Uutiset YLE Oulu

Ripuli saattaa olla koronaviruksen yksi oire – asiantuntijan mielestä sen voisi lisätä myös viralliseen oirelistaan Suomessa

Gastroenterologian asiantuntijan mukaan ripuli voisi olla syytä lisätä koronaviruksen aiheuttaman taudin oirelistaan. Tällä hetkellä tätä oiretta ei ole mainittu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaamissa koronaviruksen oireissa.

Sen sijaan koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin oireiksi on THL:n sivuilla listattu kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskipu ja väsymys. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilla COVID-19:n oirekirjossa puolestaan mainitaan myös ripuli, pahoinvointi ja lisäksi nuha, mutta oireiden kerrotaan olevan hyvin harvinaisia.

HUS:n gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin ja dosentin Johanna Louhimon mukaan uudet tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ainakin joillakin potilaista juuri ruuansulatusvaivat voivat olla ensioire saadusta koronavirustartunnasta.

Vatsaoireiden yhteydestä koronavirukseen ovat uutisoineet viime aikoina useat lääketieteen alan kansainväliset julkaisut, kuten esimerkiksi Clinical Gastroenterology and Hepatology -julkaisu sekä American Journal of Gastroenterology.

Suomessa vatsaoireet on yhdistetty koronavirustartuntaan esimerkiksi Oulussa, jossa Hintan koulussa opiskelleen oppilaan koronavirustartunnan oireet alkoivat rehtorin mukaan vatsakivuista.

Yle kysyi juttuun haastattelua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mutta haastattelua ei saatu asiantuntijoiden kiireen vuoksi.

Johanna Louhimo avaa artikkelissa pyynnöstämme, mitä uusista tutkimustuloksista on pääteltävissä.

Millaisia ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat, ja miten luotettavaa niiden tuottama tieto on?

– Tutkimukset ovat koskeneet kiinalaispotilaita, ja tutkimuksia ovat tehneet kiinalaiset tutkimusryhmät. Näitä on toki tehty nopealla aikataululla ja suhteellisen pienillä potilasmäärillä muutamista kymmenistä reiluun tuhanteen potilaaseen. Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että niiden tuottama tieto pitää paikkansa siltä osin, että ruuansulatuskanavan oireet voivat joissakin tapauksissa olla koronaviruksen aiheuttaman taudin ensioire. Kun tauti pahenee ja etenee, mukaan tulevat myös hengitystieoireet.

Tähän asti on puhuttu siitä, että COVID-19 oireilisi enemmänkin hengitystieoirein. Onko tämä nyt saatu tutkimustieto yllättävää?

– Sinänsä ei, jos me ajattelemme saman koronavirusryhmän aiheuttamia aiempia SARS- ja MERS-epidemioita. Näiden epidemioiden jälkeen todettiin myös aivan vastaavia löydöksiä, eli esimerkiksi ripulia esiintyi myös niissä. Tässä uudessa COVID-19-taudissa hengitysteiden oireet ja erityisesti keuhkokomplikaatiot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan oireita enemmän potilaiden ennusteeseen ja parantumiseen.

Onko tutkimuksissa päästy käsitykseen siitä, miten monella koronavirustartunnan saaneella potilaalla ripulioireet voisivat olla ensioire?

– Näissä alustavissa tutkimuksissa potilasmäärät ovat sen verran pieniä, että luotettavasti tähän on vaikea vastata. Sellaista on kuitenkin aika lailla yhteisesti esitetty, että esimerkiksi noin 10 prosentilla potilaista etenkin ripuli voisi olla COVID-19-taudin ensioire. Kiinassa on kuvattu myös tapauksia, joissa ruuansulatuskanavan oireet ovat olleet koronavirusinfektion ainoa oire, mutta sellaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Mitkä asiat selittävät sitä, että koronaviruksen aiheuttama tauti voi johtaa hengitystieoireiden lisäksi myös vatsaoireisiin?

– Samanlaisia reseptoreita, joiden kautta infektio tapahtuu hengitysteissäkin, löytyy myös ruuansulatuskanavan limakalvon soluista. Tässä mielessä infektio voi siis aiheuttaa myös suolisto-oireita.

Olisiko sillä merkitystä, että ripuli olisi oirelistassa ja siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota? Olisiko sillä esimerkiksi vaikutusta potilaiden hoitoon?

– Jos potilas kärsii ripulista, hänet eristetään aina muista tarttumisriskin takia, oli vatsaoireiden aiheuttajana COVID-19 tai jokin muu tauti. Sinällään tämä ei vaikuta potilaiden hoitoon sen kummemmin. Terveydenhuollon henkilökunnan kannalta tämä asia olisi syytä ottaa huomioon: jos koronavirus leviää esimerkiksi ulosteen välityksellä, hoitohenkilökunnan tulisi osata varustautua ja suojautua sen varalta. Jos terveydenhuollon työntekijä kärsii suolisto-oireista, mutta hänellä ei ole vielä hengitystieoireita, hänet kannattaisi varmaankin mahdollisuuksien mukaan myös testata koronaviruksen varalta.

Pitääkö suomalaisten olla huolissaan, jos heille ilmaantuu yhtäkkiä esimerkiksi ripulia?

–Vatsaoireista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. On hyvä muistaa, että vatsaoireet kuuluvat myös moneen muuhun infektioon, joita tälläkin hetkellä Suomessa on liikkeellä. Tärkein ohje on, että käsiä pitää nyt pestä erityisen huolellisesti. Jos ripulioireita ilmaantuu, on syytä välttää liikkumista ja muistaa eristäytyä, ettei levitä tautia eteenpäin.

Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23:een saakka!

Ensin Suomi hamstrasi vessapaperia ja säilykkeitä, nyt maistuu olut, suklaa ja jäätelö– grafiikat kertovat, mitä nyt ostamme

Oululaisessa hypermarketissa on arkiaamuna erikoisen hiljaista. Asiakkaita lipuu hyllyjen välillä harvakseltaan. Heillä, jotka kauppaan ovat eksyneet, ostoskärryt pullistelevat tavaraa.

Vaikka suurin hamstrausvimma on hellittänyt, menee elintarvikkeita kaupaksi enemmän kuin normaalisti. Ruokaa ostetaan harvoin ja paljon kerralla, kertoo K-Citymarket Kaakkurin kauppias Risto Kontturi.

Citymarket-kauppias Matti Kontturin mukaan ruokaa ostettaisiin verkossa enemmän kuin sitä ehditään kerätä ja lähettää.Paulus Markkula / Yle

– Sen kyllä näkee, että ruokaa kuluu enemmän, kun ollaan kotosalla. Ostokset ovat ehkä arkisempia kuin normaalisti, jauhelihaa ja sellaista.

Hyllyjen välissä kulkeva Heidi Kylmäluoma osuu täydellisesti korona-ajan ostajaprofiiliin: kärryt ovat täynnä vessapaperia, säilykkeitä, piimää ja ryynejä. Lisäksi hän on kaupassa suositusten mukaisesti yksin.

– En tykkää kaupassa pyörimisestä muutenkaan, joten ajattelin käydä ostamassa kerralla enemmän.

Näitä tuotteita Suomi ostaa

Kaksi viikkoa sitten sosiaalinen media täyttyi tyhjien wc-paperihyllyjen kuvista. Valtioneuvoston tiukentuneet koronalinjaukset saivat monet hamstraamaan säilykkeitä, pesuaineita ja muita kestotuotteita karanteenin tai sairastumisen pelossa.

Monessa perheessä arki on alkanut asettua uomiinsa: työ ja koulu hoidetaan etänä. Kaikki ovat kotona. Se näkyy esimerkiksi einesten kasvaneena kulutuksena. Teolliset einekset pelastavat monen etätyöperheen arkipäivän.

Mutta mitä Suomi oikeastaan on hamstrannut?

K-ryhmän tietojen perusteella suurin hamstrauspiikki K-kaupoissa oli tasan kaksi viikkoa sitten 12.-13.3., mutta sen jälkeen kysyntä on tasoittunut. Noina kahtena päivänä säilykkeitä ja wc-paperia myytiin lähes nelinkertainen määrä.

Myös alla olevat SOK:n vähittäiskaupan myyntitilastot osoittavat, että vaikka suurin hamstrauspiikki on ohi, on tiettyjen tavaroiden kysyntä edelleen suuri.

Myydyimmät tuoteryhmät Panimojuomien kasvussa näkyy pienoista nousua. Sen sijan pakasteiden ja kuiva-ainesten myynti on alkanut tasaantua. Matti Kurkela / Yle Kuivatuotteet eriteltynä Kuivaleipää, jauhoja ja pastaa meni hamstrausviikolla kaksinkertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna. Makeisten myynti on pysynyt lähellä normaalia.Matti Kurkela / Yle Pakasteet eriteltynä Ruokapakasteiden menekin kasvu taittui viime viikolla. Jäätelön myynti sen sijaan jatkoi kasvuaan.Matti Kurkela / Yle Lääkitäänkö ahdistusta lohturuualla?

Ostoskärryjään työntelevä Heidi Kylmäluoma ei myönnä sortuneensa herkutteluun.

– Pitää yrittää saada mielihyvää muista asioista.

Lääkitäänkö eristäytymisen ja koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta lohturuualla, kuten sipseillä, suklaalla ja jäätelöllä? Ainakaan vielä tästä ei ole kauppias Matti Kontturin mukaan merkkejä, vaan ihmiset tekevät enimmäkseen niin sanottuja järkiostoksia.

– Varmaan herkkujenkin myynti alkaa kasvaa jossain vaiheessa, mutta vielä siitä ei ole merkkejä. Tosin oluen myynti on kasvanut jonkin verran. Varmaan ravintoloiden sulkeutuminen on näkynyt.

SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen viestintäpäällikkö Aino Sten kertoo, että viime ja edellisviikolla virvoitusjuomia, snackseja ja makeisia myytiin reilut 10 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna. Myös jäätelö maistuu.

– Jäätelöissä näkyy kasvua, vaikkakin muissa ruokapakasteissa kasvu on ollut vielä isompaa.

Heidi Kylmäluoma osti varastoon muun muassa vitamiineja lapsille.Paulus Markkula / Yle

K-ryhmän päivittäistavarakaupan tilastoissa hamstrauksen jäljet näkyvät, mutta suuntaus on kohti normaalitilannetta. Isoja heilahduksia ostokäytöksessä ei näytä tapahtuneen, mutta makeisissa näkyy kaksi trendiä.

– Suklaan myynti on kasvanut enemmän kuin muiden makeisten. Lisäksi irtomakeisista on siirtymää pussimakeisiin, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.

Ainakaan vielä korona-ahdistus ei ole saanut suomalaisia ryntäämään Alkoihin, kertoo Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen.

– Toissa viikonlopun asiakasmäärä oli normaalia maaliskuun ajanjaksoa vilkkaampaa. Nyt viikonloppuna asiakasmäärä oli normaalia pienempi.

Kahvipöytäkeskusteluissa pyörineille pohdinnoille siitä, onko viruksen leviäminen lisännyt korkean alkoholipitoisuuden sisältävän viinan kulutusta, ei löydy vahvistusta Alkon myyntiluvuista.

Onko koronaviruksen aiheuttama poikkeustila muuttanut sinun ostokäyttäytymistäsi? Keskustele aiheesta perjantaihin 27.3.2020 kello 23.00 saakka!

Lue lisää:

Vaihda kuulumisia puhelimessa, pidä kiinni arjen rutiineista – Näin Vanhustyön keskusliitto neuvoo meitä toimimaan koronaviruksen aikana

Koronaviruspandemia lisää sairaalasänkyjen kysyntää

Koronaviruspandemia on kasvattanut sairaalasänkyjen ja potilaspaarien kysyntää. Suomalaisen Lojer-yhtiön mukaan kysynnässä on näkynyt viime aikoina selvää kasvua, ja tuotteita valmistetaan uusille tilaajille, kunhan komponentteja riittää.

Yhtiö valmistaa osat enimmäkseen itse kotimaassa, mutta komponentteja on tuotava myös muualta maailmasta.

– Teemme kovasti töitä, että saamme esimerkiksi moottoreita, kertoo Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine.

Tilauksia on tullut epidemia-aikana kotimaasta, naapurimaista ja Ukrainasta.

– Esimerkiksi Moskovassakin on kiireellisellä aikataululla rakenteilla iso sairaala koronaviruspotilaiden hoitoon, Laine kertoo.

Yhtiön eduksi komponenttitoimittajia ei ole ollut Italiassa, ja Kiinassakin vähän.

Hoitopöytien kysyntä laskussa epidemian takia

Lojer valmistaa sairaalasänkyjä Kempeleessä ja Lahdessa. Lahdessa tuotetaan myös paareja. Lojer osti Merivaaran tehtaan Lahdessa viime vuonna.

Yhtiön kotipaikalla Sastamalassa valmistettavien fysioterapia- ja hierontakalusteiden kysynnän odotetaan toimitusjohtajan mukaan laskevan, mutta toistaiseksi töitä riittää. Sastamalan tehtaalla myös valmistetaan komponentteja Lojerin muiden tehtaiden tarpeisiin.

Lojer työllistää Lahdessa 40, Kempeleessä 30 ja Sastamalassa 80 ihmistä. Vaikka kauppa kävisikin koronaviruspandemian takia, ei uutta väkeä ole syytä työllistää, sillä tilanteen voi odottaa tasaantuvan piikin jälkeen.

– Henkilömäärien lisääminen ei ole ratkaisu. Pyrimme kasvattamaan kapasiteettia nykyisellä henkilöstöllä ja työaikajoustoilla, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.

Instagrammaaja Janita Autio, 26, oli auttamassa perhettään pohjoisessa, mutta keskeytti reissunsa kuultuaan Uudenmaan liikkumisrajoituksista

Hallitukselta odotetaan tänään illalla tietoa siitä, tuleeko Uudenmaan ja muun Suomen välille liikkumisrajoituksia.

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa koko maan vahvistetuista koronatartunnoista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Mahdollisen rajoituksen tarkoituksena on hillitä koronavirustartuntoja.

Pohjois-Pohjanmaalla perheensä luona vieraillut helsinkiläinen valokuvaaja ja instagrammaaja Janita Autio, 26, hyppäsi tänään päivällä junaan. Aution mukaan juna etelään oli melko tyhjä.

– Ajattelin, että on parempi palata kotiin ja oman sairaanhoitopiirin alueelle. Minun piti myös palata tänne etätöihin. Nyt täytyy päättää, missä on, enää ei voi sinkoilla sinne tänne, Autio sanoo.

Vaikka liikkumisrajoituksia tulisikin, ei syytä paniikkiin ole. Ylen keskiviikkona ennen hallituksen kokousta saamien tietojen mukaan suunnitelma luultavasti olisi, että Uudellamaalla asuva voisi rajoituksesta huolimatta palata kotiinsa. Näin voisi käydä, jos joku olisi esimerkiksi mökillään silloin, kun rajoitukset tulisivat voimaan.

Autio kertoo, että hän halusi palata kotiinsa Helsinkiin, vaikka sinne olisi mahdollisesti päässyt vielä myöhemminkin.

Hän meni perheensä luo Raahen Pattijoelle jo lähes pari viikkoa sitten. Autio kuitenkin sanoo, ettei olisi enää viime viikolla lähtenyt pohjoiseen vaan olisi peruuttanut reissun koronatilanteen vuoksi.

Pattijoella aika kului muun muassa viittä peruskouluikäistä sisarusta koulutehtävien kanssa auttaen.

– Oli kiva olla apuna. On hyvä, etteivät kaikki hommat jääneet vain äidin ja isän vastuulle.

Aution mukaan koronavirus näkyi Pattijoella muun muassa siten, että sisarukset olivat etäopetuksessa ja muualle kuin ulos ei voinut lähteä. Hän uskoo, että Helsingissä viruksen aiheuttamat toimenpiteet näkyvät selvemmin.

Ei vielä ruuhkaa liikenteessä

VR:n mukaan hallituksen kaavailemilla liikkumisen rajoitteilla ei ole tähän mennessä ollut näkyvää vaikutusta ostettujen junalippujen määrään.

Myöskään tieliikenteessä mahdolliset rajoitukset liikkumisessa eivät ole näkyneet. Traffic Management Finlandin viestintäpäällikkö Outi Luhtala kertoo, ettei tällä hetkellä ole nähtävissä minkäänlaisia ruuhkia Uudeltamaalta muualle Suomeen tai toisinpäin.

– Itse asiassa tieliikenne Uudenmaan alueella on normaalioloihin verrattuna lähes kolmanneksen pienempää, Luhtala sanoo.

Tämän hetken tieliikennetiedot ovat eiliseltä, ja tämän päivän tiedot päivittyvät tänne huomenna aamusta.

Uudenmaan eristämiseen liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä, joista moniin on vielä niukasti vastauksia. Keräsimme kymmenen kysymystä ja vastausta tähän juttuun.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lue myös: Jos Mia Mustaparta ei saa pendelöidä Lahdesta Vantaalle töihin, hidastuu koko kaupungin sote-laskutus

Keskustele aiheesta 26. maaliskuuta kello 23:een saakka!

Asukkaiden koronatilanteesta saamat tiedot vaihtelevat selvästi eri puolilla maata – paikoin on oltu viikon vanhojen tietojen varassa

Suomalaiset sairaanhoitopiirit ovat viime päivinä antaneet hyvin vaihtelevasti tietoja vahvistettujen koronatartuntojen määristä alueilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS julkaisee alueensa todetut koronavirustartunnat päivittäin omilla nettisivuillaan, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP ei ole kertonut viikkoon edes tapausten määriä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä todettuja koronatartuntoja oli viime viikon keskiviikkona toiseksi eniten sairaanhoitopiireistä eli 29. Sen jälkeen sairaanhoitopiiri kertoi uusia tietoja vasta tänään, kun tapausten määrä oli kasvanut 40:een.

Sairaanhoitopiiri on perustellut asiaa aikaisemmin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kuitenkin kertoo, että ministeriö ei ole millään tavalla kieltänyt sairaanhoitopiirejä julkaisemasta sitä, paljonko heidän alueellaan on vahvistettuja koronatapauksia. Sen sijaan ministeriö on ohjeistanut, ettei sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrää kerrota.

– Emme me voi suita tukkia, mutta tämä on vahva suositus, jotta hoidossa olevat ihmiset eivät olisi tunnistettavissa, Voipio-Pulkki sanoo.

Väärinkäsityksen takia asukkaille ei kerrottu tietoja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen myöntää, että tartuntamäärien kertomista ei ole kielletty. Korpelaisen mukaan tiedotuslinjasta on ollut väärinkäsitys.

Alkuvaiheessa tartuntatietoja tuotiin julkisuuteen päivittäin. Viime viikon lopulla Korpelaisen mukaan sairaanhoitopiirissä ymmärrettiin asia niin, että niitä ei saisi julkistaa.

– Ennen kaikkea tässä on keskusteltu siitä, saako julkistaa hoidossa olevien potilaiden määrää. Ehkä on jäänyt vähän sivuseikaksi positiivisten koronatapausten määrä. Niin minä sen tulkitsisin.

Korpelainen kiistää sairaanhoitopiirin salailevan tietoja.

– Meillä on sairaanhoitopiirissä näkemys, että tiedot olisi haluttu julkistaa joka päivä. Meidän tulkintamme STM:n ohjeesta on ollut erilainen kuin jollakin toisella sairaanhoitopiirillä.

Vaikka tartuntamääriä ohjeistus ei koske, Pohjois-Pohjanmaan lisäksi ainakin Pohjois-Savossa ei kerrottu useisiin päiviin, miten tautimäärät alueella ovat kehittyneet. Kuitenkin myös siellä kerrottiin tänään uusista tartunnoista.

HUS ei ole ainoa aktiivisesti tiedottava sairaanhoitopiiri, vaan suuri osa sairaanhoitopiireistä kertoo tartuntamääriä. Näin on esimerkiksi myös Kanta-Hämeessä.

– Päädyimme sairaanhoitopiirin johdossa siihen, että seudun tarkkuudella voidaan kertoa epidemian alkuvaiheessa tartunnoista, jotta voisimme välttää paniikkia joka puolella maakuntaa. Perusperiaate on, että kerromme sen, mikä on tarpeen muun väestön suojaamiseksi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki kertoo.

Kiemunki uskoo, että tietty vapaus kertoa asioista torppaa väärää tietoa, huhuja ja jopa valeuutisia, joita on jo ilmaantunut.

Tiedonsaanti aiotaan yhtenäistää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee parhaillaan koronaviestintään yhtenäisiä linjauksia, jotka on tarkoitus saada sairaanhoitopiirien käyttöön vielä tämän viikon aikana.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtajan Iisakki Kiemungin mielestä koronasta viestiminen ei ole helppoa, joten yhteiset ohjeistukset tulevat tarpeeseen. Erityisesti hän kaipaa linjausta siitä, miten tiedotetaan kuolemantapauksista.

– On oletettavaa, että kuolemantapaukset lisääntyvät lähiaikoina, ja niistä on erityisen arkaluonteista kertoa. Minusta on kuitenkin tärkeää, että viestittäisiin menehtyneen ikäluokka tai se, kuuluiko hän riskiryhmään.

Kiemunki haastateltiin tiistaina eli päivä ennen kuin ensimmäinen potilas kuoli koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Tällä hetkellä Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin on menehtynyt yhteensä kolme henkilöä.

Kiemungin mukaan huolena on se, että myös kunnat tiedottavat omalta osaltaan koronasta.

– Kunnissa ollaan aika innokkaita tiedottamaan, jos omassa pienessäkin kunnassa on havaittu tartunta. Tämä voi vaarantaa henkilöiden yksityisyyden suojaa. Olen kehottanut varovaisuuteen. Koko ajan pitää punnita, mikä on yleisen tiedon tarve ja mikä on potilastietosuojaa.

Myös journalistien etiikka puntarissa

THL:n kehittämispäällikkö Katja Sibenberg tähdentää, että tekeillä olevissa linjauksissa on kyse pikemminkin hyvien käytäntöjen listaamisesta kuin varsinaisista ohjeistuksista.

– Meidän täytyy luovia ja tasapainoilla tiedon avoimuuden ja tiedon nopean välittämisen kanssa. Samalla pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja niin, että yksittäisiä sairastuneita ja heidän läheisiään ei tunnistettaisi.

Ihmisillä on valtava tiedonjano koronasta, sillä tilanne on uusi ja vakava. Sibenbergin mukaan tämä tuo omat haasteensa viestintään.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa, että pandemiaviestinnässä tulee punnita sananvapautta ja yksityiselämän suojaa. Sananvapauteen kuuluu sekä viestijän oikeus kertoa tietoa mutta myös yksilön oikeus vastaanottaa tietoa.

– Toisaalta terveystiedot ovat hyvin syvälle ihmisen yksityisyyden ytimeen kuuluvia tietoja. Jokaisella on oikeus saada sairauteensa hoitoa ilman pelkoa siitä, että tiedot vuotavat ulkopuolisille.

Koronapandemia herättää hätää, pelkoa ja ahdistusta, joten ihmisillä on oikeus saada luotettavaa tietoa sen laajuudesta.

– Tässä tietenkin toivoo, että journalistitkin toimivat vastuullisesti, niin kuin he minusta yleisesti ottaen ovatkin toimineet, ja punnitsevat asioita oman etiikkansa mukaisesti. Annetaan tarpeellista tietoa, mutta ei pelotella ja aiheuteta hirveätä hysteriaa, Korpisaari sanoo.

Korpisaaren mukaan esimerkiksi jonkun rajoituksen vuotaminen etukäteen julkisuuteen voi aiheuttaa hamstraushyökkäyksen kauppaan, mikä lisää tartuntariskiä.

THL on muuttanut koronaepidemian edetessä omia toimintatapojaan koronalukujen julkistamisessa. Alkuvaiheessa se koosti tiedot käsin sairaanhoitopiirien ja laboratorioiden luvuista. Tietojen saannissa oli viiveitä ja alueellisia eroja.

Nyt THL kerää koronatiedot laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista tartuntatautirekisteristä. Näissäkin luvuissa näkyy vain osa tartunnan saaneista, sillä esimerkiksi kaikkia ei enää testata.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Keskustele aiheesta 26.3. kello 23:een saakka!

Etelässä keväisen lämmintä – tuulinen sää nostattaa katupölyä ilmaan ja heikentää ilmanlaatua

Keväinen sää jatkuu maan eteläosissa, mutta pohjoisessa riittää yhä lunta.

– Lapissa on monin paikoin lunta vielä metrin verran ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Pudasjärvellä yli 60 senttimetriä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Lumiraja kulkee Oulusta Joensuun seudulle. Maan keskivaiheilla lunta on paikoin parikymmentä senttiä.

Lähipäivinä lumipeite on kuitenkin Koskelan mukaan hupenemassa, kun Suomeen virtaa lounaasta lauhaa ilmaa ja Lapissakin lämpötila kohoaa päivällä viiden asteen vaiheille.

Yöllä käydään vielä pakkasen puolella, mutta kireitä pakkasia ei esiinny. Loppuviikkoa kohden sää lämpenee.

– Etelä-Suomessa torstai ja perjantai ovat viikon lämpimimpiä päiviä. Sisä-Suomessa mitataan jo keväisiä 10 asteen lukemia, Koskela ennustaa.

Rannikolla lukemat jäävät hiukan alhaisemmiksi.

– Maaliskuun viimeisenä päivän lämpötila on keskiarvon mukaan 3-4 astetta, nyt on siis jonkin verran tavanomaista lämpimämpää, Koskela sanoo.

Keskiviikkona Lapissa on odotettavissa vesi- tai räntäsateita. Etelässä on poutaa ja laajalti aurinkoista.

– Kaksi seuraavaa päivää ovat tuulisia ja hiekka saattaa pöllytä varsinkin Etelä-Suomen kuivilla tienpinnoilla, Koskela arvelee.

Katupölyn torjuntaan käyty harjakonein

Pääkaupunkiseudulla katupöly heikentää lähipäivinä ilmanlaatua vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ilmanssuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu oli tiistaina aamulla koko maassa hyvä tai tyydyttävä, mutta muuttui päivän mittaan osassa maata välttäväksi.

Niemen mukaan katupölypitoisuudet nousevat usein päivän aikana. Yöllä on vähemmän liikennettä ja ilma on kosteampaa kuin päivällä.

– Tänä vuonna katuja on päästy puhdistamaan tavallista aikaisemmin, mikä vähentää pölyisyyttä.

– Lisäksi pääkaupunkiseudulla pääväylien pientareita ja katuja on kasteltu laimealla suolaliuoksella pölyn torjumiseksi. Suola sitoo itseensä kosteutta ja estää näin pölyn nousemista ilmaan, Niemi kertoo.

Katujen puhdistus alkaa keväisin harjakoneiden suorittamalla karkean aineksen poistolla. Sen jälkeen katupöyä vähennetään imulakaisukoneen ja painehuuhtelun avulla.

– Katu- ja tieverkkoa on tietenkin pääkaupunkiseudulla tuhansia kilometrejä, joten kaikkialle ei heti ehditä ja nastarenkaista tulee edelleen lisää pölyä, Niemi huomauttaa.

Vaikka tänä keväänä pölyn torjuntaan onkin päästy varhain, on jokainen kevät omanlaisensa, koska sateiden määrää on vaikea ennustaa.

– Sateisina ja märkinä keväinä pölyä nousee katujen pinnoilta vähemmän. Lisäksi sateet huuhtovat tehokkaasti pölyä pois katuympäristöstä, Niemi toteaa.

Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Tällä hetkellä Suomessa kenelläkään ei ole koottua tietoa siitä, ketä kannattaa kysyä töihin, jos hoitoalalla aletaan tarvita lisää ihmisiä töihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kertoo kokoavansa parhaillaan valtakunnallista tilannekuvaa mahdollisista työntekijöistä.

STM:stä sanotaan, että myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee varautua lisähenkilöstön rekrytointiin. Näin on tehty esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla. Sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Toistaiseksi esimerkiksi tietoa eläkeläisistä, ammatinvaihtajista tai lähes valmiista opiskelijoista ei tiettävästi ole kerätty mihinkään kootusti, vaan tarvittaessa tietoja pitää metsästää esimerkiksi entisten työkavereiden kautta.

Opiskelijat voivat olla tärkeässä asemassa

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi kolmatta vuotta opiskeleva Veera Tokkonen, 24, on henkisesti valmistautunut siihen, että lähtee töihin, mikäli tarve vaatii. Ainakaan vielä ei ole kysytty.

– Minulla on jo niin paljon opintopisteitä kasassa, että voisin tehdä sairaanhoitajan sijaisuuksia. Luulen, että etupäässä töihin halutaan opiskelijoita, joilla opinnot ovat jo pidemmällä.

Tokkonen on harjoittelussa Kajaanin keskussairaalassa, ja sen jälkeen hänellä on koossa 140 opintopistettä.

Veera Tokkonen ajattelee, että Suomessa on valmistauduttu hyvin koronavirustilanteeseen. Hän on tarvittaessa valmis itse töihin.Veera Tokkonen

Opiskelijoiden rooli poikkeustilanteessa tulee olemaan merkittävä, arvioi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila.

Erityistä potentiaalia Lukkarila näkee juurikin viime vaiheen opiskelijoissa, jotka ovat olleet sairaalassa harjoittelussa jo aiemmin.

Kuitenkin esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Sairaanhoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulussa 210 opintopistettä ja esimerkiksi Oysissa harkitaan, että jo yli sadan opintopisteen suorittaneita voitaisiin ottaa töihin, Lukkarila arvioi.

– Meille voi tulla harkittavaksi se, että heidän statuksensa muutetaan opiskelijasta työntekijäksi, eli tehtäisiin työsopimuksia.

Moni voi palata hoitajaksi, vaikka luuli jo lopettaneensa

Sairaaloissa selvitetään myös niiden oman, ei-aktiivisessa hoitotyössä olevan henkilöstön osaamista. Useilla hallinnollisesta henkilöstöstä voi olla hoitoalan koulutus, vaikka eivät niitä tehtäviä enää tee. Työtehtävät voivat epidemian pahentuessa mennä uusiksi.

Valmiuslaissa olisi mahdollisuus määrätä myös aiemmin alalle kouluttautuneet, nyt muuta työtä tekevät, siirtymään terveydenhuollon tehtäviin.

Yksi heistä on Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla asuva Heli Rantapelkonen, 37. Hän on opiskellut lähihoitajaksi, mutta työskentelee tällä hetkellä päiväkodissa. Rantapelkonen kertoo, että kunta on kerännyt listaa työntekijöistä, joita voidaan tarvita terveydenhoito- tai vanhuspuolelle.

– Olisin valmis lähtemään, jos vain tarve on ja itse pysyy terveenä. Nyt on niin vähän lapsiakin päiväkodissa.

Lähihoitajaksi kouluttautunut Heli Rantapelkonen kertoo, että tekisi mielellään työpätkän esimerkiksi vanhuspuolella.Heli Rantapelkonen Eläkeläisiä tarvitaan nyt jo

Eläkkeelle vastikään siirtyneiden hoitajien kutsuminen takaisin töihin on arkipäivää useissa sairaaloissa. Normaalistikin moni eläkeläinen tekee hoitoalan töitä keikkaluontoisesti.

Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä eläkeläistyövoiman kartoittaminen poikkeustilannetta varten jouduttaisiin hoitamaan henkilöstöltä kyselemällä, sillä minkäänlaista kattavaa listausta eläkeläisistä ei ole ollut saatavilla, kertoo Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

– Olemme havainneet vähän hätkähdyttävänkin tosiasian, että mitään valmiita listoja eläköityneistä ei ole olemassa

Mäkitalon mukaan yksiköissä voitaisiin käydä esimiesvoimin läpi tietoja vastikään eläköityneistä työntekijöistä, joita voitaisiin kutsua töihin epidemian pahetessa.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Eläketurvakeskus ja Keva selvittivät asiaa Ylen pyynnöstä ja heidän arvionsa mukaan eläkkeellä olevista hoitoalan ammattilaisista olisi teknisesti mahdollista koostaa listaus, mutta sen mahdolliset lainsäädännölliset esteet ovat vielä selvityksessä.

Monella eläkeläisellä ongelmaksi muodostunee kuitenkin se, että he kuuluvat itse riskiryhmään.

Keskustele aiheesta 25.3.2020 kello 23:een saakka!

Moni pitää kiinni matkasuunnitelmistaan – Rukalla riitti asiakkaita loppuun saakka, ja muissakin kohteissa on yhä varauksia

Jyväskyläläinen Minna Kasurinen ei aio keskeyttää lomaansa Rukalla, vaikka hiihtokeskus on tänään auki viimeistä päivää. Hän tuli Rukalle lauantaina ja suunnitelmissa on viettää viikon mittainen loma.

– Jatkamme mökkeilyä ja hiihdämme sen mitä pystyy.

Viime viikon perjantaina useimmat Pohjois-Suomen laskettelukeskukset ilmoittivat sulkeutuvansa pikavauhtia. Hiihtokeskusten oli ensin tarkoitus olla auki tulevaan lauantaihin saakka, mutta eilen moni keskus kertoi aikaistavansa sulkemista.

Keskukset kertoivat, että taustalla vaikuttavat uutiset Lappiin suuntaavista autojonoista. Myös Ruka aikoi sulkea rinteensä maanantain jälkeen, jotta turistit eivät suuntaisi Lapin sijaan Kuusamoon.

Oululainen Kimmo Pietilä sanoo, ettei ollut yllättynyt kuullessaan Rukan sulkeutumisesta.

– Palaamme Ouluun maanantaina kuten oli suunnitelmissa, Pietilä sanoo.

Kimmo Pietilä on ulkoillut perheensä kanssa viikonloppuna normaalisti. Ensio Karjalainen / Yle

Pietilän mukaan Rukan rinteissä ei juuri ollut ruuhkaa viikonloppuna ja laskijat noudattivat hyvin hiihtokeskuksen ohjeistuksia muun muassa hisseissä kulkemisesta.Pietilä vietti viikonlopun Rukalla lasketellen ja hiihtäen, kuten hänen perheellään on talvisin paljon tapana.

Vaikka koronatilanne ei muuttanut reissusuunnitelmia, viikonlopun aikana Pietilä oli tarkka hygieniasta ja vältti isoja ihmisjoukkoja.

– Olemme noudattaneet viranomaisohjeistuksia ja eristäytyneet paljon oman perheen pariin. Hiihtoladulla ja rinteessä olemme pitäneet etäisyyksiä muihin.

Mauri Kesonen kävi vielä tänään lounaalla Rukalla ja joi munkkikahvit läheisessä kahvilassa. Ensio Karjalainen / Yle

Rukalla viime viikon lopusta asti lomaillut Mauri Kesonen pohtii, pitäisikö nyt palata kotiin Ouluun.

– Lähdimme tänne viettämään normaalia viikonloppua, kun työkuviot ovat seis. Täällä on ollut koko ajan epätodellinen olo, kun on seurannut uutisia sulkeutumisesta.

Rinteiden sulkeutuminen laittaa Kesosen kevään suunnitelmia uusiksi. Hänellä on omistusasunto Rukalla, ja siellä oli tarkoitus viettää paljon aikaa.

– Vaikea sanoa tulemmeko enää tänne keväällä. Pikkuremontin tekoon korkeintaan. Tietysti riippuu, mitä hallitus päättää.

"Osa matkailijoista noudattaa suosituksia, osa ei"

Muun muassa Lapin poliisilaitos ja kuntajohtajat ovat kehottanut välttämään matkailua pohjoiseen.

Kotimaanmatkailijat ovat saaneet osakseen arvostelua myös somessa.

Moni suomalainen onkin perunut suunnitellun matkansa. Esimerkiksi rinteensä jo sulkeneelle Leville on tullut satoja peruutuksia.

Lomarengas Oy palauttaa varausmaksut kaikille mökkivarauksen peruneille ja sallii loman peruuttamisen ilman tavanomaisia varausehtoja. Toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkolan mukaan päätös perustuu nyt siihen, että tilanne on poikkeuksellinen.

Yritys välittää yli tuhatta lomamökkiä pohjoisen tunturikeskuksissa ja yhteensä noin 4000 kohdetta Suomessa.

Olkkolan mukaan yritys on myös lähestynyt lomamökkejään vuokraavia mökinomistajia ja kehottanut näitä sulkemaan varauskalenterinsa toistaiseksi.

– Olemme antaneet mökkien omistajille vahvan suosituksen, että nyt ei otettaisi vieraita vastaan.

Rukapalvelun yrittäjä Jokke Kämäräinen kertoo, että heidän majoituspalveluissaan majoittujia on vielä jonkun verran. Uusia varauksia ei ole kuitenkaan juuri tullut.

Kotimaanmatkailun väheneminen näkyy myös kylpylähotelleissa. Kylpylähotelliketju Holiday Clubille peruutuksia on tullut paljon. Kylpyläliiketoiminnan johtaja Marko Hiltusen mukaan vielä viikko sitten noin 90 prosenttia asiakkaista saapui varatulle lomalle, viime viikonloppuna luku oli noin 50 prosenttia. Hiltunen arvelee, että majoittujien määrät laskevat entisestään.

Holiday Club Resorts -ketjun kylpylöistä Vuokatin Katinkulta suljettiin maanantain jälkeen, muut kylpylät suljettiin jo viime viikolla.

Hiltusen mukaan viikko-osakkeiden omistajat tekevät itse reissujensa osalta kuten parhaaksi katsovat.

Monet ovat siirtäneet lomaviikkonsa myöhemmäksi.

– Osa matkailijoista noudattaa suosituksia, osa ei. Jos kieltoja liikkumisesta tulee, se on sitten eri tilanne.

Onko koronatilanne vaikuttanut sinun reissusuunnitelmiisi? Voit kertoa kokemuksiasi huomiseen klo 23:een saakka.

Vaikka linja muuttui, suurten kaupunkien opetusjohtajat eivät odota oppilasryntäystä kouluun maanantaina

Suurten kaupunkien opetusjohtajat eivät odota oppilasryntäystä kouluihin linjamuutoksen jälkeen.

Esimerkiksi Tampereella noin 800 lasta tarvitsee lähiopetusta maanantaina. Vanhemmille lähetettiin asiasta kysely.

– Lähiopetuksessa oli viime viikolla noin 400 lasta, eli määrä suunnilleen tuplaantuu nyt. Tämä auttaa opetusjärjestelyissä, kun kouluun tulevien lasten määrä on suurin piirtein tiedossa, Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo.

Tampereella on lähiopetukseen oikeutettuja lapsia noin 8 500. Tämä tarkoittaa 1.–3.-luokkalaisia, esikoululaisia ja erityisen tuen oppilaita.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen mukaan heillä ei ole tiedossa vielä tarkkaa määrää.

Helsingissä näitä lähiopetukseen oikeutettuja lapsia on lähes 23 000. Tällä viikolla Helsingissä osallistui kolmen päivän aikana lähiopetukseen noin 1 300 oppilasta.

– Olemme varautuneet siihen, että jonkin verran enemmän tulee, mutta en usko draamaattiseen muutokseen tai suurempaan ryntäykseen. Kun on edelleen vahva suositus, että ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkalaiset ovat kotiopetuksessa, Pohjolainen sanoo.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.Markku Rantala / Yle

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä arvioi, että heillä maanantaina tulee kouluun 100–130 lasta 7 500:sta lähiopetukseen oikeutetusta. Viime viikolla heitä oli koulussa 400–500.

Aiemmin kouluun pääsivät kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapset ja erityistä tukea saavat oppilaat sekä esikoululaiset.

Hallitus muutti perjantaina lähiopetusta koskevaa linjaustaan. Maanantaista lähtien koulussa saavat halutessaan lähiopetusta kaikki 1.– 3.-luokkalaiset, esikoululaiset ja erityisoppilaat luokka-asteeseen katsomatta.

Viranomaisten voimakas suositus kuitenkin on, että oppilaat pysyisivät etäopetuksessa, jos se vain on mahdollista järjestää. Opetusministeri Li Andersson (vas.) vetosi lauantaina vielä vanhempiin, että he harkitsisivat tarkasti, vievätkö lapsensa kouluun vai ei.

Opettajat jaettu etä- ja lähitiimeihin

Kun koulussa olevien lasten määrä kuitenkin kasvaa hieman, miten oppilaiden opetus käytännössä pyöritetään. Opettaako samat opettajat sekä etänä että koulussa olevia?

– Se olisi mahdotonta, koska etä- ja lähiopetusta annetaan samaan aikaan. Sama opettaja ei pysty tekemään molempia yhtäaikaa, Liisa Pohjolainen sanoo.

Asia on ratkaistu Helsingissä, Tampereella ja Oulussa siten, että toiset opettajat keskittyvät lähiopetukseen ja toiset etänä tapahtuvaan opetukseen. Rehtori organisoi asian omassa koulussaan.

– Meillä kaikki oppilaat tekevät samaa etäopetuspakettia. Ne lapset, joilla ei ole mahdollisuutta olla etänä, saavat opettajan tuen koulussa. Sama opettaja ei tee tämän neljän viikon aikana sekä etä- että lähiopetusta, Järvelä kertoo.

Järvelä sanoo, ettei tarkoitus ole tehdä kahta työtä, vaikka opettajista se on voinut siltä ensimmäisinä päivinä tuntua. Nyt järjestelyt on jo saatu tehtyä ja opettajat jaettua tulevia viikkoja varten etä- ja lähiopetusta antaviin tiimeihin.

Etäoppilaiden ruokailussa tiukat toimet

Osa kunnista ja kaupungeista on päättänyt järjestää myös etäopetuksessa oleville lapsille kouluruokailun. Koronaviruksen pelätään leviävän, kun koululla käy enemmän väkeä.

Liisa Pohjolainen kertoo, että linjaus oli voimassa heillä jo viime viikolla.

– Lapsia kävi hyvin vähän. Huomisesta alkaen vanhempi ilmoittaa etäopetuksessa olevan lapsensa kouluruokailun. Pyrimme saamaan ilmoituksella määrää tarkemmaksi, jotta ruokahävikkiä ei syntyisi niin paljon, Pohjolainen sanoo.

Helsingissä peruskouluissa opiskelee tavallisesti yli 44 000 lasta.

Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä.Kristiina Järvelä

Tampereella asiaa ei ole tiedusteltu etukäteen, mutta kaikille tarvitseville järjestetään ruokaa.

– Emme tietenkään kannusta, että kaikki meidän 20 000 perusopetuksen oppilasta lähtevät päivittäin koululle ruokailemaan. Sehän vesittäisi epidemian hidastamisen, Kristiina Järvelä sanoo.

Myös Oulussa ryhdytään antamaan lounasta etäoppilaille ensi viikolla.

Opetusjohtajat kertovat, että ruokailu on järjestetty kymmenen hengen ryhmissä ja lapset istuvat turvavälin päässä toisistaan. Käsien pesua ennen ruokailua valvotaan.

Suurin osa opettajista opettaa jo etänä

Osa opettajista on ollut hyvin huolissaan, että he saavat virustartunnan koulussa. He voivat kuulua itse riskiryhmään tai joku heidän läheisensä kuuluu.

Tämä on hoidettu siten, että näille opettajille on annettu mahdollisuus antaa etäopetusta. Molemmissa kaupungeissa suurin osa opettajista opettaa ja suunnittelee opetusta yhdessä jo etänä.

Tampereella on päätetty, että lähiopetusta annetaan 19 koulussa. Kun lapsia on vähemmän ja eri koulujen ja luokkien oppilaita yhdistellään, on riski, että koronavirus leviää.

Kristiina Järvelän mielestä isot tehosiivottavat yksiköt ovat vähemmän haavoittuvaisia kuin monta pienempää koulua, joissa olisi vain muutama lapsi. Jos opettaja vaikka sairastuu, opetusta on hankala järjestää lapsille nopeasti.

Järvelä kertoo, että lapsiryhmät pidetään pieninä ja kouluissa on nyt runsaasti vapaana erillisiä tiloja. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ohjaavat lapsia käsien pesussa ja käsidesin käytössä, ettei virus leviäisi.

Helsingissä ei ole toistaiseksi yhdistetty eri koulujen oppilaita, vaan lähiopetuksen lapset ovat olleet omissa kouluissaan. Sitäkin voidaan joutua harkitsemaan myöhemmin.

– Jos kahdessa ryhmässä on vaikka vain yksi lapsi, heidät voidaan toki opettaa samassa ryhmässä, kertoo Liisa Pohjolainen.

Myöskään Oulussa ei ole tarkoitus yhdistää kouluja. Eri luokkien oppilaita voidaan laittaa samaan ryhmään, kunhan oppilasmäärä ei ylitä kymmentä oppilasta.

Päivitetty 22.3 klo 21.15 Oulun tiedoilla.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 23.3 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Opetusministeri Li Anderssonilta voimakas vetoomus vanhemmille: Älkää viekö lapsianne kouluun, ellei ole pakko

OAJ: Viruksen leviämistä pelkääviltä opettajilta tulee "itkunsekaisia puheluita" – ministeriö vakuuttaa, että kouluihin ei tule ryntäystä

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Opettajilla epätietoisuutta, voiko työskennellä etänä – Päiväkodeissa henkilöstön oltava paikalla, vaikka hoidettavien määrä on vähentynyt

Useat koulut avaavat ruokalansa myös etäopetuksessa oleville lapsille – hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan

Levillä jo yli 500 peruutusta ensi viikolle, väkeä tulee kuitenkin vielä hiihtokeskuksiin

Liikennettä on ollut sekä etelään että pohjoiseen. Hiihtokeskuksissa ensi viikosta on kuitenkin tulossa selvästi hiljaisempi kuin ennakkovaraukset ovat antaneet odottaa.

Selvimmin tietoa löytyy Leviltä. Puhelimet alkoivat soida saman tien, kun tieto kevätsesongin ennenaikaisesta lopettamisesta tuli eilen perjantaina.

– Peruutuksia on tullut valtava määrä. Eilisen illan ja lauantain aamupäivän aikana tuli jo yli 500 peruutusta, kertoo Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Saman tyyppistä viestiä tulee muistakin keskuksista, vaikka tarkempaa tietoa tulevan viikon majoitustilanteesta ei vielä pystytä kertomaan.

Rinteissä riittää kuitenkin vielä väkeä ainakin Rukalla.

– Näyttäisi tulevan lähes tulkoon normaali viikonvaihde. Hissikapasiteetista on tällä hetkellä käytössä semmoinen kolmasosa, mikä on tähän ajankohtaan aika tavanomaista, kertoo Rukakeskus oy:n paikallisjohtaja Matti Parviainen.

Lauantaina päivällä näyttää muissa keskuksissa olevan hiljaisempaa. Odotusten mukaan liikenne rinteissä kuitenkin vilkastuu, kun uudet tulokkaat pääsevät majoittumaan ja lähtevät ulkoilemaan.

Lue myös:

Koronatilanne on pysynyt Pohjois-Pohjanmaalla rauhallisena

Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen

Metsähallitus toivoo vastuullisuutta keväthangilla retkeilijöiltä: Pitkiä maastoretkiä ei suositella, eikä makkaranpaistoa suurella joukolla

Rajan yli yritetään muualta kuin rajanylityspaikalta – Rajavartiolaitos on saanut Tornion ja Perämeren alueelle lisää resursseja

Näin korona sekoitti suomalaisten vaihto-opiskelijoiden elämän ja talouden: Takaisin ilman kämppää, reissu peruuntui mutta kulut jäivät

Sen piti olla unelmien vuosi. Tampereen yliopistossa opiskelevat Elli Suutari ja Maria Muilu olivat lähdössä yhdessä Siperian kautta Japaniin vaihto-oppilaiksi.

Opiskelijat olivat jo luovuttaneet asuntonsa eteenpäin, matkaliput oli ostettu, jopa 260 euron Japanin aivokuumerokotukset oli otettu. Muilu ja Suutari olivat maksaneet Akitan yliopiston vajaan 2 000 euron lukukausimaksun, johon kuului majoitus.

Sitten tuli koronavirus ja kaikki suunnitelmat muuttuivat.

– Olin pakkaamassa vastaostettua rinkkaa kotona ja harmittelin, kun ei ollut matkakokoista hoitoainepakkausta. Sitten sain viestin, että vaihdot on peruttu.

Suhteellisuudentaju iski kerralla, Muilu kertoo.

Maria Muilu jatkaa opiskeluja Suomessa, mutta yrittää päästä vaihtoon vuoden päästä. Jani Aarnio / Yle Peruuntuminen viime hetkillä

Journalismia opiskelevien Elli Suutarin ja Maria Muilun piti lähteä reissuun viime sunnuntaina. Edeltävänä keskiviikkona Tampereen yliopisto perui kaikki opiskelijoiden ulkomaanvaihdot ja -matkat toistaiseksi. Yliopisto tarjosi myös kaikille mahdollisuutta palata Suomeen ja keskeyttää vaihto.

Elli Suutari sai kaverilta viestin peruutuksesta. Hän oli aluksi epäuskoinen.

– Ajattelin, ettei yliopisto voi kieltää minua lähtemästä Japaniin.

Vielä päivällä opiskelijat ajattelivat lähtevänsä ainakin Venäjälle, kun viisumitkin olivat valmiina. Illalla sävy uutisoinnissa ja tilanne tartunnoissa muuttuivat. Elli Suutari käsitti, ettei nyt ole viisasta lähteä minnekään. Pettymyksestä oli vaikea päästä.

– Illalla vein roskia ja sormeni jäi kipeästi suuren roska-astian kannen väliin. Silloin pääsi vähän itku ja viimein ymmärsin, ettei minnekään olla lähdössä. Kaikki vaiva, kymmenet hakemuslomakkeet ja -kirjeet, iloiset kuvitelmat matkasta: roskapyttyyn vaan!

Takaisin Suomeen

Oululainen Timi Kärki ehti olla vaihto-oppilaana Hollannin Utrechtissa vain puolitoista kuukautta. Hänelle tuli kiire palata kotiin, kun Suomi ilmoitti rajojensa sulkemista. Kärki oli jo suunnitellut palaavansa kotimaahan koronatilanteen vuoksi, mutta päätyikin kotimatkalle saman tien.

– Tilanne ehti olla hyvin sekava viikon ajan ja asiat muuttuivat jopa tunneittain. Ajattelin, että nyt on hyvä sauma lähteä, kun kaikki on niin epävarmaa, Kärki sanoo.

Hän palasi Suomeen keskiviikkona.

Timi Kärki olisi itse halunnut jatkaa opintojaan Hollannissa. Oulun yliopisto oli sähköpostitse kehottanut Kärkeä palaamaan. Kotimatkalla hän sai tekstiviestin ulkoministeriöstä, jossa myös kehotettiin palaamaan Suomeen.

Timi Kärki joutui palaamaan Suomeen vain puolentoista kuukauden ulkomaanvaihdon jälkeen. Timi Kärki Vaihto-opiskelut keskeytetty

Vaihto-opiskelu on jäissä muuallakin kuin Suomessa. Kevään lukio-, nuoriso- ja korkeakouluvaihtoja on nyt keskeytetty eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa.

Esimerkiksi korkeakoulujen Erasmus+-vaihdot ovat katkolla ainakin toukokuun loppuun asti, EU-ohjelmien koordinaatiota Opetushallituksessa johtava Mikko Nupponen kertoi Ylelle tällä viikolla.

Kesän ja syksyn Erasmus+-toimintaa suunnitellaan vielä entiseen tapaan, mutta esimerkiksi joitain hakuaikoja on pidennetty. Kun tilanne palautuu normaaliksi, myös vaihto-ohjelmat jatkuvat.

Myös yliopistot ovat ilmoittaneet opiskelijavaihtojen perumisesta.

Peruuntumisista suuria kuluja

Vaihto-oppilasvuoden peruuntuminen johtaa monella opiskelijalle suuriin kuluihin. Suutari ja Muilu eivät vielä ole varmoja, saavatko he vakuutusyhtiöstä takaisin esimerkiksi matkalippujen ja muiden matkajärjestelyjen hinnat.

Japanin vajaan 2 000 euron lukukausimaksut heille palautetaan.

Opiskelijat saivat yliopistolta avustuksia viisumeihin ja rokotuksiin. He toivovat, ettei niitä tarvitse palauttaa.

Kulttuuriantropologiaa Hollannissa opiskelevan Kärjelle jää Utrechtiin vuokra-asunto, josta hän maksaa vuokraa kesäkuun loppuun asti. Hän toivoo pääsevänsä palaamaan Hollantiin vielä kevään aikana.

– Ideaalitilanne olisi, että pääsisin takaisin kuukauden päästä, jolloin opinnoissa alkaa toinen jakso, Kärki sanoo.

Mistä löytyy asunto?

Elli Suutari ja Maria Muilu olivat molemmat luopuneet asunnoistaan. Elli Suutari saa asua omassa asunnossaan enää puolitoista viikkoa.

– En tiedä, minne menen. Lähden kaverien nurkkiin pyörimään. On aika stressaavaa hakea vuokra-asuntoa, kun on tämä korona, Suutari sanoo.

Vuokranantajat lähettävät kuvia ja videoita asunnoista, mutta niitä on hankala päästä katsomaan paikan päälle. Maria Muilulla tilanne on vähän helpompi, hän ehti perua alivuokralaisen tulon.

Timi Kärki toivoo, että pääsee vielä palaamaan takaisin vaihtoon. Timi Kärki

Ouluun palattuaan Timi Kärki joutui kahden viikon karanteeniin, jonka hän viettää veljensä luona. Kärjen oma asunto on vuokrattuna eteenpäin, joten sinne hän ei voi palata. Myös kaverit ovat lupautuneet majoittamaan Kärkeä sinä aikana, jonka hän viettää Oulussa. Opintoja hän suorittaa nyt etänä.

Ilman kesätöitä

Elli Suutarin piti olla Japanissa koko vuosi ja Maria Muilun heinäkuun loppuun. He eivät kumpikaan tästä syystä hakeneet kesätöitä. Tämä vaikuttaa toimeentuloon.

Elli Suutari elättelee vielä toiveita, että pääsisi Japaniin syksyllä. Hänen piti olla siellä koko lukuvuosi.Jani Aarnio / Yle

Molemmat yrittävät nyt löytää töitä, vaikka useimmat kesätoimittajat on valittu. Muilu toivoo, että saa tehdä entistä enemmän työvuoroja nykyiseltä työnantajalta. Kevään aikana molemmat aikovat opiskella sen, mitä voivat kesken lukukauden.

– Yritän pysyä tyynenä ja se on onnistunutkin yllättävän hyvin. Omituisella tavalla tämä poikkeustilanne asettaa omat vaikeuteni mittakaavoihinsa. Etsin uutta asuntoa ja toimittajan töitä kesäksi. Olen valmis lähtemään minne päin Suomea tahansa, kunhan saan työskennellä uutisten ja kirjoittamisen parissa, Elli Suutari sanoo.

Sama ongelma myös maailmalla

Vaihto-oppilasvuoden peruuntuminen koskee opiskelijoita myös maailmalla. Koronasta on Muilun mukaan tulossa opiskelijoille sukupolvikokemus. Kaikki muistavat pitkään, millainen oli koronavuosi 2020.

Timi Kärki kertoo, että osa vaihto-opiskelijoista alkoi palata kotimaahansa viikko sitten. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset ja australialaiset poistuivat ensimmäisten joukossa. Sen sijaan italialaiset ja osa suomalaisista on Kärjen tietojen mukaan jäämässä Hollantiin.

– Italiassa tilanne on niin paha, etteivät he halua palata sinne, Kärki sanoo.

Kärki kertoo, että Hollannissa kadut ja yliopiston kampusalue ovat hiljentyneet, mutta opiskelijabileitä järjestetään nyt joka ilta.

– Täällä on vähän maailmanlopun meininki, kun juhlitaan ja jätetään jäähyväisiä.

Kärkeä paluu Suomeen harmittaa, sillä hän oli vasta ehtinyt saada arkensa Hollannissa rullaamaan ja saanut myös hyviä ystäviä, joille joutui nyt jättämään jäähyväiset.

Elli Suutarin ja Maria Muilun moni opiskelukaveri on nyt ulkomailla ja pohtii, miten päästä sieltä pois.

Muilu arvelee, että he pääsivät lopulta helpommalla, koska eivät ehtineet matkustaa.

– Nyt en tiedä, mitä menetin.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kannattaako suunnitella reissua kesälle, pääseekö kielikurssille, onnistuuko vaihtovuosi? Tämän tiedämme koronan vaikutuksista nyt

Ruka ja Pyhä sulkeutuvat – toimitusjohtaja: "Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole"

Kuusamon Ruka sulkee rinnekeskuksen viikon päästä lauantaina.

– Tämä oli yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä tehdä, mutta mitään muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Asiakkaiden ja meidän henkilökunnan turvallisuus ajaa nyt taloudellisen tuloksen edelle, Rukakeskuksen toimitusjohtaja Ville Aho kertoo.

Ahon mukaan sulkeminen on taloudellisesti lähes katastrofi sekä Rukalle että alueen muille yrityksille.

– Toki se on sitä myös meidän asiakkaillemme. Meillä on tuhansia asiakkaita, jotka olisivat halunneet tunturiin vielä tulla.

Rukakeskuksen laskelmien mukaan sulkeminen aiheuttaa sen, että noin viiden miljoonan euron myynti jää saamatta.

– Tulos painuu mahdollisesti pakkaselle. Päräjämme kyllä, mutta varmasti tämä tulee vaikuttamaan tulevaan kehitykseen.

Myös saman omistajan Pyhä sulkeutuu lauantaina.

Tähän juttuun päivitämme päivästä toiseen uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja ulkomailla.

Keskustele aiheesta 21.3.2020 kello 23:een saakka.

Etätyöläiset jatkavat hiihtelyä tunturissa, mökkiyrittäjä iloitsee uusista varauksista – ylilääkäri: "Kansalaisten olisi syytä miettiä omaa toimintaansa"

Ainakaan Lapin suurimmissa hiihtokeskuksissa ei voi puhua mistään koronaturismista, mutta toisaalta keskukset eivät myöskään ole tyhjentyneet ihmisistä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa osa on ihmetellyt sitä, miksi moni jatkaa lomailua ja miksi liikkumiseen ja vaikkapa ravintoloissa asioimiseen ei aseteta tiukempia rajoituksia.

Viranomaisten mukaan normaali toiminta voi jatkua niin kauan kuin määräykset sen sallivat.

Kansalaisia kehotetaan nyt tuntemaan vastuunsa ja harkitsemaan tarkasti, onko matkustaminen Lappiin tai mökille tässä tilanteessa järkevää. Tilanne on kiinnittänyt esimerkiksi yleisökokoontumiskiellon noudattamista valvovan Lapin poliisin huomiota.

Poliisipäällikkö Esa Heikkinen muistuttaa, että määräykset on annettu noudatettavaksi.

– On vähän hassu tilanne, että me puutumme kadulla yli kymmenen hengen kokoontumiseen, mutta aidan toisella puolella ulkoterassilla on tupa täynnä. Eihän se näin voi olla, Heikkinen sanoo.

Lapin aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen peräänkuuluttaa kansalaisten omaa vastuuta.

– Näin yksittäisenä virkamiehenä sanoisin, että kansalaisten olisi kyllä syytä miettiä omaa toimintaansa tässä tilanteessa.

Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvelee, että tiukempi liikkumisrajoitus noussee keskusteluun.

– En osaa sanoa mitä sille tehdään vai tehdäänkö mitään, mutta kyllä se varmasti keskusteluun nousee, Kumpulainen sanoo.

Monodisko suututti somekansaa, after ski suljettiin

Rinnekeskusten ravintoloiden pysyminen auki on aiheuttanut suuttumustakin, sillä yksittäisestä Itävallan ja Sveitsin rajalla sijaitsevasta viruksen epäillään levinneen satojen ihmisten mukana laajalle Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Levillä suurin after ski -paikka Vinkkari suljettiin torstaina. Myös monia muita ravintoloita on suljettu ja esimerkiksi Saariselällä ravintolat palvelevat enää paikallisia. Hiihtokeskusten mukaan yritykset seuraavat tarkoin viranomaisten ohjeita ja määräyksiä ja toimivat niiden mukaisesti.

Ainakin Levillä, Saariselällä ja Kuusamon Rukalla arkihavainto kertoo, että viruspelko ei ole missään nimessä tyhjentänyt paikkoja. Ulkomaalaisia matkailijoita on patisteltu kotimatkalle monin paikoin, mutta Visit Levi Oy:n toimitusjohtajan Yrjötapio Kivisaaren mukaan osa kotimaisista matkailijoista on ehkä jopa pidentänyt viipymäänsä.

– Yleiskuva on se, että varauksia perutaan. Mutta on myös niitä, jotka kertovat että nyt kun ollaan etätöissä niin tässähän voi jäädä hiihtelemään vähän pitemmäksikin aikaa.

Tosin samaan aikaan ainakin hiihtokeskusten somekanavissa on ruvettu myös kyselemään peruutuspaikkoja. Näin on myös nurmeslaisen kalastus- ja mökkiyrittäjä Jorma Roinisen yrityksessä. Hän iloitsee kevään tilauskirjojen täyttymisestä.

– Pariskunnat on alkaneet soittelemaan, että kun pitäisi olla Espanjassa tai Kanarialla, että olisiko meillä tilaa. Toinen ryhmä on sitten näitä, joilla on jo reput pakattuna Norjaan, mutta eivät sinne pääse, Roininen sanoo.

Hallitus ja viranomaiset peräävät harkintaa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) muistutti viimeksi torstaina aamulla, että hallituksen asettamien rajoitusten tarkoituksena on vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja tartuntojen leviämisen välttämiseksi.

– Tällä hetkellä ei ole otettu käyttöön liikkumista koskevia rajoituksia, mutta pitää huomioida se, että pienemmillä paikkakunnilla terveydenhuollon kapasiteetti ei ole sellainen kuin isommilla paikkakunnilla, Marin sanoi.

Esimerkiksi Lapissa turistikauteen on toki varauduttu myös terveyspalvelujen osalta. Aluehallintoylilääkäri Sari Kemppaisen mukaan nyt käynnissä oleva koronaviruspandemia on vielä hieman toinen juttu. Resurssien riittävyyteen vaikuttaa moni asia.

– Siihen vaikuttaa tietysti se, missä volyymissä epidemia Lapissa iskee ja älyävätkö ihmiset lähteä pois lomapaikoista, Kemppainen sanoo.

Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri Hanna Raittinen muistuttaa, että lääkärimäärä on suunniteltu ensisijaisesti alueen normaaliväestölle. Kuusamossa asuu vakituisesti noin 15 000 ihmistä, mutta talven matkailusesonkina, joka jatkuu edelleen, Ruka-Kuusamo -alueen väkimäärä kasvaa tuhansilla.

– Terveyskeskuksemme on paremmin varustettu verrattuna normaalikuntaan, meillä on esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys. Niillä skenaarioilla, joita olemme pohtineet väestön sairastuvuudesta, se tulee ylikuormittumaan, Raittinen sanoo.

Lue myös:

Ulkomaalaisia neuvotaan poistumaan, mutta kotimaisia turisteja riittää Lapin hiihtokeskuksissa jonoiksi asti

Suomi hiljeni alle viikossa – katso kuvat ennen ja jälkeen

Suomi on hiljentynyt koronavirusepidemian uhatessa. Tavallisesti vilkkaat kadut, kauppakeskukset ja vaikkapa ravintolat eri puolilla maata ovat nyt paljon tavallista tyhjempiä.

Kuvat näyttävät, kuinka monet paikat ovat autioituneet alle viikossa. Kuvasimme yleensä vilkkaita paikkoja eri puolilla maata samaan kellonaikaan perjantaina 13. maaliskuuta ja keskiviikkona 18. maaliskuuta.

Kuvissa vasemmalla on näkymä perjantaina ja oikealla näkymä keskiviikkona.

Kuopio Raisio Lappeenranta Jyväskylä

Hallituksen päätöksellä koulut toimivat pääosin etäopetuksessa ja julkisia kokoontumisia rajoitetaan. Myös ikäihmisille suositellaan karanteenin kaltaisia oloja. Moni työikäinen on siirtynyt etätöihin.

Tampere Oulu Rovaniemi Kajaani

Oulussa lievästi flunssaoireiset tervetulleita päiväkotiin, vielä eilen oli täyskielto – kuntien käytännöt ovat nyt kirjavia

Miten koronavirustilanne vaikuttaa arkeen perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia?

Päiväkotiin lapsen voi viedä riippumatta alasta, jolla vanhemmat työskentelevät. Mutta se, voiko lapsen viedä lievästi flunssaisena päiväkotiin ja missä kunnissa saa maksuhuojennuksia, vaihtelee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Anna-Marie Brisson mukaan kukaan ei voi yksiselitteisesti määrätä, mikä on oikein ja mikä väärin tämän hetken tilanteessa. Hänen mukaansa paikallisille viranomaisille jää aina jonkinlainen harkintavalta.

– Hallitus pyrkii vähentämään lähikontaktien määrää, joten totta kai olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni lapsi olisi pois päivähoidosta. Mikäli se ei ole mahdollista, on mentävä tilanteen mukaan.

Selvitimme muutamien kaupunkien käytäntöjä lasten päiväkotihoidosta koronatilanteen aikana.

Saako päiväkotiin tulla flunssassa?

Oulussa lievästi nuhaoireisia lapsia saa tuoda päivähoitoon normaali-influenssakauden ohjeistuksen mukaisesti. Kovassa kuumeessa ja flunssassa päiväkotiin ei ole tulemista.

Kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan eilen ohje oli tiukempi kuin nyt. Hän perustelee muuttunutta ohjeistusta sillä, että koronavirusepidemia ei ole vielä Oulun alueella ja alueen tartuntaketjut tunnetaan ainakin tällä hetkellä. Lisäksi tällä linjauksella pyritään turvaamaan terveydenhuollon henkilöstön työhön pääsy.

– Me tarkennamme ohjeita uudelleen hyvin herkällä kynnyksellä päivä päivältä tilannetta seuraten.

Mäkitalon mukaan ohjeistuksen on antanut Oulun sivistys- ja kulttuuritoimen johto terveydenhuollon asiantuntijoiden suosituksesta.

Esimerkiksi Lempäälässä luotetaan vanhempien arvioon oman lapsensa voinnista.

– Huoltajat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Jos lapsi on siinä kunnossa, että hän jaksaa olla päivän päivähoidossa, niin tervetuloa, Lempäälän kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Ritari sanoo.

Tampereenkasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että mikäli lapsella on alkava flunssa, on syytä pysyä kotona.

– Mutta jos nenä vuotaa jo neljättä viikkoa ja on enää nuhaa, joka on menossa ohi, voi lapsi tulla päiväkotiin.

Monessa kaupungissa päiväkotiin ei nyt saa tulla, jos on vähänkään flunssainen. Näin on linjattu esimerkiksi Lahdessa, Lappeenrannassa ja Imatralla.

Osa päiväkodeista yhdistää ryhmiä

Useissa päiväkodeissa lasten määrä on vähentynyt nyt huomattavasti.

Esimerkiksi Lempäälässä kunnallisissa päivähoidossa on normaalisti noin 1 000 lasta, nyt hoitolasten määrä on pudonnut 260:een. Lahdessa noin puolet hoitolapsista ovat poissa päiväkodeista. Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen arvion mukaan päiväkodeissa on paikalla vain noin 30 prosenttia tavallisesta lapsiluvusta.

Hoidossa on vähemmän lapsia myös muun muassa Helsingissä, Tampereella, Lappeenrannassa, Imatralla ja Kotkassa.

Maksuhuojennukset vaihtelevat kunnittain
  • Tampereella on tehty linjaus, että jos lasta ei tuo 18.3.–13.4 päiväkotiin, ei päivähoidosta peritä huhtikuun maksua.
  • Joensuussa perheet, jotka ilmoittavat 17.3–13.4. vähintään kahden viikon yhtäjaksoisesta poissaolosta, saavat ajalta täyden maksuhyvityksen.
  • Lappeenrannassa lasku puolittuu, mikäli lapsi on pois päiväkodista 18.3.–31.3.
  • Oulussa hoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos lapselle järjestyy hoito päivähoidon ulkopuolelta 13.4. saakka.
  • Imatralla ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä päivähoitomaksujen hyvityksistä, mutta asiaa valmistellaan.
  • Myös Kotkassa hoitomaksuihin on tulossa helpotuksia, jos lapset hoidetaan kotona.
  • Helsingissä maksuista ei ole vielä päätetty.
  • Hallitus suosittelee, ettei maksuja perittäisi tilanteissa, joissa lapsia hoidetaan kotona.

Osassa kunnissa on päätetty yhdistää päiväkotiryhmiä.

Sivistystoimen toimialajohtaja Tiina Granqvistin mukaan Lahdessa on runsaiden poissaolojen takia päiväkodeissa yhdistelty hoitoryhmiä. Myös Joensuussa keskitetään toimintoja, jotta varhaiskasvatuksen paikat ja henkilöstö riittäisivät epidemia-ajalle.

Ryhmiä yhdistetään myös Oulussa ja Lempäälässä.

Muun muassa Imatralla ja Helsingissä kaikki päiväkodit ovat ainakin toistaiseksi auki normaalisti.

– Tilannetta tarkastellaan koko ajan. Nyt on katsottu, että on hyvä, että yksiköt ovat auki, koska se vähentää paikalla olevien lasten määrää, Imatran varhaiskasvatuspalveluiden päällikkö Minna Leinonen perustelee.

– Päiväkodit ovat normaalisti auki. Emme keskitä, sillä nyt pitää välttää suuria joukkoja yhdessä, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjalainen.

Myöskään Tampereella ja Lappeenrannassa ryhmiä ei ole ainakaan vielä lähdetty yhdistämään.

Oman kuntasi päivitetyt tiedot päiväkotien käytännöistä löydät kuntasi nettisivuilta.

Keskustele aiheesta 19.3.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös: Kuka saa viedä lapsen kouluun, entä päiväkotiin? Katso lista kriittisten alojen ammateista

Useat koulut avaavat ruokalansa myös etäopetuksessa oleville lapsille – hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan

Ylen selvityskierroksen perusteella useat kunnat tarjoavat ruokaa etäopetuksessa oleville lapsille heidän omissa kouluissaan. Näin kertoivat toimivansa Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Pori, Espoo ja Turku.

Kotka, Kouvola, Pieksämäki, Savonlinna, ja Tampere eivät tarjoa ruokaa kotona opiskeleville oppilaille.

Hallitus linjasi keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää kouluruokailua kotona opiskeleville lapsille. Hallituksen mukaan tulevien viikkojen aikana kouluruokailuun ovat oikeutettuja vain ne lapset, jotka saavat lähiopetusta omassa koulussaan.

– Kunnat voivat kuitenkin oman harkinnan mukaan järjestää kouluruokailua myös muille lapsille, tämä ei ole kiellettyä, mutta kannustamme kuntia vahvaan harkintaan myös tässä suhteessa. Mikäli kunnat myös jatkossa järjestävät kouluruokailua kaikille, niin kasvaa tietenkin myös riski sille, että lasten lähikontaktien määrä pysyy suurena, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tällä hetkellä merkittävä osa kouluissa ruokailevista lapsista opiskelee kotona. Tämä on tilanne esimerkiksi Helsingissä Itäkeskuksen peruskoulussa, jossa suurin osa koulussa ruokailevista lapsista on etäopetuksessa.

– Noin 20 oppilasta on meillä lähiopetuksessa. Sen lisäksi meillä on käynyt noin viitisenkymmentä isompaa oppilasta ruokailemassa, kuten saavat käydä, rehtori Jutta-Riina Karhunen kertoo.

Espoossa kouluissa on annettu ruokaa myös etänä oleville koululaisille. Lisäksi siellä pohditaan myös muita ratkaisuja kouluruokailun järjestämiseksi kotona opiskeleville oppilaille.

– Haluamme tarjota kaikille koululaisille mahdollisuuden ruokailla päivisin vaarantamatta heidän terveyttään. Me emme voi kerätä heitä isoihin kokouksiin. Yksi vaihtoehto on jakaa ruokapusseja, jonka oppilas voi käydä hakemassa ja viedä heti kotiin, eikä jäädä seurustelemaan koululle, Espoon sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei tällä hetkellä ole tietoa siitä, kuinka moni suomalaislapsi saa tällä hetkellä lähiopetusta kouluissa.

– Kunnat vastaavat opetuksen järjestämisestä, eikä meillä ole reaaliaikaista tiedonkeruuta, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen sanoo.

Oulussa ruokaa tarjotaan ensisijaisesti lähiopetuksessa oleville oppilaille

Oulussa kouluruoka on tarjolla lähtäkohtaisesti niille oppilaille, jotka ovat koulussa. Kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että ruokaloissa ollaan kuitenkin varauduttu siihen, että kävijöitä voi olla enemmänkin.

– Ketään ei käännytetä pois, jos on kotona etäopetuksessa ja on tarve tulla koululle syömään.

Penttilän mukaan kaupunki selvittää parhaillaan, miten ruokaa voitaisiin jakaa etäopiskelussa oleville.

– Lämmin ateria on tärkeä, ja välttämättä kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta.

Oulussa on 22 000 perusopetuksen oppilasta, joista 400–500 opiskelee tällä hetkellä kouluissa.

Porissa etäopiskelevilta oppilailta pyydetään sitovia ilmoituksia ruokailuun

Koululaiset saavat Porissa ruokaa myös etäopetuksen aikana. He voivat käydä ruokailemassa päivittäin oman koulunsa tiloissa.

Oppilaiden vanhemmille tiistaina lähetetyssä Wilma-viestissä pyydettiin sitovia ilmoittautumisia ruokailijoilta. Ruokailuun ilmoittautuva oppilas sitoutui syömään koululla jokaisena arkipäivänä.

Lappeenrannassa etäopetuksessa olevat saavat halutessaan kouluruokaa, Kouvolassa ja Kotkassa ei

Lappeenranta tarjoaa koululounaan etäopetuksessa oleville oppilaille, jotka ovat sitä toivoneet. Yli 400 oppilaan huoltajat toivoivat koululounaan järjestämistä kotiinsa.

Kouvolassa ja Kotkassa kouluruokailua ei järjestetä koteihin. Vielä tiistaina iltapäivällä ei ollut vielä varmuutta siitä, missä kouluissa ruokailut järjestetään. Kaupunki todennäköisesti keskittää ruokailut tiettyihin kouluihin.

Kajaanissa kouluruokailu järjestetään alle 200 oppilaalle

Kajaanissa koulujen ja päiväkotien ruokailun järjestävä Kajaanin Mamselli tarjoaa tavallisesti ruoat 10 000 ihmiselle. Koulujen sulkeminen on tiputtanut määrät alle kahteen tuhanteen.

Kajaani ei keskitä ruokailuja erikseen, vaan ruoka viedään niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa on yhä lapsia. Kajaanissa koululaisia lähiopetuksessa on vajaa 200.

Mitä yli 70-vuotiaat ajattelevat siitä, etteivät he saisi tavata muita? Tarmo Polojärven suksi luistaa yhä: "Ladullahan virus ei tartu"

Kuusamolainen Tarmo Polojärvi, 75, astelee rivakasti paikallisen marketin pihalla. Kunto on hiihtoa harrastavalla miehellä hyvä.

Hän kertoo tiedostavansa tilanteen, ja että sosiaalisia kontakteja tulee nyt välttää.

– Mutta kaupassa pitää käydä, mies toteaa.

Hallitus antoi maanantaina toimintaohjeen, jonka mukaan yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa.

Polojärvi sanoo ennakoineensa koronaviruksen läsnäolon jo ennen maanantain hallituksen uusia määräyksiä ja suosituksia.

– Olin menossa itärajan taakse Venäjän Kalevalaan hiihtotapahtumaan sunnuntaiksi, mutta ilmoitin, että en tule. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka olisin viruksen kantaja. Sain venäläisiltä tapahtumanjärjestäjiltä sympaattista palautetta vakavasta suhtautumisestani asiaan, Polojärvi myhäilee.

Hamstrata ei ole tarvinnut. Maitoa on nyt sen verran, että kaupassa ei tarvitse käydä ennen perjantaina. Mies luottaa, että ruokaa riittää ja huoltovarmuus toimii.

75-vuotiaan arki jatkuu melko normaalisti poikkeusoloista huolimatta.

– Ei minulla nykyisin paljon kyläilykontakteja ole. Käyn hiihtelemässä silloin, kun huvittaa. Ladullahan virus ei tartu, Tarmo Polojärvi uskoo.

Epätietoisuus kalvaa monia vanhuksia

Kauko Läheniemi saapuu Turun Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen pihaan pyörällä kauppareissulta. Mukana on pari muovikassia.

Vuonna 1940 syntynyt Läheniemi kertoo, että pääsee vielä liikkumaan yksin kauppaan. Jalat ovat sen verran hyvässä kunnossa.

Kauko Läheniemi kertoo, että vanhusten kesken on vielä paljon epätietoisuutta, kuinka nyt tulisi toimia.Minna Rosvall / Yle

Läheniemi kertoo, että vanhusten keskuudessa on epätietoisuutta, miten toimia poikkeusoloissa.

– Meitä on 400–500 asukasta. On hämmentyneitä puheita, vähän hiljaisina istumme huoneissamme. Suuri osa lehdistä on korjattu aulasta pois tautien tarttumisvaaran vuoksi, kertoo Läheniemi.

Tavallisesti Läheniemi käy syömässä hyvinvointikeskuksen ruokalassa, joka on ollut suljettuna maanantaista lähtien. Läheniemi on valmis hankkimaan kotiin tuotavia annoksia, jos niitä on tarjolla.

– Kyllä eläke on sitä varten, että sillä maksetaan annokset ja ruuat.

Läheniemi on jo sanonut sukulaisilleen, että käymään ei tarvitse tulla lähiaikoina. Vieraita oli viimeksi viikonloppuna.

Pihalle saapuu myös kohta 70 vuotta täyttävä Harri Riikonen. Hän asuu yksin lähellä luhtitaloissa, mutta tulee Lehmusvalkaman pyykkituvasta, jota saa käyttää. Hän on tyytyväinen, että iäkkäitä suojellaan kontakteilta.

– Totta kai se on hyvä asia, kun kaikenlaisia tauteja on liikkeellä. Olen riskiryhmää. Minulla on diabetes, kertoo Riikonen.

Riskiryhmään kuuluva Harri Riikonen käy kaupassa kintaat kädessä.Minna Rosvall / Yle

Hän uskaltaa yhä käydä kaupassa.

– Kintaat kädessä, kun menen sisälle, ei tule tartuntaa, kertoo Riikonen ja viittaa hansikkaisiinsa.

Sinikka Virtanen, 73: "Olen yksinäinen ihminen"

Toisilla iäkkäillä on edessään vaikeat ajat. Sinikka Virtanen, 73, asuu yksin Helsingin Tapanilassa ilman nettiä. Kotihoito käy kerran viikossa.

– Olen yksinäinen ihminen. Minulla ei ole yhtään lähiomaisia tai ystäviä. En pysty yksin käymään kaupassa.

Hän on epäileväinen, miten kotihoidon resurssit riittävät poikkeustilanteessa, kun jo aiemmin oli hankalaa.

– Ymmärrän, että kotihoidolla ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. Enhän minä heille ole vihainen vaan tähän systeemiin.

Vinkkilista: mitä minä voin tehdä ikäihmisten hyväksi?

Soita puhelimella ja kysele kuulumisia vaikka päivittäin.

Anna aikaasi ja kuuntele huolet ja murheet kiireettä.

Pudota postikortti tai lappu lähellä asuvan iäkkään tuttavasi postilaatikkoon ja kerro, että olet apuna tarvittaessa. Laita viestiin mukaan myös puhelinnumerosi.

Lainaa ikäihmiselle omia kirjojasi, lehtiä ja elokuvia. Mutta vain, jos olet itse terve.

Etäällä asuvalle läheiselle voi tilata ruokaa kotiinkuljetuksena verkkokaupan kautta.

Soita kuvapuhelu, jos mahdollista. Kuvapuhelun kautta voit näyttää, mitä elämääsi kuuluu, mitä lapsenlapset puuhaavat ja lemmikit touhuavat.

Lähde: Vanhustyön keskusliitto

Leena Pessin, 70, onni on lähellä asuva sisko

Leena Pessi ei kuulunut riskiryhmään vielä viime kuussa. Juuri 70 täyttänyt Pessi ottaa ohjeen välttää fyysistä kontaktia tosissaan muttei ole huolissaan.

Seitsemän vuotta eläkkeellä ollut riskiryhmäläinen on entinen Riihimäen terveyskeskuksen hoitaja.

– Käsienpesu on vanhassa muistissa, kotoaan Hausjärven Ryttylästä tavoitettu Pessi kertoo.

Muutama vuosi sitten leskeksi jääneen Pessin onni on vain kilometrin päässä asuva sisko, joka on myös yli 70-vuotias. Leena Pessi leipoi maanantaina korvapuusteja, ja sisko polkaisi pyörällään hakemaan pussillisen.

– Olemme yhdessä kaksi aika vauhdikasta mummoa, Pessi nauraa.

Lapsiin ja lastenlapsiin hän on nyt vain puhelinyhteydessä tartuntariskin pienentämiseksi.

Ostoksilla Pessi käy normaalisti puoliltapäivin, kun lähikaupassa on väljää. Hamstraamaan hän ei ole ruvennut. Tärkein, eli kahvi, ei kuitenkaan saa päästä loppumaan.

Facebookin selailu ja päivitysten kommentointi ovat kotona ”hyvää terapiaa”, Pessi kertoo. Joutessaan hän on myös palannut menneeseen aikaan.

– Kaivoin vanhoja sodanajan kirjeitä. Vetelistä Pohjanmaalta kotoisin oleva isäni lähetti niitä äidilleen vajaat 80 vuotta sitten. Kovat olivat ajat silloinkin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Muutokset astuvat voimaan: Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila sulkee koulut tänään, rajat kiinni torstaina

Tähän Suomen hallitus perustaa ratkaisunsa: Huhtikuun lopulla jopa 6 000 suomalaista voi olla sairaalassa koronan takia

Professori: Koronaepidemia kestää Suomessa ainakin kesään, mutta ilmassa on vielä kaksi kysymysmerkkiä

Näin Suomi opettelee käymään kotikoulua – opettaja: "Tunnelmat ovat aika sekavat"

Etäopetukseen siirtyminen on monelle uusi ja iso askel. Mutta jo nyt on huomattu, kuinka esimerkiksi etätyön ja kotikoulun pyörittäminen samanaikaisesti on mahdollista.

Oululaisessa Oja-Leikaan perheessä etäopetusarkea päätettiin kokeilla jo etukenossa. Kun monen muun perheen lapset vielä menivät kouluun maanantaina, jäivät neljäsluokkalainen Martta Leikas ja kuudesluokkalainen Hertta Leikas koulukirjoineen kotiin.

– Ihan kivaa on ollut ja läksyjen teko on sujunut hyvin, äidilleen Mirkka Oja-Leikakselle matematiikan tehtäväkirjaa tarkistettavaksi ojentava Martta kertoo.

4-luokkalainen Martta suunnitteli listan siitä, mitä ajanvietettä perheen kanssa voi harrastaa nyt, kun liikkumista pitää rajata.Marko Väänänen / Yle

Mirkka Oja-Leikaan mukaan suurin syy etäopetuksen aikaiseen aloitukseen oli se, että he halusivat suojella niin lapsiaan kuin ylipäätään riskiryhmiin kuuluvia koronan mahdolliselta leviämiseltä.

– Työmme onnistuvat myös hyvin etänä, joten sen suurempia esteitä kotikoulun aloittamiselle ei ollut.

Yliopistossa muun muassa koulutuksen kehittämistehtävissä työtään tekevä Mirkka kertoo, että käytännössä hänen tarvitsi hakea työpaikaltaan vain läppärinsä, työkännykkänsä ja kuulokkeensa, ja hän oli valmis kotia jäämiseen.

Perheen isän Antti Leikaksen viestintäalan työ on lähtöjään jo hyvin etätyökeskeistä, joten kotiin jääminen kävi luonnostaan.

Monissa suomalaisperheissä opetellaan nyt elämään korona-arkea. Vain yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien alakouluikäiset lapset jatkavat lähiopetuksessa. Lisäksi lähiopetusta järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille.

Huolta toisten arjesta

Vaikka etäopetusarki on käynnistynyt Oja-Leikaan perheessä hyvin, on mukana myös hämmennyksen ja huolen tunteita.

Mirkka Oja-Leikas kertoo olevansa huolissaan niiden perheiden puolesta, joissa etätyö ei ole mahdollista. Antti Leikas puolestaan miettii, tekikö hallitus päätöksen koulujen sulkemisesta ajoissa.

– Eilenhän moni meni kouluun tavallaan turhaan, ja riski altistumiseen kasvoi. Toisaalta hyvä, että hallitus nyt kuitenkin päätöksensä teki, se selkeyttää tilannetta.

Hertta Leikas lukee reippaasti espanjan kielen oppikirjaa, mutta ihmettelee hänkin maailman menoa.

– Tuntuu kuin me oltaisiin elokuvassa, hän tuumaa, sulkee kirjan ja lähtee hetkeksi pikkusiskonsa kanssa välitunnille kotipihalle.

Nyt kaivataan omatoimisuutta

Ahmon koulun pihamaa Siilinjärvellä oli tiistaiaamuna hiljainen. Oppilaista valta-osa oli jäänyt kotiin, vaikka etäopetukseen siirrytään varsinaisesti vasta keskiviikkona.

Siiri Pitkänen uskoo, että tästäkin selvitään, vaikka monella tulee olemaan hankalaa kotikoulussa.Sami Takkinen / Yle

9. luokkalainen Siiri Pitkänen tuli kouluun todetakseen, ettei sieltä kavereita juuri löytynyt.

– En jaksanut jäädä kotiin, kun kumminkin joutuu kuukauden siellä olemaan. On jotain tekemistä edes yhden päivän ajan. Veikkaan, että monella tulee olemaan hankaluuksia, mutta kun jaksaa keskittyä, pärjää ihan hyvin, miettii Pitkänen.

Eveliina Hyväristä askarruttaa, oppiiko kaiken oikein.Sami Takkinen / Yle

Eveliina Hyvärinen harmitteli yläasteen viimeisen lukuvuoden poikkeuksellista päätöstä, mutta opiskelu onnistuu etänäkin.

– Tietokone on kotona, että pystyn tekemään annetut tehtävät. Pelottaa se, että opin asiat väärin, eikä saa normaalisti koulussa annettavaa opetusta, pohtii Hyvärinen.

Rehtori Heikki Pulkkinen rauhoittelee, että oppia tullaan jakamaan entiseen malliin – välineet vain ovat toiset.

– Nyt jaetaan oppilaille tietokoneita kotikäyttöön. Heti kun oppilaat ovat kuitanneet koneen, näyttävät lähtevän kotiin. Ihan hyvä ratkaisu näin.

Rehtori Heikki Pulkkinen ei muista vastaavaa työuraltaan, mutta eipä muista muutkaan.Sami Takkinen / Yle

Valmistautuminen poikkeusoloihin on aloitettu Siilinjärvelläkin jo viime viikolla.

– Perjantaina aloitettiin ja maanantaina pidettiin poikkeuksellisen lyhyt koulupäivä. Opettajat suunnittelivat opetusta etänä, pika-aikataulu sinänsä, valottaa Heikki Pulkkinen.

Vastaavassa tilanteessa ei olla oltu moneen sukupolveen, miettii historian ja yhteiskuntaopin opettaja Johanna Taskinen. Palasteltavaa riittää itse kullakin.

– Onhan tämä erikoinen tilanne. Se hyvä puoli siinä on, että oppilaiden pitää jäsennellä opiskeluaan ja huomata, että nyt pitäisi toimia omatoimisesti. Tietenkin täytyy tunnistaa, paljonko tarvitsee apua, rohkaisua ja vuorovaikutusta.

Johanna Taskisen opetusta oli luokassa seuraamassa vajaa kourallinen oppilaita tiistaina.Sami Takkinen / Yle

Vaikka iso osa näytöistä on jo annettu, tulee poikkeuksellisella lukuvuoden lopulla olemaan vaikutuksensa.

Rehtori Heikki Pulkkinen kuitenkin luottaa siihen, että töitä tehdään oma tulevaisuus mielessä pitäen eikä lorvailla lomatyylillä.

– Perusopetuksen päättötodistukset saadaan annettua ja reilut numerot on tulossa, ei huolta! Yläkouluikäiset oppilaat pystyvät tekemään töitä myös etänä, ja opettajilla on ammattitaitoa ohjeistaa, sanoo Pulkkinen.

Oppia tulevaisuuteen tästäkin

Tilanne on todella poikkeuksellinen, toteaa luokanopettaja Henna Pohjavirta Haarlan koulusta Turusta.

– Tunnelmat on aika sekavat vielä tässä vaiheessa. Ei tunnu oikein todelliselta, huokaisee Pohjavirta.

Valtiojohdon linjaukset kuitenkin selkeyttävät tilannetta. Opinahjoissa on eletty pitkään epätietoisuuden vallassa, ja tunnelmat ovat olleet odottavat.

Alakoulun puolella ei Haarlassakaan ole juuri kokemusta etäopetuksesta. Palveluita tarjoavilta yrityksiltä tuli tiistaina runsaasti tarjouksia. Osa on luvannut niitä ilmaiseksi.

Hälinä on hiljentynyt koulujen käytäviltä koko Suomessa.Sami Takkinen / Yle

Henna Pohjavirta arvelee, että alakoulun opettajat tulevat viestimään pitkälti Wilman kautta. Hän odottaa ohjeistuksia lähipäivinä.

Wilma tuleekin olemaan kovilla yhtäaikaisen käyttäjätulvan kanssa.

– Tämä on kaikille uusi tilanne, mutta uskon, että tästä selvitään. Opimme paljon tulevaisuuden kannalta esimerkiksi, millaisia etäopetusjärjestelmiä on hyvä olla käytössä, miettii Pohjavirta.

Lukuvuosi on onneksi jo pitkällä ja koulua jäljellä enää muutama kuukausi.

– En usko, että mitään radikaalia oppimisen kannalta pääsee tapahtumaan. Ja kyllähän koulutasolla taataan oppiminen ykkös–kolmosluokkalaisille, jos tarve näin vaatii, viestittää Henna Pohjavirta huolestuneille vanhemmille.

Etäkoulu sopii toisille, toisille ei

Ensimmäisestä päivästä selvittiin kunnialla, toteaa helsinkiläinen perheenäiti Elina Turunen. Tehtävien käydessä hankalammiksi voi toki tulla tarvetta apuopettajalle.

– Aamupalan jälkeen teimme koulutehtäviä ja sitten oli hiukan peliaikaa. Olemme käyneet ulkona ja kohta tiedossa on lisää koulutehtäviä.

Turusella on kaksi kouluikäistä ja yksi päiväkoti-ikäinen lapsi. Kouluikäisten etäkoulu toimii tietokoneen välityksellä, mutta äiti on saanut välistä toimia opettajana omien etätöiden lomassa.

Porilaisen ekaluokkalaisen Eetun yksinhuoltajaäiti, Elina Laiho ei puolestaan voi ottaa lastaan kotiopetukseen, vaikka haluaisi.

Laiho työskentelee sairaanhoitajana Satasairaalassa, Porissa. Hallitus linjasi, että terveydenhoitohenkilökunta voidaan käytännössä velvoittaa tulemaan töihin.

– Poika on pakko laittaa kouluun. Meillä ei ole täällä turvaverkkoa, suurin osa sukulaisistakin asuu muualla. Ne, jotka asuvat täällä, ovat itsekin töissä, Elina Laiho sanoo.

Koulujen lounaskäytännöt vaihtelevat

Koulujen siirtyminen pääosin etäopetukseen aiheuttaa järjestelyjä myös kouluruokailussa.

Esimerkiksi Porissa koululaiset saavat ruokaa myös etäopetuksen aikana. Ennakkoon ilmoittautuneet oppilaat voivat käydä ruokailemassa päivittäin oman koulunsa tiloissa, mutta lähikontaktit pyritään pitämään minimissä.

Lappeenrannan Kimpisen koulukeskuksen ruokalassa oli vielä tiistaina paljon ruokailijoita.Mikko Savolainen / Yle

Myös Lappeenranta tarjoaa kouluruoan lähiopetuksessa oleville sekä niille etäopetuksessa oleville, jotka ruokailua ovat toivoneet.

Kaupunki kysyi tiistaina huoltajilta, kuinka moni etäopetuksessa oleva oppilas osallistuu kouluruokailuun.

Lappeenrannan Kimpisen koulussa 7. luokkaa käyvä Aada Jäppinen lounasti vielä tiistaina koululla. Jäppinen siirtyy keskiviikkona etäopetukseen, jolloin koululla syöminen jää tauolle.

– Kotona on parempaa ruokaa, naurahtaa Jäppinen.

Kimpisen lukion 2. vuosikurssilla oleva Emilia Peltoniemi aikoo myös jättää kouluruokailut väliin.

– Minulla on noin kuusi kilometriä kouluun ja kuljen bussilla, joten voi olla, että jään kotiin syömään, Peltoniemi sanoo.

Osa kaupungeista tarjoaa kouluruokaa vain lähiopetuksessa oleville

Osa kaupungeista vetää kouluruokailun järjestämisessä tiukempaa linjaa eli lounas tarjotaan vain lähiopetuksessa oleville. Näin tekevät esimerkiksi Tampere, Kokkola ja Kouvola.

Kotkan kaupunki odotti tiistaina iltapäivällä Opetushallituksen tarkempaa ohjeistusta, mutta opetustoimenjohtaja Jukka Tanskan mukaan kouluruokailua ei todennäköisesti järjestetä etäopetuksessa oleville oppilaille.

– Lähiopetukseen osallistuville ruokailu järjestetään omalla koululla, Tanska sanoo.

Myöskään Kannus ei ollut iltapäivään mennessä tehnyt päätös ruokailun järjestämisestä. Lähtökohta on, että lounas tarjotaan vain lähiopetuksessa oleville. Näitä oppilaita on Kannuksessa kymmenkunta.

Moni kaupunki odotti tiistaina Opetushallituksen ohjeistusta koululounaasta.

Wilmaa, WhatsAppia ja Meetsiä – lukujärjestys Lohjalla

Koulupäivä alkaa joka arkiaamu tasan kello 9.00. Jokainen oppilas velvoitetaan olemaan tuolloin koneen äärellä ja avaamaan Wilma.

Wilmassa lähetetään jokaiselle oppilaalle viesti, jossa on linkki virtuaaliseen Google Meets -huoneeseen.

Opettaja käy läpi päivän aiheet ja pitää opetustuokiot päivän aikana opiskeltavista asioista. Opetuksen seuraaminen on jokaisen oppilaan vastuulla.

Opetuksen jälkeen oppilaat saavat päivän tehtävät, jotka tulee olla tehtynä kello 14.00 mennessä. Koulupäivän laskennallinen pituus on siis joka päivä 5 tuntia.

Töiden palautus on tehtävästä riippuen joko Google Classroomissa tai valokuvana WhatsAppilla. Oppilas kuvaa esimerkiksi tekemänsä matematiikan tehtävän ja lähettää sen yksityisviestinä opettajalle.

Taito-ja taideaineiden sisällöistä saatetaan joustaa etäopetuksen aikana. Keskittyminen on enemmän lukuaineissa.

Lue lisää:

Tarvitsetko koululaisellesi hoitajan? Monet hoitajavälityspalvelut toimivat normaalisti

Katja-Marika Mäkinen on opettanut viisi vuotta Rasmusta kotona – nyt he kertovat muillekin, miten siitä selviää: 6 testattua vinkkiä!

Suomi valmistautuu koulujen etäopetukseen, miten arki järjestyy helsinkiläisessä lapsiperheessä? Äiti: päivä kerrallaan edetään

Etäopetus tuo mukanaan huolen eriarvoisuudesta – opetusministeri: "Koulu voi olla jollekin ainoa paikka, jossa saa lämpimän aterian"

Kuka saa viedä lapsen kouluun, entä päiväkotiin? Katso lista kriittisten alojen ammateista

Reetta Rädyn kolumni: Korona paljastaa, miten maailma toimii: viruskin on ihmistä fiksumpi

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Ensin peruttiin kutosten luokkaretki Tukholmaan. Sitten koko Suomi meni kiinni. Mummi on eristyksessä Nizzassa. Esan konferenssi Australiassa on peruttu, Salot eivät lähde Ateenaan, Riitta ei pääse Peruun, Jannelta jää väliin Novgorod, Anu ei pääse kotiinsa Prahaan, ja nyt myös suvun pääsiäinen Kuusamossa on peruttu. Kaverin lapset olivat Suomessa korona-turvassa mutta heidän piti päästä vanhempien luokse Kiinaan, etteivät lapset ja vanhemmat jää rajojen sulkemisen takia eri maihin.

Tämä tiedetään: olemme koko ajan liikkeellä. Tämäkin tiedetään, ainakin teoriassa: olemme keskinäisriippuvaisia, olemassa vain suhteessa toisiimme, yhdistetyt monimutkaisilla ketjuilla, jotka eivät tosiaan noudattele maantieteellisiä rajoja.

Olemme kuin virukset. Emme pysähdy rajoille, levittelemme lonkeroitamme maanosasta toiseen.

Vasta kun pala rakennetta romahtaa tai ketju katkeaa, rakennelma muuttuu näkyväksi.

Korona tekee näkyväksi sen, mitä globalisaatio ja keskinäisriippuvuus tarkoittavat. Ilman koronaa emme näe, miten sidoksissa olemme muuhun maailmaan: taloudellisesti, sosiaalisesti, henkisesti, fyysisesti. Meidän rahamme ja rakkautemme ovat levällään maailmalla.

Kriisit tuovat valoon sen, miten maailma toimii myös arjessa. Kun kaikki on hyvin, rakenteet eivät näy. Vasta kun pala rakennetta romahtaa tai ketju katkeaa, rakennelma muuttuu näkyväksi.

Kriisi nostaa esiin senkin tosiasian, että ei ihminen ole luomakunnan kruunu. Viruskin on meitä fiksumpi.

Kun finanssikriisi romahti niskaan 2008, työmme uutistoimituksessa oli kertoa lukijoille, mitä tästä seuraa. Omalla kohdallani tämä tarkoitti, että ensin piti käsittää, mikä on finanssikriisi. Istuin taloustoimittajan vieressä. Hän selitti, millaisten vaiheiden kautta finanssikriisi etenee kohti julkisen talouden kriisiä eli meitä jokaista.

Ketjussa oli kysymysmerkkejä, sillä epävarmuustekijöitä oli paljon. Mutta se selvisi nopeasti, että käytännössä kävimme läpi sitä, miten maailmantalous noin ylipäätään toimii. Kriisi teki näkyväksi mekanismit, jotka eivät tavallisesti näkyneet meille, jotka emme ole makrotalouden asiantuntijoita. Kun systeemi meni rikki, siihen syttyi valot.

Sama logiikka toimii lähes kaikkialla. Kun päiväkoti pannaan kiinni, sen merkitys näkyy niillekin, joilla ei ole lapsia: mihin laitetaan hoitoalan työntekijöiden lapset? Kun konsertti perutaan, käy ilmi, ettei se ole vain viihdettä minulle, vaan bändin, tapahtumapaikan pitäjän, äänentoistosta huolehtivan ja kaljaa myyvän elinkeino. Kun jalkapallo, kuoro, musiikkiteatteri, bänditreenit, protu-leirit ja tanssitunnit loppuvat ja koulua käydään etänä, tajuan, mikä määrä kasvattajia lapsillani on elämässään joka päivä.

Keskinäiset sidoksemme muuttuvat näkyviksi. Yhteiskuntajärjestelmien erot tulevat esiin. Työntekijöiden erilaiset statukset paljastuvat. Käy ilmi, mistä haemme turvaa, kun pelottaa. Suomen passinhaltijalle käy nyt pitkästä aikaa ilmi, että raja on raja.

Kriisi paljastaa myös tapamme kohdata poikkeustila. Yksi panikoituu, toinen alkaa oman elämänsä koronatohtoriksi. On niitä, jotka uskovat, että kaikkeen maailmassa on jokin viranomaisratkaisu: avi, valmiuslaki, hallituksen päätös. Ja sitten on niitä, jotka perustavat Facebookiin Yrittäjien ja taitelijoiden koronatuki -palvelun tai alkavat auttaa lähimmäisiä: ”Autollisena perusterveenä ihmisenä olen käytettävissä, jos lähi- / somepiirissäni on ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ruoan ja lääkkeiden haussa.”

Tämänkin tiedämme: Mitä tahansa voi tapahtua milloin vain. Kaikki voi muuttua hetkessä. Kaiken ennustamattomuus oli läsnä myös ennen koronaa – se ei vain näkynyt, paitsi kaikille niille, joiden arkeen se oli hyökännyt puun takaa ja pysäyttänyt kaiken.

Kaikkea ei voi hallita.

Kriisi tekee haavoittuvuutemme näkyväksi.

Varsinkin meille, jotka kasvoimme lisääntyvien mahdollisuuksien, avautuvien ovien ja halventuvien lentojen maailmassa, rajoitukset voivat olla vaikeita.

Kymmenen vuotta sitten minäkin itkin tuhkapilveä, joka muutti vappusuunnitelmani. Miten viattomalta tuo aika näyttää nyt. Pelkkiä peruttuja lentoja, tuhkaa taivaalla. Olisinpa tajunnut, että piilossa oleva maailman mekanismi ei ole se, että vapaus, avoimuus, mahdollisuudet itsestään lisääntyvät koko ajan.

Kriisi tekee näkyväksi elämän perusluonteen. Olemme toisissamme kiinni. Kaikkea ei voi hallita. Mitä tahansa voi tapahtua milloin vain.

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä, joka tapaa sukua Whatsappissa.

Aiheesta voi keskustella 19.3. klo 23.00 asti.

Sivut