuneet muun muassa pääkaupunkiseudulle, länsirannikolle ja Pohjois-Karjalaan.

– Luovutusautomaatit sijoittuvat usein kivijalka-apteekin tuulikaappiin, jonne asiakkaat pääsevät myös aukioloaikojen ulkopuolella käyttämällä yksilöllistä tunnistuskoodia, Paukkeri kuvailee.

Nouto- ja Videoapteekin ohjelmistokehitys on Remomedin omissa kotimaisissa käsissä, ja teräsrakenteiden tuotantoa ollaan kuluvan vuoden aikana siirtämässä Tanskasta Suomeen. Remomedi on yli kahdenkymmenen suomalaisen apteekkarin omistama yhtiö.

Paukkeri uskoo, että tänä vuonna yhtiö toimittaa automaattisen Noutoapteekin 40–50 apteekkarille eri puolilla Suomea. Viime vuoden lopulla alkaneet ensimmäiset toimitukset ovat suuntautuneet muun muassa pääkaupunkiseudulle, länsirannikolle ja Pohjois-Karjalaan.

– Muihin pakettiautomaatteihin verrattuna tuoteperheemme on kehitetty juuri apteekkikäyttöön, eikä sitä myydä muille toimialoille, Paukkeri korostaa.

Liitot mukana kehityksessä

Suomen Apteekkariliitto pitää alan digitalisaatiota myönteisenä ilmiönä. Liiton johdolla päivitetään parhaillaan verkkoapteekkialustaa, jota käyttää jo lähes sata apteekkia eri puolilla maata, kertoo liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

– Uusi eAPTEEKKI -nimisen sovelluksen myötä verkkoapteekkien määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa tänä vuonna. Myös pienemmät apteekkiluvan haltijat voivat sen myötä aloittaa verkkopalvelun, Kostiainen arvioi.

Uusi verkkokauppa-alusta tarjoaa mahdollisuuden lääke- ja hoitotarvikeostojen ohella myös moniin muihin digipalveluihin, kuten farmaseutin etävastaanotot, tarkistuspalvelut ja lääkehoidon onnistumisen seuranta, Erkki Kostiainen selvittää.

Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Katajan mukaan automaation vaikutusta alan kehitykseen on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Liitolla ei liioin ole erityistä kantaa lääkkeiden luovutusautoautomaation yleistymiseen.

– Itse ajattelen, että tärkeintä on potilaan lääkeneuvonnan turvaaminen, hänen sitouttaminen lääkehoitoon ja yleensäkin lääkityksen turvallisuus, Kataja toteaa.

Keski-Pohjanmaa: Ripulia aiheuttava alkueläintartunta leviää Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla

Lähes 80 ihmisellä on todettu vatsatautia aiheuttava kryptosporidioositartunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella, uutisoi Keskipohjanmaa-lehti tiistaina.

Lehden mukaan tapaukset alkoivat lisääntyä voimakkaasti Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella jo toissa vuonna, ja nyt ilmiö on siirtynyt pohjoisemmaksi.

Vastustuskyvyltään heikentyneille tartunta voi olla jopa hengenvaarallinen. Alkueläintartunta leviää eläimen ulosteesta esimerkiksi saastuneen juomaveden välityksellä. Tartunta leviää herkästi myös ihmiseltä toiselle. Kryptosporidioosia esiintyy esimerkiksi lehmillä.

Keskipohjanmaan mukaan Pohjois-Pohjanmaalla tartunnan saaneiden joukossa on maatilayrittäjiä ja lomittajia, jotka työskentelevät nautaeläinten parissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi viime vuonna, että kryptosporidioosia on tavattu länsirannikon alueella kymmenkertainen määrä 2010-luvun alkuun verrattuna. THL kertoi selvittävänsä tartuntojen lähdettä. THL:n mukaan tartuntaa voi ehkäistä pitämällä huolta käsi- ja elintarvikehygieniasta.

Kaksi seksuaalirikoksista epäiltyä miestä vangittiin Oulussa – muut epäillyt vapaalla jalalla

Oulussa on tänään vangittu kaksi miestä, liittyen viime viikon perjantaina julki tulleisiin seksuaalirikosepäilyihin. Kumpaakin ulkomaalaistaustaista miestä epäillään törkeästä raiskauksesta.

Epäiltyjä on yhteensä neljä ja kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Kaksi muuta epäiltyä ovat toistaiseksi vapaalla jalalla, yksi on vapautettu ja toista ei ole otettu kiinni. Epäillyistä kaksi henkilöä on noin 20-vuotiaita ja kaksi henkilöä alle 18-vuotiaita.

Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Poliisin mukaan epäillyt tekijät ovat uusia, eivätkä liity aiempiin seksuaalirikosepäilyihin. Teot ovat tapahtuneet kesän 2018 aikana.

Tähän liittyen poliisi vahvistaa yhden uhrin menehtyneen viime syksyn aikana. Hänen kuolemaansa ei epäillä liittyvän rikosta. Poliisi ei kerro asiasta enempää, koska kyse on kuolemansyyn selvittämisestä.

Lue myös:

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Yle seuraa hetki hetkeltä – eduskuntaryhmät: Hallituksen kiinnitettävä huomiota lapsiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyyn, katso suorana tiedotustilaisuutta

Porin ja Raahen edustoille on tulossa jopa 100 uutta merituulivoimalaa

Porin Tahkoluodossa tuuli on yltynyt myrskyn rajamaille. Lännestä voimakkaasti puhaltava myräkkä nostaa aallot korkealle, tyrskyt lyövät merituulivoimalan perustuksiin. 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa Selkämeren vellomaan kuin viimeistä päivää.

Suomen Hyötytuulen valvomossa seurataan rauhallisesti monitoreja, joista voi seurata kaikkien yhtiön tuulivoimaloiden sähköntuotantoa. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen Tahkoluodon merituulipuiston osalta monitorit näyttävät iloista lukua.

Tahkoluodon kymmenen turbiinin ja pilottivoimalan yhteenlaskettu sähköteho on 44,3 megawattia. Sen enempää se ei voisi olla, sanoo operatiivinen päällikkö Heikki Pukkila.

– Ei tämä harvinaista ole. Varsinkin näin talviaikaan tuulet ovat melko kovia.

Toimitusjohtaja Toni Sulameri kertoo, että maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin soveltuva merituulipuisto on tuottanut sähköä ennustetusti. Viime vuonna mittariin kertyi 149 000 megawattituntia, eli vajaan 8300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen verran tuotettua sähköä. Se jää hieman budjetoidusta.

– Joulukuun loppu oli heikko. Toisaalta uutenavuotena tuuli ihan riittävästi, mutta menetys korjaantui vasta tämän vuoden puolella.

Jari Pelkonen / Yle Rutkasti lisää tuulivoimaloita merelle

Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus on nousussa turbiiniteknologian kehityksen myötä. Suomen Hyötytuuli on jo aloittanut esiselvitykset Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksesta. Lisäksi yhtiö suunnittelee toisen 25–50 voimalan merituulipuiston rakentamista Raahen ja Pyhäjoen edustalle Ulkonahkiaisen merialueelle.

Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa. Toni Sulameri

– Molemmat ovat maakuntakaavassa ja niistä on kerätty alustavia tietoja pohjasta. On käyty keskusteluja siitä, miten niitä voitaisiin lähteä kaavoittamaan.

Tahkoluodon laajennus käsittäisi noin 50 voimalaa, jolloin koko merituulipuiston teho vastaisi jo pienehköä hiilivoimalaa. Uloimmat voimalat sijoittuisivat noin 20 kilometrin päähän rannikosta 30–40 metrin syvyiseen veteen.

– Kymmenen voimalan puisto on liian pieni kannattavaksi. Kaikki aluskustannukset ja muut ovat sen verran isoja, että puiston koko pitää olla vähintään se 250 megawattia, jotta siitä tulisi kannattavaa.

Toimitusjohtaja Toni Sulameri esittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen alustavaa suunnittelmaa.Jari Pelkonen / Yle

Sitran viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan merituulivoiman tuotantokustannusten on arvioitu laskevan lähelle 30 euroa megawattitunnilta seuraavalla vuosikymmenellä. Fennovoima on arvioinut, että Pyhäjoen ydinvoimalan tuotantokustannukset valmistuessaan olisivat noin 50 euroa megawattitunnilta.

Turbiinien kehitys nopeaa

Voimaloiden turbiinien teho ratkaisee paljon. Nyt Tahkoluodossa pyörivissä voimaloissa turbiinien teho on 4,2 megawattia. Uusien voimaloiden turbiineissa teholuvun pitää olla selvästi 10 megawatin paremmalla puolella.

Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se on selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa. Toni Sulameri

Vielä on epäselvää, pystyykö kukaan laitevalmistaja vielä sellaista turbiinia tarjoamaan, jonka turvin usean sadan miljoonan euron investointipäätös voitaisiin tehdä.

– Turbiiniteknologia kehittyy juuri nyt todella nopeasti. Oletus on, että markkinoille tulee jossakin vaiheessa 14–16-megawattisia. Silloin se tulee olemaan selvästi markkinaehtoista tuulivoimaa, Sulameri sanoo.

Uutta merituulivoimaa päästään luvittamaan vasta, kun käytettävä teknologia on selvillä.

– Sillä, ovatko ne 8- vai 16-megawattisia, on iso vaikutus siihen, millaiset ovat niiden vaikutukset ja miten ne tulee sijoittaa merelle.

Kiinteistövero romahdutti kannattavuuden

Suomen Hyötytuulessa otettiin raskaasti viime vuonna voimaan tullut kiinteistöveron korotus. Myös merituulivoimaloita alettiin kiinteistöverottaa kolminkertaisella kiinteistöverolla. Veron voimaantulo jarrutti yrityksen suunnitelmia uusien merivoimaloiden rakentamiseksi. Toimitusjohtaja Toni Sulameren mukaan merituulivoiman kannattavuus romahti.

– Se vei pohjan koko demohankkeen kannattavuudelta ja hidasti todella paljon kehitystä. Laskimme, että kiinteistöverot nousivat noin 17 miljoonaa koko käytön aikana. Se vastaa lähes sitä julkista tukea, jonka valtiolta saimme.

Sulameren näkemyksen mukaan merituulivoima on tällä hetkellä heti maatuulivoiman jälkeen toiseksi edullisin tapa tuottaa sähköä. Hän kertoo saaneensa yhteydenottoja myös ulkomaalaisilta investoreilta liittyen merituulivoimaan.

Hankkeen aikataulusta Sulameri ei osaa antaa vielä kovinkaan tarkkaa aikataulua. Hänen arvion mukaan Tahkoluodon laajennusta ja Raahen merituulipuistoa päästään rakentamaan aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

– Silloin kaiken on mentävä nappiin.

Nokian säästöohjelma iskee myös Suomeen – vaarassa 350 työpaikkaa

Teknologiayhtiö Nokia aloittaa yt-neuvottelut Suomessa. Yhtiö arvioi niiden johtavan noin 350 työpaikan katoamiseen vuonna 2019.

Suunnitelmat koskevat kaikkia muita Suomen-toimipaikkoja paitsi Oulun tehdasta.

Nokia työllistää Suomessa tätä nykyä noin 6 000 ihmistä.

Säästöohjelmalla Nokia haluaa leikata kulujaan 700 miljoonalla eurolla vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Jatkuva kustannusten seuranta on elintärkeää toimialallamme ja suunnitellut muutostoimenpiteet ovat välttämättömiä Nokian pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tällaiset päätökset eivät ole helppoja ja teemme parhaamme tukeaksemme henkilöstöämme muutosprosessin aikana, sanoi Nokian maajohtaja Tommi Uitto tiedotteessa.

Nokian mukaan kulukuuri etenee myös muissa maissa. Aikataulut ja toimenpiteet vaihtelevat paikallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

Maailmanlaajuisesti vähennettävien työpaikkojen määrää yhtiö ei paljastanut. Nokia työllistää maailmanlaajuisesti noin 100 000 ihmistä.

Kilpailu 5G-verkoista kiristyy

Nokia kertoi säästöohjelmasta julkisuuteen viime lokakuussa. Kulukuuri tähtää yhtiön kannattavuuden ja hintakilpailukyvyn parantamiseen.

Käytännössä Nokia pyrkii virittämään koneensa täyteen iskuun, kun verkkoyhtiöt käyvät kisaan uuden sukupolven 5G-verkkojen toimituksista.

Nokian pahimmat kilpailijat verkkoliiketoiminnassa ovat ruotsalainen Ericsson ja kiinalainen Huawei.

Viime vuodet ovat olleet vaikeita verkkolaitevalmistejille, kun 4G-verkot on pitkälti rakennettu, eivätkä teleoperaattorit ole intoutuneet vielä investoimaan 5G-verkkoihin.

Lue myös:

Nokia tavoittelee satojen miljoonien säästöjä, liiketulos notkahti

Nokian jättimäinen säästöohjelma vie läjän työpaikkoja, mutta mistä nyt säästetään? Luottamushenkilö: "Heikennys suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukykyyn"

Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen? 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Tällä hetkellä useita ulkomaalaisia Oulussa ja Helsingissä epäillään syyllistymisestä vakaviin seksuaalirikoksiin, joissa uhreina on alaikäisiä. Kaikki epäillyt tuomitaan lain mukaan, mikäli heidät todetaan syyllisiksi rikoksiin.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Tullaanko rikoksiin mahdollisesti syyllistyneet myös karkottamaan maasta?

Yle kokosi tietoa Suomen karkottamiskäytännöistä seitsemään kohtaan.

1. Karkotukset ovat voimakkaassa kasvussa

Suomi karkottaa vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaisia. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti 1043 ulkomaalaisen karkottamisesta, mikä on nelinkertainen määrä vuoden 2014 tasoon.

Suurin osa ulkomaalaisista karkotetaan, koska heidän oleskeluluvalleen ei anneta jatkoa. Tällaiset karkotukset ampaisivat nousuun vuonna 2017. LÄHDE: Maahanmuuttovirasto.

Valtaosa ulkomaalaisista karkotetaan siitä syystä, että heidän oleskeluluvalleen ei anneta jatkolupaa.

Nopeasti kasvaneet karkotusluvut selittyvät Maahanmuuttoviraston mukaan muuttuneilla karkotuskäytännöillä. Nykyisin Maahanmuuttovirasto tekee kielteisen jatkolupapäätöksen herkästi, jos mikä tahansa Suomessa oleskelun edellytyksistä ei täyty.

Suomi antaa entistä herkemmin lähtöpassit esimerkiksi työnsä menettäneelle ulkomaalaiselle, joka ei pysty turvaamaan toimeentuloaan.

Ulkomaalaista ei kuitenkaan poisteta maasta heti kun Maahanmuuttovirasto on antanut karkotuspäätöksen.

Karkotuspäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja oikeusprosessi voi kestää pitkään. Sen vuoksi karkotusprosessi on aloitettava riittävän ajoissa, jotta maasta poistaminen voidaan aloittaa heti kun vankeustuomio päättyy. Hallituksen tuoreen lakimuutoksen on tarkoitus nopeuttaa rikoksiin syyllistyneiden karkottamista.

2. Vakaviin rikoksiin syyllistyneitä esitetään lähes aina karkotettavaksi

Rikollisen karkottaminen alkaa useimmiten poliisin tai rajavartioston esityksestä. Viime vuonna Suomen poliisi esitti karkotettavaksi noin 120 henkilöä. Varsinaisen päätöksen karkottamisesta tekee Maahanmuuttovirasto.

Millaisissa tilanteissa poliisi esittää rikollista karkotettavaksi?

– Sanoisin, että henkirikokset, vakavat huumausainerikokset ja seksuaalirikokset. Niistä tulisi tehdä karkottamisesitys, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.

Karkottamisesitys voidaan tehdä jo yksittäisen rikoksen pohjalta, jos rikos on tarpeeksi vakava. Myös pienemmät rikokset voivat johtaa karkotukseen.

– Yleisimmin karkottamiseen johtavat rikokset ovat varmaankin törkeitä väkivaltarikoksia, mutta poikkeuksiakin on.

Poliisin ei kuitenkaan ole järkeä tehdä karkotusesityksiä, mikäli Maahanmuuttovirasto ei ole poliisin kanssa asiassa samaa mieltä karkotuksen tarpeellisuudesta.

– Moni asia vaikuttaa kokonaisuuteen. Mutta poliisilla on aika hyvä käsitys siitä, millaisilla kokonaisuuksilla karkotusesitys saattaa mennä läpi, Poutanen sanoo.

3. Maahanmuuttovirasto ei karkota kaikkia, joita poliisi esittää karkotettavaksi

Kaikki poliisin ja rajavartiolaitoksen karkotusesitykset eivät kuitenkaan mene läpi Maahanmuuttovirastossa.

Esimerkiksi viime vuonna Maahanmuuttovirasto teki 173 päätöstä, jotka koskivat rikoksen perusteella karkotattavia henkilöitä. Heistä 95 päätettiin karkottaa ja 78 ei.

Poliisia ei siis voi syyttää liian lempeästä suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin.

– Ei meidän kynnys karkotuksen esittämiseen ainakaan liian korkea ole, koska meidän esityksistä lähes puolet kaatuu, sanoo poliisitarkastaja Poutanen.

Entä missä Maahanmuuttoviraston kynnys menee? Onko rikoksia, joihin syyllistyneet karkotetaan aina Maahanmuuttoviraston päätöksellä?

– Lähestulkoon sadan prosentin varmuudella tappojen ja murhien kaltaisiin vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet karkotetaan, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti.

Esimerkiksi yksittäiseen seksuaalirikokseen syyllistyneen kohdalla karkottamispäätös ei ole yksiselitteisen selvä.

– Näissä joutuu aina miettimään maassaoleskelun pituutta, Koskipirtti sanoo.

4. Rikosten vakavuus vs. siteet Suomeen – moni asia saattaa puhua karkotusta vastaan

Ulkomaalaislaki ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, milloin henkilö tulisi karkottaa ja milloin ei. Laki pikemminkin kertoo milloin karkottamisen edellytykset täyttyvät.

Ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa esimerkiksi silloin, jos rikoksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai jos rikoksiin syyllistyminen on toistuvaa.

Rikosten kaltaisten karkotusta puoltavien seikkojen lisäksi otetaan huomioon seikat, jotka puoltavat maahan jäämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa eletyn ajan pituus, mahdollinen työ- tai opiskelupaikka, terveydentilanne, ja mahdolliset perhesiteet.

Karkotuspäätöstä tehdessä ei siis mietitä ainoastaan rikoksen vakavuutta, vaan myös sitä, millä aikavälillä rikokset on tehty.

– Jos henkilö on tullut alaikäisenä Suomeen ja ollut täällä 15 vuotta ja sinä aikana syyllistynyt muutamaan pahoinpitelyyn, ei vielä voida karkottaa. Mutta jos lyhyehkönä aikana on syyllistynyt pahoinpitelyihin, tilanne on toinen, sanoo Maahanmuuttoviraston Koskipirtti.

Lopulta sekä poliisin, että Maahanmuuttoviraston karkotuskäytännöt seuraavat Suomen tuomioistuinten linjaa. Karkotuspäätöksestä valitetaan lähes aina hallinto-oikeuteen.

– Jos oikeuden linjauksien pohjalta tiedetään, että tietyllä rikostaustalla ei mene läpi, niin sellaista harvemmin esitetään karkotettavaksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen.

5. Pakolaisen voi karkottaa vain poikkeustapauksissa

Pakolaisen karkottaminen sen sijaan ei käy päinsä, vaikka hän olisikin syyllistynyt rikoksiin.

Tämä johtuu palautuskiellosta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua vainon kohteeksi tai kuolemanvaaraan.

Pakolaisasema on mahdollista peruuttaa. Tällainen päätös saatetaan tehdä, jos ilmenee, että henkilö on turvapaikkaa hakiessaan antanut itsestään vääriä tietoja, tai jos hänen todetaan syyllistyneen esimerkiksi sotarikokseen ennen Suomeen saapumistaan.

Suomessa tehdyt rikokset sen sijaan eivät johda karkotukseen, mikäli peruste annetulle turvapaikalle ei ole poistunut.

6. Jos Oulun ja Helsingin rikoksista epäillyt todetaan syyllisiksi, tullaanko heidät karkottamaan?

Toistaiseksi epäillyistä ei tiedetä riittävästi, jotta kysymykseen voisi vastata tyhjentävästi.

Ylen tietojen mukaan Oulun rikosepäillyistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Kuten aiemmassa kohdassa todettiin, Maahanmuuttovirasto ei karkota pakolaisia, mikäli turvapaikan tarve ei ole poistunut.

Osa Oulun rikosepäillyistä on myös saanut Suomen kansalaisuuden. Myöskään heitä ei tulla poistamaan maasta, sillä Suomen kansalaista ei perustuslain mukaan voi karkottaa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys, joka mahdollistaisi kansalaisuuden riisumisen tiettyihin rikoksiin syyllistyneiltä. Tämä kuitenkin koskisi valtiopetoksien tai terrori-iskun kaltaisia rikoksia, eikä esimerkiksi seksuaalirikoksia.

Poliisi ei myöskään ole kertonut, onko Oulun ja Helsingin seksuaalirikoksista epäillyillä aiempaa rikostaustaa. Siten on mahdotonta pohtia, olisiko heidät voinut karkottaa maasta ennen tuoreita rikosepäilyjä.

Sen sijaan joulukuussa Helsingin Arabianrannassa tapahtuneesta alaikäisen murhasta epäillyllä oli takanaan monia tuomioita. Hän oli syyllistynyt muun muassa neljään pahoinpitelyyn, joista ensimmäinen tapahtui vuonna 2003.

Poliisi tai Maahanmuuttovirasto eivät kuitenkaan kommentoi yksittäisiä tapauksia.

Toistaiseksi ei tiedetä, onko Maahanmuuttovirasto harkinnut henkilön karkottamista, tai onko poliisi edes esittänyt sitä. Jos tällaista harkintaa on tehty, päätös antaa henkilön jäädä Suomeen ei ole poikkeuksellinen. Epäillyn aiemmat rikokset eivät olleet henkirikoksen luokkaa, ja ne oli tehty pitkällä aikavälillä.

7. Irak ei ota vastaan pakkopalautettuja, mutta rikolliset kyllä

Karkotuksia ei pidä sekoittaa käännytyksiin.

Käännytyspäätös tehdään henkilölle, jolle ei anneta Suomesta oleskelulupaa. Esimerkiksi vuonna 2015 maahan tulleita ja kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei esitetä karkotettavaksi, vaan heidät käännytetään.

Tällä hetkellä kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia ei palauteta Irakiin, sillä Irak ei suostu ottamaan vastaan vastentahtoisesti palaavia kansalaisiaan.

Sen sijaan rikoksiin syyllistyneet Irak ottaa vastaan. Ylen tietojen mukaan Oulun rikosepäiltyjen joukossa on myös irakilaisia. Palautussopimuksen puuttumisen ei siis pitäisi olla heidän karkottamisensa esteenä.

Lue myös nämä:

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Hallitus ja eduskuntaryhmät puivat Oulun tapahtumia – Yle näyttää suorana, mitä ministerit ja kansanedustajat kertovat kokouksista

Maahanmuuttajat huolestuivat uusista rikosepäilyistä ja välttelevät Oulun keskustaa – ”Kun tuli lisää näitä, loppui voimat”

Kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Oulun tapauksista: "Kyse on vain jäävuoren huipusta"

Maahanmuuttajat huolestuivat uusista rikosepäilyistä ja välttelevät Oulun keskustaa – ”Kun tuli lisää näitä, loppui voimat”

Ylen A-studio tapasi maahanmuuttajia Oulun monikulttuurisuuskeskuksessa maanantaina.

– Olen järkyttynyt, niin järkyttynyt. Minä joka ilta mietin, että miten pääsen yli tästä. Kun tuli vielä lisää näitä, mulla loppuu voimat, sanoo keskuksen työntekijä El Hazani Kazza.

Oulun poliisi tiedotti perjantaina neljästä uudesta seksuaalirikoksesta, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Teoista epäillään neljää ulkomaalaistaustaista miestä.

Poliisi tiedotti myös yhden seksuaalirikoksen uhrin menehtyneen viime syksynä. Hänen kuolemaansa ei epäillä liittyvän rikosta.

El Hazani Kazza saapui Marokosta Suomeen 26 vuotta sitten. Hän on Oulun maahanmuuttajaneuvoston jäsen ja Oulun kaupungin monikielinen ohjaaja.

Kazza toivoo, ettei uusia tapauksia enää paljastu. Yhä enemmän pitäisi hänen mielestään tehdä töitä vastaavien tapausten ennalta ehkäisemiseksi.

– Meidän pitää käydä läpi jokainen nuori ihminen ja sanoa, mitä Suomessa saa tehdä ja mitä Suomessa ei saa tehdä.

Oulun poliisin mukaan ilmapiiri kiristyi joulukuussa poliisin tiedotettua useista ulkomaalaisten tekemistä seksuaalirikosepäilyistä. Poliisin mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt saivat sen jälkeen osakseen asiatonta ja jopa uhkaavaa käyttäytymistä.

Kazza kertoo huomanneensa ilmapiirin muuttuneen, mutta ei itse ole kokenut koskaan rasismia.

– Terveiset kaikille suomalaisille vaan, että ei me olla kaikki samanlaisia. Osa suomalaisista ajattelee, että kaikki maahanmuuttajat ovat pahoja. Jos siellä on joku paha, ei tarkoita että kaikki ovat pahoja, hän toteaa.

“Parempi jäädä kotiin”

Myös Nuorten Muslimien Foorumin puheenjohtaja ja Oulun maahanmuuttajaneuvoston varajäsen Mowiid Ibrahim on järkyttynyt tapahtumista. Ibrahim tuli Suomeen Somaliasta perheensä kanssa kahdeksan vuotta sitten.

– Koko ajan menee pahemmaksi. Tuli mieleen, että maailma on loppunut siihen. En ole koskaan kuvitellut, että tällaisia tapahtumia voisi Oulussa tapahtua.

Ibrahim ei osaa sanoa, miksi juuri Oulussa on paljastunut useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

– Kotouttaminen onnistuu hyvin ja nopeasti, mutta on parannettavaa. Uskon, että kaupungin pitää järjestää erilaisia koulutuksia, että näitä saadaan ehkäistyä.

Ibrahimin mukaan monet maahanmuuttajat pysyttelevät nyt poissa Oulun keskustasta.

– Monet kaverit sanovat, etteivät he uskalla käydä keskustassa, sillä siellä katsotaan huonommin kuin aikaisemmin ja kiroillaan. Monet ajattelevat, että on parempi jäädä kotiin. Jos menee keskustaan, on harvinaista nähdä maahanmuuttajaa kävelemässä yksin.

Huolettaako tilanne sinua?

– Kyllä minua huolettaa. Joka päivä, joka tunti, joka minuutti, koko ajan minä mietin.

Seksuaalirikokset kuohuttavat Suomea, poliisiylijohtaja: Verkkoläsnäoloon tarvitaan lisää rahaa – katso A-studio klo 21

Poliisi on paljon vartijana, kun selvitetään Suomea kuohuttavia, alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Poliisiylijohtaja Seppo Koehmaisen mukaan poliisilla olisi annettavaa myös ennaltaehkäisyyn, mutta siihen tarvittaisiin lisää rahaa.

– Ennaltaehkäisevä työ on sydäntä lähellä ja sinne haluaisin että poliisille osoitettaisiin voimavaroja. Lähipoliisiitoimintamallin mukaisesti pystyisimme olemaan ihmisten lähellä netissä ja osallistumaan verkkokeskusteluihin nuorten ja miksei aikuistenkin kanssa. Lisäksi se tarkoittaisi päiväkoti- ja koulupoliisitoiminnan lisäämistä.

Ouluun lähipoliisitoimintaan rahaa on Kolehmaisen mukaan luvassa lisää, kunhan tämän vuoden budjetti vahvistetaan.

Verkkosaalistajien kiinni saamiseksi poliisiylijohtaja väläyttää keinoälyn käyttöönottoa tietovarantojen seulomiseen.

Poliisiylijohtaja Kolehmainen on mukana illalla A-studion keskustelussa, jossa pohditaan keinoja seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Muut keskustelijat ovat Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja seksuaaliterapeutti Kirsi Porras Väestöliitosta.

A-studio YLE TV1:ssä ma 14.1.2019 klo 21.00

Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

Oulun poliisi julkaisi Instagram-storyssaan kuusi vinkkiä, kuinka nuoren kannattaa toimia, mikäli epäilyttävä henkilö ottaa somessa yhteyttä.

Poliisin vinkit

1. Älä hyväksy tuntemattomien kaveri- tai seuraamispyyntöjä.

2. Kerro tuntemattomien pyynnöistä ja viesteistä huoltajille.

3. Älä lähetä itsestäsi tietoja tai kuvia tuntemattomille tai suostu tapaamiseen.

4. Jos olet lähettänyt kuvia tai tavannut tuntemattoman, kerro asiasta huoltajalle.

5. Älä poista tuntemattoman kanssa lähetettyjä viestejä tai kuvia.

6. Muista, että aikuinen voi syyllistyä rikokseen, jos hän esimerkiksi pyytää vähäpukeisia kuvia.

Useita epäiltyjä seksuaalirikostapauksia yhdistää se, että tyttöjä on lähestytty sosiaalisen median, kuten Facebookin, Instagramin ja Snapchatin kautta. Heitä on poliisin mukaan houkuteltu tapaamisiin lupaamalla esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.

Poliisi korostaa säännöissään erityisesti varovaisuutta tuntemattomien ihmisten kanssa viestiessä. Poliisi muistuttaa myös, että jos nuori on lähettänyt esimerkiksi kuvia tai tavannut tuntemattoman, asiaa ei kannata salata aikuisilta.

"Ajatus on, että nuori pysähtyy miettimän näitä asioita"

Vanhempi konstaapeli ja nettipoliisi Lauri Nikula Oulusta kertoo, että vinkit ovat alun perin Helsingin poliisin luomia. Nikulan mukaan myös Oulun poliisi jakoi ne, kun ensimmäiset seksuaalirikosepäilyt tulivat julki.

– Ajatus on, että nuori pysähtyy miettimän näitä asioita.

– Nämä ovat varman päälle -ohjeita, en kuitenkaan kannusta ketään täydelliseen sulkeutumiseen, Nikula jatkaa.

Nikula painottaa myös sitä, kuinka tärkeää jokaisen vanhemman on tutustua erilaisen sosiaalisen median alustoihin. Nikula suosittelee vanhempia tutustumaan erityisesti Instagramiin ja Snapchatiin. Hänen mukaansa Facebook ei ole enää juurikaan lasten ja nuorten käytössä.

– Vanhempainillassa törmään usein siihen, että osa vanhemmista tuntee huonosti sosiaalista mediaa. Kuulee muun muassa sanottavan, että minähän en someen mene. Vanhempien olisi kuitenkin enemmän kuin hyvä tuntea somen logiikkaa ja pelisääntöjä, Nikula kertoo.

Useita epäiltyjä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia

Oulun poliisi tutkii lukuisia seksuaalirikosepäilyjä kesän ja syksyn 2018 ajalta. Ensimmäiset tapaukset tulivat julkisuuteen joulukuun alussa, ja perjantaina poliisi tiedotti uusista epäilyistä.

Uusissa tapauksissa uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Aiemmissa tapauksissa uhreja on viisi, ja heidän iäkseen on kerrottu 12–15 vuotta.

Yhteensä epäiltyjä on nyt kuusitoista, kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Ylen tietojen mukaan aiempien tapauksien epäillyissä on mukana henkilöitä ainakin Irakista, Afganistanista, Eritreasta ja Syyriasta.

Heistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Osa on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa miehistä on 20–30-vuotiaita. Uusissa tapauksissa kaksi epäiltyä on poliisin mukaan alle 18-vuotiaita.

Rikosnimikkeitä on ollut useita: ainakin törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Kaikki nimikkeet eivät koske kaikkia epäiltyjä.

Lue myös:

KRP lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Netissä toimivista lasten ahdistelijoista on saatava parempi kuva

Kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Oulun tapauksista: "Kyse on vain jäävuoren huipusta"

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Oulun ja Helsingin poliisit tutkivat useita seksuaalirikoksia, jotka ovat olleet viime päivinä ja viikkoina julkisuudessa.

1. Montako epäiltyä on tällä hetkellä Oulun tutkinnoissa?

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä.

Poliisi oli ottanut kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä todennäköisin syin epäiltyinä tekoihin. Yksi epäillyistä on vapautettu.

Kahta muuta esitetään tiistaina vangittavaksi Oulun käräjäoikeudessa. Kaksi epäiltyä on alle 18-vuotiaita, kaksi epäiltyä ovat noin 20-vuotiaita.

Poliisi kertoi perjantaina, että uusien rikosepäilyjen nimikkeet ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Teot ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesällä 2018.

Joulukuussa Oulun poliisi kertoi tutkivansa viittä seksuaalirikosjuttua. Näiden juttujen rikosnimikkeet olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

Tällä hetkellä Oulun poliisin seksuaalirikostutkinnoissa on yhteensä noin 15 epäiltyä.

Poliisi on kertonut, että epäillyillä on ainakin neljän eri maan kansalaisuuksia Suomen kansalaisuuden lisäksi.

2. Minkä ikäisiä Oulun tutkinnan uhrit ovat?

Poliisi kertoi joulukuussa, että tutkinnassa olevien juttujen uhrit ovat yläkouluikäisiä.

Uusien seksuaalirikostutkintojen uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita.

3. Liittyvätkö Oulun seksuaalirikostutkinnat toisiinsa?

Poliisi korosti tänään, että uudet neljä seksuaalirikostutkintaa eivät liity toisiinsa. Poliisi totesi myös joulukuussa, että tutkinnassa olevat seksuaalirikokset eivät liity toisiinsa.

4. Mitä poliisi epäilee Itä-Helsinkiin kohdistuvassa tutkinnassa?

Helsingin poliisi sai lauantai-iltana hätäkeskuksen kautta tiedon epäillyistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista Helsingissä. Poliisi otti kiinni samana iltana kolme henkilöä yksityisasunnosta.

Poliisi on vapauttanut kaksi henkilöä. Poliisi epäilee 1990-luvulla syntynyttä miestä muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Poliisi esittää miestä vangittavaksi tämän viikon aikana. Epäilty on poliisin mukaan Suomessa asuva ulkomaan kansalainen, mutta sen tarkempaa tietoa poliisi ei anna.

Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat kohdistuneet yhteen uhriin, joka on alaikäinen lapsi. Poliisi on kuullut uhria ja epäiltyä.

Poliisi ei kerro uhrin ikää tai sukupuolta. Epäillyt teot ovat tapahtuneet yksityisasunnossa lokakuun alun ja tammikuun 9. päivän välillä.

6. Liittyvätkö Oulun ja Helsingin seksuaalisrikostutkinnat jollain tavalla toisiinsa?

Poliisin mukaan mikään ei viittaa tässä vaiheessa siihen, että Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnat liittyisivät jollain tavalla toisiinsa.

7. Onko poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosepäilyjen määrä ollut kasvussa viime vuonna?

On. Yle pyysi Poliisihallituksesta tuoreimmat rikostilastot.

Niiden mukaan viime vuonna poliisille tehtiin koko maassa yhteensä 3 826 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

Vuonna 2017 poliisille tehtiin 3 331 ilmoitusta seksuaalirikoksista. Poliisin tutkintaan tulleissa seksuaalirikosjutuissa kasvua on ollut viime vuonna noin 15 prosenttia.

Vuonna 2016 poliisille tehtiin 3 338 ilmoitusta seksuaalirikoksista.

8. Kuinka paljon poliisille ilmoitetuissa seksuaalirikostapauksissa on ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä?

Poliisin tilastoissa oli vuonna 2018 yhteensä 657 seksuaalirikosta, joiden epäilty voidaan luokitella ulkomaalaistaustaiseksi.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ulkomaalaisten osuus kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna 25,3 prosenttia ja lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa 19,2 prosenttia.

Heikkisen mukaan seksuaalirikoksista epäiltyjen listalla ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat tilastoissa yliedustettuina.

– Irak, Afganistan ja Viro erottuvat kansalaisuuksista, sanoo Heikkinen.

Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että irakilaisia, afganistanilaisia ja virolaisia on Suomessa huomattavan paljon ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

9. Tiedottavatko poliisit aina kaikista seksuaalisrikostutkinnoistaan yhtä paljon kuin Oulun poliisi?

Eivät tiedota.

Poliisin tiedotuskäytännöt seksuaalirikostutkinnoista ja muistakin tutkinnoista vaihtelevat hyvin paljon eri poliisilaitosten välillä. Esimerkiksi Helsingin poliisi tiedottaa seksuaalirikostutkinnoistaan hyvin paljon niukemmin kuin Oulun poliisi on tiedottanut omista tutkinnoistaan.

Lue lisää:

Oulun poliisi vapautti alaikäisen seksuaalirikoksista epäillyn – tutkinta alkoi kuolemaan liittyneistä huhuista

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

KRP lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Netissä toimivista lasten ahdistelijoista on saatava parempi kuva

Keskusrikospoliisi kiirehtii poliisin henkilötietolain uudistusta.

Lasten ahdistelijoista voi nykyään kerätä tietoja, mutta tietojen jakaminen on laitonta. Se taas vaikeuttaa tutkintaa ja tiedonkulkua.

Uudistettavana olevassa laissa poliisin toimivaltuuksia tiedonhankinnassa ei lisättäisi, mutta poliisi voisi käyttää nykyisillä valtuuksilla saatuja henkilötietoja nykyistä monipuolisemmin rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä.

Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Toivomme uudistusta siihen, että poliisi voisi kerätä, tallentaa ja analysoida saatavissa olevaa tietoa rikosten ennalta estämiseksi, sanoo kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Sari Sarani keskusrikospoliisista.

Nykyisin poliisi ei voi rekisteröidä tietoja, jollei yksittäistä ihmistä epäillä rikoksesta.

– Ja kun ennalta estämisestä puhutaan, ei ole vielä tiedossa olevaa rikosta, Sarani kuvaa ongelmallista nykytilannetta.

Päivitetty laki mahdollistaisi Saranin mukaan poliisille pitkäkestoisen analyyttisen tiedonhankinnan, jonka perusteella voitaisiin tehdä johtopäätöksiä myös tulevaisuuden tapahtumista.

– Uskoisin, että siitä voitaisiin saada hyötyä esimerkiksi sen selvittämiseksi, mitä internetissä tapahtuu ihmisten välillä.

Rikosylikomisario Sari Sarani KRP:stä toivoo poliisille mahdollisuutta saada kunnollinen tilannekuva verkossa tapahtuvasta ahdistelusta.Katriina Laine / Yle

Keskusrikospoliisin mukaan myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista on pahasti aikaansa jäljessä.

– Se on äärimmäisen huono ja toimimaton laki, täysin vanhentunut. Se tulisi uudistaa, Sarani sanoo.

Saranin mukaan teleoperaattoiden pitäisi voida estää asiakkaita pääsemästä sivustoille, jotka sisältävät lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.

Nettivinkki-palveluun tulee paljon ilmoituksia

Saranin mukaan uudet lait auttaisivat siinä, että poliisilla olisi tarkempi tilannekuva siitä, mitä tietoverkoissa tällä hetkellä tapahtuu.

Toimivaksi on hänen mukaansa osoittautunut poliisin Nettivinkki-palvelu.

– Siihen tulee huomattavan paljon nimettömiä ilmoituksia yksityishenkilöiltä huolestuttavista asioista, jotka liittyvät usein väkivaltaan, seksualiseen hyväksikäyttöön tai ei-hyväksyttävään käytökseen.

Poliisi voi jo tällä hetkellä esiintyä valehenkilöllisyydellä ja keskustella esimerkiksi pedofiilien kanssa, mutta sitä tehdään lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla erittäin vähän tai ei juuri lainkaan.

– Jonkin verran on myös lainsäädännöllisiäkin ongelmia siinä mielessä, että poliisi ei missään olosuhteissa näitä pakkokeinoja käyttäessään saa provosoida rikoksen tekemiseen, Sarani huomauttaa.

Seksuaalirikosvyyhdin varjostama Oulu miettii selviytymiskeinoja – kaupungin viranomaiset pohtivat mitä valtiolta pyydetään

Oulun poliisi vapautti alaikäisen seksuaalirikoksista epäillyn – tutkinta alkoi kuolemaan liittyneistä huhuista

Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – eduskunta ei ennätä käsitellä

Ilmoitukset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä lisääntyneet selvästi – Ulkomaalaistaustaiset epäiltynä viidenneksessä tapauksista

Kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Oulun tapauksista: "Kyse on vain jäävuoren huipusta"

Sidor