Uutiset YLE Oulu

Ylen kysely: Kaupunkiliikenteen matkat lisääntyvät vuosikymmenessä 100 miljoonalla – autoilu vähenee, jos julkinen liikenne on halpaa ja helppoa

Parempaa palvelua halvemmalla hinnalla. Bussi tulee pysäkille jopa kymmenen minuutin välein. Reilusti yli puolet asukkaista asuu 15 minuutin tai sitä tiheämmin kulkevan joukkoliikenteen piirissä. Kuulostavatko Jyväskylän suunnitelmat kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta liian hyvältä ollakseen totta?

Jyväskylän seutu ei ole suunnitelmiensa kanssa yksin, sillä valtaosa suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla. Hyvin toimiva paikallisliikenne on arjen sujuvuuden ja viihtymisen kannalta tärkeää. Lisäksi kaupunkiliikenne on toimiva työkalu liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Toimiva kaupunkiliikenne on vastaus myös ihmisten muuttuneisiin asenteisiin. Keväällä julkaistu Ilmastobarometri kertoo, että iso osa oman auton käyttäjistä on vähentänyt autoilua ja lisännyt kestävää liikkumista. Saman tutkimuksen mukaan osa ihmisistä aikoo luopua kokonaan omasta autosta.

Jotta autoilua voidaan vähentää, on joukkoliikenteen oltava riittävän nopeaa, edullista ja helppoa.

Parannuksilla on kiire, sillä uuden hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.

Käytännössä tuleva vuosikymmen voi mullistaa tapamme liikkua.

Suurimmissa kaupungeissa isoja kasvutavoitteita

Helsingin seudun liikenne painii omassa sarjassaan niin matkustajamäärien, liikkumisvaihtoehtojen kuin rahoituksenkin osalta. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennematkojen määrä nousisi vaikkei asian eteen tehtäisi mitään. Pääkaupunkiseutu toimii kuitenkin tiennäyttäjänä ja tavoitteena on, että vuonna 2030 valtaosa matkoista tehdään kestävästi eli kävellen, pyöräillen tai käyttämällä joukkoliikennettä.

Kevyen liikenteen merkitys osana kulkutapoja kasvaa kaiken aikaa.Jarkko Riikonen / Yle

Tampere on paistatellut raitiotiejulkisuudessa viime ajat eikä syyttä - kaupungissa tavoitellaan yli kolmanneksen kasvua jo ennestään suuriin matkustajamääriin. Merkittävä osa kasvusta syntyy juuri raitiotiestä.

Myös Turussa halutaan nostaa matkojen määrää tulevalla vuosikymmenellä kolmanneksella. Lopullinen päätös raitiotiestä on vielä tekemättä, päätöksiä asiassa on luvassa tämän syksyn aikana.

Mutta kunnianhimoisia pyrkimyksiä on myös monessa keskikokoisessa kaupungissa, kuten Jyväskylässä.

Jyväskylässä kuunnellaan muuttuneita asenteita

Jyväskylässä uskotaan, että ihmisten kulkutavoissa tapahtuu merkittävä muutos jo muutamassa vuodessa.

Sen vuoksi hinnat laskevat ja vuoroja tulee puolet lisää, jos poliitikot antavat suunnitelmille siunauksensa. Paikallisliikenteen kunnianhimoinen kehittämisohjelma on parhaillaan päätäntäkierroksella maksajakunnissa Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet jyväskyläläisistä liikkuu kestävästi. Vuodessa tehdään 15 miljoonaa bussimatkaa eli luku kaksinkertaistuu nykyhetkestä.

Palvelupäällikkö Kari Strömin visio vuoden 2030 liikenteeseen on kirkas.

– Lähimpänä asuvat kävelevät, vähän kauempaa kuljetaan pyörällä ja 10 kilometrin säteeltä tullaan bussilla. Ne, jotka eivät voi käyttää kestävän liikenteen keinoja, tulevat autolla mutta helpommin, koska ei ole niin paljoa ruuhkia.

Jotta bussi olisi realistinen vaihtoehto omalle autolle, täytyy tarjonnan parantua merkittävästi. Bussien on liikuttava siellä, missä ihmiset asuvat, opiskelevat, käyvät työssä ja harrastavat. Jyväskylän suunnitelmissa linjoja uudistetaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeisiin.

Kyse on myös maankäytöstä. Toimiva joukkoliikenne voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, minne yritykset sijoittavat toimintojaan.

– Uutta toimipaikkaa itselleen etsivä iso firma halusi hiljattain tietää, minne on kaupungin parhaat bussiyhteydet, kertoo Ström.

Jyväskylän suunnitelmissa kaupunkia halkoo päälinjana toimiva “superlinkki” ja tärkeimpiä linjoja vahvistetaan. Suosituimmilla reiteillä vuorovälit ovat niin tiheät, että pysäkille voi vain mennä ja auto tulee pian.

Suosituimpia linjoja halutaan vahvistaa Jyväskylässä siten, että auto tulee jopa kymmenen minuutin välein.Jarkko Riikonen / Yle

Toteutuakseen toimiva bussiliikenne edellyttää erilaisia tukiratkaisuja, kuten bussikaistoja. Joukkoliikennettä suosivat liikennevalot lisäävät sujuvuutta. Kauempaa tuleville täytyy tarjota liityntäpysäköinnin avulla mahdollisuus yhdistää autoilu ja joukkoliikenne.

Kalusto uusiutuu kilpailutusten myötä, käyttövoimana on biokaasu, sähkö sekä biodiesel. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupunkiliikenne on päästötöntä reilusti etunojassa, jo vuoteen 2024 mennessä.

Paikallisliikenteen matkamääriin yli 100 miljoonan kasvu

Suomen Paikallisliikenneliittoon kuuluu 13 kaupunkiliikenteen järjestäjää. Ylen tekemän kyselyn perusteella kestävää liikkumista edistetään kaikissa liiton jäsenkunnissa.

Oulu on Jyväskylän tavoin asettanut tavoitteekseen matkustajamäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan maltillisempaa eli vajaan 50 prosentin kasvua.

Pienemmissä kaupungeissa matkustajamäärien kasvutavoitteet ovat vaatimattomampia.

Porissa matkojen määrä hivenen laskee kaupungin keskustan vahvistumisen vuoksi. Väkeä on muuttanut keskustaan vilkkaan uudisrakentamisen myötä. Myös oppilaitosten sijoittuminen keskustaan vähentää paikallisliikenteen tarvetta.

Paikallisliikenneliiton jäsenistöltä saatujen tietojen perusteella voi arvioida, että Suomen kaupunkiliikenteessä tehdään vuonna 2030 varovastikin arvioiden reilusti yli 100 miljoonaa uutta matkaa viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 matkoja tehtiin yli 490 miljoonaa.

Kun matkamäärissä huomioidaan kaikki joukkoliikenne, on määrä vielä huomattavasti suurempi.

Iso osa näistä matkoista on pois oman auton käytöstä.

Kaupunkiliikenne kaipaa lisää valtion tukea

Kaupunkiliikenne toteutetaan pääosin kuntien rahoituksella sekä lipputuloilla. Valtion tuki on kokonaisuuden näkökulmasta vaatimaton.

Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä pitää kaupunkiliikenteen merkitystä isona liikenteen päästöjen vähentämisessä.

– Jos ajatellaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungissa tai kaupunkiseudulla, on äärimmäisen tärkeää että myös ratkaisuja etsitään kaupunkiseuduilla. Monet ilmasto-ongelmista syntyvät kaupungeissa, joten siellä ne on myös ratkaistava.

Kunnissa toivotaan valtiolta nykyistä avokätisempää tukipolitiikkaa kaupunkiliikenteelle, sillä pakollisiin ilmastovaateisiin vastaaminen ei ole ilmaista.

Liikkuminen on esillä myös uudessa hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on sisällytetty ensi vuodesta alkaen 20 miljoonaa euroa ilmastoperusteista tasokorotusta joukkoliikennetukeen. Lisäksi on tekeillä parlamentaarinen, 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka nämä toimet käytännössä vaikuttavat paikallisliikenteen järjestämiseen.

Entisten Tesla-pomojen akkutehdas houkuttelee suomalaisosaajia töihin Ruotsiin – miljardihanke tuo työtä tuhansille

Ruotsin Skellefteåhon rakennettava jättimäinen akkutehdas houkuttelee myös suomalaisyrityksiä ja -osaajia. Skellefteån kehitysyhtiön johtoa vieraili tiistaina Raahessa ja Oulussa esittelemässä hankkeen mahdollisuuksia paikallisille yrityksille.

Raahessa paikalla oli noin 40 yritystä, kertoo seudullisen yrityspalveluyhtiön kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi.

– Olemme tosi tyytyväisiä osallistujamäärään, mutta tärkeintä oli, että yritykset saivat tärkeää tietoa työmahdollisuuksista ja pääsivät tapaamaan henkilökohtaisesti Skellefteån edustajia. Ylitorvi iloitsee.

Northvolt-yrityksen akkutehtaan takana on kaksi sähköautoyhtiö Teslan entistä johtajaa, jotka ovat valmistelleet runsaan kolmen vuoden ajan Euroopan suurinta akkutehdasta.

Skellefteån lisäksi tehdasta tavoittelivat pari vuotta sitten myös muun muassa Vaasa ja Kotka-Haminan seutu.

Miljarditehdas tarvitsee tuhansia työntekijöitä

Skellefteån infotilaisuus Raahessa kiinnosti tiistaina yrityksiä laajemminkin Suomesta, kun tulijoita oli esimerkiksi Vaasasta ja pääkaupunkiseudulta asti.

Ensimmäisenä Raahen tilaisuudesta uutisoi Ilta-Sanomat.

Ruotsissa tarvitaan tulevina vuosina monenlaista osaamista, kertoo Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikkö Hillevi Ylitorvi.

– Nosturiyrityksistä tulee tarvetta, samoin sementti- ja sähköalan yrityksistä. Töitä on myös metalli- ja konepajayhtiöille, mutta myös ruokabisnestä tarvitaan, kun työvoimaa on enemmän, Ylitorvi arvioi mahdollisuuksia.

Skellefteån tehtaan kustannusarvio on miljardiluokkaa ja rakentamiseen tarvitaan yli tuhat työntekijää. Toimiessaan tehtaan arvioidaan työllistävän yli 2 000 ihmistä.

Northvolt on onnistunut keräämään yli miljardin euron rahoituksen. Esimerkiksi autojätti Volkswagen on mukana isolla osuudella.

Sähköautojen akkutuotanto pyritään aloittamaan Ruotsissa vuonna 2022.

Sebastian Tynkkystä epäillään taas kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – asia etenee syyteharkintaan

Oulun poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi kansanedustaja Sebastian Tynkkyseen kohdistuvasta rikosepäilystä. Asia on siirtynyt syyteharkintaan.

Tynkkysen epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Facebook-kirjoituksissaan vuonna 2017.

Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Tynkkystä epäillään kyseisestä rikoksesta. Hän sai tuomion vuonna 2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Facebookissa julkaistuista kirjoituksista. Tynkkynen sai silloin kirjoituksistaan 300 euron sakot. Hän ei ollut tuomion saadessaan vielä kansanedustaja.

STT:n mukaan Tynkkynen on syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan myös ensi viikolla Oulun käräjäoikeudessa. Syytteen sisältö tulee julki vasta käsittelyn alettua.

Poliisilla on parhaillaan tutkinnassa myös kolmen muun kansanedustajat rikosepäilyt. Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Eduskunta keskustelee seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta – seuraa täysistuntoa suorana klo 14 alkaen

Eduskunta keskustelee iltapäivällä seksuaalirikokseen syyllistymisen seurauksista oleskeluluvan saaneille ulkomaalaisille.

Eduskunnan lähetekeskustelussa on kansalaisaloite, jossa vaaditaan, että Suomessa seksuaalirikoksiin syyllistyneen oleskelulupa peruttaisiin "automaattisesti" ja tuomittu voitaisiin karkottaa välittömästi maasta.

  • Pääkuvan linkistä pääset seuraamaan suoraa verkkolähetystä eduskunnan täysistunnosta klo 14 alkaen.
  • Täysistunto alkaa valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyllä. Kansalaisaloite on istunnon toinen asiakohta.
  • Seuraamme tähän juttuun keskustelun keskeiset puheenvuorot.

Aloitteessa vaaditaan lisäksi, että seksuaalirikollisen ei olisi mahdollista hakea Suomen kansalaisuutta missään tilanteessa riippumatta siitä, missä maassa rikos on tehty.

Kansalaisaloitteen on tehnyt tamperelainen Saila Al-Jewari viime vuoden joulukuussa. Se laitettiin vireille pian sen jälkeen, kun Oulun kohutut seksuaalirikokset tulivat julkisuuteen.

Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000:n allekirjoituksen rajan kansalaisaloite ylitti tammikuussa.

Aloite keräsi yhteensä yli 118 000 allekirjoitusta, mutta edellinen eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa.

Nykyisenkin ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa esimerkiksi silloin, jos rikoksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos rikoksiin syyllistyminen on toistuvaa.

Lue lisäksi:

Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä

Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen – 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Kaleva sai yt-neuvottelut päätökseen – potkut 23 työntekijälle

Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyvän sanomalehti Kalevan sekä Lapin Kansan julkaisija Kaleva Media sai yt-neuvottelut päätökseen, kertoo Kaleva omilla verkkosivuillaan. Työt loppuvat 23:lta työntekijältä. Yhtiön mukaan heistä kahdeksan henkilön irtisanominen toteutetaan vapaaehtoisilla paketeilla.

– Kipeimmin irtisanomiset kohdistuvat myynnin, markkinoinnin ja ilmoitusten henkilökuntaan, sanoo luottamusmies Hanna Kuonanoja sen tarkemmin erittelemättä.

Kaleva Media kertoo säästävänsä järjestelyillä 3,2 miljoonaa euroa.

Kaleva Media on myös monen lähialueen paikallislehden julkaisija. Yhteensä Kaleva Medialla on noin 700 työntekijää ja yrityksen liikevaihto oli vuonna 2018 lähes 70 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Kaleva Media aloittaa yt-neuvottelut ja suunnittelee vähentävänsä kymmeniä työntekijöitä

Oulusta löytynyt hylky varmistui 1600-luvun kuljetusalukseksi – löytö on tärkeä, koska ajankohdasta on vain vähän tietoa

Oulussa elokuussa hotellin parkkialueen alta löytyneen vanhan hylyn ajoitus on varmistunut 1600-luvun lopulle. Hylyn rakennuspuiden vuosilustoja tutkimalla nuorimmat puut on ajoitettu vuoteen 1684.

Löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi nimetty alus on ollut aikanaan seitsemän metriä leveä ja sitä on käytetty tavaran kuljetuksessa.

Alus on tyypiltään limilautainen lotja eli matalassa vedessä käyttökelpoinen kuljetusalus. Se on todennäköisesti veistetty Oulun Pikisaaressa olevalla veistämöllä.

Hylkyä on säilytetty väliaikaisesti Oulussa. Torstaina se pakattiin rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Vantaalle Museoviraston konservointitiloihin.

Vantaalla aluksen jäänteet kuivataan laboratorio-oloissa. Osa aluksen rakenteista syväjäädytetään ja käsitellään tarvittaessa kemikaaleilla, jotta niiden rakenne saadaan säilymään.

Vantaalla aluksen jatkokäsittelystä vastaavat Museoviraston konservaattorit.

Puisen hylyn rakenteissa näkyy 1600-luvun käsityötaito. Aluksen osat oli liitetty toisiinsa puutapeilla.Risto Degerman / Yle

Oulussa hylkyä ei ole päästy laajasti tutkimaan.

– Ei ole juuri muuta ehditty täällä tehdä kuin kastella hylkyä, että se säilyisi mahdollisimman hyvänä, kertoo Museoviraston arkeologi Matleena Riutankoski, joka oli mukana, kun alus paljastui.

– Yhdestä lohkopalasta käytiin myös profiilikuva piirtämässä, mutta muuten ei ole tutkimusta päästy vielä tekemään, Riutankoski jatkaa.

Edessä vielä iso työ

Hylyn jäänteiden pakkaamista valvoneen Oulun yliopiston arkeologian laitoksen konservaattori-tutkijateknikko Jari Heinonen pitää hylyn konservointia haasteellisena muun muassa sen koon takia, vaikka sitä käsitelläänkin osina.

– Lisäksi siellä voi olla eriasteisesti vaurioitunutta puuta. Kaikki pitää pystyä käsittelemään niin, että lopulta jäänteet säilyvät ja pysyvät jatkossa myös stabiilina.

Heinosen mukaan käytännössä puhutaan jopa vuosien mittaisesta konservointityöstä.

– Riippuu tietysti myös siitä, miten prosessi saadaan käyntiin ja ensinhän näitä myös puhdistetaan ja dokumentoidaan, eli kyllä tässä pitkä aika vielä menee.

Näytteille Ouluun

Käsittelyn jälkeen laivahylystä irrotetut näyttelykappaleet tulevat näytteille Pohjois-Pohjanmaan museoon sekä löytöpaikan vieressä olevaan Radisson Blu -hotelliin.

– Kyllä siinä vielä aikaa menee, mutta kyllä olemme jo katsoneet hylylle paikkaa valmiiksi, kertoo Oulun perinnetyönjohtaja Pasi Kovalainen.

Hylky on purettu kuljetusta varten osiin. Risto Degerman / Yle

Kovalaisen mukaan hylky antaa hyvät edellytykset Oulun merellisen historian kertomiseen. Lisäksi hylky tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen 1600-lukuun – ajanjaksoon, josta on vain vähän kirjallisia lähteitä.

– Myöhemmästä ajasta meillä on olemassa aika hyvin aineistoa, erilaisia kauppa- ja lastikirjoja, mutta kun tässä mennään 1600-luvulle, niin tällaisia lähteitä on paljon vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan, Kovalainen sanoo.

Viisi loukkaantui kolarissa Kalajoella

Kalajoella Kalajoentiellä viisi ihmistä on loukkaantunut kahden henkilöauton nokkakolarissa aamupäivällä. Kaksi heistä loukkaantui vakavasti ja kolme lievemmin, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Kalevan mukaan onnettomuus sattui noin kello 9.45 ja Kalajoentie oli poikki kello 11:een. Onnettomuuden syystä tai ajonopeuksista ei ole tietoa, pelastuslaitos ilmoittaa.

Poliisi tutkii tapahtunutta.

Sivut