Uutiset YLE Oulu

Testaa Ylen testillä, tunnistatko haitalliset vieraskasvit – Kurtturuusun lisäksi moni muukin tuttu kasvi on riesa luonnossa

Ihmisen mukana tavalla tai toisella Suomeen kulkenut kasvi on vieraslaji. Pihapiiriin koristeeksi hankittu kasvi, pensas tai puu voi kuitenkin siemenien tai juurenkappaleiden avulla etsiytyä paikoille, joissa ne pääsevät valloilleen.

Toukokuun lopussa Suomessa monin paikoin tuttu kurtturuusu julistettiin hävitettäväksi. Maassamme on kuitenkin suuri määrä lajeja, jotka eivät tänne kuulu.

Alla olevassa testissä sinun pitää erottaa kolmen kuvan joukosta haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kasvi.

Testin lähteenä on käytetty vieraslajit.fi-sivustoa ja Luontoportti-sivustoa.

Vieraslaji uhkaa levitessään alueen alkuperäisiä kasveja ja niistä riippuvaisia hyönteisiä ja perhosia. Tämä oli syynä siihen miksi esimerkiksi kurtturuusu on paitsi EU:n myös Suomen kansallisen haitallisten vieraslajien listalla.

Kurtturuusu on haitallinen etenkin merenrannoilla ja muuallakin kuin Suomessa.

– Se on valtavan haitallinen kasvi. Esimerkiksi Tanskassa on hiekkarantoja, joissa kurtturuusupensaikot ovat peittäneet paitsi rannat myös niillä sijainneet mökitkin alleen, sanoo ylitarkastaja Harri Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta.

Vieraslajit voivat myös risteytyä kotoisten lajiemme kanssa ja hävittää alkuperäisen lajin kokonaan.

Näin on käynyt alkuperäisluontoon kuuluvalle metsäomenapuulle, joka on risteytynyt pihoilla tuttujen tarhaomenapuiden kanssa. Nyt tarhaomenapuu on haitallinen vieraslaji Ahvenanmaalla, jossa vielä löytyy uhanalaista metsäomenapuuta (Malus sylvestris).

– Jos haitallisen vieraslajin torjuntaan tai leviämisen ehkäisyyn herätään ajoissa, niin vahingot eivät kasva liian suuriksi, sanoo Helmisaari.

Lisää haitallisia vieraslajeja ja ohjeita niiden kanssa toimimiseksi osoitteesta vieraslajit.fi

Lue lisää juttuja vieraslajeista:

Vieraslaji lupiini leviää tienvarsilta myös metsiin – "Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty"

Vieraslajien poisto luonnosta vie Oulussa ainakin kolme vuotta

Vieraslajien hävittämiseen etsitään tehokkaita keinoja

Kauniin kurtturuusun hävittäminen on Helsingin seudulla kallis ja jopa mahdoton paukku: "Kolme vuotta on lyhyt aika" – Muualla ollaan toiveikkaampia

Kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kurtturuusun myynti- ja maahantuontikielto astui voimaan kesäkuun alussa. Myös kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen, 1. kesäkuuta 2022 lähtien.

Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa kolmen vuoden siirtymäajan uskotaan olevan realistinen. Sen sijaan eteläisessä Suomessa siirtymäaika tulee tekemään tiukkaa.

– Kolme vuotta on lyhyt aika. Ei se käsin lähde sieltä, vaan konetyötäkin joudutaan tekemään. Luulisin, että siihen saa menemään parisataatuhatta euroa, Korkeasaari Zoon kiinteistön- ja ympäristönhoidon johtaja Hanna Kurki toteaa.

Myöskään Helsingin ja Espoon kaupungeilla ei uskota kolmen vuoden siirtymäajan riittävän. Ongelmallista on, että laji ei lähde yhtä helpolla kuin se leviää.

Tästä on kyse
  • Kurtturuusun Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on molemmat luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.
  • Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta. Niitä ei saa päästää markkinoille, välittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin.
  • Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen, 1.6.2022 lähtien.
  • Kurtturuususta jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa rugosa -lajikkeita ei tarvitse hävittää.

Hiekkarannoilla kurtturuusu kykenee levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi vaakajuurakkonsa avulla ja syrjäyttämään siten täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Kasvustot voivat laajentua jopa hehtaarien kokoisiksi ja haitata myös rantojen virkityskäyttöä.

Pääkaupunkiseudun vihertoimen vastaavat kokoontuvat syksyllä puimaan tulevaa vieraslajitaistoa.

– Kaunishan tämä olisi. Mutta jo vuodesta 2018 sitä on täältä poistettu ja silti se on leviämässä tuonne veden rajaan. Jos emme poistaisi tätä, niin parissa vuodessa tämä ranta olisi täynnä kurtturuusua, Espoon kaupungin vihertuotantopäällikkö Anne Mannermaa sanoo ja katselee kurtturuusujen valloittamaa hiekkarantaa.

Oulussa, Tampereella ja Turussa siirtymäaika riittänee

Oulussa kolmen vuoden siirtymäajan uskotaan riittävän kurtturuusun hävittämiseen, sillä Pohjanmaalla laji ei ole ehtinyt levitä yhtä laajalle kuin eteläisessä Suomessa. Myöskään erityisiä määrärahoja kurtturuusun hävittämiseen ei todennäköisesti tarvita.

Kaupungin tavoitteena on edetä normaalin kunnossapitobudjetin puitteissa.

– Viimeisenä vuonna voidaan tarkistaa tilannetta, jos esimerkiksi joitain isompia pensasryhmiä pitäisi uusia, mutta tarkempaa tietoa ei niistä vielä ole, Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ylläpitovalvoja Niina Toivonen täsmentää.

Kaakkoisaasialainen karkulainen
  • Alun perin Kaakkois-Aasiasta lähtöisin oleva laji viihtyy erityisen hyvin hiekkaisilla ja soraisilla merenrannoilla.
  • Kurtturuusulla on vaakajuurakko, jonka avulla se pystyy levittäytymään läpitunkeutumattomiksi tiheiköiksi erityisesti hiekkarannoilla ja syrjäyttämään täysin alkuperäisen merenrantalajiston.
  • Teiden varsille ja moottoriteiden keskitasoille kurtturuusua on istutettu, sillä laji sietää hyvin suolaa. Tienvarsi-istutukset villitsivät lajin leviämistä entisestään.
  • Uusille kasvupaikoille kurtturuusu kantautuu pääasiassa lintujen syysmuuton matkassa.
  • Kurtturuusu on erittäin hyvin sopeutunut vesilevintään toisin kuin muut ruusulajit. Kurtturuusun kiulukat ja siemenet kelluvat vedessä ja voivat ajelehtia veden mukana helposti uusille paikoille.
  • Kurtturuusun hävittäminen ei onnistu välttämättä kerralla, sillä maan sisään voi jäädä juurakon kappaleita. Käsiteltävällä kasvupaikalla tulee tehdä jälkihoitoa tulevinakin vuosina, jotta laji saadaan varmasti hävitettyä lopullisesti.
  • Lisätietoja: www.vieraslajit.fi

Myös lupiinin osalta ollaan Oulussa levollisia. Kurtturuusun tavoin sen levinneisyys on pohjoisessa niukempaa kuin eteläisemmässä Suomessa. Toivosen mukaan kiitos kuuluu innokkaille talkoolaisille, jotka ovat katkoneet lupiinien kukintoja ja estäneet näin haitallisen vieraslajin leviämistä.

– Tällä viikolla on tullut tieto jo kolmesta talkooporukasta, Toivonen kertoo.

Vaikka Tampereella kurtturuusua on kaupungin ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäen mukaan kohtuullisen paljon, suunnitelmaa kurtturuusun hävittämiseksi ei ole vielä tehty. Kolmen vuoden määräaikaa pidetään kuitenkin Tampereella realistisena.

– Kun suunnitelmat on tehty, on hyvinkin mahdollista, että kurtturuusu saadaan hävitettyä tavoiteajassa, Lehtimäki arvioi.

Turussa kurtturuusutilannetta kartoitetaan parhaillaan. Turussa kurtturuusua on kuitenkin verrattain vähän, eikä sitä ei ole kaupungin toimesta koskaan istutettu kovin innokkaasti.

Turun kaupungin kunnossapitopäällikkö Mari Helin arvelee, että kurtturuusun kitkeminen ja uusien kasvien istuttaminen niiden tilalle kustantanee noin 50 000 euroa.

– Jos sitä löytyy, se poistetaan, Helin sanoo.

Oulun tavoin myös Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudulla vieraslajien kitkemistä edistävät aktiivisten kaupunkilaisten luotsaamat torjuntapartiot.

Hiekkarannalle asetuttuaan kurtturuusu levittäytyy läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttää näin täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Tiheiköt haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä.Panu Kunttu / WWF Jyväskylässä lupiinit suurempi riesa kuin kurtturuusut

Jyväskylässä kurtturuusua aletaan kitkeä syksyn aikana. Myös siellä siirtymäajan uskotaan riittävän.

– Uskoisin, että kurtturuusun kanssa pääsemme hyviin tuloksiin hallinnoimillamme alueilla tämän kolmen vuoden aikana. Kustannusarviota ei tällä hetkellä ole tehty, mutta kokonaisuudessaan puhutaan vähintään 100 000 eurosta, Jyväskylän kaupungin viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen kertoo.

Kurtturuusujen lisäksi hävitettäväksi on määrätty erityisesti tienvarsilla rehottavat lupiinit, jotka on niin ikään luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Lupiinin osalta tilanne on Jyväskylässä haastavampi. Levinneisyys on Pajusen mukaan suurta.

– Lupiinin siemenet säilyvät maaperässä vuosikymmeniä. Lupiinia on jo nyt hävitetty paikoitellen niittämällä ennen kukintaa ja tätä lisätään. Tämä tuo lisäkustannuksia, mutta niitä ei ole laskettu.

Myös komealupiini on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota koskevat samat säännöt kuin kurtturuusuakin; sitä ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa.Janne Lindroos / Yle

Pajusen mukaan myös kuntalaiset ovat käärineet hihat ja ryhtyneet hävityshommiin. Jyväskylän kaupunki on järjestänyt yhteistyössä Japa ry:n kanssa vieraslajien hävitystalkoita. Lisäksi Jyväskylä on mukana viisivuotisessa Viekas Life -hankkeessa, jossa kaupunki selvittää lampaiden hyödyntämistä haitallisen jättipalsamin tuhoamisessa.

Ympäristökysymyksiä herättävää torjunta-ainetta glysofaattia Jyväskylä ei aio vieraslajien hävityksessä käyttää.

– Jyväskylässä luottamushenkilöt ovat tehneet viime vuonna päätöksen glyfosaatittomuudesta eli glyfosaattia emme kaupungin omassa haitallisten vieraslajien hävityksessä käytä.

Kurtturuusun Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on molemmat hävitettävä vuoteen 2022 mennessä. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusulajikkeet saavat jäädä.Janne Lindroos / Yle

Lue seuraavaksi:

Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Nuorten tukipalveluja keskikesällä kiinni – keskusteluavun tarvitsijat jonottavat chatteihin

Äiti takavarikoi mun puhelimen, katottiin pornoa siitä.

Mitä tehdä jos on on kuukautiset ja pitäis mennä uimaan?

Alkaa armeija ja on ollu pelkoja. Mitä jos en saa suoritettua sitä loppuun asti? Hävettää kauheesti, jos en pysty?

Mitä gynekologilla tapahtuu? Onko se papa-juttu pakollinen?

Yks kysy, että milloin meinaat tehä itsemurhan? Itketti.

Raskaat pohdinnat voivat pakottaa lapsen tai nuoren päätä keskellä kauneintakin suvea.

Aikuiselle juttukaverille on lomakaudella tarvetta, ja se näkyy esimerkiksi auttavissa chateissa, sillä moni nuorten tueksi tarkoitettu palvelu, kuten kouluterveydenhuolto tai nuorisotalo, on keskikesällä kiinni.

Tässä jutussa kerrotaan niistä palveluista, joista saa apua heinäkuussakin.

Netari kertoo, missä neuvojat päivystävät

Netari on nuorisotalo verkossa.

Netarista löytyy lista neuvovista chateista, jotka ovat tänään auki, tai tällä viikolla. Netarissa voi kysyä neuvoa turvallisilta aikuisilta, tavata kavereita ja pitää hauskaa.

Poikien puhelin vastaa Twitchissäkin

Poikien puhelin on ensimmäistä kertaa nyt koko kesän auki. Alle 20-vuotiaille suunnatun palvelun soittajia ja chattaajia kiinnostaa muun muassa muutokset murrosikäisen kehossa tai huolestuttaa kaverien tai tekemisen puute.

Kesällä vapaa-ajan määrä voi tuskastuttaa, kun kouluvuoteen liittyvät kontaktit eivät ole saatavilla. Silloin yritämme etsiä ratkaisuja, eli kaivetaan nuoren kanssa yhdessä esiin esimerkiksi lähiseudun leirit ja kurssit, nuorten asiantuntija Samuli Hietala Väestöliitosta sanoo.

Totuus on kuitenkin se, ettei monella paikkakunnalla ole juurikaan harrastusmahdollisuuksia keskikesällä.

– Silloin Poikien puhelin rohkaisee omatoimisuuteen. Naapuripitäjässä voi poiketa ilman järjestettyä retkeäkin! Hietala muistuttaa.

Poikien puheluihin vastataan kuukausittain reilu tuhat kertaa. Ja chatissa riittää kävijöitä.

Uusin yhteydenpito kanava on Twitch.tv:ssä seurattava pelistriimi, jossa Minecraftia pelaavalta väestöliittolaiselta on jo kysytty ainakin itsetuhoisuudesta ja kielletyistä fantasioista.

Sekasin-chatissa näkyy keskikesän vakava avuntarve

Siinä missä Poikien puhelimeen ottavat yhteyttä enimmäkseen pojat, Sekasin-chatin käyttäjissä on enemmän tyttöjä ja nuoria naisia.

Sekasin-chattiin tulee kuukausittain 10 000 yhteydenottoa, joista Miguel Reyesin tiimi, vapaaehtoiset ja järjestöjen ammattilaiset ehtivät vastata 1500:een.Jyrki Ojala / Yle

– Melkoinen määrä nuoria ei siis pääse läpi. Kesäkuu vielä menettelee, mutta heinäkuussa avuntarve räjähtää, tiimipäällikkö Miguel Reyes Mieli ry:stä, eli entisestä Suomen mielenterveysseurasta, kertoo.

Reyes tarkoittaa niitä nuoria, jotka esimerkiksi käyvät terapiassa tai tapaavat säännöllisesti psykiatrista sairaanhoitajaa. Ammattiauttajien ansaittu lomakausi voi tarkoittaa avuntarvitsijalle puolentoista kuukauden pärjäämistä omillaan.

Sekasin-chatissa tämä on heinäkuun alussa näkynyt niin, että pienten huolten kantajia ei näy, vaan linjat täyttyvät ahdistuneista ja masentuneista.

– Jos on päivästä toiseen ahdistuksessa, eikä saa tehtyä mitään, eikä ole kavereita, eikä saa harrastettua, se voi tuntua tosi pelottavalta. Pienellä paikkakunnalla mihinkään päivystykseen lähteminen ei välttämättä tule edes kyseeseen, kun nuori pelkää sanan leviävän.

Entä jos tutulle terkkarille pääsisi läpi loman?

Kasvokkaisia auttajiakin löytyy. Eräs matalan kynnyksen valopilkuista sijaitsee Tikkurilassa Vantaalla.

Kouluterveydenhoitaja Anna Patovirta ottaa nuoria juttusille Vantaalla myös keskellä heinäkuuta.Jyrki Ojala / Yle

Kesäterkkarit pitävät siellä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon oven auki koko kesän.

Ennalta sovittujen terveystarkastusten ja seurantakäyntien lisäksi lisäksi kesäterkkarille on tullut lapsia ja nuoria juttelemaan esimerkiksi uupumukseen ja ehkäisyyn liittyvistä asioista.

Kävijöitä on ollut jopa parikymmentä päivässä, ja lisäksi kesäterkkaria on tavoiteltu puhelimitse ja Whatsappilla, kertoo koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Jaana Karvonen-Lemmetty.

– Kun tänne tulee koko ajan enemmän ihmisiä, syntyy tunne, että palvelulle on tarvetta. Luulen, että myös mahdolliseen jatkohoitoon on pienempi kynnys mennä, kun lapsi tai nuori on jo meillä käynyt puhumassa omista ajatuksistaan, kesäterkkari Anna Patovirta sanoo.

Juttua varten on haastateltu lisäksi nuorten seksuaalikasvatuksen asiantuntijaa Sari Hälistä Väestöliitosta sekä lasten- ja nuorisopsykiatrisen työryhmän palveluesimiestä Sirpa Limmaa Oulun kaupungilta. Jutun alun sitaatit ovat peräisin Poikien puhelimen vuosiraportista 2018 ja nuorisolääkäri Miila Halosen blogista.

Lue lisää:

Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus häiritsee osaa pojista"

Yksi kuoli nokkakolarissa Oulun Kiimingissä

Oulussa Kiimingin itäpuolella yksi ihminen on kuollut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa, kertoo poliisi. Rekan kuljettaja ja matkustaja saivat lieviä vammoja ja toimitettiin jatkohoitoon.

Törmäys tapahtui ennen kello yhtä yöllä valtatiellä 20 Hannusperän kohdalla, kymmenisen kilometriä Kiimingistä itään. Henkilöauto oli ajautunut vastaantulevien kaistalle. Autoa kuljettanut keski-ikäinen mies kuoli, autossa ei ollut muita ihmisiä. Täysperävaunuyhdistelmän vetäjä kaatui törmäyksessä penkalle ja sen kuorma levisi ojaan.

Valtatie 20 oli parin tunnin ajan kokonaan suljettu liikenteeltä. Puoli neljän aikaan toinen ajokaista oli avattu.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Haaveiletko sinäkin muutosta korkeuksiin? Kysyimme, kuinka turvallista on asua kodissa, johon palokunnan nosturi ei ylety

Tapio Saarelainen avaa kakkosasuntonsa oven Tampereen korkeimman asuintalon 14. kerroksessa. Noin 40 neliön yksiöstä aukeaa esteetön maisema yli Tampereen keskustan länteen ja pohjoiseen. Junat pysähtyvät ihan vieressä.

Kauaa ei Saarelainen ole ehtinyt vaimoineen asuntoaan käyttää, mutta tyylikäs sisustus on jo paikallaan. Tuoksuu kodilta.

Saarelaisen varsinainen koti on ollut viisi vuotta 13-kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa Espoossa. Mikä vetää korkean paikan kammosta kärsivän miehen torneihin?

– Pientalosta muuttaessa sitä haluaa todellisen muutoksen eli alhaalta ylös. Hienot näköalat ovat parasta.

Tapio Saarelainen luottaa asuintalojensa paloturvallisuuteen. Jani Aarnio / Yle

Pelastuslaitoksen nostolava-autoilla saadaan apua tarvittaessa korkeintaan kahdeksanteen kerrokseen. Saarelaista ei kuitenkaan pelota korkealla asuminen.

– Tiedän, että kun Suomessa rakennetaan tällainen talo, siinä otetaan huomioon turvallisuusasiat.

Lontoon tornitalon palo muistutti vaaroista

Moni korkeuksissa asuva hätkähti vuonna 2017, kun Lontoossa paloi 1970-luvulla rakennettu tornitalo tuhoisin seurauksin. Kymmeniä kuoli.

Yksi syy Grenfell Towerin palon tuhoisuuteen oli se, että talon päällysteenä oli käytetty syttymisherkkää alumiinikomposiittia, joka on edullinen ja yleisesti käytetty rakennusmateriaali. Tulipaloa seuranneissa tarkastuksissa löydettiin puutteita lukuisista muistakin tornitaloista.

Tapio Saarelainen ei pelkää, että samanlainen onnettomuus voisi uhata hänen nykyistä asuintaloaan.

– Tässä talossa ulkopinnat ovat palamatonta materiaalia ja huoneistojen pinnat ovat rakennuttajan valitsemia paloturvallisia materiaaleja, taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana toimiva Tapio Saarelainen kertoo.

Kun tulee näin korkealle, ei halua ajatella koko asiaa. Hanna Julku

Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen ei lähtisi vertaamaan suoraan suomalaisia tornitaloja Lontoon turmatalon kaltaisiin rakennuksiin.

– Suomessa käytetään sellaisia materiaaleja ja turvakäytäntöjä, että näin ei pääsisi käymään.

Mutikaisen mukaan korkeissa rakennuksissa turvallisuus perustuu tiukempiin rakentamismääräyksiin kuin matalammissa. Lisäksi tärkeää on asukkaiden ja taloyhtiöiden varautuminen. Pelastussuunnitelmat pitää olla kunnossa ja asukkaiden tietoisia siitä, miten turvallisuusjärjestelyt on toteutettu.

Mutikainen myöntää, että Suomeen rantautunut yhä korkeammalle kurottuvien tornitalojen rakentaminen haastaa pelastusviranomaisia. Turvallisuutta pyritään lisäämään useilla eri teknisillä ratkaisuilla, mutta lopulta suurin riski on ihminen itse.

– Valitettavan usein käy niin, että asunnosta poistuttaessa jää asunnon ovi auki, jolloin savukaasut pääsevät porrashuoneeseen ja sitä kautta uhkaamaan muiden asukkaiden turvallisuutta.

Hotelleissa todella tarkat turvamääräykset

25. kerroksesta näkee kauas. Tänään Näsijärven suuri selkä on varsin tummansininen. Muutama vaahtopää osuu Siilinkarin kallioihin.

Tamperelainen Hanna Julku on tullut kahden poikansa kanssa lounaalle keskustan kattojen ylle Tampereen Torni-hotellin ylimpään kerrokseen.

– Kun tulee näin korkealle, ei halua ajatella koko asiaa, Hanna Julku vastaa kysymykseen, pelottaako turvallisuusasiat.

Tampereen Torni-hotellin toimintaa määrittelevät erittäin tiukat turvallisuusmääräykset. Petri Aaltonen / Yle

Korkeissa hotelleissa turvallisuusmääräykset ovat vielä asuintaloja tiukemmat. Piakkoin viisi vuotta Tampereella toimineen Solo Sokos Hotel Torni Tampereen hotellipäällikkö Eveliina Jokinen sanoo, että heidän turvallisuuskulttuurissaan tärkeintä on ennakointi.

88 metriin kurottuvassa hotellissa harjoitellaan poikkeustilanteita säännöllisesti.

– Kun väkimäärät ovat suuria, kaikenlaista tapahtuu. Mutta kertaakaan ei ole ollut todellista vaaratilannetta että hotellia olisi jouduttu evakuoimaan.

Viranomaiset ja rakennuttajat ajattelevat muidenkin puolesta, eli esimerkiksi Tampereen Kannen päälle tulevien viiden tornitalon suunnittelussa on huomioitu myös junaliikenne.

– Kannen alapuolen palosuojauksessa on huomioitu muun muassa mahdolliset junien palamiset ja törmäykset. Myös junien tuomat tärinät on otettu huomioon siten, että asuinrakenteet on irrotettu rakenteista vaimentimilla.

Suomalaiset haluavat asumaan yhä ylemmäs

SRV:n rakentama Majakka valmistuu Helsingin Kalasatamaan tämän vuoden lokakuussa. 134 metriä korkea ja 35-kerroksinen talo on valmistuessaan Suomen korkein asuintorni.

Titteli ei välttämättä säily pitkään, sillä Helsinkiin ja Espooseen on tulossa Majakkaakin korkeampia taloja.

Miksi talot sitten kurkottavat yhä korkeammalle Suomessakin, jossa on totuttu varsin matalaan rakentamiseen.

Moni korkealle muuttava haluaa selvän eron esimerkiksi omakotiasumiseen. Karoliina Simoinen / Yle

Rakennuttajille motiivi tehdä tornitaloja on selkeä, sanoo SRV:n asuntoliiketoiminnan johtaja Antero Nuutinen.

– Ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin. Esimerkiksi Helsinkiin muuttaa bussilastillinen ihmisiä päivässä.

Nuutisen mukaan korkealle rakentaminen on keino tehostaa maankäyttöä. Asuntoja saadaan siten hyville sijainneille palvelujen ja liikenneyhteyksien äärelle.

Korkea rakentaminen on tavallisten kerrostalojen rakentamista kalliimpaa. Rakenteet ovat järeät ja talotekniikalle asetetaan tiukat vaatimukset.

Neliöhinnat ovat huipulla kovat. Tarvittavaa maksukykyä löytyy kasvukeskuksista eli lähinnä pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun asukkailta.

Kiinnostaako sinua muutto tornitaloon, vai asutko jo sellaisessa? Onko korkea rakentaminen oikea suunta suomalaisten asumiselle? Keskustele aiheesta. Keskustelu suljetaan 16.7. kello 20.00.

Lue lisää:

Espooseen valmistui kaikessa hiljaisuudessa tornitalo, joka saattaa olla jopa Suomen korkein – suurempiakin tekeillä jo nyt

Helsinkiin kohoaa jopa 180 metriä korkea torni – katso miltä tulevaisuuden Pasila näyttää

Onko kaupunkisi korkein talo ruma? Se voi johtua rakennuttajan ahneudesta, väläyttää professori

"Kukapa haluaisi asua rumassa asunnossa?" Rakennuttajat vakuuttavat, että korkea rakentaminen on kunnianhimoista

Hituran nikkelikaivoksen sulkemisesta yli 16 miljoonan lasku – kaivos ehti toimia 45 vuotta Nivalassa

Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa Hituran nikkelikaivoksen sulkeminen tulee maksamaan yli 16 miljoonaa euroa.

Sen verran valtio on varannut sulkemistöihin. Tällä hetkellä työt ovat edenneet toiseen vaiheeseen. Edessä on laajan rikastehiekka-altaan peittäminen. Lisäksi palautusvesiallas tyhjennetään ja muotoillaan maastoon sopivaksi. Lietteet siirretään toiseen altaaseen.

Kaikkiaan suljettavia alueita on Hiturassa reilut 60 hehtaaria.

Hiturassa louhittiin ja rikastettiin nikkeliä sekä kuparia 1970-luvulta saakka, kunnes viimeisin toiminnanharjoittaja, kanadalainen Belvedere Mining teki konkurssin vuonna 2015. Tämän jälkeen kaivosta yritettiin myydä, mutta heikoin tuloksin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus päätti kaivoksen jätealueiden sulkemisesta neljä vuotta sitten. Alueen sulkemistyöt on oltava valmiina vuoden 2021 syyskuussa.

Hituran kaivos ehti toimia Nivalassa 45 vuotta.

Kun Sofia Okkonen, 22, sairastui, hän menetti pikkuhiljaa kaikki ystävänsä – näin käy monelle muullekin vakavasti sairastuneelle

Kivut ovat jollain tapaa läsnä päivittäin 22-vuotiaan oululaisen Sofia Okkosen elämässä.

– Kipu tuntuu alamahassa, peräsuolessa, paksusuolessa ja lantiossa. Se tuntuu siltä kuin joku repisi kohtua irti sisuksistani. Peräsuolen kipu on polttavaa ja tuntuu kuin suolen seinämää poltettaisiin rautakangella. Ja turvotus vatsassa aiheuttaa venytyskipua –aivan kuin ilmapallo olisi puhallettu liian täyteen ilmaa ja se meinaisi poksahtaa.

Kivut johtuvat endometrioosista ja harvinaisesta suolistosairaudesta, jonka seurauksena suoliston seinämien lihakset ovat surkastuneet. Sairaus aiheuttaa muun muassa suoliston tukkeutumista.

Sairaudet rajoittavat Okkosen elämää ja hän on joutunut luopumaan monesta asiasta. Myös sellaisista asioista, mitä hän ei osannut odottaa – kuten ystävistä.

Sairaus ei näy ulospäin

Ulkopuolisen silmiin Okkonen ei näytä sairaalta – päinvastoin. Nainen hymyilee paljon ja hymy nousee silmiin asti. Huulia koristaa kauniin vaaleanpunainen huulipuna ja silmissä on luomiväriä.

Okkonen kertoo, ettei ole nukkunut silmäystäkään edellisenä yönä. Sitäkään hänestä ei huomaa.

– Olen tottunut siihen. Usein yöt menevät valvoessa, nainen toteaa ja hymyilee.

Kahdeksan vuotias Eetu-koira tuo Okkosen elämään paljon iloa. Eetu on asunut Okkosilla nyt vuoden verran. Paulus Markkula / Yle

Yksi syy ystävien menettämiseen on se, etteivät Okkosen sairaudet näy ulkopuolelle. Ystävät eivät ymmärtäneet, miksi iloinen ja pirteä ihminen alkoi yhtäkkiä perumaan tapaamisia yhtenään, eikä enää osallistunut kaveriporukan rientoihin.

Virkeä ulkokuori peitti sisälleen kovat kivut ja loputtoman väsymyksen.

– Jos ihminen murtaa jalan, kaikki ymmärtävät, että se on todella kipeä. Minulla vaatteet peittävät arvet ja mustelmat, joten ihmiset eivät näe, mitä sairaudet tekevät.

Ystävien menettäminen sairauden vuoksi on aiheuttanut vihaa, surua, katkeruutta.

– Tunnen avuttomuutta, kun en tiedä, miten voisin pelastaa ystävyyssuhteen. Kun toinen ei yhtään ajattele samalla tavalla, eikä näe sitä, mitä itse koen.

Rakkaus kestää

Miten minä voin auttaa? Voinko kysyä sairaudesta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä sairastuneen läheiset pyörittelevät Mehiläisen psykologi Päivi Kivelän mukaan usein mielessään.

Ihmisen sairastuminen vaikuttaa luonnollisesti sairastuneen itsensä myös lähipiiriin. Läheisen sairaus saattaa aiheuttaa hämmennystä, pelkoa ja avuttomuuden tunnetta.

– Jos ei tiedä, miten auttaa sairastunutta, saattaa tuntua helpommalta pysyä poissa hänen elämästään.

Joskus läheisen sairastuminen voi kuitenkin lähentää ihmissuhdetta. Tehdä siitä vahvemman. Näin kävi esimerkiksi Sofia Okkoselle ja hänen miehelleen Tuomas Okkoselle.

– Olemme tulleet lähemmäs toisiamme, kun meillä on ollut niin paljon koettelemuksia viime vuosien aikana, Tuomas Okkonen kertoo.

Pariskunta alkoi seurustelemaan vuonna 2011. Vuonna 2014 Sofia sai diagnoosin suolistosairauteen ja vuonna 2016 endometrioosiin.

Sofia Okkosen viimeisin iso leikkaus tehtiin tämän vuoden toukokuussa. Silloin hänen suolistoonsa ommeltiin tukiverkkoja. Kuva on otettu, kun Okkonen on päässyt ensimmäistä kertaa istumaan leikkauksen jälkeen.Sofia Okkonen

Sairaudet rajoittavat huomattavasti etenkin Sofian elämää. Hän ei voi urheilla, nostella painavia tavaroita tai tehdä äkkinäisiä liikkeitä.

Nainen kärsii myös kiusallisemmista vaivoista. Hänen kykynsä pidätellä ulostetta on olematon. Sen vuoksi hänelle on sattunut muutaman kerran vahinko esimerkiksi lenkkipolulla kävellessä koiran kanssa. Nykyään Okkonen käyttää välillä vaippoja, erityisesti silloin, jos täytyy taittaa pidempi matka vaikkapa bussilla.

– Aluksi oli tosi vaikeaa hyväksyä, että olen 22-vuotias nainen ja joudun käyttämään vaippaa. Mutta se on helpottanut elämää, kun ei tarvitse kuljettaa vaihtovaatteita aina mukana.

Vaikka Tuomas joutuu tekemään suurimman osan kotitöistä, huolehtimaan useimmiten Eetu-koiran ulkoilutuksesta ja pariskunnan yhteinen tekeminen rajoittuu neljän seinän sisään, mies ajattelee, että heidän arkensa on normaalia.

– Sairauksien tuoma suurin muutos on mielestäni se, että nykyään me elämme paljon enemmän hetkessä ja nautimme siitä.

Aina ei kannata yrittää piristää

Ymmärtäminen ja sairauden huomioiminen olisivat Terveystalon psykologi Outi Reinola-Kuusiston mukaan parhaita tapoja tukea sairastunutta.

– Ei kukaan huvikseen tekeydy sairaaksi tai valittele vaivojaan. Kyllä ne ovat todellisia ja aiheuttavat hirveitä kärsimyksiä ihmiselle, joilla niitä on.

Hän kuitenkin tiedostaa, että terveen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, ettei sairas aina jaksa tulla paikalle tai vastata puhelimeen. Ei kerta kaikkiaan kykene sellaisiin asioihin, mihin terve kykenee.

– Sen takia ihmiset saattavat turhankin herkästi närkästyä siitä, ettei ystävä lähtenytkään mukaan, vaikka häntä yritettiin piristää.

Reinola-Kuusisto ajattelee, että terveet läheiset ylipäätään ajattelevat liikaa sitä, että menevät sairaan ihmisen luo ja piristävät häntä tai järjestävät jotain piristävää aktiviteettia. Silloin, kun ihminen on hyvin sairas ja huonovointinen voivat tällaiset piristävät tapahtumat olla liian vaativia. Jopa kotoa lähteminen voi tuntua vaikealta.

– Sairas ihminen on itsensä asiantuntija ja häneltä kannattaa kysyä, mitä hän jaksaa. Tärkeintä olisi kuitenkin muistaa ystävää. Olla yhteydessä, laittaa viestiä, soittaa. Eikä unohtaa.

Kotitöiden tekeminen ei ole Okkoselle itsestäänselvyys. Useimmiten hän ei kykene niihin kipujensa vuoksi, vaan hänen miehensä hoitaa ne. Paulus Markkula / Yle

Sofia Okkonen olisi toivonut ystäviltään tukea sairastuttuaan. Ja että he tsemppaisivat ja tulisivat sairaalaan moikkaamaan, koska siellä on niin yksinäistä.

Välillä kipujen takia olo on huono niin fyysisesti kuin henkisestikin, eikä Okkonen silloin jaksa välttämättä tavata ihmisiä. Silloinkin hän toivoisi, että yhteydenpito ei loppuisi ainakaan kokonaan.

– Voisi vaikka soitella pari kertaa viikossa. Yleensä, kun olo on huonompana, on mielikin maassa. Silloin yhteydenotot piristäisivät.

Sairastunut pystyy myös itse auttamaan läheisiään ymmärtämään paremmin omaa tilaansa kertomalla konkreettisesti esimerkiksi siitä, missä ja minkälaisena kipu tuntuu tai mitä operaatioita tai hoitoa on saanut.

Näin Okkonenkin on alkanut tekemään, vaikkakin blogin muodossa. Siellä hän jakaa tietoa sairauksistaan, niiden oireista ja sairaalajaksoistaan. Nainen on leikattu sekä endometrioosin että suolistosairauden vuoksi useamman kerran. Viimeksi tämän vuoden toukokuussa.

– Osa on alkanut vasta sitten ymmärtämään minua ja sairauttani, kun olen alkanut kirjoittamaan asioista. He ovat tajunneet, etten olekaan laiska tai jää tarkoituksella pois asioista.

Fyysinen sairaus vaikuttaa myös mieleen

Vakava sairaus ei vaikuta pelkästään ihmisen kehoon, vaan hyvin usein myös mieleen, seksuaalisuuteen ja jopa persoonallisuuteen. Sairastuminen on psykologi Päivi Kivelän mukaan kriisi, jonka seurauksena ihmisen käyttäytyminen saattaa muuttua hetkellisesti paljonkin.

– Ensin voi olla ihan shokkitilassa siitä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tulee reagointivaihe, jolloin ihmisellä voi olla aikamoisia eriskummallisia käyttäytymismalleja ja tapoja. Sen jälkeen tulee käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe, jolloin elämä alkaa muotoutua uudelleen.

Sairauden aiheuttamat persoonallisuuden muutokset ja alakuloinen mieliala voivat tuntua raskaalta myös läheiselle. Kivelän mukaan olisi tärkeää kuitenkin kiinnittää huomiota niihin puoliin ihmisessä, jotka ovat tehneet heistä alunperin ystäviä. Ja puhua niistä myös ääneen.

– Voi sanoa vaikka, että sinulla on ihan huikea huumorintaju. Ja muistuttaa, ettei hän ole yhtä kuin hänellä oleva sairaus.

"Terveitä ihmisiä minulla ei ole elämässä"

Kun Sofia Okkonen sai endometrioosidiagnoosin, hän kuuli samalla, että saattaa jäädä lapsettomaksi ja että tulee kärsimään kivuista luultavasti koko loppuelämänsä. Se laukaisi masennuksen ja sopeutumishäiriön.

– Sopeutumishäiriö on sellainen tila, etten myöntänyt itselleni tai muille, että olen sairas. Halusin vain ajatella, että kyllä minä paranen, enkä pystynyt puhumaan ollenkaan sairaudestani.

Pari vuotta Okkonen oli täynnä vihaa. Hän ajatteli, että elämä on ohi. Enää ei kannata yrittää mitään.

– Nykyään ajattelen, että ehtisinpä tehdä kaikkea ihanaa vielä. Että tulisi parempia vaiheita elämässä.

Okkonen käy kuitenkin edelleen psykoterapiassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön vuoksi.

Sofia Okkonen ei voi käydä pitkillä lenkillä koiransa kanssa, koska vessan pitää olla aina lähellä ulosteenpidättämiskyvyttömyyden vuoksi. Onneksi heidän kotinsa lähellä on metsä, jonne pääsee nopeasti ulkoilemaan. Paulus Markkula / Yle

Suomen terveydenhoidossa tulisi Kivelän mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten ihmistä tuetaan silloin, kun hänelle kerrotaan vakavasta sairaudesta.

– Lääketieteellinen informaatio on toki tärkeää, mutta myös psykologin tai muun ammattilaisen tarjoamat tukikeskustelut. Psykologi voi kertoa siitä, miten ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa, koska ihmisten reaktiot voivat olla niin erilaisia.

Tukea voi saada myös vertaistukiryhmistä. Sellaisissa Okkonenkin on käynyt ja löytänyt sieltä uusia ystäviä. Hän kertoo, että esimerkiksi endometrioosia sairastaville on todella virkeä tukiryhmä Oulussa.

– Minulla on nykyään kaksi sydänystävää, joiden kanssa voi puhua mistä vain. He ovat molemmat sairaita. Terveitä ihmisiä minulla ei oikeastaan ole elämässä.

Ihmisen sairastuminen testaa usein ystävyyden laatua. psykologi Outi Reinola-Kuusisto näkee asian niin, että aito ystävä on vierellä, mutta sellainen kaveri, jonka kanssa on käyty vain juhlimassa jää.

– Meillä on ystäviä eri tarkoituksiin ja eri elämänvaiheissa. Joidenkin kanssa jaetaan harrastuksia ja osan kanssa sielujen syvimpiä tuntoja ja ollaan aidosti rinnalla kulkijoita.

Kysy suoraan

Vaikka ymmärtäisikin sairaan ystävän tai perheenjäsenen tilanteen, voi yhteydenpito ja tapaaminen silti tuntua vaikealta. Läheinen ei välttämättä tiedä, miten puhua sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Paras tapa toimia tällaisessa tilanteessa on psykologi Päivi Kivelän mielestä kysyä suoraan, että minkälaista tukea ja apua tarvitset.

– Kysyjä ei voi satuttaa sairastunutta, jos hän kysyy ihan suoraan, että haluatko puhua asiasta.

Sairaalan pedit ovat tulleet vuosien saatossa Okkoselle tutuiksi. Tässä kuvassa hän on kivun hoidossa osastolla endometrioosin vuoksi, kun kuukautiset tulivat vaihdevuosia aiheuttavasta lääkkeestä huolimatta. Kuukautiset aiheuttavat naiselle aina äärettömän kovia kipuja. Sofia Okkonen

On kuitenkin asioita, joita kroonisesti sairas ei halua kuulla. Pahinta Okkosen mielestä on se, jos joku sanoo, että kyllä se siitä helpottaa.

– Krooninen sairaus ei helpota, eikä parane. Yleensä se pysyy samanlaisena tai pahenee. Minä en voi koskaan parantua tästä.

Onko sinulla kokemusta läheisen sairastumisesta? Miten se on vaikuttanut ystävyyteen? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Krooninen kipu vaivaa miljoonaa suomalaista –"Kun lakkaa tavoittelemasta parantumista, kivun kanssa voi elää onnellisena", sanoo kipuasiantuntija

Tuntematon pyöräilijä ajoi Anne Karvosen päälle – alkoi vuosien kipuhelvetti, jossa jopa lastenlapsien ottaminen syliin sattuu liikaa

Suostuisitko sinä laittamaan käytetyn pyöräilykypärän päähäsi? – Selvitimme, miksi kaupunkipyörän mukana ei saa kypärää

Kaupunkipyörät ovat vallanneet Suomen kaupunkeja valtavan suosion kera. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat ahkerimmin käytössä kuin missään muualla maailmassa.

Polkypyöriä on tarjolla, mutta pyöräilykypärää ei kaupunkipyörän mukana saa.

Tieliikennelakihan ei velvoita pyöräilijöitä käyttämään pyöräilykypärää. Laki vain toteaa, että polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Rangaistusta kypärättä ajamisesta ei saa.

Pyöräilykypärä tunnetusti suojaa vakavilta päävammoilta. Miksi siis kaupunkipyörien yhteydessä ei yleensä ole mahdollista vuokrata kypärää?

"Logistinen mahdottomuus"

Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan pyöräilykypärien liittäminen osaksi kaupunkipyöräjärjestelmää on yksinkertaisesti logistinen mahdottomuus.

– Asemia on valtavan paljon eri puolilla kaupunkia, eikä pyöräilykypärä voisi olla pyörässä kiinni, koska niitä täytyisi olla eri kokoisia. Mistä kypärät siis jaettaisiin käyttäjille? Tätä on käytännössä mahdotonta ratkaista, Ruoho kertoo.

Pyöräilykypärän liittäminen kaupunkipyöräjärjestelmään on Helsingin seudun joukkoliikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan mahdotonta.Liisa Takala / Yle

Kaupunkipyörien pisteitä on yleensä ympäri kaupunkia. Kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea kaupunkipyöriä vuokraavan Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo arvelee, että kypärien kohdalla jonkinlaisen kokovalikoiman tarjoaminen kaikilla pysäkeillä olisi sekä teknisesti että kustannustehokkaasti haastava yhtälö.

– Jos pysäkillä olisi kypärille teline, miten estäisimme sen, ettei joku nappaisi kypärää. Jonkinlainen älylukkojärjestelmä, joka avaisi kypärän vuokrauksen yhteydessä, kuulostaa aika kalliilta vaihtoehdolta, Repo pohtii.

"Kaupunkipyöräily ja kypärän tarjoaminen on haastava yhtälö"

Kaupunkipyöräilyn idea perustuu siihen, että pyörän voi napata mukaansa yhdeltä pysäkiltä ja palauttaa toiseen. Revon mukaan pyöräilykypärän liittäminen tähän ajatukseen ei ole mahdollista tällä hetkellä.

– On tärkeätä miettiä asiakkaan palvelupolku koko pyöränvuokrauksen ajan. Missä asiakas näkee pyörän ja mitä askeleita hän joutuu tekemään saadakseen pyörän käyttöönsä. Kypärän liittäminen osaksi tätä kokonaisuutta olisi vaikeaa, Repo kertoo.

Muutamia kyselyitä pyöräilykypäristä tuli viime kesänä KaaKaulle. Kypäriä ei ole varsinaisesti kuitenkaan toivottu Revon havaintojen mukaan.

– Kypärä on sellainen irtotuote, jota ei voi jättää kaupungille itsekseen olemaan. Mielellään toki tarjottaisiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta se vaatisi käytännössä perinteisen vuokrauspisteen, jossa olisi asiakaspalvelua ja henkilökuntaa. Tämä ei puolestaan sovi kaupunkipyöräilyyn, jossa pyörän voi palauttaa eri paikkaan.

Kaakkois-Suomessa KaaKau pyörittää kaupunkipyörätoimintaa Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Imatralla.Pyry Sarkiola / Yle

Kaupunkipyörät sijaitsevat pääasiassa ulkona säiden armoilla. Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho muistuttaa yhteiskäyttöisissä kypärissä piilevistä hygieniaongelmista.

– Pyöräilykypärän pehmusteet eivät kestä vesisadetta. Muutenkin päähän laitettavat asiat koetaan hyvin henkilökohtaisena asiana. Aika harva varmaan haluaisi käyttää yhteistä kypärää, joka on käynyt eri ihmisten päässä.

Kypärät eivät päädy päähän saakka

Monista muista kaupungeista poiketen Kuusamon kaupunki on tänä kesänä kokeillut mallia, jossa kaupunkipyörät ovat olleet kaikkien käytettävissä vapaasti. Tarjolla on myös ollut pyöräilykypäriä.

– Palveluntarjoajana haluamme edesauttaa turvallisuutta, vaikka laki ei ehdottomasti kypärän käyttöä edellytäkään. Näen asian kuitenkin niin, että jos pyörää käyttää, olisi kypärä hyvä olla myös päässä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo.

Kuusamon kaupungin tarjoamat kypärät olivat joko pyörän tarakassa tai sarvissa kiinni, kun ne alun perin vietiin asemille. Kypärissä ei ole erillistä lukitussysteemiä, ja nyt osa jäljellä olevista kypäristä roikkuu pyöräasemilla käyttämättöminä.

Lahjoituksena saadut kypärät ovat uusia ja helposti säädettäviä. Silti kypäriä ei käytetä.

Karsikon havaintojen mukaan alle puolet kaupunkipyöräilijöistä on käyttänyt pyöräilykypärää.

– Onko se sitten siitä kiinni, että vierastetaan toisen käyttämää kypärää ja sen laittamista päähän, Karsikko pohtii.

Kypärä on pyöräilijälle suositeltava varuste. Kuvituskuva.Terri Niemi / Yle "Kaupunkipyöräily ei saisi olla kustannuskysymys"

Kuusamon kaupungin kaupunkipyörämalli on ollut monella tapaa kaupallisista toimijoista poikkeava. Pyörät on saatu lahjoituksina kaupunkilaisilta ja kuntouttavan työtoiminnan yksikkö Muuntamo on huoltanut pyörät ja antanut niille yhtenäisen ilmeen.

Kaksikymmentä kunnostettua vihreäksi maalattua kaupunkipyörää sijoitettiin seitsemälle asemalle ympäri taajamaa kesäkuun alussa.

– Käyttäjien vastuulle on jäänyt, että kaupunkipyöriä käytettäisiin ohjeiden mukaan ja mahdollisista puutteista raportaisiin Muuntamolle, Karsikko kertoo.

Kaupunkipyörät päätettiin tarjota maksuttomina, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyödyntää niitä.

– Lähdimme miettimään tätä toimintaa niin, ettei kaupunkipyöräily saisi olla kenellekään kustannuskysymys. Esimerkiksi oma perheenjäsen oli ollut eräässä kaupungissa ja hänen valintansa kohdistui linja-autoon pyörän sijasta, koska seutulippu bussiin oli halvempi.

Ilkivaltaa ja katoamistapauksia

Kuusamon kaupungin kaupunkipyöräkokeilussa tavoitteena oli yhdistää kierrätys, edullisuus ja vaivaton vuokraus sekä mahdollisuus pyöräilykypärään. Ei rekisteröintiä, eikä maksua.

Yhtälö ei ole kuitenkaan toiminut sellaisenaan.

Reilun kuukauden kokeilun jälkeen alkuperäisestä 20 kaupunkipyörästä ja pyöräilykypärästä käytössä on jäljellä enää noin puolet.

– Kipupisteet ovat tulleet hyvin selviksi tässä kokeilussa. Sekä pyörien että kypärien osalta on ollut selkeää tahallista särkemistä. Joku kappale on varmaan ihan kadonnutkin, Karsikko sanoo.

Kuusamon kaupunkipyörät ja kypärät juuri ennen käyttöön luovutusta kesäkuun alussa.Jari Karsikko

Karsikon mukaan systeemin riskit olivat kyllä tiedossa, mutta ilkivallan määrä pääsi silti yllättämään.

– Yllätti kyllä, miten paljon pieni vähemmistö käyttäjistä on onnistunut särkemään näitä pyöriä. Kokonaisuudessaan tässä puhutaan kuitenkin alle 5 000 euron kustannuksista 20 pyörän kohdalla. Jos verrataan kaupallisen mallin kuluihin, meillä kestäisi hankkia kymmenen pyörää yhden särkyneen tai kadonneen tilalle.

Käyttösääntöjä ei noudateta

Kaupunkipyörät ovat olleet ahkeralla käytöllä Kuusamossa, mutta systeemi, jossa pyöriä ei rekisteröidä mitenkään, on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungille.

Kaupunkipyörät eivät nimittäin palaudu niille kuuluville pyöräasemille.

– Pyöriä jätetään aivan minne sattuu. Niitä sitten kannellaan ja kuljetellaan oikeille paikoille useampana päivänä viikossa. Kaupunkilaisilta on tullut sellaista hyväntahtoista virnuilua, että milloin on löytynyt Nilojoesta ja mikä mistäkin, Karsikko kuvailee.

Kaupunkipyörät ja kypärät ovat olleet vapaasti käytössä Kuusamossa.Jari Karsikko

Lisäksi osa pyöristä on jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön ja viety säilytykseen omaan kotiinsa. Kaupunkipyörän käyttöaika kerrallaan on Kuusamon kaupungin ohjeissa määritelty yhdeksi päiväksi.

Ikävin ongelma on kuitenkin ollut pyöriin ja kypäriin kohdistunut runsas ilkivalta, minkä takia vaihtelevasti noin puolet pyöristä eivät ole käytössä.

Miltä näyttää kaupunkipyörien jatko?

Vaikka tämän kesän kokeilu Kuusamossa ei ollut sellaisenaan niin toimiva käytännössä kuin alkuperäisenä toiveena oli, on jatkosuunnitelmia jo mietitty.

– Tällä kokemuksella tämä malli voi jäädä tähän kesään, mutta kesähän on vielä kesken. Tätä ideaa nyt lähdetään jalostamaan eteenpäin. Lopulliset johtopäätökset teemme syksyllä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo.

Maksuttomuudesta tai pyöräilykypärien tarjoamisesta Kuusamo ei aio vielä toistaiseksi luopua vaikeuksista huolimatta. Yhtenä vaihtoehtona Karsikko näkee yhteistyön jonkun paikallisen toimijan kanssa.

– Pyörä luovutettaisiin kuittausta vastaan ja velvoitteena voisi olla myös kypärän ottaminen. Ehkä se madaltaisi ennakkoluuloja, jos kypärän kunto tarkistettaisiin ja siistittäisiin jokaisen käyttökerran jälkeen. Emme toki pysty valvomaan kypärän käyttöä, mutta ainakin voimme kannustaa siihen.

Taksiyrittäjillä uusi kiistan aihe: Festivaalin tolppa vain kahden firman käytössä – Järjestäjä: Makkaramyyjänkin kanssa voi tehdä sopimuksen

Taksialalle näyttää syntyvän yhä uusia kiistoja viimevuotisen taksiuudistuksen jälkimainingeissa.

Osaa taksiyrittäjistä kismittää, että jotkin festivaalit rajaavat omat taksitolppansa vain tietyille yrittäjille.

Vantaalla järjestettävän Tikkurila-festivaalin väliaikaisella taksitolpalla on saanut päivystää vain kaksi firmaa: Taksi Helsinki ja Lähitaksi.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehto kertoo, että asiasta on käyty keskustelua taksiyrittäjien sisäisissä Facebook-ryhmissä.

Hän pitää käytäntöä syrjivänä. Hän uskoo sen luovan eripuraa taksialalle: ikään kuin uusiin yrittäjiin ei luotettaisi.

Reinilehdon mukaan hankalaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on kaupungilta vuokrattu maa.

– Kun myydään kaupungin mailla olevaa tilaa jollekin tapahtumajärjestäjälle, niin olisiko syytä tehdä jopa tarjouskilpailu? Taksipaikan myymisessä lienee kymmenientuhansien eurojen bisneksestä ellei enemmästäkin, hän pohtii.

Hän itse on kokenut taksikuski, joka on lähtenyt sittemmin itse yrittäjäksi.

Järjestäjä: "Yksityistilaisuuden järjestäjällä oikeus tehdä sopimuksia"

Lauantaina päättyvän Tikkurila-festivaalin omistaa nykyään Nelonen Media Live, mutta sen järjestelyistä vastaa vielä tänä vuonna tapahtuman oma organisaatio.

Tikkurila-festivaalin tiedottaja Tomi Lindblom sanoo, ettei asiassa ole mitään poikkeuksellista.

– Kyse on tapahtuma-alueesta, jonka järjestäjä on kaupungilta vuokrannut. Tapahtuman järjestäjä voi tehdä erilaisia alisopimuksia tapahtuma-alueella. Sopimus voidaan tehdä myös vaikka makkaramyyjän tai ilmapallon myyjän kanssa. Ne kenen kanssa on tehty sopimus, saavat tapahtuma-alueella toimia.

Jos sopimuksia ei tehtäisi, yhtäkkiä voisi olla tilanne, että tapahtumassa olisi kymmenittäin eri kauppiaita, Lindblom vertaa.

Mutta kuinka reilu käytäntö on?

– Se on reilu niitä kohtaan, joilta palvelu on tilattu. Se nyt on satuttu tilaamaan Taksi Helsingiltä ja Lähitaksilta. Se keneltä palvelu on tilattu, asian myös hoitaa, Lindblom sanoo.

– Yksityistilaisuuden järjestäjällä on oikeus tehdä erilaisia sopimuksia. Ovatko ne sitten jonkun mielestä hyviä vai huonoja, se on jokaisen mielipide. Jonkun mielestä voi olla väärin, että tapahtumaan pitää ostaa lippu, jonkun mielestä tapahtuma alkaa väärään aikaan, jonkun mielestä on väärin, että siellä ovat nämä kaksi firmaa.

Lindblom korostaa, että kyse on festivaalia varten perustetusta väliaikaisesta taksitolpasta eikä alueella ei ole vakituista taksitolppaa.

– Jotta asiaan saataisiin jonkinlainen järjestys eikä alueella olisi kymmeniä autoja ympäri teiden varsia ja jalkakäytäviä, päätettiin tilata väliaikainen taksitolppa ja ottaa siihen kahden vakiintuneen taksiyrityksen autot.

Oulussa toinen vastaavanlainen tilanne

Myös Oulussa on ollut vastaavanlainen tapaus. Sanomalehti Kalevan mukaan Suomipop-festivaalin maankäyttölupa-alueella taksitolppapaikalla toimii Otaxi.

Paikallinen taksiyrittäjä pitää Suomipop-festivaalin taksijärjestelyjä Otaxin kanssa epäreiluina, sillä parkkipaikkoja ei ole muille. Tämä tietää tulonmenetyksiä muille takseille.

Nelonen Media Live Oy:n tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen perustelee lehdessä ratkaisua "festivaaliasiakkaiden kulkemisen helpottamisella".

Tikkurila-festivaalin Lindblomin mukaan kysymys on paitsi asiakkaiden palvelusta myös turvallisuudesta.

– Taksit ovat luvanneet, että autot ovat sovituilla paikoilla eivätkä ajele ympäri jalkakäytäviä. Tai että ei synny sumppuja tai että siellä olisi yhtäkkiä sata autoa liikaa odottamassa.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehdon mukaan osa muista taksiyrittäjistä on kokenut, että on vaarallista jättää asiakkaita vilkkaalle risteysalueelle.

Reinilehto korostaa, että erityisesti tämä on harmittanut taksiyrittäjiä. Reinilehto kertoo, että häntä oli jopa päiväsaikaan kielletty jättämästä asiakkaita taksitolpalle.

– Kärsivä osapuoli yleisesti ottaen on taksia käyttävä asiakas, jolla on iso epätietoisuus, mihin autoon voi mennä, hän lisää.

Festivaalin tiedottajan Tomi Lindblomin mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Hänen mukaansa muutkin taksit voivat tuoda asiakkaita väliaikaiselle taksitolpalle, mutta eivät saa jäädä sinne odottelemaan.

– Ja tapahtuma-alueen ulkopuolella voivat tietenkin olla ketkä tahansa.

Taksiliitto: Näin markkinatalous toimii

Taksiliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Andersson ei tunne tapauksia, mutta kertoo, että kyseessä kuulostaa olevan aivan normaali käytäntö.

Tapahtuman järjestäjällä on hänen mukaansa oikeus tehdä sopimuksia taksiyrittäjien kanssa ja perustaa tätä varten väliaikainen taksitolppa.

– Näinhän markkinatalous toimii, Frankfurtista tavoitettu Andersson sanoo.

Taksiliiton mukaan ilmiö on sikäli uusi, että taksikilpailun vapautumisen myötä yrittäjiä on enemmän.

Liiton mukaan asiaa ei voida tarkastella reiluuden näkökulmasta, vaan kyse on yksinkertaisesti markkinatalouden toimintalogiikasta.

Vähän samankaltainen tilanne on liiton mukaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa valtaosa kaistoista on varattu tietyille taksiyrittäjille.

Lisää aiheesta:

Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin

Taksiliiton toimitusjohtaja nimesi taksiuudistuksen epäkohtia ja toivoi lakimuutoksia: "On kuljettajia, joille asiakkaan täytyy neuvoa reitti"

Verottaja on havainnut huolestuttavia piirteitä harmaasta taloudesta taksialalla

Liikenneministeri Sanna Marin: Työ taksilain korjaamiseksi on käynnissä

Heinäkuun alku ollut paikoin viilein miesmuistiin – erityisesti Itä-Suomessa ollut harvinaisen kylmää

Alkukesän helteet ovat vain muisto tarkasteltaessa heinäkuun alun lämpötiloja.

Siinä missä kesäkuun alussa esimerkiksi Oulussa rikottiin yli 32 astetta, päästään tällä hetkellä vain vähän yli 20 asteen parhaimmillaankin.

Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että eilen perjantaina Itä-Suomessa Ilomantsin ja Kuhmon alueilla mitatut noin kymmenen astetta ovat jopa poikkeuksellisen kylmiä päivälämpötiloja heinäkuun säälle.

Heinäkuun alkupuoliskon alin korkein päivälämpötila itäisessä Suomessa mitattiin vuonna 2009 Suomussalmella. Tuolloin lämpötila jäi 4. heinäkuuta vain 7,9 asteeseen.

– Poikkeuksellisesta säästä puhutaan vasta silloin, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin 2-3 kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin ja nyt tosiaan on ollut poikkeuksellisen kylmää, kertoo Koskela.

Vaikka adjektiivien käyttö säästä puhuttaessa on yleistä, on hyvä tiedostaa, mitä todella tarkoitetaan, kun puhutaan harvinaisesta tai poikkeuksellisesta säästä.

Harvinaiseksi sääilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Koskela kertoo erityisesti juuri Itä-Suomen kärsineen viileistä ilmavirtauksista. Viratukset ovat tulleet Pohjoisnavan suunnalta aina Jäämereltä asti.

Myös muualla maassa on ollut kylmää, erityisesti öisin.

– Viime yönä hallaa esiintyi paikoin Länsi-Suomessa ja Lapissa. Se ei tee hyvää viljelyksille, eikä mansikoille.

Ensi viikosta sään pitäisi lämmetä hitaasti, mutta varmasti. Mitään hirmuhelteitä ei kuitenkaan kannata odottaa, vaan lämpötilat nousevat parhaimmillaankin lähelle keskimääräisiä heinäkuun lämpötiloja.

Kesäkuu oli paikoin harvinaisen lämmin

Kesäkuu vastaavasti oli lähes koko maassa keskimääräistä lämpimämpi.

Hellepäiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden ylin lämpötila ylittää 25 astetta, oli kesäkuussa koko maassa yhteensä 11. Tämä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja enemmän.

Eniten hellepäiviä oli Lappeenrannassa, Parikkalassa, Kouvolassa, Heinolassa ja Lahdessa, missä hellelukemiin päästiin kymmenenä päivänä. Kesäkuun ylin lämpötila, 32,3 astetta, mitattiin 7. päivä Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla sekä Oulussa Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla.

Edellisen kerran tätä lämpimämpi kesäkuu oli vuonna 2013.

Oulun seksuaalirikosvyyhdin laajat käsittelyt tulivat päätökseen: kahdelle miehelle vankeutta muun muassa törkeästä raiskauksesta

Oulun laajasta seksuaalirikosvyyhdistä on nyt annettu kaikki tuomiot. Ensimmäinen tuomioista annettiin toukokuun alussa ja viimeiset tänään.

Vuonna 1993 syntynyt Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiein tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä 4 vuoden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Sen lisäksi vuonna 1985 syntynyt Abdo Ibrahim Ahmed tuomittiin 4 vuoden 2 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Kuvan lapsi ei ollut kuitenkaan sama kuin vyyhdin uhri.

Vyyhdissä on ollut osallisena yhteensä kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä.

Kaikki heistä on tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelevat kahdesta vuodesta neljään vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

Tuomiot annettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin ja törkeästä raiskauksesta. Uhri oli tapahtumien aikaan 13-vuotias.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan aikaisempaan käytäntöön nähden tuomiot ovat yläkanttiin.

– Aikaisemmin seksuaalirikostapauksissa vankeusrangaistus oli yleensä aina ehdollinen. Ilmeisesti rangaistuskäytäntö on ankaroitumassa.

Utriainen kertoo, että jos tekijöillä ei ole aiempaa rikostaustaa, pääsevät he vapaaksi suoritettuaan puolet vankeusrangaistuksesta.

– Ja jos tuomituilla ei ole Suomen kansalaisuutta, heidät voidaan karkottaa, kun he ovat suorittaneet tuomionsa.

Syytetyt tyytymättömiä tuomioihin

Syyttäjä Piia Mäenpää on annettuihin tuomioihin pääosin tyytyväinen, mutta rangaistusten pituuden osalta mietitään vastavalitusta.

Toisen tuomitun, Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiein asianajana Laura Ansamaa kertoo, ettei ole päässyt vasta kuin alustavasti silmäilemään annettua tuomiota. Sen vuoksi hän ei osaa antaa tuomiosta vielä kattavaa näkemystä.

– Päämieheni osalta voin sanoa, että hän on tuomion lopputulemaan pettynyt. Luonnollisesti, koska hän on kiiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Ansamaan mukaan hänen päämiehensä haluaa valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Abdo Ibrahim Ahmedin puolustaja Joel Erikkson ei ollut vielä ehtinyt tavata päämiestään, mutta kertoo, että hänen päämiehensä on kiistänyt esitetyt syytteet prosessin alusta lähtien.

– Todennäköisesti päämieheni haluaa hakea tuomioon muutosta.

Poikkeuksellinen rikosvyyhti

Seksuaalirikosvyyhti alkoi paljastua Oulun poliisille viime kesänä.

Utriaisen mukaan vyyhti on siinä mielessä poikkeava, että uhreja on yksi, mutta tekijöitä monta.

– Kaikki seksuaalirikoksista ovat myös tapahtuneet lyhyen ajan, noin puolen vuoden sisällä. Uhri on tavannut osan tekijöistä vain kerran, mutta joitakin useita kertoja heidän asunnoissaan tai hotellissa. Tämä on siis monella tapaa poikkeuksellinen tapaus.

Utriaisen mielestä erikoista on myös se, miten uhri on joutunut tilanteisiin, joissa rikokset ovat tapahtuneet.

Joissain tapauksista tuomioistuin on Utriaisen mukaan ottanut esiin se, että tekijät ovat käyttäneet uhrin ihastusta ja kiinnostusta hyväksi.

– Tuomioistuin on perustellut asian niin, että uhrin päätöksentekokyvyssä, kyvyssä ilmaista itseään tai kyvyssä itsenäisen toimintaan on ollut puutteita ja tekijöiden olisi tullut havaita tällaiset puutteet. Uhrista ei tiedetä juuri mitään muuta.

Uhrin päätöksenteon puutteellisuus tarkoittaa Utriaisen mukaan sitä, että tuomioistuin on ottanut kannan, että kohde on nuori, eikä hänellä ole aikuisen kypsää harkintakykyä, joten vastuu on tällaisessa tilanteessa tekijällä.

Samanlainen tilanne Ruotsissa 70-luvulla

Poliisi on kertonut, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Vaikka seksuaalirikosvyyhti on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, ei se ole sitä Utriaisen mielestä kansainvälisesti.

Samanlainen tilanne oli hänen mukaansa Ruotsissa 1970-luvulla, kun maahan muutti paljon vierastyöläisiä eri maista. Utriainen kiersi tuolloin Ruotsin vankiloissa.

– Maahanmuutto näkyi erityisesti seksuaalirikoksissa.

Miehet eivät Utriaisen mukaan aina tajunneet suojaikärajoja, eivätkä sitä, että parittajana toimiminen on kielletty. Miehet alkoivat parittamaan tyttöjä, jotka ihastuivat heihin.

– He ihmettelivät sitä, että kun Ruotsissa seksi on niin vapaata, mutta sitten he löysivätkin itsensä vankilasta.

– Mutta ei tällainen toiminta missään kulttuurissa ole hyväksyttyä. Toki joissain arabimaissa suojaikärajat saattavat olla alempia ja avioitumisen ikärajat todella alhaisia, mutta ei sielläkään alaikäistä voi kohdella niin ellei kyseessä ole prostituutio.

Juttua päivitetään.

Aiemmat tuomiot:

Oulun käräjäoikeus antaa laajan seksuaalirikosvyyhdin viimeiset päätöksensä tänään

Oulun käräjäoikeus antaa tänään iltapäivällä seitsemännen ja kahdeksannen päätöksensä seksuaalirikosvyyhdissä, jossa on ollut uhrina yksi 13-vuotias tyttö ja erikseen syytettyinä kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta muun muassa yksityisasunnoissa ja hotelleissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna.

Tähän mennessä ratkaistuissa kuudessa oikeudenkäynnissä syytetty on todettu syylliseksi. Tuomiot ovat tulleet muun muassa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Vankeustuomioiden pituudet vaihtelevat kahdesta vuodesta aina 4 vuoteen ja kuuteen kuukauteen saakka.

Juttu kerrallaan käräjille siirtyneet seksuaalirikostapaukset alkoivat paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Poliisi on aiemmin kertonut, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Tältä näyttää pelto kaksi viikkoa Suviseurojen jälkeen: “Kuin ison mullilauman tallaama”

Muhoksen Matokorven pelloilla on kaksi viikkoa sitten kävellyt noin 80 000 ihmistä. Pellot ovat alkaneet pikkuhiljaa vihertää uudelleen Suviseurojen jäljiltä. Pääkentän alueella ihmismäärän vaikutukset peltojen kuntoon kuitenkin huomaa. Peltoon on jäänyt suuria teltan ääriviivoja mukailevia alueita, joissa ruohon väri on muuttunut keltaiseksi.

Muhokselta alettiin etsiä sopivaa aluetta tämän vuoden Suviseurojen järjestämiseen noin viisi vuotta sitten. OSAO Muhoksen yksikön tilanhoitaja Kimmo Savelan mukaan pelloilla aloitettiin esivalmistelut heti, kun tieto Suviseurojen järjestämisestä tuli. Peltoa kylvettiin Suviseurojen pääalueelle enemmän, sillä tiheä kasvu parantaa kantavuutta.

Tänä vuonna Oulun seudun ammattioppilaitoksen Muhoksen yksikkö vuokrasi noin yhdeksänkymmenen hehtaarin peltoalueen Suviseurojen käyttöön. Muhoksen OSAO vuokrasi peltoja ensimmäistä kertaa Suviseuroille vuonna 2003.Hanna Juopperi / Yle

Savela tiedostaa, että peltojen vuokraaminen näin suurta tapahtumaa varten sisältää useita riskejä. Pahimmillaan ne voivat mennä runsaan sateen ja suuren ihmismassan vuoksi täysin pilalle.

– Tällä hetkellä pelto näyttää siltä kuin iso mullilauma olisi tallannut sen, Savela kuvailee.

ProAgrian nurmituotannon ja luomun huippuosaaja Olli Valtonen kertoo, että suuri liikenne ja sateet voivat aiheuttaa pelloille tiivistymistä. Tällöin vesi ei pääse tiivistymän läpi salaojitusputkistoon ja voi vaatia uusien ojitusten tekemistä maarakenteen korjaamiseksi.

Sään ollessa hyvä, tapahtuman vaikutus peltojen tuottavuuteen on hyvin pieni.

Toimivalla ojituksella ja vähintään kolmen vuoden ikäisellä nurmella pystytään Valtosen mukaan minimoimaan mahdolliset pelloille aiheutuvat haitat.

Maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä Suviseuroilla järjestettävään jätehuoltoon, eikä alueelle ole jäänyt tapahtuman jäljiltä roskia.Hanna Juopperi / Yle Suviseurojen jälkeen alkaa maanomistajien työ

Tänä vuonna pelloille ei ole aiheutunut tapahtumasta suurta vahinkoa. Muutamia toimenpiteitä peltoalueelle on kuitenkin Suviseurojen jäljiltä tehtävä. Pääkentän ja ravintolateltan alueet kynnetään uudelleen ja ensi keväänä niihin kylvetään uusi nurmi.

– Asuntoautojen ja -vaunujen aiheuttama peltojen epätasaisuus ei ole vakavaa, sillä se korjaantuu niitolla, Savela kertoo.

Puuhakkeesta rakennetut kulkuväylät asuntoautoja ja -vaunuja varten pyrkivät suojaamaan peltoja suurilta vahingoilta.Hanna Juopperi / Yle

Peltovahinkoja pyritään minimoimaan jo etukäteen. Pellot peruskuivataan, eli ojitetaan ennen Suviseurojen alkamista, jotta niiden rakenne olisi kantava ja mahdollinen sadevesi menisi kuivatusjärjestelmiin. Rekoille ja kuorma-autoille suunnatut kulkuväylät vahvistetaan kivimurskeella ja pienemmille kulkuneuvoille suunnatut tiet lehtipuuhakkeella. Ympäröivää tieverkkoa täydennetään rakentamalla uusia tieyhteyksiä alueen ympärille.

– Tällä tavalla saadaan lyhennettyä ajouria varsinaisilla peltoalueilla, Kivioja ohjeistaa.

Rekkoja ja kuorma-autoja varten alueelle tehdään teitä kivimurskeesta. Hanna Juopperi / Yle

Suviseurojen järjestelyosaston puheenjohtaja Arto Kiviojan mukaan Muhoksen maanomistajat ja viljelijät suhtautuivat myötämielisesti peltojen vuokraamiseen tapahtumaa varten.

Suviseuroja järjestettäessä pelloista sovitaan käyttökorvaus, joka sisältää maksun menetetystä tuotosta, mahdollisista kasvuston uusimiskustannuksista ja liikenteen aiheuttamasta urautumisesta. Lisäksi korvauksissa huomioidaan rakennuksien pelloille jättämät jäljet.

Lentokentälle siirtyminen helpottaa valmisteluja

Ensi vuonna Reisjärvellä järjestettävät Suviseurat ovat viimeiset, jotka pidetään peltoalueella. Sen jälkeen tapahtuma siirtyy vähäkäyttöisille lentokentille (Helsingin Sanomat).

Tänä vuonna Suviseurojen järjestelyosaston puheenjohtajana toimineen Arto Kiviojan mukaan syynä paikan muutokselle ovat vaikeasti ennustettavat sääilmiöt. Runsaiden sateiden sattuessa pellot pehmenevät, joten seuravieraiden kaluston saapuminen alueelle ja alueelta poistuminen edellyttävät vetoavun järjestämistä.

Uusi nurmi on paikoittain jo alkanut kasvaa Suviseurojen jäljiltä. Palautumiseen kuluu aikaa noin kaksi viikkoa.Hanna Juopperi / Yle

Käytössä olevat suuret asuntovaunut ja -autot vaativat maaperältä kantavuutta. Kivioja kertoo, että turvamääräykset ovat muuttuneet niin, että asuntovaunualueille edellytetään yhä suurempia turvaetäisyyksiä. Tämän vuoksi Suviseurojen järjestämiseen vaaditaan entistä isompaa aluetta.

Kivioja ei usko, että pelloilta pois siirtyminen vaikuttaa tapahtuman luonteeseen. Hänen mukaansa järjestelyt helpottuvat, sillä rakentamisen ja esivalmistelujen määrä vähenee. Lentokentillä on valmiita rakennuksia, sekä vesi-, viemäri- ja sähköverkostoja, joten kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta saakka.

Peltoja vuokranneen tilanhoitaja Kimmo Savelan mielestä Suviseurojen siirtyminen pelloilta lentokentille on hyvä ajatus.

– Kyllä se vähentää maanomistajien huolta, Savela kertoo.

Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Suviseura-alueella varaudutaan vesisateisiin: murskeella ja puuhakkeella yritetään pitää pelto ehjänä jopa 75 000 ihmisen jalkojen alla

Entisen Lentosotakoulun alue Kauhavalla on jatkossa suurten yleisötapahtumien järjestämispaikka

Bloggaajat Mustarttu ja Viena K. ovat entisiä lestadiolaisia, mutta käyvät Suviseuroissa – “Kuin mitkä tahansa festarit ilman örveltämistä”

Oulun seksuaalirikosvyyhdin kuudes tuomio: neljä vuotta ja kuusi kuukautta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta

Oulun käräjäoikeus on tuominnut 1980 syntyneen Hassan Mohamed Mohamudin 12–13 -vuotiaaseen lapseen kohdistamastaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Mohamed tuomittiin 4 vuoden 6 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus oli tehty kolmen eri tapaamisen aikana heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana kahdessa eri hotellissa Oulussa.

Tuomittu ja asianomistaja olivat tutustuneet internetissä ja pitäneet yhteyttä KIK-viestisovelluksen avulla.

Käräjäoikeuden tuomiolauselman mukaan rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska asianosaisten välinen ikäero on suuri vastaajan ollessa tekohetkillä 36–37 -vuotias ja koska kyse on ollut asianomistajan kiinnostuksen hyväksikäytöstä petollisella tavalla. Edelleen rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä myös sen vuoksi, että teon aikana vastaajan on tullut havaita ainakin joitakin puutteita asianomistajan kyvyssä ilmaista itseään, kyvyssä itsenäiseen toimintaan sekä päätöksentekokyvyssä, jotka osaltaan ovat olleet merkkinä asianomistajan haavoittuvuudesta hänen nuoren ikänsä ohella.

Asia käsiteltiin kahden käräjätuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Käräjäoikeuden tuomio oli yksimielinen.

Nyt annettu tuomio liittyy laajaan seksuaalirikosvyyhtiin, jossa kahdeksaa ulkomaalaistaustaista miestä syytetään muun muassa käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä kuukausien ajan.

Rikokset alkoivat paljastua viime kesänä

Juttu kerrallaan käräjille siirtyvä seksuaalirikostapaus alkoi paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna.

Hyväksikäytöt ovat olleet erillisiä tapauksia. Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää kertoi aikaisemmin Ylelle, että ei ole näyttöä siitä, että epäillyt olisivat käyttäneet lasta yhtä aikaa ja samassa tilanteessa seksuaalisesti hyväkseen.

Mäenpään mukaan kaikki syytetyt eivät ole tunteneet toisiaan. Ylen tietojen mukaan ainakin kolme epäiltyä miestä on asunut samassa vastaanottokeskuksessa.

Poliisin on kertonut, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Lue lisää:

Oulun seksuaalirikosvyyhdin viides tuomio: neljä vuotta ehdotonta vankeutta törkeästä raiskauksesta

Oulun laajasta seksuaalirikosvyyhdistä neljäs tuomio: yli kolme vuotta vankeutta 13-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Lisätty klo 13.48 linkkejä edellisiin tuomioihin.

Kotimaanmatkailussa on nyt imua – “Suomalaiset ovat tarttuneet urakalla vastuullisuuteen”

Kotimaisten matkailijoiden määrä tuntuu olevan kasvussa monissa suurissa suomalaiskaupungeissa. Ainakin Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku kertovat, että kotimaanmatkailu näyttää lisääntyneen. Tarkkoja tilastoja ei alkukesän osalta ole vielä lähes mistään saatavilla.

– Kotimaan matkailu yöpymisten osalta on kasvanut koko alkuvuoden. Kotimaisten matkailijoiden osalta odotetaan kasvua myös kesän ajalta, kertoo senior advisor Jukka Punamäki Helsingin kaupungilta.

Majoitusmäärät kasvoivat toukokuun osalta myös Tampereella.

Jyväskylässä kotimaanmatkailu puolestaan kasvoi viime vuonna 8 prosenttia, ja jos verrataan tämän vuoden toukokuuta viime vuoden vastaavaan, kasvua on 4 prosenttia.

– Kotimaanmatkailu on todellakin virkistynyt. Se on pysynyt vuosia hyvin samalla tasolla, mutta nyt tulee kasvua kasvun päälle. Se on ilahduttava asia, sanoo matkailu- ja markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna Visit Jyväskylästä.

Turussa kotimaisten matkailijoiden määrän kasvu kuuluu muun muassa puhekielessä ja siinä, minkälaisia asiakkaita matkailuneuvonnassa käy.

– Näyttää mutu-tuntumalla tosi hyvältä. Muutamaa kohdetta haastattelin ja joissain oli jopa 10–13 prosenttia kotimaisten matkailijoiden osalta kasvua. Tosi hieno juttu, että on lähdetty sankoin joukoin liikkeelle, myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja Visit Turusta sanoo.

Junaliikenne lisääntynyt – niin myös lentoliikenne

Kotimaanmatkailussa on ollut näkyvissä jo viime vuosina hienoista kasvua, mutta kovin jyrkästä kasvusta ei voida puhua. Viime vuonna suomalaiset tekivät kotimaassa 6,83 miljoonaa sellaista vapaa-ajan matkaa, jotka sisälsivät vähintään yhden yöpymisen maksullisessa majoituksessa. Se oli vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ilmaismatkoja, esimerkiksi matkoja mökille tai sukulaisen luokse tehtiin viime vuonna 19 miljoonaa.

Paula Collin / Yle

VR tiedotti kesäkuussa, että junaliikenteen osalta kotimaanmatkailu näyttäisi olevan tänä vuonna kasvussa. Kaukojunaliikenteen matkustajamäärät kasvoivat toukokuussa kuudella prosentilla viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Eniten matkustus kasvoi Helsingin ja Rovaniemen välillä.

Samaan aikaan myös Suomen lentomatkailu on kuitenkin kasvussa. Finavian lentotilastojen mukaan toukokuun loppuun mennessä lentoliikenteen matkustajamäärä oli jo 10,4 miljoonaa. Se on neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastoissa ei kuitenkaan eritellä matkustajien kansallisuutta, joten tiedossa ei ole, tekivätkö matkoja suomalaiset vai johtuuko kasvu esimerkiksi ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääntymisestä.

Viime vuonna suomalaiset tekivät ulkomaille 7,39 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältänyttä matkaa. Määrä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä kehitys on ollut kasvusuuntaista.

Paula Collin / Yle

Hotellien puolella kasvua ei merkittävästi näy. Sokos Hotelsin tuoton hallinnan johtaja Nina Nieminen kertoo, että touko- ja kesäkuun perusteella kesästä on tulossa edellisten kaltainen.

Lomakaudesta johtuen Yle ei tavoittanut Suomen kahden muun suuren hotelliketjun, Scandicin ja Holiday Clubin edustajia.

Paikallista ja ympäristötietoista matkailua

Kotimaanmatkailun kasvua ennakoitiin jo keväällä, kun Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n teettämässä kyselytutkimuksessa jopa 74 prosenttia suomalaisista kertoi aikovansa matkustaa tulevana kesänä kotimaassa. Kolmen viime vuoden aikana kotimaanmatkailua ovat eniten lisänneet 18–44-vuotiaat. Tärkeimpiä syitä kotimaanmatkailun lisäämiseen ovat kiinnostus paikallisuuteen ja ilmastoystävällisyys.

Samoja asioita nostaa esille myös matkailuorganisaatioiden väki, kun heiltä kysyy syitä kotimaanmatkailun kasvulle.

– Voidaan spekuloida sillä, kuinka paljon kestävyyteen liittyvät seikat lisäävät kiinnostusta lähimatkailuun. Varmaankin yhä enemmän tulevina vuosina, arvelee senior advisor Jukka Punamäki Helsingin kaupungilta.

Visit Turun myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja nostaa esille myös sen, että matka alkaa yhä useammin kotiovelta. Heti lähtiessä ollaan lomamoodissa, eikä vasta sitten, kun on matkustettu monta tuntia.

– Suomalaiset ovat tarttuneet urakalla vastuullisuuteen ja matkailevat kotimaassa. Ennen piti aina mennä johonkin, mutta nyt voit mennä vaikka vain naapuripitäjään ja olla vapaalla, Hirvenoja sanoo.

Satu Hirvenoja Visit Turusta uskoo, että lähimatkailun suosio ja vastuullisuus ovat vaikuttaneet kotimaisten matkailijoiden määrän kasvuun. Paula Collin / Yle

Lahdessa kotimaanmatkailua on siivittänyt kasvuun muun muassa juuri lähialuematkailu. Lahden sijainti kasvukeskusten kupeessa on lähimatkailulle optimaalinen. Tarjolla on toisaalta myös Järvi-Suomen luontoa, ja väkeä houkuttelevat tänä kesänä myös suuret tapahtumat.

– Matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntainen koko vuoden ja myös kesältä ennakkotilanne näyttää jopa monissa matkailukohteissa ennätykselliseltä, kertoo toimitusjohtaja Raija Forsman Visit Lahdesta.

Kaikkialla kasvu ei näy

Muutamat Ylen haastattelemista suurista kaupungeista eivät tämänhetkisen tilanteen valossa näe merkittävää kasvua kotimaisten matkailijoiden määrissä. Tällaisia ovat Espoo, Kuopio, Oulu, Pori ja Vantaa.

Espoossa yöpymistilastot ovat alkuvuoden osalta kutakuinkin samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Visit Espoosta kuitenkin kerrotaan, että yleinen kiinnostus lähimatkailua ja kotimaan matkailua kohtaan on selvästi kasvanut.

Visit Espoon Rantaraitin kehittämispäällikkö Lennart Pettersson pohtii, että ilmastonmuutoksen ainoa hyvä puoli on saada ihmiset näkemään lähemmäs ja huomaamaan, ettei vaihtelua varten tarvitse matkustaa kauas. Pettersson uskoo vankasti lähimatkailun tulevaisuuteen.

Myös Kuopiossa kesä näyttää majoitustilanteen osalta hyvin samanlaiselta kuin viime vuonna. Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Puustinen kertoo, että trendinä jatkuu se, että varaukset tulevat hyvin lyhyellä aikajänteellä. Saman päivän varausten osuus on suuri.

– Tähän toki vaikuttaa varmasti osittain sää. Monesti kuulee tiskillä, että me lähdemme aurinkoa kohti, Puustinen sanoo.

Oulussa kotimaanmatkailulla on vahva perusta ja sillä on alueelle suuri merkitys. Noin 85 prosenttia Oulun matkailijoista on suomalaisia. Kotimaanmatkailu ei ole kuitenkaan mainittavasti lisääntynyt, ulkomaiset matkailijat sen sijaan ovat.

– Kansainvälisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ovat meillä kovassa kasvussa. Alkuvuodelta kasvua on 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, kertoo Oulun kaupungin matkailupalvelupäällikkö Anna Meriruoho.

Oulussa on satsattu viime aikoina erityisesti Aasian suuntaan, josta onkin tullut ilahduttavasti uusia matkailijoita. Meriruoho kertoo, että vierailijoita on saatu muun muassa Japanista ja Kiinasta.

Myös Porin matkailuneuvonnan tuntuman mukaan ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut kasvussa. Sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita kiinnostaa erityisesti Yyteri, johon kaupunki on satsannut vahvasti.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukkoon kuuluvan Vantaan asema Helsingin kyljessä on erilainen verrattuna muihin kaupunkeihin. Matkailijoiden läpikulkuliikenne kaupungissa on lentoaseman ansiosta suuri, mutta suurin osa ei jää Vantaalle. Kaupungissa yritetäänkin nyt saada matkailijoita myös tekemään asioita Vantaalla, vaikkapa sitten pitkän välilaskun aikana. Uuden Stopover Guide -palvelun avulla matkailija voi katsoa, mitä hän ehtisi tehdä minkäkin mittaisen välilaskun aikana.

Suomi yritti lopettaa hyvänmakuisen sähkötupakan myynnin, mutta siitä tulikin kissa ja hiiri -leikki: "Älyttömän kauan kestää"

Viranomaisten viimeisin yritys rajoittaa sähkötupakan käyttöä on jäänyt toistaiseksi tehottomaksi.

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki kielsi esimerkiksi mentholin, vaniljan tai hedelmän makuisten makutiivisteiden myymisen sähkösavukkeella höyrystettäväksi. Muutoksella haluttiin vähentää sähkötupakan houkuttelevuutta lapsille ja nuorille. Toisaalta höyrytettyjä makunesteitä pidetään mahdollisesti haitallisena terveydelle, ja lisätutkimuksia tehdään koko ajan.

Kaksi ja puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen makunesteitä on saatavilla käytännössä yhtä laajasti kuin ennenkin. Niitä saa sähkösavukeliikkeistä ja suomenkielisistä verkkokaupoista, mutta periaatteessa myös marketeista ja kioskeista.

Makunesteissä ei ole nikotiinia, vaan ne ovat elintarvikkeita, joita voi halutessaan käyttää vaikkapa leivontaan. Tämän vuoksi edes viranomaiset eivät ole aina varmoja siitä, miten myyntikieltoa tulisi tulkita.

Tuorein esimerkki tästä on oikeusjuttu, jossa kotkalainen sähkösavukekauppias valitti saamastaan myyntikiellostaan hallinto-oikeuteen.

Sama tuote oli yhdelle kaupalle laiton, toiselle laillinen

Ylen tietojen mukaan makunesteiden myyntikielloista on käynnissä peräti yhdeksän juttua hallinto-oikeuksissa ympäri maan. Tiettävästi ensimmäisenä ratkaistiin Itä-Suomen hallinto-oikeuden juttu Kotkan Puff-myymälän tapauksesta.

Kotkassa kaupunki uhkasi Puffin paikallista franchise-yrittäjää 10 000 euron uhkasakolla, ellei tämä poistaisi makunesteitä myynnistä. Yrittäjä valitti oikeuteen ja vetosi muun muassa siihen, että samoja makunesteitä on ollut myynnissä ruokakaupoissa. Niissä tuotteiden myyntiin ei ole puututtu.

Yrittäjä toi valituksensa tueksi jopa kauppakuitin supermarketista, josta oli ostettu samalla kertaa tunnetun sähkötupakkafirman valmistamia makuaineita, nikotiininesteitä ja sähkösavuke. Lisäksi hän puolustautui sillä, että hänen liikkeessään oli myynnissä myös limonadia ja maustekastikkeita.

Nämäkään keinot eivät auttaneet, sillä oikeus ratkaisi asian Kotkan kaupungin eduksi. Oikeuden tulkinnan mukaan savukekaupassa makunesteitä myytiin höyrystettäväksi, mutta ruokakaupassa samat tuotteet oli tarkoitettu elintarvikkeiksi.

Sama kuin jos Alkoa kiellettäisiin myymästä limonadia, koska joku käyttää sitä alkoholin kanssa. Panu Koivumäki

Oikeuden päätös syntyi äänin 2-1. Eri mieltä ollut tuomari olisi kumonnut myyntikiellon muun muassa sen vuoksi, että tuoteselosteissa ja markkinoinnissa makunesteitä ei suositeltu höyrystettäviksi. Käytännössä se on kuitenkin niiden käyttötarkoitus.

Päätös tuli toukokuussa, mutta makunesteet ovat kaupan hyllyssä edelleen. Yrittäjä on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ja kaupunki on jäänyt odottamaan lainvoimaista päätöstä.

– Myyntikielto perustuu epäselvään laintulkintaan. Se on myös syrjivä, koska sähkösavukeliikkeet olisivat Suomessa ainoita liikkeitä, joissa makunesteitä ei saisi myydä, perustelee sähkösavukekauppiaita edustava Panu Koivumäki.

Koivumäki omistaa Puff-ketjun ja on hoitanut myös valitusta oikeudessa ketjun puolesta. Hänen mukaansa makunesteiden myynti tuo kaupoille 5–10 prosenttia niiden kokonaismyynnistä. Oikeusjutussa onkin kyse enemmän periaatteesta kuin rahasta.

– Tämä on sama kuin jos Alkoa kiellettäisiin myymästä limonadia, koska joku käyttää sitä alkoholin kanssa.

"Myyntikielto oli erinomaisen fiksu päätös"

Oikeuskäsittelyn venyminen tarkoittaa sitä, että sähkösavukekauppiaat voivat toistaiseksi jatkaa makunesteiden myymistä. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollila on tähän pettynyt.

– Makunesteiden myyntikielto oli minusta erinomaisen fiksu päätös. On hankalaa, että sen toteuttaminen kestää näin älyttömän kauan. Näin pitkään jatkunut epäselvyys normalisoi käytännön, joka ei ole lain hengen mukainen.

Hänen mukaansa makunesteiden kielto ei ole mitään viranomaisten kiusantekoa kauppiaita kohtaan, vaan sille on montakin kansanterveydellistä perustetta.

– Nikotiini on haitallista ja aiheuttaa riippuvuutta, maut ja hajut houkuttelevat nuoria tutkitusti ja makunesteiden terveysvaikutuksista tiedetään hirveän vähän. Olemassa oleva vähäinen tutkimustieto kertoo maku- ja hajuaineiden haitoista etenkin keuhkoille.

Helsingin Finnvape on yksi sähkösavukemyymälöistä, joissa halutaan katsoa oikeuskortti loppuun ennen kuin makunesteet suostutaan ottamaan hyllystä.Sini Järnström/ Yle

Makunesteet eivät ainakaan aluksi katoa mihinkään, vaikka niiden myynti kielletään savukekauppiailta. Niiden kauppa siirtyy Suomessa yhä enemmän nettiin. Periaatteessa niitä saa ostaa myös ruokakaupassa tai kioskissa, kunhan niitä myydään elintarvikkeina.

– Periaatteessa näin, mutta valvonnassa kertynyt kokemus osoittaa, että tuotemerkit yleensä poikkeavat. Kirjaimellisesti samoihin tuotteisiin en ole törmännyt, sanoo Valviran ylitarkastaja Isabella Lencioni.

Ainakin SOK vahvistaa ylitarkastajan tulkinnan: heillä myynnissä on ainoastaan mauton ja nikotiinin makuinen makuneste. Ne ovat laillisia, sillä tupakkalaki puuttuu ainoastaan sähkösavukenesteisiin, joissa on "tunnusomainen maku". Myös oikeusjutussa esillä ollut menthol-makunestettä myynyt elintarvikeliike on Ylen tietojen mukaan vetänyt tuotteet myynnistä.

Suurempi kysymys on verkkokauppa. Nopea Google-haku löytää seitsemän suomenkielistä sivustoa, joilla makunesteitä myydään. Yleensä niissä annetaan selvästi ymmärtää, että tuotteet on tarkoitettu sähkösavukkeisiin – mitä Suomen uusi tupakkalaki ei siis hyväksy.

– Kivijalkamyymälöiden valvominen on tietenkin vain ensimmäinen askel. Kyllä verkkokauppoihinkin puututaan prioriteetin mukaisessa järjestyksessä ja valvonnan voimavarojen mukaan, jos se on lain puitteissa mahdollista, Valviran Lencioni jatkaa.

Leikki ei voi jatkua loputtomiin

Loputtomiin viranomaisten ja tupakkakauppiaiden kissa ja hiiri -leikki ei voi jatkua. Suomen laissa on vahvistettu tavoite, jonka mukaan nikotiinipitoisten tuotteiden käyttö lopetetaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Sähkösavukekauppiaiden puolesta puhuva Panu Koivumäki ei pyrkimystä ymmärrä, ainakaan sähkötupakan osalta. Oululaisesta yrittäjästä tuli sähkösavukekauppias, kun oli itse päässyt eroon tupakasta sähkötupakan avulla. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös tutkimuksissa.

– Mitä huonompi sähkösavukkeiden saatavuus on, sitä suurempi osa käyttäjistä siirtyy mahdollisesti polttamaan tavallisia savukkeita, hän varoittaa.

Koivumäki perustaa arvionsa siihen, "mitä myymälässä päivittäin näkee". Lencionin mukaan ilmiöstä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.

Suomen tupakkalait pohjautuvat EU:n tupakkatuotedirektiiviin. Makunesteitä koskeva kysymys on kuitenkin jätetty jäsenvaltioiden päätettäväksi, minkä vuoksi asia on ratkaistu eri maissa eri tavoin.

Syöpäyhdistyksen Eeva Ollilan mukaan sähkösavukkeiden myynnin rajoituksia harkitaan Suomen lisäksi myös muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Intiassa. Yhdysvaltojen San Francisco on ilmoittanut ensimmäisenä kaupunkina aikovansa kieltää sähkötupakoiden valmistamisen ja myynnin.

Lue myös:

Kuusamon "rautakarhu" jouduttiin lopettamaan – etutassussa oli kiinni kivulias pyydys

Pyydyksestä vakavia vammoja saanut "rautakarhu" jouduttiin lopettamaan Kuusamossa, kertoo Oulun poliisi.

Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijat saivat torstai-iltana kiinni karhun, jonka oikeassa etutassussa oli kiinni näädänraudat. Karhu oli tullut käymään kuvaushaaskalla, jossa siihen ammuttiin nukutusnuoli.

Eläinlääkäreiden mukaan näädänraudat olivat aiheuttaneet eläimelle vakavia vammoja: rautojen päälle oli kasvanut ihoa ja kämmenluut olivat näkyvissä. Tassussa oli lisäksi avomurtuma ja etujalan lihakset olivat kauttaaltaan surkastuneet.

Eläinlääkärit päättivät lopettaa karhun, jotta sen ei tarvitsisi kärsiä enempää.

– Eläimen henkiin jättäminen ja vapauttaminen olisi ollut julmuutta sitä kohtaan, koska pahoin loukkaantuneena sillä ei ole luonnossa elämisen edellytyksiä, Oulun poliisin tiedotteessa sanotaan.

Lapin Kansan mukaan näädänraudat olivat "rautakarhun" käpälässä kiinni yli vuoden ajan.

Oulun soramonttusurmasta tuomio: Surmaajalle 5 vuotta, kahdelle muulle syytetylle vielä pidemmät tuomiot

Oulun käräjäoikeus on antanut tuomionsa niin sanotusta soramonttumurhasta.

Tapaus sai paljon julkisuutta, koska henkirikoksen uhria etsittiin useiden kuukausien ajan maastosta Oulun alueella. Rikoksen uhrin löytämiseksi käynnistettiin laajat etsinnät viime syksynä ja niitä jatkettiin talven aikana, mutta uhria ei löydetty. Poliisi kertoilopulta löytäneensä henkirikoksen uhrin Oulun Alakylästä tiistaina 7. toukokuuta 2019.

Syyttäjä vaati alun perin kolmelle miehelle rangaistusta murhasta. Murhan motiivin epäillään osittain liittyvän huumausaineisiin.

Oikeus tuomitsi vuonna 1998 syntyneen Samuli Eino Oskari Heikkisen miehen surmasta viideksi vuodeksi vankeuteen.

Tämän lisäksi kaksi muuta miestä tuomittiin pidempiin vankeusrangastuksiin. Vuonna 1995 syntynyt Harri Henrik Hietamäki tuomittiin yhdeksäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen seuraavista syyteistä: Hautarauhan rikkominen, yllytys tappoon, kaksi törkeää vapaudenriistoa, ampuma-aserikos, pahoinpitely ja törkeä kotirauhan rikkominen.

Vuonna 1995 syntynyt Jimmy Johannes Leinonen tuomittiin kymmeneksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen hautarauhan rikkomisesta, yllytyksestä tappoon, kahdesta törkeästä vapaudenriistosta, ampuma-aserikoksesta, törkeästä hautarauhan rikkomisesta sekä kahdesta pahoinpitelystä.

Miehet pysyvät vangittuina. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Pula pelastajista kiusaa pieniä paloasemia – sisäministeri lupaa, että kattava paloasemaverkosto pidetään yllä

Useita pelastustoimen virkoja jää Suomessa täyttämättä pätevän hakijan puuttuessa. Edes vakituinen työsuhde tai vaativa ja vaihteleva työnkuva eivät riitä houkuttelemaan päteviä pelastajia kasvukeskusten ulkopuolisille paloasemille.

– Yleinen aika näkyy. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, palopäällikkö Yrjö Jantunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta toteaa.

Tänä keväänä kolme virkaa Pohjois-Karjalan reuna-alueilla on jäänyt täyttämättä, kun pätevää hakijaa ei ole ollut. Jantusen mukaan rekrytointi on vaikeutunut ja samaa viestiä kantautuu lähes kaikista Itä- ja Pohjois-Suomen pelastuslaitoksista.

– Kemijärven palomiehen virkaan ei saatu yhtään hakijaa ja Tornion palotarkastajan virkaan tärppäsi vasta kolmannella hakukierroksella, Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kuvaa.

Hallitusohjelmassa koko maan kattava paloasemaverkosto luvataan säilyttää. Lupausta on vaikea lunastaa, mikäli paloasemille ei saada työntekijöitä.

Syrjäseudun paloasemat maakuntien käsissä

Sisäministeri Maria Ohisalo vakuuttaa, että hallitus pitää osaltaan huolen, ettei paloasemia tarvitse lakkauttaa.

– Hallitus huolehtii, että pelastusalan ammattilaisia koulutetaan riittävästi ja että rahoitus on mitoitettu niin, ettei paloasemaverkkoa tarvitse ryhtyä karsimaan, Ohisalo lupaa.

Mutta sitä ministeri ei lupaa, että kaikki maamme noin 800 paloasemaa pysyy toiminnassa.

Suunnitteilla olevassa maakuntauudistuksessa pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle. Se tarkoittaa, että maakunnat saavat itse päättää, miten monta paloasemaa tarvitsevat ja missä ne sijaitsevat. Erillisrahaa syrjäseutujen paloasemien ylläpitämiseen ei valtiolta ole tulossa.

Ohisalon mukaan sisäministeriö voi kuitenkin tarvittaessa ohjata maakuntia laatimaan pelastuslaitosten palvelutason siten, että kattava paloasemaverkosto ja nopeat vasteajat säilyvät.

Vasteaikojen osalta sopimuspalokunnilla on maaseudulla ammattipelastajia suurempi rooli. Tällä hetkellä valtaosa maan paloasemista on kokonaan sopimuspalokuntien vastuulla. Vapaaehtoisten väheneminen uhkaa kuitenkin heikentää sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksia.

Sisministeri Maria Ohisalo lupaa, ettei paloasemia tarvitse lakkauttaa rahoituksen puutteessa.Petteri Sopanen / Yle Varallaolo syö työn houkuttelevuutta

Nurmeksen paloasema Pohjois-Karjalan reunamailla on malliesimerkki paloasemasta, joka ei tällä hetkellä ole suuressa huudossa.

Asemalle haettiin keväällä palomestaria, mutta virkaan ei tullut yhtään hakemusta. Asemamestarin sijaisena työskentelevä Janne Pelo syyttää sijaintia: Nurmeksesta on lähimpään kasvukeskukseen yli sata kilometriä, ja palomestarin työ sisältää varallaoloa.

– Eli pitäisi asua paikkakunnalla ja sitten puolisolle ei välttämättä ole työmahdollisuuksia, Pelo sanoo.

Varallaolo on itsessään iso miinus monelle työpaikkaa etsivälle pelastajalle.

Esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella vuorotyöhön riittää hakijoita, mutta päivätyö ei kiinnosta, sillä siihen sisältyy varallaoloa.

Vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen laskee, että varallaolon takia päivätyön sitovuus voi olla jopa kolminkertainen verrattuna vuorotyöhön. Kun vuorotyössä pitkää työvuoroa seuraa pitkä vapaa, päivätyössä ollaan kiinni joka päivä ja sen lisäksi vapaallakin on sidottu puhelimeen.

Palkassa sitovuus ei näy, sillä varallaolokorvaus on pienempi kuin vuorotyössä ansaitut haittalisät.

Työvuorot ja palkkaus mietintään

Työvuorojärjestelyt ja palkkaus ovat keinoja, joilla pelastuslaitokset yrittävät houkutella työntekijöitä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Yrjö Jantunen kertoo, että toistaiseksi niitä ei ole käytetty, mutta lähivuosina voi olla pakko.

– Eläköityminen on voimakasta, ja Kuopion pelastusopistosta valmistuu liian vähän pelastajia. Seuraavan neljän vuoden aikana pelkästään Pohjois-Karjalassa eläköityy 30 työntekijää, Jantunen sanoo.

Sisäministeriössä Pelastusopiston koulutusmäärän on laskettu riittävän.

– Valmistuvien määrä vastaa juuri ja juuri eläköityvien määrää. Mikäli lainsäädännöllä päätetään lisätä pelastajien määrää, on koulutuspaikkoja lisättävä, pelastusneuvos Janne Koivukoski toteaa.

Hänen mukaansa ongelma ei ole, etteikö pelastusala kiinnostaisi. Pelastusopistoon on joka vuosi huomattavasti enemmän hakijoita kuin sisään voidaan ottaa.

Parin vuoden päästä kaikki Suomen pelastajat koulutetaan Kuopion Pelastusopistossa. Uusia pelastajia valmistuu sitten 135 vuodessa.

Palomies-ensihoitaja Sami Ruokolainen kertoo, että pienellä paikkakunnalla yksittäiselle palomiehelle annetaan enemmän vastuuta.Pauliina Tolvanen / Yle Pienellä paloasemalla on osattava kaikkea

Pienillä paloasemilla tehtäviä on vähemmän, mutta se ei tarkoita, että työ olisi helpompaa. Kun isolla paloasemalla pelastajat voivat erikoistua, on pienellä asemalla kaikkien osattava kaikkea.

– Jokaisen kohdalle tulee tehtäviä savusukelluksesta pintapelastukseen ja eläinten pelastamiseen. Lisäksi valistamme ja koulutamme sekä teemme palotarkastuksia. Työ on monipuolista, tarvitaan vaan enemmän samiruokolaisia, vs. asemamestari Janne Pelo sanoo.

Sami Ruokolainen on Nurmeksen paloaseman uusin työntekijä, vastavalmistunut palomies-ensihoitaja. Toisin kuin monet muut uudet pelastajat, hän hakeutui töihin pienelle paloasemalle.

– Olen oman kylän poika, ja kyllä se painoi aika paljon siinä valinnassa. Että on sukua ja tuttu kaupunki, Ruokolainen myöntää.

Ruokolainen ehti käydä kokeilemassa, millaista työ on suuremassa kaupungissa. Säpinä viehätti, mutta työn parhaista puolista ei Nurmeksessa ole tarvinnut luopua.

– Pääsee ajamaan mönkijällä, isolla veneellä, paloautolla, ambulansseilla. Ja tietysti se ihmisten auttaminen, ei kai tätä muuten tekisi, Ruokolainen summaa.

Sivut