Uutiset YLE Oulu

Heidi Ahola sai korkeakoulun avoimessa väylässä parhaat mahdolliset arvosanat – jäi silti ilman opiskelupaikkaa: "Tuntuu epäoikeudenmukaiselta"

22-vuotias Heidi Ahola opiskeli Oulun yliopiston avoimessa väylässä logopediaa syksystä 2019 kevääseen 2020. Tuona aikana hän suoritti väylähakua varten vaadittavat logopedian perusopinnot, mutta haaveissa oli saada varsinainen opiskelupaikka Oulun yliopistossa.

Ahola haki opiskelemaan logopediaa jo viime vuonna, mutta ei saanut silloin opiskelupaikkaa. Hän oli siis tänä keväänä edelleen ensikertalainen hakija.

Avoimessa haussa logopedian tutkintopaikan saamiseksi vaaditaan muun muassa suomalaisessa korkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa vähintään keskiarvolla 4 suoritetut logopedian perusopinnot.

Perusopintoihin kuuluu yhteensä viisi opintokokonaisuutta, joista Ahola kertoo saaneensa keskiarvoksi 5 eli parhaan mahdollisen arvosanan. Aholan mukaan hän sai parhaimman arvosanan myös kaikista kurssin aikana suoritetuista osatehtävistä ja tenteistä. Mahdollisuudet päästä tutkinto-opiskelijaksi vaikuttivat hyviltä.

Hakutulosten tultua julki Ahola sai kuitenkin ikäväkseen todeta, että hän jäi ensimmäiselle varasijalle.

– Kun sain tietää varasijasta, päätin soittaa yliopistolle ja kysyä tilanteesta. Minulle kerrottiin, että yhteensä 13 henkilöä oli saanut kurssista keskiarvoksi viitosen. Näistä oli sitten kymmenelle arvottu tutkintopaikka.

Arpa siis ratkaisi, ettei opiskelupaikka Heidi Aholalle auennut.

Valintakriteerit ilmoitetaan etukäteen

Oulun yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman sivulla Opintopolku-palvelussa valintakriteereistä kerrotaan, että avoimen väylän kautta opiskelijoita valitaan yhteensä kymmenen, joista ensikertalaisille on varattu yhteensä kuusi paikkaa.

Hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen opintopisteillä painotetun perusopintojen keskiarvon perusteella. Jos valittavien kiintiö ylittyy tasapistetilanteessa, järjestelmä eli Opintopolku arpoo tasapistesijalla olevien järjestyksen.

– Tasapistetilanteen arvonta on melko tyypillinen monissakin valintaperusteissa. Se on tietysti aika raaka. Joissain kohteissa on useampia tasapistesääntojä tai muita valintakriteerejä, kommentoi Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius.

Valintaperusteet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta

Heidi Aholan mukaan hän oli tietoinen opintopolussa ilmoitetuista valintaperusteista, ja aiheesta oli puhetta myös avoimen yliopiston kurssilla.

– Siellä mietittiin, että aiotaanko sisäänpääsijät arpoa vai ei. Tuntui, että kurssilla oli todella kova kilpailu siitä, kuka opiskelemaan sitten pääsee.

Valinnasta ulos jäänyt Ahola on sitä mieltä, että pelkkä keskiarvo ei kuitenkaan määritä todellista paremmuusjärjestystä ja kokee sen perusteella tehtävän arvonnan epäoikeudenmukaiseksi.

– Kurssiarvosana rakentui monista pienemmistä tehtävistä. Olin itse saanut kaikista arvosanan 5, mutta tiedän, että sisään on päässyt sellaisia, joilla on voinut olla arvosanoja 4 ja 5, mutta keskiarvoksi tullut 5. Lopuksi on katsottu vain kurssin yhteiskeskiarvot, joista arvonnat on tehty.

Aholan mukaan valintaperusteet olisivat oikeudenmukaisempia, jos yliopisto esimerkiksi hajauttaisi opiskelijoiden arvosanat pienempiin osapisteisiin sekä tarkastelisi niitä ja tenttipisteitä tenttiarvosanan sijaan. Vaihtoehtoisesti Ahola ehdottaa myös parhaiten menestyneiden opiskelijoiden haastatteluja yhdeksi valintatavaksi.

– Arvosanojen välille olisi voitu saada näin lisää hajontaa, ja opiskelijat olisi voitu asettaa tarkemmin paremmuusjärjestykseen. Tenttiarvosanan sisään voi mahtua hyvin monta pistettä, Ahola sanoo.

Hyvistä on vaikea valita

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan arvosanojen hajauttaminen sekä tenttiarvosanojen tarkastelu olisivat teoriassa mahdollisia valintatapoja, mutta niihinkin liittyy hankaluutensa.

– Nämä olisivat mahdollisia, mikäli sisäänottoon kelpaisi vain Oulun yliopistossa tehdyt opinnot. Haussa huomioidaan kaikki suomalaisissa korkeakouluissa tehdyt opinnot ja kaikissa korkeakouluissa perusopinnot ovat vähän erilaisia, joten on vaikea löytää arvosanan lisäksi muuta yhteistä.

Aiemmin ilmoitettuja valintaperusteita ei Sareniuksen mukaan voi myöskään enää myöhemmin kesken hakuajan muuttaa. Sareniuksen mukaan voi kuitenkin olla mahdollista, että valintaperusteisiin tehdään muutoksia seuraaville vuosille.

– Valintaperusteita parannetaan aina edellisen vuoden oppiman perusteella, eli mikäli ongelmia ilmaantuu, pyritään niitä parantamaan.

Sareniuksen mukaan aihetta ja vaihtoehtoisia yliopistojen yhteisiä valintaperusteita on pohdittu. Arvosanoihin perustuvia valintakriteerejä vaikeuttaa kuitenkin myös alalla vallitseva kilpailu ja opiskelijoiden motivoituneisuus.

– Logopedia on ala, jossa opiskelija suorittavat usein opinnot hyvin arvosanoin. Se on tietenkin sellainen asia, jota täytyy vielä miettiä.

Päätöksestä oikaisupyyntö

Mikäli hakija ei ole tyytyväinen opiskelijavalinnan tulokseen, on siitä mahdollista tehdä oikaisupyyntö korkeakoulun tutkintolautakunnille. Ahola päätti tehdä omasta tilanteestaan oikaisupyynnön Oulun yliopistolle.

Oikaisupyynnön saadessaan tiedekunta pyytää valintakokeiden tarkistajilta vastineet, jotka käsitellään tiedekunnassa. Tiedekunnan valintatoimikunta käsittelee vastineet ja tekee esityksen tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön aiheellisuudesta tai aiheettomuudesta.

Lopulta tutkintolautakunta käsittelee vastineet ja tekee päätöksen oikaisupyynnöstä. Mikäli oikaisupyynnön myötä päätökseen tulee muutoksia, voidaan opiskelijalle myöntää opiskelupaikka.

– Jos tutkintolautakunta katsoo, että valintaperusteluita ei olla noudatettu, voidaan opiskelijalle tarjota opiskelupaikka, Sarenius sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että tämänkaltaisessa tapauksessa ilmenee virhettä, vaikkakin myöntää arvosanoihin liittyvien valintaperusteiden ongelman.

– Tiedot syötetään järjestelmään ja järjestelmä määrittää valintajärjestyksen. Mielestäni tästä ei ole poikettu millään lailla, kun valinta on tehty normaalisti.

Kevään opiskelijavalinnoista on tehty useita kanteluita myös eduskunnan oikeusiamiehelle. Oikeusasiamies oli saanut kesäkuun lopussa lähes sata kantelua koronakevään opiskelijavalinnoista. Yksi kantelun tekijöistä oli Heidi Ahola.

– Yliopiston tulisi valita parhaat opiskelijat opiskelijoiksi, oli kyseessä mikä tahansa valintakeino. Mielestäni näin ei ole käynyt, joten sillä perusteella tein kantelun.

Avoin väylä tienä yliopistoon

Kun opiskelee riittävästi avoimen korkeakoulun opintoja ja arvosanat ovat tarpeeksi hyviä, tie tutkinto-opiskelijaksi voi avautua niiden perusteella eli ilman yhteishaun todistusvalintaa tai valintakokeisiin osallistumista.

Aina opintomenestys ei kuitenkaan riitä opiskelupaikan saamiseksi. Vaikka opiskelisi hyvällä menestyksellä, voi kilpailu ja väylien suosio mutkistaa sisäänpääsyä entisestään.

Yle Uutiset kertoi viime viikolla korkeakoulujen avoimista opinnoista, joiden kautta voi päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun sekä väylistä, jotka ovat aiheuttaneet hämmennystä.

Ensi vuonna uudestaan

Heidi Ahola kertoo, että sai tänä vuonna korkeakouluhaussa opiskelupaikkoja jo muualta, mutta on päättänyt, että aikoo hakea ensi vuonna vielä uudestaan logopediaan.

– Ensimmäisellä kerralla olin toisella varasijalla ja nyt ensimmäisellä. Jos sitten ensi vuonna nappaisi, Ahola naurahtaa.

Ahola aikoo käydä myös korottamassa ylioppilastodistuksen arvosanoja, jotta hänellä olisi parempi mahdollisuus päästä kouluun todistusvalinnassa. Lisäksi hän toivoo, että avoimen väylän haku olisi myös ensi vuonna käytössä.

– Sitä ei ole vielä tiedossa, että voinko vanhoilla papereilla hakea uudestaan. Toivottavasti saisin kuitenkin haettua avoimen yliopiston perusopintojen todistuksella myös ensi vuonna, kertoo Heidi Ahola.

Lue lisää:

Ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille markkinoidaan nyt pääsykokeetonta reittiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun – me löysimme 8 ongelmaa

Psykologian opiskelu ei annakaan psykologin pätevyyttä – moneen ammattiin ei pääse yliopiston avointa väylää pitkin, ja se voi olla opiskelijalle yllätys

Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa

Pelko koronan toisesta aallosta ei näy päiväkodeissa – lapset ovat palanneet hoitopaikkoihin normaalisti ympäri Suomen

Moni lapsi on palannut tällä viikolla päiväkotiin, kun lähes kaikki hoitopaikat ovat auenneet kesätauon jälkeen.

Ylen tekemän haastattelukierroksen perusteella kymmenen suurimman kaupungin päiväkoteihin on palattu aikaisempien syksyjen tapaan. Lapsia ei ole ainakaan merkittävissä määrin jätetty kotiin koronan toisen aallon pelossa.

Esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa noin puolet lapsista oli paikalla heti elokuun ensimmäisellä viikolla. Muissa kaupungeissa luvut ovat samansuuntaisia.

Kuopion varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Tuula Nuotion mukaan luvut kertovat siitä, että lomat on nyt pidetty, ja luottamus varhaiskasvatuksen turvallisuutta kohtaan on kova.

Mutta epävarmuuttakin on ilmassa, sillä osasta kaupungeista kerrotaan, että uusia hoitopaikkahakemuksia on jätetty paljon ehdollisena. Osassa syynä on koronatilanne, mutta moni myös odottaa tietoa joko työ- tai opiskelupaikan järjestymisestä.

Päiväkodeissa kuitenkin odotetaan, että syyskuun alussa lähes kaikki lapset ovat jo hoidossa normaalisti.

Korona sulki ovet vanhemmilta

Osalle lapsista taukoa varhaiskasvatuksesta tulee koronatilanteen vuoksi jopa puoli vuotta.

Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtajan Tarja Ahlqvistin mukaan tämä tarkoittaa, että monien lasten kohdalla päiväkoti aloitetaan ikään kuin alusta.

Perinteisesti vanhemmat ovat olleet pienten lasten mukana tutustumassa päiväkodin arkeen ennen hoidon aloittamista, mutta koronan vuoksi se ei ole ollut mahdollista.

Yleinen käytäntö on ollut, että henkilökunta ottaa lapset vastaan ulko-ovella eikä huoltajille suositella sisätiloihin menoa. Alkukesästä vanhemmat pystyivät olemaan mukana tutustumisessa pelkästään ulkotiloissa. Tämä on voinut osaltaan lykätä hoidon aloittamista.

Käytäntö on yhä voimassa, mutta tutustumiskäyntien osalta Opetushallitus on nyt höllentänyt ohjeistusta. Vanhemmat pääsevät tutustumaan myös sisätiloihin porrastetusti.

Kesähoidolle ennustettu kysyntä ei toteutunut

Kesän aikana päiväkoteja on ollut koronatilanteen vuoksi avoinna normaalia enemmän, ja lapset on pyritty hoitamaan omissa ryhmissään.

Monessa kaupungissa odotettiin, että lapsia olisi kesän aikana hoidossa tavallista enemmän, kun vanhemmat käyttivät lomiaan keväällä.

Esimerkiksi Oulussa ja Turussa näin olikin, mutta suurimmassa osasta kaupunkeja kesä oli päivähoidon osalta hiljainen. Espoossa ja Vantaalla päivähoidossa oli heinäkuussa vain noin kymmenen prosenttia lapsista.

Päiväkodeissa noudatetaan opetusministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hygienia- ja turvallisuusohjeita. Niiden mukaan esimerkiksi käsiä pestään usein, lapsiryhmät toimivat pääsääntöisesti omina ryhminään. Siirtymät ulos ja sisälle porrastetaan, samoin ruokailut.

Päiväkodeissa ollaan tänä syksynä myös poikkeuksellisen tarkkoja lasten hengitystieoireiden suhteen.

Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Nämä kunnat lomauttavat opettajiaan syksyllä – yhdeksässä lomautus tapahtuu juuri kun koulut alkavat

Koronasta johtuvien talousvaikeuksien vuoksi moni kunta joutuu lomauttamaan henkilöstöään syksyllä. Osassa kuntia lomautukset koskevat myös opettajia, vaikka peruskoulut avaavat ovensa ensi viikosta alkaen.

Ylen Aamussa opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen paheksui tilannetta.

– Lomautukset liittyvät työmäärän vähenemiseen, mutta tässä tilanteessa on todella iso ristiriita. Raha määrää kaiken.

Järjestön mukaan syksyllä pitäisi kiriä kinni syntyneitä oppimisaukkoja ja auttaa osaa oppilaista kuromaan umpeen puutteita, joita kevään etäopetus on aiheuttanut.

OAJ:n tietojen mukaan tällä hetkellä tilanne on se, että 18 kuntaa lomauttaa opettajiaan. Näistä yhdeksän lomauttaa koulujen alkaessa, loput syksyn aikana.

Kunnat, jotka lomauttavat opettajia koulujen alkaessa:

Iisalmi

Isojoki

Karstula

Kaustinen

Kouvola

Mynämäki

Nousiainen

Ruovesi

Ähtäri

Kunnat, jotka lomauttavat opettajia syksyn aikana:

Kivijärvi

Lappajärvi

Miehikkälä

Myrskylä

Punkalaidun

Pöytyä

Seinäjoki

Sievi

Ylivieska

Lue myös:

Koulut varautuvat lähiopetuksen alkamiseen – Opetushallituksen pääjohtaja: "Voi olla, että joudutaan poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin"

Suomen pienimmässä koulussa on kuusi oppilasta, suurimmassa 1 500 – koulujen määrä vähenee jatkossa selvästi, erityisesti pienet vaarassa

Ylivieskalaiskeksijä kehitti tulipesään asetettavan laitteen puhtaampaan puunpolttoon – professori tyytyväinen, kun vanhoihinkin takkoihin mietitään ratkaisuja

Metallinen lisälaite takkaan, ja savukaasut palavat jo tulipesässä. Puuta tarvitaan vähemmän ja tulisija lämpenee tehokkaammin.

Tätä lupaa ylivieskalaisen Pasi Sillanpään patentoima keksintö, jonka hän toi markkinoille poikansa kanssa alkuvuodesta.

Puun poltto on suomalaisille rakasta, ja Sillanpää on seurannut tarkkaan takkojen kehitystä ja päästövaatimusten tiukentumista. Hän kertoo miettineensä, miten vanhat takat saisi pelaamaan uusien lailla, niin etteivät savukaasut karkaisi taivaalle.

– Sitä aina miettii, miten asiat voisi tehdä toisin, että näin tämä on aina tehty ja tahtoo pistää hanttiin. Siitä tämäkin lähti, että puuta on aina poltettu näin, miten sen voisi tehdä toisin.

Isä Pasi Sillanpää toimii tuotekehittäjänä ja poika Jaakko yrittäjänä.Raila Paavola / Yle

Sillanpää on tehnyt pitkän uran palomiehenä ja ensihoitajana, mutta nyt hän toimii keksijänä ja tuotekehittäjänä. Alun perin juuri palomiehen ammatti sai kiinnostumaan tulesta ja puunpoltosta.

– Palokontissa näin, että näinhän se toimii. Siitä lähti nämä jutut liikkeelle ja on tehty monenlaista, ensin pelletillä ja sitten puulla.

Ilma suunnataan puiden päälle

Uusissa takoissa ilmaa tulee vähemmän arinan alta, ja enemmän sivuista tai päältä niin sanottuna toisioilmana.

Sillanpään laitteella ilma suunnataan tulipesässä takakautta niin, että savukaasut pääsevät palamaan puiden päällä.

Puuta ei polteta täysiä pesällisiä, vaan vähemmän kerrallaan niin, että savukaasuilla on tilaa palaa. Maallikko näkee eron siinä, että savupiipusta ei tule savua.

Professori Jorma Jokiniemi Itä-Suomen yliopistosta on tyytyväinen, että myös vanhoihin takkoihin mietitään ratkaisuja. Hänen tiedossaan ei ole muita vastaavia keksintöjä.

Sillanpää lupaa, että lisälaitteella pienhiukkaspäästöt vähenevät jopa 80 prosenttia. Jokiniemi pitää tätä aika korkeana lukuna, muttei lähde arvioimaan sen paikkansapitävyyttä. Hän uskoo, että päästöjen määrä voi hyvinkin vähentyä ainakin puoleen.

– Puu kaasuuntuu ensin kun se palaa, ja savukaasut eivät ole perinteisessä takassa kokonaan palaneet kun ne lähtevät savupiippuun. Toisioilma tarkoittaa, että sivusta, puiden yläpuolelta tulee ilmaa, se polttaa savukaasut puhtaaksi ja siinä samalla nokihiukkasia palaa, Jokiniemi selventää esimerkiksi uusissa takoissa käytössä olevaa periaatetta.

Jatkuvaa tuotekehitystä

Tuotekehitys alalla onkin vilkasta, koska puun pienpolton päästöjä on alettu säädellä EU-tasolla.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka koskee uusia lämmityskattiloita ja vuoden 2022 alusta uusia tehdasvalmisteisia, varaavia tulisijoja.

Vanhoja tulisijoja ja kiukaita määräykset eivät koske. Professori pitää positiivisena sitä, että myös niihin löytyisi ratkaisuja.

– Ihan positiivista se on ja vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, kun vanhoja tulipesiä ei oikein voi muuten parantaa. Tulisijat ovat pitkäikäisiä, kymmeniäkin vuosia ja niitä uusitaan hitaasti, Jokiniemi sanoo.

Metalliselle laitteelle on haettu patentti.Raila Paavola / Yle

Sillanpään kehittämän lisälaitteen voi laittaa myös saunan kiukaaseen, jota monesti poltetaan vielä kovemmalla tulella kuin takkaa. Sillanpään mukaan löyly on erilainen, lähellä savusaunaa, kun kiukaan palaminen ei vie niin paljon happea.

Keksijän asemaa Sillanpää pitää Suomessa melko huonona. Rahoituksen saaminen ei ole helppoa, ja hyvät keksinnöt kopioidaan nopeasti. Tällä kertaa isä ja poika ovat tehneet yhteistyötä keksintöihin ja patentteihin perehtyneen asiantuntijan kanssa.

– Koko ajan pitää olla kahden lapionpiston verran edellä, kun kopioijat tulee perässä. Keksijät on aika huonossa asemassa Suomessa. Tähän on saatu mukaan asiantuntija, joka ymmärtää, mitä pitää tehdä että saa hyvän patentin. Se nyt suojaa ainakin alkuvaiheessa.

Lue myös:

Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon

Saunan savut ja tunnelmallinen takkatuli ovat pyhiä – suomalainen kilahtaa, kun puunpolttoon uhataan puuttua

Vain pönttö polttaa maitotölkkejä kiukaassa – uudet mittaustulokset omakotitalojen hiukkaspäästöistä ovat hälyttäviä

Latvialaismies järjesti Suomeen suuren määrän huumausaineita, epäilee poliisi – levitettiin ja myytiin ainakin pääkaupunkiseudulla ja Oulussa

Helsingin ja Oulun poliisilaitokset sekä Tullin rikostorjunta ovat yhteistyössä paljastaneet lukuisten törkeiden huumausainerikosten kokonaisuuden, tiedottaa poliisi.

Poliisi epäilee latvialaisen miehen järjestäneen Suomeen huomattavia määriä huumausaineita, joita on levitetty ja myyty ainakin pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Toiminnan epäillään alkaneen viime syksynä ja jatkuneen tämän vuoden kevääseen. Kokonaisuuden tutkinta aloitettiin viime vuoden lopulla.

Yhteensä Suomeen on salakuljetettu noin 50 000 Subutex-tablettia, 10 000 ekstaasitablettia, yksitoista kiloa amfetamiinia ja kaksi kiloa kokaiinia.

Esitutkinnan aikana Helsingin poliisilla on ollut vangittuna ja pidätettynä yhteensä kymmenen henkilöä. Heitä kaikkia epäillään rikoksista, ja keskeiset epäillyt ovat edelleen vangittuna. Myös Oulun poliisilaitoksen tutkinnassa vangittiin useita henkilöitä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen kertoi STT:lle, että kokonaisuudessa on yhteensä lähes 20 epäiltyä.

Nikkanen kertoo, että latvialaismiehen on ottanut kiinni Helsingin poliisi ja mies on edelleen vangittuna. Mies on noin 30–40-vuotias. Muut Helsingin poliisin tutkinnassa kiinni jääneet epäillyt ovat suomalaisia.

– Näillä henkilöillä on sekä Suomessa että ulkomailla rikostaustaa, Nikkanen sanoo STT:lle.

Poliisi takavarikoi huumeita, aseita ja käteistä rahaa

Nikkanen kuvailee poliisin tiedotteessa, että huumeita levittäneen ryhmän toiminta on ollut suunnitelmallista, ja sitä on yritetty huolellisesti piilottaa. Tästä kertoo muun muassa se, että huumausaine-eriä on säilytetty useissa asunnoissa eri puolilla Helsinkiä.

– Asunnot on hankittu käyttöön vain huumausaineiden säilyttämistä ja levittämistä varten. Ryhmän jäsenet ovat käyttäneet viestinnässään vahvasti suojattuja älypuhelimia ja sovelluksia, joiden hankkiminen ja käyttö on maksanut tuhansia euroja, Nikkanen sanoo.

Poliisi kertoo takavarikoineensa tutkinnan yhteydessä noin 3,8 kiloa amfetamiinia, 800 grammaa kokaiinia, 8 000 ekstaasitablettia, neljä ja puoli kiloa marihuanaa ja 3 000 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi kaksitoista luvatonta käsiasetta ja lähes 150 000 euroa käteistä rahaa.

Aseet on poliisin mukaan takavarikoitu jutun keskeisten epäiltyjen hallitsemista tiloista. Joukossa on ollut sekä varastetuiksi ilmoitettuja että laittomia aseita.

Poliisin mukaan ryhmä on toimittanut Ouluun kolmella eri kerralla Subutex-tabletteja, amfetamiinia ja kokaiinia. Oulun poliisin tutkinnassa vangittiin useita ihmisiä ja takavarikoitiin muun muassa kymmeniätuhansia euroja käteistä.

Nikkasen mukaan ryhmän levittämä huumausaineiden määrä vastaa lähes 200 000 käyttöannosta.

– Käyttökertojen välittömänä seurauksena on lukematon määrä oheisrikoksia, yleisen turvallisuuden häiriöitä, väkivaltaa ja onnettomuutta, Nikkanen toteaa.

Juttu siirtyy tällä viikolla syyteharkintaan.

Lue seuraavaksi:

Poliisi paljasti laajan huumevyyhden – takavarikoitujen huumeiden arvo satoja tuhansia euroja

Päiväkodit tarkkailevat tänä syksynä tiukasti lasten hengitystieoireita – edes negatiivinen koronatestitulos ei aina avaa hoitopaikan ovea

Päiväkodeissa ollaan tänä syksynä poikkeuksellisen tarkkoja lasten hengitystieoireiden suhteen. Hoitoon ei välttämättä ole asiaa, jos nenä vuotaa.

Kyse on taistelusta korona-virusta vastaan. Perheissä toivotaan arkijärkeä ja joustoa, etenkin jos korona-testitulos on ollut negatiivinen.

Tilanteesta tekee kimurantin se, että tällä hetkellä voimassa on kaksi sävyltään erilaista ohjeistusta.

Uudet ohjeet tulevat voimaan ensi viikolla

Opetushallituksen yksiselitteisen ja selkeän ohjeen mukaan kaikkien oireisten lasten on syytä olla kotihoidossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taas laittaa oireiset lapset herkästi koronavirustestiin - ja negatiivisen testituloksen varmistuttua lapsi voi palata päiväkotiin, jos oireet vähenevät.

– Meille on tullut tästä ohjeiden erilaisuudesta paljon palautetta, paljastaa THL:n lääkäri Emmi Sarvikivi.

Opetushallitus muistuttaa, että THL:n ohjeet ovat aina ensisijaisia ja määrääviä terveysasioissa.

– Tarkennamme omat ohjeemme ja ne yhdenmukaistuvat elokuun alussa, sanoo opetushallituksen oppimisen ja kansainvälistymisen johtaja Anni Miettunen.

Korona-kevät oli erilainen kuin alkava syksy, sillä suurin osa, jopa 60–70 prosenttia lapsista, oli keväällä kotihoidossa.

Nyt syksyllä lapsia tulee olemaan hoidossa enemmän kuin vuosi sitten syksyllä, koska lakimuutoksen myötä kaikilla lapsilla on taas subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.

Joensuulainen Noora Sinervuo ei vienyt Oliveria hoitoon, vaikka koronatestin tulos oli negatiivinen. -Olimme säännön mukaan yhden oireettoman päivän kotona, vaikka kyse oli nuhasta. Jaana Kainulainen / Yle Edes koronan poissulkeminen ei avannut hoitopaikan ovea

Monessa kodissa ja työpaikoilla odotetaan syksyn flunssakautta jännityksellä, sillä tunnetusti lapset kärsivät nuhasta usein.

Nuhan yllättäessä edessä voi olla monen päivän putki poissa töistä ja hoidosta.

Joensuulainen Noora Sinervuo sai reilu viikko sitten Niinivaaran päiväkodista puhelun kesken työpäivän.

– Pyydettiin hakemaan lapsi kotiin. Tuli nenästä räkää. Soitin päivystykseen sairausloman vuoksi. Yllätyin, että meidät ohjattiin niin herkästi suoraan korona-testiin.

Vuorokauden päästä selvisi, että testitulos oli negatiivinen, eli koronaa ei ollut.

Hoitoon Niinivaaran päiväkotiin puolitoistavuotias Oliver palasi vasta, kun nuha loppui. Nuha kesti yhteensä seitsemän päivää.

– Sain viedä vasta täysin oireettoman lapsen hoitoon siitäkin huolimatta, että hänet on testattu.

Samanlainen kokemus on myös Salla-Maria Haapakankaalla Liperistä.

– Meille sanottiin ensin, että jos covid-19 on negatiivinen, niin voi tulla hoitoon. Veimme alle 2-vuotiaan testiin, jonka tulos oli negatiivinen. Tuloksesta huolimatta lasta ei saanut viedä hoitoon.

Tiukka linja välttää riskit

Monissa kunnissa kuten Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Kontiolahdessa on pääsääntöisesti noudatettu tiukkaa linjaa.

Nuhaista ja yskäistä lasta ei oteta päivähoitoon, vaan sairas lapsi kuuluu kotihoitoon.

Joensuussa taas otettiin heinäkuun puolivälissä ohjeeksi THL:n lievempi linja.

Kontiolahden kunnassa ei haluta ottaa riskiä koronan tai minkään muun taudin leviämisestä. Jussi Rytkösen mukaan päivähoitoon ei voi tulla sairaana.Ari Tauslahti/Yle

Mutta monissa kunnissa on myös käytetty tilannetajua ja tasapainoiltu ohjeiden välillä.

– Lievästikään sairaan lapsen ei pidä tulla varhaiskasvatukseen, alleviivaa Kontiolahdessa varhaiskasvatuksen johtajaa tuuraava esiopetuksen esimies Jussi Rytkönen.

Kontiolahdessa ei haluta ottaa riskiä, eikä vastuuta. Rytkösen mukaan päiväkotien hoitohenkilökunnan asiantuntemus ei riitä koronan tunnistamiseen.

– Kuka osaa arvioida, mikä hengitystieoire on koronaa ja mikä ei. Tervettä järkeä pitää käyttää, jos vähän niiskuttaa, niin silloin tuskin kyse on mistään vakavammasta ja hoitoon voi tulla.

Negatiivnen koronatesti ei välttämättä muuta tilannetta.

– Jos lapsi on sairas, niin hoitoon ei voi tulla. Ei silloinkaan, jos on pelkkä nuha – jos lapsi on flunssainen. Olemme tiukkoja ja teemme parhaamme, että emme levitä koronavirusta tai mitään muutakaan tautia eteenpäin.

Jos päiväkodissa havaittaisiin koronaa, se voisi tarkoittaa laajaa karanteenia ja hoitopaikan sulkemista.

Lasten nuha on aiheuttanut Oulussa kiperiä tilanteita jo keväästä asti.

– Vanhempi oli juuri saanut töitä ja oli koeajalla, eikä nuhaista lasta ollut lupa tuoda hoitoon. Asia tutkittiin, ja kyse oli siitepölyallergiasta, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi.

Oulussa päiväkodit ohjasivat nuhaisten lasten perheet terveydenhuoltoon.

– Sieltä tuli lopulta viestiä, että lääkäriajat loppuvat kesken, jos kaikki nuhaiset lapset tulevat vastaanotolle, toteaa Kemppi.

Hengitystieinfektion oireita voivat olla yskä, kurkkukipu, kuume, hengenhadistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky.

Suomessa otetaan tällä hetkellä noin 5 000 korotestiä päivässä.

Tilapäinen hoitovapaa on lakisääteinen

Alle 10-vuotiasta sairasta lasta voi työsopimuslain mukaan jäädä hoitamaan kotiin. Tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään 4 työpäivää.

Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. Lain mukaan myöskään työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että tilapäinen hoitovapaa on joko kokonaan tai osittain palkallinen.

Useimmissa työpaikoissa työntekijä tarvitse sairauslomatodistuksen hoitovapaata varten.

Päiväkodeissa yleinen käytäntö on, että lapsen voi viedä hoitoon vasta yhden niin sanotun terveen päivän jälkeen. Aiemmin sääntö ei ole koskenut näin tiukasti nuhaa.

Millaisia ohjeita olet saanut päiväkodista? Miltä erilaiset ohjeet kuulostavat? Aiheesta voi keskustella 31.7. klo 23 saakka.

Lue myös:

Riittävätkö tilat ja ammattilaiset? Elokuussa päivähoitoon pääsee taas jokainen lapsi – Kuntaliitto: "Kunnat ovat aikamoisessa paineessa"

Sade on tuhonnut loppukesän mansikkasatoa: kaksi miljoonaa kiloa menee suoraan kompostiin

Loppukesän mansikkasato kärsii pahasti sateisesta säästä.

Koko Suomessa haaskuuseen menee jopa kaksi miljoonaa kiloa mansikkaa, arvioi Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin 16 miljoonaa kiloa mansikkaa, joten kaksi miljoonaa kiloa on iso siivu sadosta.

Mansikkasato vaihtelee suuresti tilojen välillä, jolloin menetykset ovat joillakin tiloilla suurempia kuin toisilla. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa arvioidaan, että joillakin tiloilla mansikkasato jää pahimmillaan puoleen normaalista.

– Monet loppusuoralla olevat viljelijät löivät jo hanskat tiskiin, kun enää ei jäänyt mitään kerättävää. Nekin viljelijät, joilla marjaa vielä oli, ovat poimineet viikon ajan joko mehumarjaa tai niin huonoa marjaa, ettei sitä ole voinut käyttää enää mihinkään, Ruutiainen kertoo.

Viime viikkojen sateet ovat tuhonneet mansikkasatoa, kun kypsyneet mansikat hajoavat sateen voimasta.

– Se piiskaa marjan pinnan pehmeäksi, ja nämä sateet ovat olleet erittäin runsaat ja kestäneet pitkään. Mansikan pinta ei kestä jatkuvaa vesiliuotusta ja hakkaamista.

Märkäpintaista marjaa ei voi myydä ykkösluokan marjana ja ne menevätkin pääasiassa tiloilla omaan jatkojalostukseen.

Liian kosteassa maassa mansikoihin tulee myös harmaahometta. Ismo Ruutiainen

Kakkoslaadun mansikkaa on tullut tänä kesänä myös Kainuuseen tavanomaista enemmän. Marja on elintarvikelpoista, mutta se on pintavaurioitunutta, joten se ei kestä kuljetusta eikä säilytystä.

Esimerkiksi Marjatila Takkulan yrittäjä Kari Määttä harmittelee raekuuroja, jotka tekivät osasta tilan mansikoista huonompilaatuisia ja pienikokoisia. Kuusi vuotta mansikoita viljelleen Määtän mielestä tämä kesä on ollut poikkeuksellisen hankala, sillä sitä varjostaa sateiden lisäksi poimijapula.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Saila Karhu vahvistaa, että poimijoita on ollut tänä kesänä vähän, mikä voi johtaa siihen, että osa loppukesän mansikoista homehtuu pelloille.

– Koska poimijoita on ollut niin vähän, välttämättä kaikkia lohkoja ei poimita. Jokaisen viljelijän tavoite on tuottaa vain ykkösluokan mansikkaa, kertoo Karhu.

Mansikat kelpaavat enää vain mehuksi

Mansikan pääsato alkaa olla loppusuoralla Keski-Suomen ja Itä-Suomen korkeudella. Tällä hetkellä mansikkapelloissa kasvaa loppukesän lajikkeita, kuten Malviinaa. Niiden osalta sato voi jäädä hyvin heikoksi, sillä sateita on luvattu myös tuleville päiville.

Loppukesän mansikoista suuri osa kelpaa vain mehumarjaksi. Osa joudutaan myös heittämään pois.

– Myöhäisemmistä lajikkeista vielä odotetaan, että jotakin tulisi, mutta niiden osuus on 10 prosentin luokkaa kokonaissadosta. Sillä ei ole niin suurta taloudellista merkitystä, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Ruutiainen toteaa.

Tunnelimansikkaa kasvatetaan myöhään syksyyn saakka, eikä se kärsi sateista, mutta senkin osuus sadosta on pieni.

"Näin pahasti ei ole mennyt mönkään koskaan"

Pohjois-Pohjanmaallakin mansikkatilallisilla on ollut monin paikoin erittäin vaikea kesä.

Paikoin tiloilla on saatu mansikoista talteen vain kolmannes normaalivuodesta, ja muutoinkin peltoon on jäänyt yleisesti pari-kolmekymmentä prosenttia sadosta.

Nyt ennustettujen rankkasateiden ennakoidaan päättävän pääsatokauden, ja sateet voivat uhata myös loppukesän satoa, jonka merkitys osalle viljelijöistä on kasvanut viime vuosina.

Pyhäjärvellä pitkään mansikoita viljellyt Ilpo Korhola ei vastaavaa kesää muista.

– Meiltä on tullut mansikkaa myyntiin 42 vuotta, mutta näin pahasti ei ole mennyt mönkään koskaan, Korhola toteaa.

Ilpo Korhola on huolissaan myös tulevista kesistä, koska kasvustot ovat nyt heikot ja talvi saattaa tehdä kohtalokasta tuhoa mansikkapelloilla.

– Pinta-alat tulevat menemään meillä tosi pieniksi, Korhola ennakoi vajaan 10 hehtaarin mansikkatilansa tulevaisuutta.

"Kesästä ei jäänyt kuin känsät käteen"

Tulevaisuudesta on huolissaan myös Tervakankaan tilan isäntä Kalle Vimpari Utajärvellä.

Vimparin mukaan heinäkuun sateet vesittivät pääsatokauden.

– Neljä hyvää poimintapäivää koko kesänä, siinä kaikki. Satoa ei saatu kolmasosaa talteen normaalivuodesta, Vimpari arvioi.

Tervakankaan tilan tulevaisuutta vaikeuttaa myös kevään koronatilanne, kun työvoimatilanteen takia tilalla jätettiin uudet istutukset tekemättä.

– Tästä kesästä ei jäänyt kuin känsät käteen. Aika lailla nollasta saa taas lähteä liikkeelle, Kalle Vimpari pohdiskelee.

Mansikoiden sadesuojat mahdottomia

Mansikkatilojen on vaikea tehdä tilanteelle muuta kuin toivoa, että sateita ei tulisi. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Ruutiaisen mukaan mansikoiden suojaaminen on isoilla alueilla mahdotonta – marjat pitää vain yrittää poimia ajoissa pois maasta.

– Mikään muu ei voisi mansikkaa suojata kuin muovi. Ja kun maa on joka tapauksessa kostea, niin ei siihen voi muovia laittaa, koska mansikka alkaa pilaantua toisella tavalla eli homehtua, Ruutiainen toteaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori SailaKarhu on kuitenkin optimistinen elokuun mansikkasadon suhteen.

– Kun sateet hellittävät, niin varmasti saadaan oikein hyvälaatuista marjaa, joka on suurta ja kiinteää.

Aiheesta voi keskustella 30.7.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Nyt saa vadelmaa – suurimmat kilomäärät poimitaan vadelmapelloilta lähiviikkoina

Marjoista saa irti enemmän kuin uskotkaan – katso ohje: mansikan kannoista syntyy oivaa kesäjuomaa

Yli puolen kuun sademäärä saattaa tulla alas seuraavan parin päivän aikana: Pahimmat sateet osuvat Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen

Sää jatkuu epävakaisena viikon edetessä - lounaasta saapuu Suomeen nimittäin rankkoja sadekuuroja.

Lähipäivinä erityisesti Pohjanmaalla saatetaan hätyytellä sade-ennätystä.

– Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun akselilla tulee runsaita sateita. Matalapaine jää pyörimään alueelle myös torstaina. Etelässä tulee joitain sade- ja ukkoskuuroja, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Pohjanmaalla sadetta tulee keskiviikon ja torstain aikana noin 20-40 milliä. Kuitenkin pahimmat kuuroalueet osuvat parin päivän aikana erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueille, joissa sadetta voi ropista keskimäärin yhteensä 40-60 millin verran.

Heinäkuu on ollut tähän mennessä keskivertoa sateisempi. Joillain paikkakunnilla sadetta on tullut lähes 100 millimetriä kuukauden keskiarvoa enemmän.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä märkä rintama ylittää ensin Ahvenanmaan, jonka jälkeen aamulla sade- ja ukkoskuurot saavuttavat ensimmäisenä Lounais-Suomen.

Keskiviikoksi lounaasta saapuu säärintama, joka tuo runsaampia sateita maan etelä- ja länsiosaan. Torstaina maan keskivaiheilla kuurottelee. Pohjoisessa sää jatkuu poutaisena ja lämpimänä tulevien parin päivän ajan.Joonas Koskela / Yle Sää Perjantaina sateet vähenevät

Keskiviikkona iltapäivällä sade- ja ukkoskuuroja tulee erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, Lounais-Suomessa sää puolestaan poutaantuu iltaa kohden. Lämpötila pysyttelee keskiviikkona Lappia lukuunottamatta 20 asteen tuntumassa.

Torstaina runsaimmat sateet osuvat maan keskivaiheille, kun taas eteläisessä Suomessa tulee sadekuuroja. Pohjoisessa on pääosin poutaa. Poutaisilla alueilla lämpötila nousee yli 20 asteeseen.

Perjantaina matalapaine väistyy vähitellen itään ja sateet vähenevät. Maan pohjoisosaan virtaa kylmempää ilmaa ja tuuli navakoituu.

Kesälomalaisen ei kannata tästä masentua - etelässä lämpötilat pysyvät paikoin myös viikonloppuna suhteellisena lämpöisinä, mittarin lukema kohoaa selvästi 20 asteen yläpuolella.

– Sunnuntaina kehittyy taas sadekuuroja, mutta tästä huolimatta kelit pysyvät sangen kesäisinä lämpötilojen osalta, Koskela sanoo.

Lue lisää lähipäivien säästä Ylen sääsivuilta.

Vesille ilmestyy yhä uudenlaisia rakennelmia – saunalautat ovat vanha juttu, nyt vesillä kelluu jo igluja ja pomppulinnoja

Saunalauttojen rinnalle ovat tänä kesänä ilmestyneet kelluvat iglut, jotka ovat nimenomaan yöpymiskäyttöön tarkoitettuja. Samankaltaisia igluja on ollut aiemmin jo maastoon rakennettuina, mutta nyt samalla tavalla avoimen taivaan alla olevassa iglussa voi yöpyä veden päällä.

Kelluvien iglujen takana olevan kotimaisen AuroraHutin myyntijohtaja Tomi Sipola kertoo, että kelluvia igluja ei ole ollut saatavilla ennen viime syksynä markkinoille tulleita malleja. Liikuteltavia pilkkimökkejä on ollut jo iät ja ajat, mutta tällaisia ympärivuotisia ja kelluvia ei ole ollut. Vuoden aikana igluja on lähtenyt liikenteeseen muutamia kymmeniä.

Kotimaista Ylivieskassa valmistettavaa tuotetta on myyty Suomen lisäksi Norjaan ja Ruotsiin. Ensimmäisenä tuotetta markkinoitiin pohjoisen matkailuyrityksille, mutta tämän kesän aikana myös Etelä-Suomessa iglut ovat päässeet vesille.

Iglua ohjataan vesillä kaukosäätöisellä sähkömoottorilla, joten ohjaaminen onnistuu vaikkapa sängystä käsin.Jarmo Nuotio / Yle Matkailuyrittäjät innostuivat igluista

Pohjoisen Suomen matkailuyrittäjät ovat laajentaneet majoituspalveluitaan ostamalla igluja matkailijoiden vuokrattavaksi. Esimerkiksi Oulussa kelluvia igluja on voinut vuokrata käyttöön heinäkuun alusta saakka Koivurannan saunalautalta.

Yrittäjä Antti Smal kertoo, että iglut ovat tämän kesän hitti. Hän innostui igluissa niiden ympärivuotisen ja monipuolisen käytettävyyden vuoksi, vaikka ei suoraan talvikäytön suunnitelmia paljastakaan.

– Näillä voi ajaa akkukäyttöisellä perämoottorilla vedessä ja talvella iglua voi mahdollisesti vetää moottorikelkalla lumen tai jään päällä. Iglun voi myös kuljettaa trailerilla tai kuorma-autolla mihin haluaa.

Myös Kajaaniin Oulujärvelle on saatu tänä kesänä yksi iglu koeajoon. Arctic Lake Experience Oy:n yrittäjä Kaisa Rikula kertoo, että Oulujärvellä käyttö on todennäköisesti kuitenkin enemmän talveen kuin kesään painottuva.

– Tuulisella Oulujärvellä tällaisen sijoittaminen tuulettomaan paikkaan on hieman haastavaa, koska tuulen suunta vaihtelee nopeastikin. Aika huonosti voi keikkuessa nukuttaa.

Vaikka iglut tuovat matkailijoille mahdollisuuden yöpyä lähes rajoituksetta missä tahansa, täytyy yöpyjän ottaa huomioon muutama tärkeä seikka paikan valinnassa. Jossain järviolosuhteissa omalla ankkurilla voisi yöpyäkin, mutta kaikkialla ei voi lipua vapaasti, kuten Oulujärven tuulisissa olosuhteissa.

– Meillä on asennettuna Oulujoelle pariin paikkaan poijut, joihin voi kiinnittää iglun turvallisesti yöksi tai palata tähän satamaan yöpymään. Yläjuoksulle on tarkoituksena asentaa tulevaisuudessa lisää poijuja, Smal Koivurannan saunalautalta kertoo.

Kelluvia igluja löytyy Oulun ja Kajaanin lisäksi muun muassa Kalajoelta ja Kuusamosta.

Virallisesti iglu on vene

Myös saunalauttoja on ilmestynyt esimerkiksi Ouluun koko ajan lisää, mikä kertonee niiden suuresta suosiosta.

Tarkkaa määrää saunalautoista tai igluista Suomen vesillä ole saatavilla, sillä kaikkia olemassa olevia rakennelmia ei tarvitse rekisteröidä käyttöön. Saunalautan voi kuka tahansa rakentaa yksityiskäyttöön, mutta vasta myydessä täytyy lautalla olla CE-merkintä ja tarvittavat dokumentit.

Iglujen kohdalla pykälät saattavat kuitenkin hämmentää, sillä iglu ei äkkiseltään muistuta venettä eikä ole saunalauttakaan.

Liikenne- ja viestintävirastosta kerrotaan, että lähtökohtaisesti veden varaan tukeutuvien rakenteiden valmistaminen omavalmisteena on luvallista.

Kun rakenteella aletaan liikkua vesillä, täytyy huomioon ottaa vesikulkuneuvoille asetettuja vaatimuksia ja sääntöjä. Vesillä liikkuvien iglujen tulee täyttää vesikulkuneuvoja koskevat yleiset vaatimukset, eli samat vaatimukset kuin veneillä, ja niillä pitää olla myös CE-merkintä.

Saunalauttojen valmistaminen omaan käyttöön on ollut suosiossa jo pidemmän aikaa, mutta aika näyttää, aletaanko kelluvien iglujen myötä rakentaa myös muitakin kelluvia rakennelmia itse, liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan.

Mitä mieltä olet vedellä kelluvista saunalautoista ja igluista? Voit osallistua keskusteluun 29.7. kello 23:een saakka!

Kahta miestä ja purjevenettä etsitään merialueelta Oulu–Hailuoto-välillä – useita yksiköitä paikalla, Turun meripelastuskeskus koordinoi

Merialueella Oulun edustalla on tiistaiaamuna etsitty purjevenettä miehistöineen.

Kadonneena on purjevene ja kaksi sen kyydissä ollut miestä, Turun meripelastuskeskuksesta kerrotaan. Tällä hetkellä viranomaiset ovat saaneet vihjeen havainnoista Hailuodon Marjaniemessä, ja kadonneen aluksen miehistöä etsitään nyt sieltä.

Oulusta maanantai-iltana lähtenyt purjevene oli jättänyt palaamatta takaisin lähtöpaikkaansa ja etsinnät aloitettiin tiistaiaamuna.

Etsintöjä on tehty Oulu–Hailuoto-välisellä merialueella ja niihin on osallistunut Turun meripelastuskeskuksen lisäksi ainakin pelastuslaitoksen yksiköitä ja meripelastushelikopteri Rovaniemeltä.

Hätäkeskus tiedotti puoli kahdeksan aikaan Äijänkumpeleessa olevasta ihmisen pelastustehtävästä. Äijänkumpele sijaitsee Kellossa Oulun kaupungin vesialueella.

Julkkiskokki Gordon Ramsay vieraili Oulussa – visiitti tuli yllätyksenä myös kaupungin matkailuyhtiölle

Julkkiskokki Gordon Ramsay on vieraillut viikonlopun aikana Oulussa, mikä on herättänyt paljon innostusta ja keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Muun muassa suomalaiskokki Henri Alén vitsaili Twitterissä, kuinka Ramsay mahtaa suhtautua suomalaisiin buffet-ravintoloihin.

Somen lisäksi tiedotusvälineissä on pohdiskeltu, miksi maailmankuulu tv-tähti on Oulussa.

Tähän ei osaa vastata VisitOulu-matkailuyhtiön toimitusjohtaja Päivi Penttiläkään.

– Meilläkään ei ole tarkempaa tietoa vierailusta, mutta hienoa että näinkin erityinen vieras on Ouluun saatu.

Penttilä uskoo, että vierailun tarkoitus selviää ennemmin tai myöhemmin, ehkä jossain Ramsayn tv-tuotannossa tai hänen sosiaalisen median sivuiltaan.

Viikonlopun aikana Ramsay on nähty muun muassa pyöräilemässä keskustan alueella (Kaleva) ja nauttimassa illallista paikallisissa ravintoloissa (IL).

Esimerkiksi oululainen ravintoloitsija Antti Lindholm jakoi Twitterissä yhteiskuvan Ramsayn kanssa ravintola Nallikarin terassilla.

Oulun matkailussa julkkiskokin vierailua, ja sen mahdollista tulevaa antia seurataan kiinnostuneena. Penttilän mukaan tv-tähden vierailu voi tarjota tärkeää vetoapua matkailumarkkinointiin.

– Tällainen voi kasvaa isoksikin jutuksi, kun muutoin kaupungin tai matkailualueen voi olla vaikea saada näkyvyyttä. Julkkisvierailuun liittyvä pöhinä ja tunnettavuus ovat isoja asioita, joita perinteisellä markkinoinnilla on tosi vaikea saavuttaa, toteaa VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä.

Keskustelu on auki 28. heinäkuuta kello 23:een saakka!

Thaimaalaisen poimijan minimiansio on tänä kesänä reilut 3 000 euroa – vielä ei tiedetä teollisuusmarjan hintalappua

Viikonloppuna tuli päätös marjanpoimijoiden saapumisesta Suomeen, mutta se jää vielä auki, mitä poikkeuksellinen kesä aiheuttaa marjanjalostusyritysten taloudelle.

– Sitä ei osaa tarkkaan arvioida. Tässä on tehty kaikkia pelastussuunnitelmia ja ollaan varauduttu jopa siihen, että thaimaalaiset eivät tule ollenkaan, kertoo sotkamolaisen Arctic International -yrityksen toimistusjohtaja Janne Naapanki.

Viime vuonna Kainuuseen rekisteröidyt Arctic International Oy, Polarica Marjanhankinta Oy ja Kiantama Oy tekivät liikevoittoa 3,5–8,8 prosenttia (Suomen Asiakastieto Oy).

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen kertoo, että päätöksen myötä yritysten kustannusrakenne muuttuu.

– Poimintaan ja raaka-aineen talteenottoon liittyy isommat kustannukset kuin muina vuosina. Kate ei tänä vuonna muodostu samanlaiseksi kuin muina vuosina, Sorainen kertoo.

Arctic International pyrkii saamaan Suomeen muutamia satoja poimijoita, suomussalmelainen Kiantama Oy noin 450 ja lappilainen Polarica noin 700.

Viisumikäsittely alkaa keskiviikkona

Tietoa thaimaalaisten marjanpoimijoiden saapumisesta on odotettu koko kesä. Kujanjuoksu alkoi vielä lumen ollessa maassa. Ensin piti saada Suomelta poliittinen periaatepäätös siitä kuinka tilanteessa toimitaan. Sen jälkeen on odotettu thaimaalaisten päätöstä. Kesäkuussa Thaimaa jo ilmoitti, ettei poimijoita tule Suomeen.

Takaportti jäi auki ja heinäkuun toiseksi viimeisen viikon maanantaina päätös oli jo marjayrittäjien tiedossa. Suomen työ -ja elinkeinoministeriö oli päättänyt pitää asian viimeisen viikon keskiviikkoon asti pienen piirin tietona. Keskiviikkona avautuu viisumikäsittely.

– Sääli siinä mielessä, että päätös olisi pitänyt saada kaksi–kolme viikkoa sitten, Polarica-konsernin toimitusjohtaja Jukka Kristo sanoo.

Thaimaan asettamat ehdot ovat määränneet muun muassa minimiansion, poimijalle pitää jäädä reissustaan puhtaana käteen reilut 3 000 euroa. Mitään poimintakiintiötä tai aikaikkunaa tälle korvaukselle ei ole asetettu eli minimiansio ei liity maassaoleskelun pituuteen, eikä siihen kuinka paljon poimija poimii tai ei poimi.

– Täällä ei ole karanteenia marjanpoimijoille suunnitelmia järjestää, vaan se tapahtuu heidän kotimaassaan. Heidän palatessaan takaisin heille järjestetään karanteenihotelli kahdeksi viikoksi, Naapanki summaa.

27.7. alkaen Suomen ja Thaimaan välillä voi matkustaa rajoituksitta (Valtioneuvosto).

Suomalaiset poimivat enemmän omaksi ilokseen

Yritykset ovat ehtineet jo tehdä erilaisia suunnitelmia sen varalta, etteivät thaimaalaiset poimijat tule Suomeen. Suomussalmelainen Kiantama ostaa marjaa 4H:n marjanostopisteiltä. Marjex (Artic International) taas perusti lähes koko maan kattavan hankintaketjun.

Vaikka kotimaiset poimijat ovat olleet ahkeria metsissä, yrityksissä nähdään thaimaalaisille marjanpoimijoille tarvetta.

– Raaka fakta on se, että suomalaiset poimijat poimivat hyvin, mutta enemmän omaksi ilokseen. Meille teollisuuteen tuovat nämä thaimaalaiset poimijat helpotusta, Kristo kertoo.

Esimerkiksi lakkaa Kristo arvioi yrityksensä ostaneen tällä hetkellä vajaat 10 000 kiloa, kun normaalisti sitä ostetaan 350 000 kiloa vuosittain.

Naapanki aikoo jatkaa ostopisteiden pitoa noin sadassa eri kaupungissa ja kunnassa.

– Lakkaa tulee kiitettävän hyvin. Mustikkaa on jo aloiteltu, sen osalta ollaan vielä alkukaudessa. Osa paikkakunnista toimii hyvin ja osa vähän heikommin, kertoo Janne Naapanki.

Lakan ostohinta Marjexin ostopisteissä on tällä hetkellä 10 euroa kilo ja puhdistamattoman mustikan hinta 2,10 euroa. Puolukan hintaan Naapanki ei vielä ota kantaa.

TEM:n hallitusneuvos Olli Sorainen näkee, että jatkossa yrittäjien on hyvä keskittää resursseja erilaisiin poimijavaihtoehtoihin, vaikka tulevaisuutta onkin vaikea ennustaa. Yksi asia on hänen mielestään varmaa: yritykset suuntaavat katsetta jatkossa muuallekin.

– Thaimaassa on hyvin paljon arvaamattomuustekijöitä ja riskejä. Jos jotakin tapahtuu, niin yritykset ovat pulassa. Yksi tärkeä asia on kotimainen työvoima. Nythän yritykset ovat kotimaassa panostaneet siihen. Se on yksi vaihtoehto.

Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23:een saakka!

Viikonloppuna eksyi jälleen toistakymmentä marjastajaa Pohjois-Suomessa – poliisi kehottaa ottamaan poimintaretkelle evästä

Pohjois-Suomessa on viikonlopun aikana ollut jälleen paljon maastoetsintätehtäviä. Lapin ja Oulun poliisilaitosten alueella on ollut 19 tehtävää perjantaiaamun ja maanantaiaamun välillä. Suurin osa niistä on liittynyt marjastamiseen.

Viimeisimpänä etsittiin Inarijokeen pudonnutta miestä, joka löydettiin maanantaiaamupäivällä kuolleena. Miehen löytymisestä on kertonut tähän mennessä muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Viikko sitten uutisoitiin, että Oulun ja Lapin poliisilaitosten alueella on ollut etsintätehtäviä 85, joista suurin osa on liittynyt hillastamiseen.

Poliisi muistuttaakin marjastajia varaamaan riittävästi juomaa ja evästä mukaansa. Eksymisen varalta on tärkeää myös ilmoittaa läheiselle, mihin on menossa ja millä aikataululla.

Yksi viimeisimmistä tehtävistä on ollut marjastajan etsiminen Oulun pohjoispuolella Siuruanjoen alueella sunnuntai-iltana.

Eksynyt marjastaja oli soittanut hätäkeskukseen hieman ennen puolta yötä. Marjastaja löydettiin kymmenessä minuutissa ja hänet toimitettiin sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Lauantaina puolestaan pitkään etsitty iäkäs marjastaja löytyi kuolleena Pohjois-Pohjanmaalta, Pyhäjärven Koskenperän pohjoispuolelta. Mies oli ollut kadoksissa perjantaista 17. heinäkuuta lähtien. Hänet löysi etsintöihin osallistunut vapaaehtoinen.

Juttua päivitetty 27.7. kello 12.17. Lisätty tieto viime viikonlopun maastoetsinnöistä sekä päivitetty otsikkoa ja alaotsikkoa.

Juttua päivitetty 27.7. kello 13.15. Lisätty tieto Inarijokeen pudonneen miehen etsinnän loppumisesta.

Hillastajaa odotti suolla melkoinen yllätys, täysin oranssina hehkuva suo – "Siinä täyttyivät hyvän hillapaikan kriteerit"

Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä asuvaa Janne Kummalaa odotti hillasuolla melkoinen näky: täysin oranssina hehkuva suoalue. Vastaavaa hillakeskittymää hän ei ollut ikinä nähnyt.

Hillasatoa pidetään jo erittäin runsaana, kun marjoja on kymmenen kappaletta neliöllä. Kummala poimi samoilta jalansijoilta satoja hilloja.

– Siinä todellakin täyttyivät hyvän hillapaikan kriteerit, Kummala toteaa.

Hillapaikka oli Pudasjärvellä Sarakylässä. Sen tarkemmin hilla-apajan sijaintia ei Kummala halua paljastaa.

– Se joka haluaa, saa yrittää etsiä, Kummala kuittaa naurahtaen.

Vaikka tältä reissulta Kummala sai kerättyä hillaa jo kymmenen kiloa, hillastus ei vielä ole hänen osaltaan päättymässä. Hän aikoo kerätä marjaa myyntiin, mutta sitä kertyy hyvin myös omaan pakkaseen.

– Saatan poimia myös seuraavan talven varalle, mikäli ensi kesä sattuu olemaan huono hillakesä, Kummala pohtii.

Kummalan hilla-apajasta on uutisoinut myös Iijokiseutu.

Poikkeuksellisen hyvän hillakesän vuoksi hillaa keräämällä voi tänä kesänä päästä hyviin ansioihin. Alkukesän helteet takasivat pölyttäjille hyvät olosuhteet ja heinäkuun epävakaisten säiden aikana metsiin on satanut marjojen kehittymisen kannalta sopivasti vettä.

Hillan lisäksi myös mustikkaa ja puolukkaa on odotettavissa hyvin.

Oletko sinä törmännyt tällaisiin apajiin? Voit osallistua keskusteluun 25.7. kello 23:een saakka!

Psykologien koulutus laajenee Oulun yliopistoon – "auttaa paikkaamaan alan osaajien työvoimapulaa"

Oulun yliopiston koulutusohjelmaan lisätään psykologian koulutusalalla psykologian kandidaatin, psykologian maisterin, filosofian maisterin, psykologian lisensiaatin ja psykologian tohtorin koulutusvastuu.

Alustavan suunnitelman mukaan kandidaattikoulutus alkaisi syksyllä 2021 ja opiskelijoita koulutukseen valittaisiin ensimmäisenä vuonna 40.

– Päätös on Pohjois-Suomen kannalta erittäin merkittävä ja auttaa paikkaamaan alan osaajien työvoimapulaa, kertoo asiaa valmistellut professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.

Uusista korkeakoulujen koulutusvastuista päätettiin valtioneuvoston istunnossa tänään torstaina.

Oulun yliopiston hallitus päätti syksyllä 2019, että yliopisto tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen psykologian koulutusvastuusta.

Oulun vaalipiirin kansanedustajat ovat ajaneet yli puoluerajojen maisteritason koulutusta Oulun yliopistoon. Psykologian opiskelu on onnistunut Helsingin, Itä-Suomen (Joensuu), Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa.

Sivut