Uutiset YLE Oulu

Onko väliä, sijaitseeko yliopisto kilometrin vai vajaan viiden päässä keskustasta? Oulussa uskotaan, että on

Oulun yliopisto haluaa muuttaa lähemmäs keskustaa. Yliopiston hallituksen tätä koskevan päätöksen jälkeen nyt pohditaan, mitä kaikkea keskustakampukselle sijoitettaisiin.

Suomen muissa isoissa yliopistokaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, kampukset sijaitsevat suurelta osin keskustassa.

Oulun yliopisto päätettiin aikanaan sijoittaa Linnanmaalle vajaa viisi kilometriä keskustasta pohjoiseen.

Yhtenä vaihtoehtona 1950-luvulla käydyssä keskustelussa oli yliopiston perustaminen Koskikeskukseen reilu kilometri kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Nyt Oulun yliopiston hallitus on päätynyt esittämään yliopiston hakeutumista vajaan kilometrin päähän keskustasta itään eli Raksilan markettialueelle.

Sinne tosin kaavaillaan vain 30 000 neliön tiloja, kun Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen sisätilojen pinta-ala on yli 130 000 neliömetriä.

Tässä jutussa avaamme, mitä kaikkea yliopiston keskusta-avaus voisi Oulun tapauksessa tarkoittaa.

Yliopiston näkökulmassa korostuu kaupungin vetovoima

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, millä tavalla kampuksen siirtäminen kaupungin keskustaan tekee Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungista vetovoimaisemman?

– Keskustakampukselle rakentuu uuden ajan yliopiston opiskelu- ja työskentelytilaa, ja se on hyvin saavutettavissa jalan, pyörällä, paikallisliikenteellä sekä junallakin.

Opiskelija-asumista on jo Välkkylässä ihan vieressä, ja myös muista kaupunginosista on helppo saapua keskustaan. Keskustakampus ja muut palvelut - esimerkiksi teatteri, kirjasto, Madetojan musiikkitalo, kahvilat, ravintolat - luovat ympäristön, jossa opiskelijat kohtaavat päivisin ja iltaisin.

Opiskelijakokemuksen parantuminen lisää kaupungin vetovoimaa hakuikäisissä nuorissa. Hyvä kaupunkikokemus parantaa pitovoimaa, jota tarvitaan, että nuoret jäisivät alueelle töihin.

Esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku ja Jyväskylä keräävät opiskelijakaupunkitutkimuksissa huomattavasti enemmän suosituksia kuin Oulu. Kampuksen sijainnilla on varmasti merkityksensä.

Mikä tulisi olemaan yliopiston tilojen kokonaisvolyymi Raksilassa sitten kun muuttohanke on saatu päätökseen?

– Suunnittelun lähtökohta on nyt 30 000 neliöä. Se voi muuttua jompaan kumpaan suuntaan. Lopputulos on joka tapauksessa sellainen, että myös marketit mahtuvat alueelle hyvin. Ja sellainen, että rakennusmassa on korkeudeltaan sovitettavissa alueen ympäristöön luontevalla tavalla.

Jääkö Linnanmaalle jotakin yliopiston toimintoja pysyvästi?

– Keskustan tilojen avainasia on ihmisten kohtaaminen. Nyt on päätetty suunnittelusta, joka tuottaisi tilat vain osalle yliopistoa. Linnanmaalta lähdöstä tai jäämisestä ei ole tehty periaatepäätöstä. Uskon, että Linnanmaa on luonteva paikka erityisesti sellaiselle toiminnalle, jossa tarvitaan paljon laboratorioita ja muita raskaampia tiloja.

Linnanmaalle olisi jäämässä paljon tilaa vaativia, erityisesti teknologiaan liittyviä toimintoja, joista Oulu tunnetaan maailmalla.Timo Nykyri / Yle Muutto voi elävöittää keskustaa, mutta näivettää muita alueita

Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo, mitkä ovat kaupunkikehityksen kannalta keskeisimmät erot Linnanmaalla pysymisen ja Raksilaan siirtymisen välillä?

– Suurin hyöty kampuksen perustamisella Raksilaan olisi Oulun keskustan elinvoimaisuudelle. Se voisi antaa myös konkreettista potkua Oulun asemanseudun matkakeskusalueen kehittämiselle.

Oulun asema-alueelle sekä poliisi- ja oikeustalon alueelle on kaavailtu monitoimiareenaa, matkakeskusta, asuntoja parille tuhannelle ihmiselle sekä uusia palveluja ja liiketoimintaa.

Uuden kampuksen perustamisessa Raksilaan pitäisi myös harkita, mitä tiedekuntia sinne siirretään, jotta Linnanmaan nykyisen teknologiakeskittymän tuomia etuja ei menetetä.

Linnanmaan yliopistokampuksen välittömässä yhteydessä toimivat sille toiminnallisesti tärkeät yhteistyökumppanit VTT ja Technopolis teknologiayrityksineen. Myös ammattikorkeakoulu on muuttamassa alueelle yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittämisen mukaisesti.

Oulun keskustan elinvoimaisuus ja houkuttelevuus paranisi muuton myötä, mutta pahimmillaan teknologiakeskittymän toimintaedellytykset heikkenisivät. Oulun yliopiston vetovoimaisuus opiskelijoiden ja niin sanotun luovan luokan keskuudessa voisi parantua.

Kuinka isoja vaikutukset voivat olla yhdyskuntarakenteen kannalta? Entä sosioekonomisessa mielessä?

– Linnanmaan lähellä sijaitsevan Kaijonharjun asuinalueen sosioekonominen kurjistuminen on uhka. Kaijonharjun suuralueen kaupalliset palvelutvoivat näivettyä, jollei merkittävää osaa yliopiston toiminnoista säilytetä Linnanmaalla.

Uusi kampus monipuolistaisi Oulun keskustan sosioekonomista rakennetta ja ostovoimaa, mikäli opiskelijoiden asuminen järjestyisi keskustan alueelta. Raksilaan eivät opiskelija-asunnot mahdu, mutta Raksilan itäpuolella Välkkylässä opiskelija-asuntoja on jo suuri määrä.

Kysymykseksi nousee myös, sijoitetaanko opiskelija-asumista asemanseudun kehitettävälle matkakeskusalueelle?

Kuinka isoja vaikutukset voivat olla liikenteen kannalta?

– Kampusten välistä joukkoliikennettä olisi kehitettävä. Raksilan markettialueen ohi kulkevaa Kajaanintietä uhkaisi ruuhkautuminen.

Uuden kampuksen ja Linnanmaan kampuksen sijoittuminen pohjoiseen vievän rautatien yhteyteen voisi tarjota mahdollisuuksia raidepohjaisille ratkaisuille. Raksilan kampus voisi edistää lähijunaliikenteen järjestämistä työmatkaliikkumisen muotona.

Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo pohtii, että olemassa olevaa junarataa voisi hyödyntää radanvarressa sijaitsevien Raksilan ja Linnanmaan kampusten välisessä liikenteessä.Timo Nykyri / Yle Yliopistohanke voi viivästyttää kaupungin muita suunnitelmia

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, mitä kaikkea yliopiston mahdollinen tulo keskustan lähelle merkitsee Oulun kaupungille?

– Oulun yliopisto on koko Pohjois-Suomen elinvoiman kannalta keskeinen vetovoimatekijä. Sen vuoksi yliopiston mahdollinen sijoittuminen tulevaisuudessa Raksilaan on merkittävä asia niin Oululle kuin koko pohjoiselle Suomelle.

Mitä hanke tarkoittaa alueen olemassa oleville kehityssuunnitelmille? Pysähtyykö näiden asioiden edistyminen?

– Yliopistokampuksen mahdollinen sijoittuminen alueelle vaikuttaa Raksilan markettialueen ja Raksilan urheilupuiston suunnitteluun. Yliopiston käynnistämä hankesuunnittelu kestänee vuoden päivät ja sen aikana noussee esiin useita haasteita, joihin kaupunki pyrkii omalta osaltaan löytämään ratkaisuja.

Kaupungilla on Raksilan alueella useita keskeisiä ja muutoksessa olevia toimintoja. Uusi pääpaloasema rakennetaan Linnanmaalle ja nykyiselle paikalle rakennetaan pienempi paloasema.

Raksilan uimahalli on tulossa elinkaarensa päähän ja senkin tilalle rakennetaan uusi uimahalli. Alueella sijaitsevalla Oulun Energia -areenalla on käyttöikää jäljellä vielä reilun kymmenen vuotta.

Miten kaupunki näkee asian asuntotilanteen ja ihmisten liikkumisen kannalta. Jääkö suunnitelmia toteuttamatta yliopiston hankkeen myötä?

– Mitään suunnitelmia ei jää toteutumatta yliopiston hankkeen myötä. Joidenkin alueiden toteutumisaikataulut voivat muuttua.

Liikenneselvitys on yksi merkittävimmistä selvityksistä, joka on tarkistettava niin Raksilan kuin asema-alueen osalta. Suunnitteluun vaikuttaa erityisesti se, mitä toimintoja ja millaisella laajuudella alueille tulee sijoittumaan.

Oulun yliopiston opiskelijoista toivotaan uutta elinvoimaa kaupungin keskustaan. Raksilan markettialueelta ei ole pitkä matka kaupallisten ja yhteiskunnallisten palveluiden ääreen.Timo Nykyri / Yle Räjähtääkö pienien asuntojen tarve keskustassa?

Kiinteistövälitysyhtiö Blokin markkinointijohtaja Olli Gunst, mikä vaikutus hankkeella on asuntojen kysyntään toisaalta keskustassa ja toisaalta Linnanmaalla ja muualla kakkosvyöhykkeellä?

– Yliopiston siirtyminen Raksilaan, jonne on Linnanmaata paremmat yhteydet eri puolilta Oulua, johtaa siihen, että yliopiston luoma asuntokysyntä jakautuu nykyistä tasaisemmin eri puolille kaupunkia.

Toisaalta Oulun ammattikorkeakoulun 4 000–6 000 opiskelijaa muuttaa opiskelemaan Linnanmaan kampukselle, mikä vahvistaa kysyntää pohjoisessa.

Saattaa olla, että pitkällä aikavälillä opiskelija-asumisen keskipiste siirtyy lähemmäs keskustakampusta. Se lisäisi pienten asuntojen kysyntää keskusta-alueella ja sen tuntumassa.

Paljon riippuu myös siitä, minne kaavoitetaan pieniä asuntoja, ja miltä alueilta on nopeat joukkoliikenneyhteydet Raksilaan.

Esimerkiksi Alppilaan kaavailtu pohjoinen kaupunkikäytävä, joka sijoittuu sopivasti kahden kampusalueen väliin ja mahdollisesti nopean raitiotielinjan äärelle on erityisen mielenkiintoinen alue.

Raksilan vieressä sijaitsevan asema-alueen omistaa valtiovarainministeriön alaisen Senaatti-kiinteistöt-liikelaitoksen tytäryhtiö Senaatin Asema-alueet Oy. Kiinteistökehityksestä ja myynnistä vastaava johtaja Mauri Sahi, mitä Oulun yliopiston mahdollinen tulo keskustan tuntumaan merkitsee Senaattikiinteistöille?

– Yliopiston mahdollisella siirtymisellä pois Linnanmaalta olisi erittäin suuri vaikutus koko Oulun kaupunkirakenteeseen, ei pelkästään asema-alueeseen.

Jatkamme asema-alueen suunnittelua syksyllä 2019 Oulun kaupungin kanssa allekirjoitetun aiesopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Jos ympäristössä on tapahtumassa paljon muutoksia, se aiheuttaa lisää suunnittelutyötä ja asema-alueen maankäytön ratkaisujen pohtimista kaupungin kanssa.

Mikäli Oulun kaupunki näkee yliopiston sijoittumisen asema-alueelle strategisesti tärkeänä ja maankäytöllisesti toimivana ratkaisuna, neuvottelemme tämän mahdollistavan asemakaavoituksen edistämisestä kaupungin kanssa.

Keskustelu on auki 28. toukokuuta kello 23:een saakka.

Mikkelin Anttolassa laaja metsäpalo vaikeassa maastossa

Pelastuslaitos sammuttaa Etelä-Savossa Mikkelin Anttolassa maastopaloa. Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta seitsemän aikaan tiistai-iltana. Paikalle odotettiin iltayhdeksältä helikopteria sammuttamaan paloa. Paikalla on lähes 20 pelastuslaitoksen yksikköä.

Metsäpalo on saanut alkunsa Majatlahdentiellä mäkisessä, kallioisessa maastossa. Palo etenee pelastuslaitoksen mukaan maapalona ja myös latvapalona. Pelastuslaitokselta arvioidaan paloalueen olevan toistakymmentä hehtaaria.

Henkilövahinkoja ei ole aiheutunut.

Maastopaloja eri puolilla Suomea

Maastopaloja on sammutettu tänään tiistaina eri puolilla Suomea. Paloja on ollut esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä ja Nurmeksessa, Miehikkälässä Kymenlaaksossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vahingot ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.

Porvoossa Uudellamaalla paloi noin kaksi hehtaaria hakkuuaukealla. Rajavartioston helikopteri auttoi sammutustöissä.

Pohjois-Savossa Sonkajärvellä paloi puoli hehtaaria hakkuuaukealla savukkeesta syttyneessä palossa. Pelastuslaitos tiedotti tiistai-iltana, että sammutustöitä vaikeutti palopaikan sijainti puolen kilometrin päässä lähimmältä tieltä.

Metsäpalovaroitus on voimassa Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio ja Tervola, listaa Ilmatieteen laitos.

Taiwanista merkittävä lahjoitus pohjoisen sairaanhoitopiireille: 200 000 kirurgista suojainta, jotka riittävät kolmeksi viikoksi

Taiwanin valtio on lahjoittanut Suomen pohjoisille sairaanhoitopiireille 200 000 kirurgista suu- ja nenäsuojusta koronaviruksen vastaiseen taisteluun.

Suojatarvikkeet menevät käyttöön Pohjois-Suomen terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille.

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen hankintapäällikkö Juha Putkonen pitää lahjoitusta merkittävänä.

– Nyt kun koronatilanne on pohjoisessa rauhoittunut, 200 000 suu- ja nenäsuojusta riittää jopa kolmen viikon ajaksi. Hienoa, että tällaista lahjoitushenkeä on vielä olemassa, kertoo Putkonen.

Taiwanissa koronatilanne on pysynyt hyvin hallinnassa, sanoo pääkaupunki Taipein edustaja Janet Chang. Hän kertoo, että maassa tuotetaan yli 17 miljoonaa kirurgista suu- ja nenäsuojainta päivässä. Vastaavanlaisia lahjoituksia on tehty aikaisemmin myös Tanskaan ja Ruotsiin.

Suojaimet ovat tällä hetkellä Oulun yliopistollisen sairaalan keskusvarastossa Kempeleessä, josta ne jaetaan edelleen niitä tarvitseville sairaanhoitopiireille.Marko Väänen / Yle

Lahjoitusta Taiwanista Suomeen on järjestämässä lappilainen keskustan kansanedustaja ja eduskunnan Taiwan-ystävyysryhmän puheenjohtaja Mikko Kärnä.

– Lahjoitus tulee tarpeeseen, sillä koronaepidemia on koetellut erityisesti Länsi-Pohjan ja Kainuun sairaanhoitopiirin alueita, Kärnä sanoo.

Oulun yliopistollisen sairaalan erva-alue kattaa yli puolet Suomesta. Siihen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka!

Korona sotki Heinästen ja tuhansien muiden perheiden kesän lastenhoitosuunnitelmat: "Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään"

Trampoliini seisoo tyhjillään ja keinut roikkuvat sijoillansa Niskasen perheen takapihalla. Vain ruohoa väsymättä ahmiva robottileikkuri rikkoo hiljaisuuden.

Kolmilapsisen perheen tivoli Kangasalla on tauonnut hetkeksi, kun lapset on saateltu kouluun ja päiväkotiin.

Koronaepidemia on koetellut Niskasten – siinä missä muidenkin lapsiperheiden – jaksamista monin tavoin. Silti perheen äiti kertoo heidän päässeen monia tuttavaperheitä vähemmällä

– Appivanhempani eivät kuulu riskiryhmään, ja ovat voineet auttaa arjen askareissa.

Satu Niskasen lähipiirissä on paljon perheitä, jotka ovat kokeneet koronakevään nurjat puolet. Yksi iso ongelma on se, että arjen apua ei ole ollut tarjolla tuttuun tapaan.Jarkko Vuolle

Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Moni on jäänyt vaille tukea muuttuneiden työkuvioiden ja taloudellisten huolten keskellä.

Kaupungit heräsivät avuntarpeeseen

Lähiverkoston sekä kerhojen ja kesäleirien puuttumisesta kärsivät erityisesti kouluikäiset, mutta vaikeuksia on myös päiväkoti-ikäisten kodeissa. Moni on joutunut pitämään kesälomansa nyt keväällä tai työtilanne on muutoin epävarma tulevan kesän osalta.

Suomen isot kaupungit ovat varautuneet erilaiseen kesään varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen suhteen. Siinä missä normaalikesinä isommissakin kaupungeissa päivystää vain muutama päiväkoti, on tänä kesänä useampi yksikkö auki.

Esimerkiksi Oulussa noin puolet päiväkodeista pidetään avoinna kesä-heinäkuussa. Arvion mukaan hoidon piirissä olevista lapsista heinäkuulle odotetaan noin 30–40 prosenttia, kun aiempina vuosina paikalla on ollut noin 20–30 prosenttia.

Tampere puolestaan varautuu järjestämään hoidon heinäkuussa noin 2 500–3 000 lapselle. Viime vuonna heinäkuun päivystyshoitoa käytti noin 2 070 lasta.

Turusta ja Espoosta tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta molemmista kaupungeista arvioidaan, että varhaiskasvatukselle on tarvetta enemmän kuin aikaisempina kesinä.

Kasvanut avun tarve kuulostaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen korvaan loogiselta.

– Kun apua tarvitaan, niin sitä pitää olla saatavilla. Monet vanhemmat pakotettiin nyt keväällä pitämään kesälomat pois ja isovanhemmatkaan eivät pysty auttamaan hoidossa.

Paljon epävarmuutta ilmassa

Ylen tekemään kyselyyn vastanneista kaupungeista kerrotaan, että lopullisten lapsimäärien laskeminen on erittäin vaikeaa. Vanhemmille on epäselvää, miten lomat ja mahdolliset lomautukset toteutuvat.

Esimerkiksi Tampereella kysely päivystyshoidosta päättyi viime viikolla, mutta monesta kodista uupuu vielä tieto hoidon tarpeesta. Lapsia on ilmoitettu heinäkuuksi hoitoon tähän mennessä 1200, mutta jopa 1800 lapsen osalta hoitokyselyyn ei ole vastattu lainkaan.

– Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että huoltajat eivät tiedä kesän työtilannettaan riittävän selkeästi. Toisena syynä voi olla lisääntynyt mahdollisuus tehdä etätöitä ja tämä mahdollisuus jatkuu myös kesän aikana, arvioi palvelupäällikkö Elli Rasimus Tampereen kaupungilta.

Isovanhempien puute näkyy ja tuntuu

Isovanhempien koronaeristys vei kangasalalaisen Jaana Heinäsen perheeltä sen vähäisenkin hoitoavun, jota ennen epidemiaa oli tarjolla.

Heinästen pariskunta on lapsiarjessa kiinni 24/7. Perheessä on 11- ja 13-vuotiaat lapset, joten isovanhemman apu on ollut enemmän kuin tarpeen varsinkin kesäisin.

– Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään. Hän on 71-vuotias, joten emme voi riskeerata hänen terveyttään sillä, että pyytäisimme häntä hoitoavuksi.

Satu Niskanen (oik) on saanut apua lapsiperheen arkeen isovanhemmilta myös korona-aikaan. Jaana Heinäsen perheessä se ei ole onnistunut.Jarkko Vuolle

Isovanhempien eristäminen on sotkenut monen muunkin perheen hoitosuunnitelmat. Isovanhemmat ovat monelle tukena ja apuna arkisissa askareissa kuten harrastuskuljetuksissa, muistuttaa Mannerheimin lastensuojeluliiton päivystystyön koordinaattori Anna Weckström.

– Lisäksi isovanhemmat ovat mahdollistaneet vanhemmille hengähdystaukoja, kun lastenhoitoapua on ollut saatavilla.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toivoo, että mahdollisimman monet kesän leireistä ja kerhoista toteutuisivat, mikä osaltaan helpottaisi arkea.

– Kaikissa kunnissa ei olla vielä valitettavasti havahduttukaan siihen, mitä mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille voitaisiin järjestää.

Apua ei haeta, kun ei haluta olla vaivaksi

Siimes on havainnut koronakeväänä poikkeuksellisen ilmiön perheiden keskuudessa. Kynnys hakea apua arkeen on noussut, eikä esimerkiksi kunnalta tohdita pyytää apua.

–Mielessä on, että ihmisillä on hätä, enkä voi lähteä hakemaan arjen apua. Kunnissa pitäisi tiedostaa avun tarve ja tehdä etsivää työtä. Että turvallista apua olisi saatavilla.

Jos tarvitsee arkeen lisäkäsiä eikä ole varaa palkata lastenhoitajaa, voi olla yhteydessä oman kuntansa sosiaalitoimeen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea ja apua perheen haasteisiin.

Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistutetaan, että myös järjestöjen kautta apua on saatavilla.

– Usein jo tilanteen, oman kuormituksen ja tunteiden purkaminen jonkun toisen aikuisen kanssa auttaa. Lukuisat järjestöt tarjoavat keskusteluapua vanhemmille puhelimitse ja chatissa. Järjestöjen ja oman kunnan kautta on mahdollista hakea myös tukihenkilöä tai -perhettä omalle perheelle tai lapselle, Anna Weckström kertoo.

Heinästen perheessä kevät on vietetty oman väen kesken, eikä muutosta ole tulossa lähiaikoina.

– Pitää asennoitua niin, että hoitoapua ei ole ihan hetkeen tulossa, Heinänen sanoo.

– Lapset ovat mukana ja kahdenkeskeistä aikaa siirretään sinne jonnekin.

Miten itse järjestät tänä kesänä lastenhoidon? Voit kommentoida uutista 27.5. klo 23 asti.

Lue lisää:

Pöpö muutti 3-vuotiaan Lilia Saksalan arjen, nyt hän palaa useimpien muiden tavoin hoitoon – päiväkodissa lapset saavat pussata ja painia, mutta leikkiä pitää pienissä ryhmissä

Punkki voi sattua kohdalle liki missä vain – riskiä saada purema voidaan ennustaa jopa neliökilometrin tarkkuudella

Kesän myötä punkit ja varsinkin puutiaiset vaivaavat ulkona liikkujia. Nyt voidaan ennustaa jopa kilometrin tarkkuudella, missä on suurin altistumisriski.

Oulun yliopiston maantieteen yksikön tutkimuksessa punkkien esiintymisen todennäköisyydestä laskettiin paikkatietopohjainen malli, jonka avulla saatiin koko Suomen kattava yleiskuva punkin levinneisyydestä.

Väitöstutkija Terhi Ala-Hulkon väitöstutkimuksessa selvitettiin, millainen todennäköisyys ihmisillä on kohdata punkki arkiympäristössään.

– Malli ennustaa punkkien määrän neliökilometrin tarkkuudella. Täytyy muistaa kuitenkin, että kyse on ennustamismallista, ja ihmisten määrä ja käyttäytyminen voivat vaikuttaa hyvin paljon altistumisriskiin, kertoo Ala-Hulkko.

Punkkien tiheä esintyvyys näkyy kartalla punaisina alueina.Lasse Isokangas / Yle Punkkiherkät alueet eivät ole kaikkien tiedossa

Turun yliopiston puutiaistutkimuksessa on selvinnyt aiemmin, että punkkeja löytyy liki koko Suomesta ja ennen kaikkea lähempää kuin aiemmin on luultu. Oulun yliopiston ennustemalli kertoo tarkemmin, missä punkeille voi altistua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2019 punkkitartuntoja raportoitiin eniten Kotkan saaristossa, Kemi-Simo-kuntarajan rannikkoalueella, Lappeenrannan Sammonlahdessa, Lohjanjärven lounaisosassa ja Ahvenanmaalla.

Vielä ei voi tietää kilometrin tarkkuudella, asuuko punkkiherkällä alueella. Oulun yliopiston kehittämä paikkatietomalli ei ole yleisessä käytössä.

– Yksi mahdollisuus olisi julkaista verkkokartta punkkien alueellisesta levinneisyydestä, jolloin tieto olisi kaikkien saatavilla, kertoo tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.

Väitöstutkija Terhi Ala-Hulkon mukaan paikkatietopohjainen ennustemalli antaa vain osviittaa punkeille altistumiselle.

– Esimerkiksi kaupunkipuistoissa voi olla hyvinkin korkea riski saada punkki, vaikka esiintymistiheys ei välttämättä ole sitä luokkaa kuin esimerkiksi kosteikoissa ja rantaviivan tuntumassa. Puistossa liikkuu ihmisiä päivittäin paljon, joten tämä nostaa altistumisriskiä, kertoo Ala-Hulkko.

Ihmiselle vaarallista puutiaista tavataan eniten Suomen rannikkoalueilla ja saaristossa.

– Kun liikutaan alueella, jossa on paljon punkkeja, esimerkiksi mökillä, niiden puremilta kannattaa suojautua, muistuttaa Huusko.

Väitöskirjatutkija Terhi Ala-Hulkko työskentelee Oulun yliopiston maantieteen yksikössä. Marko Väänänen / Yle

Suojautua voi jo pukeutumisella. Pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet, sukat lahkeiden päällä ja hyönteiskarkote antavat suojaa luonnossa liikkujalle. Jokailtainen punkkisyyni ja puutiaisten poistaminen heti havaittaessa vähentävät riskiä sairastua erityisesti borrelioosiin. Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua TBE-rokotteella.

Punkkitutkimus jatkuu

Lisätietoa punkeista kaivataan edelleen. Punkkeja tutkitaan Suomessa useassa paikassa, kuten Turun yliopistossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Sari Huusko pitää Oulun yliopiston paikkatietopohjaista mallia tarpeellisena, vaikkei halua ottaa tarkemmin kantaa yksittäiseen tutkimukseen.

– On hyvä, että paikkatietopohjaista mallinnusta käytetään apuna puutiaisten ja niiden levittämien tautien esiintymisen tutkimisessa.

THL seuraa puutiaisvälitteisten tautien borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä. Maaliskuussa 2020 THL julkaisi uuden karttasovelluksen, jonka avulla puutiaisaivotulehdustapausten määriä, ilmaantuvuuslukuja ja TBE-rokotussuosituksia voidaan tarkastella tartuntapaikkakunnittain. Riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan.

Keskustelu on auki 25. toukokuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:Tarttuvatko punkit pyykkeihin ulkona? Miksei muurahaiskeon ympärillä ole punkkeja? 7 + 1 yleisökysymystä puutiaistutkijalle

38-vuotiaan opettajan loma päättyi hengityskoneeseen ja neliraajahalvaukseen – työkyvyn tuhosi punkki, jota hän ei koskaan nähnyt

Lapsi syntyi keskosena, eikä ristiäisissä ole epidemia-aikana ystäviä – Ninni Piiroinen ja Ossi Käyhkö kuvittelivat vauva-arjen erilaiseksi

Joensuulaisten Ninni Piiroisen ja Ossi Käyhkön vauva syntyi keskosena keskellä epidemia-aikaa. Lapsivedet menivät yllättäen aprillipäivänä, kun Piiroinen oli yksin kotona. Piiroinen soitti yövuorossa olevalle miehelleen, joka arveli aluksi, että soitto on aprillipilaa.

– Soitin sitten omalle isälleni, että ei tämä ole mitään aprillipilaa, vaan lapsivesi meni. Tule viemään minut sairaalaan, Piiroinen kertoo.

Piiroinen pääsi sairaalaan. Synnytysosastolla hän vietti lopulta neljä kokonaista vuorokautta, kun synnytys eteni hitaasti käynnistyksestä huolimatta. Pikkuinen tyttövauva syntyi noin kaksi ja puoli kiloisena. Hän syntyi viisi ja puoli viikkoa ennen laskettua aikaa.

Vauva-arki alkoi vauvateholta. Piiroinen ja Käyhkö olivat etukäteen jännittäneet, että pääseekö isä lainkaan synnytykseen.

– Onneksi pääsin synnytykseen ja vauvateholla perhehuoneeseen. Äidin on tosi hankala olla, jos isä ei pääse mukaan, Käyhkö sanoo.

Vauva osoittautui hyvävointiseksi keskoseksi. Vauvan paino lähti nousemaan hyvin. Äiti ja vauva olivat vauvateholla määrätyt kaksi viikkoa. Sinä aikana liikkumatila sairaalassa oli hyvin rajattua tartuntariskien vuoksi.

Keskosvauvoilla on suurempi infektioriski, mikä huolestutti vanhempia sairaalassa. Koronaepidemian vuoksi vauvan kanssa pysyteltiin ensimmäinen kuukausi kotona, kun kotiin lopulta päästiin.Ninni Piiroinen

– Se oli kyllä rankkaa aikaa. Onneksi vanhemmille oli oma ruokailutila, jossa oli televisio ja sohvia. Siellä pääsi käymään perhehuoneen lisäksi, Piiroinen kuvailee.

Piiroinen ja Käyhkö hoitivat vauvaa yhdessä vauvateholla. He olivat helpottuneita, että Pohjois-Karjalan keskussairaalassa isät pääsivät vauvatehon perhehuoneisiin äidin ja vauvan luo epidemiasta huolimatta.

Isot ristiäiset jäävät haaveeksi

Piiroinen ja Käyhkö olivat raskauden alkuvaiheessa haaveilleet isoista ristiäisistä. Nimiäisiäkin oli pohdittu, mutta vanhemmat halusivat lapselle kuitenkin evankelisluterilaisen kastejuhlan.

Kun vauva syntyi keskosena, ensin oli odotettava noin kuukausi keskosuuden vuoksi. Sitten perhe odotti, mitä valtiovalta päättää kokoontumisrajoituksista.

– Odotimme, että voidaanko ristiäisiä edes pitää. Sitten kun tieto löyhemmistä rajoituksista tuli, vahvistui, että pidämme ristiäiset kesäkuussa, Piiroinen sanoo.

Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Joensuun evankelisluterilaisista seurakunnista kerrotaan, että ristiäisiä on siirretty tiuhaan kesäkuulle.

– Kasteita on siirtynyt huhti–toukokuulta kesäkuulle, kertoo Joensuun Pielisensuun seurakunnan pappi Antti Kyytsönen.

Ninni Piiroinen (oikealla) haaveili kesällä menevänsä vauvan kanssa kaupungille, kahviloihin ja matkustavansa ystävien luo. Epidemia-aikana se jää haaveeksi. Perhe voi kuitenkin nauttia kotona vauva-arjesta. Meri Remes/Yle

Kyytsösen mukaan kymmenen hengen kokoontumisrajoitus on aiheuttanut maalis–toukokuussa sen, etteivät isovanhemmat tai kaikki kummit ole voineet aina osallistua rajoitusten vuoksi juhliin.

– Ristiäisiä on pääkaupunkiseudulla siirretty. Perheet ovat päätyneet myös erilaisiin ratkaisuihin, erään parin lapsi esimerkiksi kastettiin Keskuspuistossa, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän verkkotiedottaja Sirpa Patronen.

Ristiäiset ja nimenantojuhlat ovat usein pienehköjä perhejuhlia, mutta niidenkin kohdalla kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus on tiukka. Yleinen trendi Suomessa on se, että lapsi kastetaan yhä harvemmin. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Hanna Salomäen mukaan viime vuonna eli vuonna 2019 kastettiin noin 62 prosenttia syntyneistä lapsista.

Kastettujen lasten määrissä on alueellista vaihtelua: vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, kun taas Helsingin hiippakunnassa noin 40 prosenttia syntyneistä lapsista.

Joensuun Pielisensuun seurakunnan pastori Antti Kyytsönen kertoo, että ristiäisiä on lykätty ja siirretty kesäkuulle. Ari Haimakainen/Yle

Jyväskylässä on kasteiden siirron ja lykkäyksen vuoksi lisätty toimituksissa olevien pappien määrää.

– Kasteita on varattu selvästi enemmän kesäkuussa, koska monet perheet siirsivät kasteita myöhemmäksi. Meillä on varauduttu tähän lisäämällä toimituksissa olevia pappeja, sanoo Jyväskylän seurakunnan yhteisen seurakuntatyön johtaja ja rovasti Eivor Pitkänen.

Pitkäsen mukaan pääosa kasteista tapahtuu edelleen kodeissa, koska kotona oleminen tuntuu perheistä helpoimmalta. Epidemian kannalta kirkko olisi kuitenkin hänen mukaansa turvallisempi kastepaikka, koska kirkossa voidaan noudattaa turvaetäisyyksiä paremmin kuin kodeissa, joissa vieraat pakkautuvat usein pieneen tilaan.

Ystävät jäävät juhlista pois

Ystävät jäävät joensuulaisten Ninni Piiroisen ja Ossi Käyhkön vauvan kastejuhlista pois, koska isojen juhlien pitäminen ei tunnu turvalliselta. Juhliin tulevat vain isovanhemmat ja kummit.

– Kyllähän se harmittaa, etteivät ystävät pääse jakamaan tilannetta, kuten olin suunnitellut. On ajateltu kyllä sitten pitää isommat yksivuotisjuhlat, Käyhkö kertoo.

Seurakunnilla on kastejuhlia varten lainamekkoja, mutta usein perheillä on suvussa kulkeva kastemekko, jota halutaan käyttää kastetilaisuudessa. Kuvassa yksi Pielisensuun seurakunnan lainattavista kastemekoista. Meri Remes/Yle

Ristiäiset pidetään kotona niin, että osa vieraista on terassilla. Lapsen isoisovanhemmat eivät välttämättä osallistu juhliin, koska he kuuluvat riskiryhmään.

Isovanhempien osallistuminen kastejuhliin on olennainen kysymys. Jyväskylän seurakunnan rovasti Eivor Pitkäsen mukaan kevään kastejuhlissa on jo totuttu juhlien striimaukseen tai videoimiseen, kun riskiryhmäläiset tai isovanhemmat eivät uskalla osallistua kasvotusten juhlaan.

– Isovanhempien tilanne on riippuvainen iästä ja kunnosta, ja oikeastaan he voivat itse arvioida, voivatko he osallistua tilaisuuteen, Pitkänen summaa.

Jyväskylässä riskiryhmiin kuuluvat papit eivät osallistu hautajaisiin ja ristiäisiin epidemia-aikana.

– Ihmisten olisi tärkeä muistaa, että emme elä normaalissa tilanteessa, kun rajoitteita väljennetään. Tartuntavaara on yhä olemassa ja siksi pitää noudattaa näitä turvaetäisyyksiä, Eivor Pitkänen pohtii.

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Keskustele aiheesta alla 27.5 klo 23 asti.

Lue lisää:

Kesällä voi tulla kastejuhlaruuhkaa – Suomen suurin seurakunta Jyväskylässä avaa jälleen toimintaansa kesäkuun alussa

Pohjoisessa kastetaan noin neljä vauvaa viidestä, pääkaupunkiseudulla alle puolet – usein kastepäätös perustuu perinteeseen

Rekan hiilidioksidisäiliö räjähti kasitiellä Kalajoen Vasankarin kylän kohdalla maanantaiaamuna

Puoliperävaunurekan hiilidioksidisäiliö on räjähtänyt kasitiellä Kalajoen Vasankarin kylän lähistöllä. Onnettomuus sattui maanantaiaamuna hieman ennen yhdeksää.

Räjähdyksessä ei ole tullut vakavia henkilövahinkoja, Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kerrotaan. Muita osallisia kuin rekan kuljettaja ei ole tapahtuma-aikaan ollut lähistöllä.

Petri Kuikka / Yle

Hiilidioksidi on haihtunut ilmaan, joten varsinaista vaaraa ei alueella enää ole.

Räjähdyksestä syntyneitä palasia on tiellä, ja se haittaa liikennettä. Pelastuslaitoksen mukaan paikalla on liikenteenohjaus.

Tapahtumapaikka on kasitiellä noin kymmenen kilometriä Kalajoen keskustasta Pyhäjoen suuntaan.

Laura Merikalla/Yle

Kevään lämpöennätys 21,9 astetta Oulussa – ensi viikollakin kiikutaan 20 asteen tuntumassa

Kevään lämpöennätys rikottiin jälleen, kun sunnuntaina Oulussa mitattiin 21,9 celsiusastetta.

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan sää jatkuu lämpimissä merkeissä ja 20 asteen rajapyykki tulee alkavalla viikollakin rikkoutumaan.

– Nyt ollaan toukokuun kylmän alun jälkeen lähellä keskimääräisiä loppukuun lukemia. Kevääksi 20 asteen ylitys tapahtui harvinaisen myöhään, Huutonen sanoo.

Pääasiassa tuleva viikko kuluu poutasäässä, mutta viikon puolivälissä alkuviikolla säärintama kulkee lännestä Vaasan korkeudelta pohjoiseen yli maan tuoden mukanaan kuurosateita. Sateet jäävät kuitenkin 5–10 millimetriin.

– Etelässäkin voi ripsaista vähän vettä, samalla sää myös tilapäisesti viilenee keskiviikkona ja torstaina. Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila pysyttelee kuitenkin pääosin 20 asteen tuntumassa, Huutonen ennustaa.

Matti Huutonen / Yle

Tiistai on viikon lämpimin päivä. Huutonen katsoo kartoilta mittarin kohoavan 20 asteen tienoille Kainuuta myöten ja Etelä-Suomessa jopa 22 asteen paikkeille.

Länsi-Lapissakin mittari kipuaa 15 asteen tuntumaan.

– Kuitenkin esimerkiksi Kittilän Pokassa lunta on vielä 80 cm, joten tulvatilannetta joudutaan Kittilän ja Rovaniemen suunnalla seuraamaan tarkasti, Huutonen muistuttaa.

Vaikka päivät ovat nyt lämpimiä, hallaharsot kannattaa tulevalla viikolla Huutosen mukaan asetella paikoilleen hallaöiden varalta.

Viikonloppua kohden lämpimämpää ilmamassaa valuu jäälleen maahamme. Koulujen päättäjäisviikonlopulle Huutonen uskaltaakin jo ennustaa kesäisiä lukemia, vaikka koronarajoitusten vuoksi juhlinta onkin tavanomaista pienimuotoisempaa.

Matti Huutonen / Yle

Sadat nuoret kokoontuivat pysäköintialueelle Oulussa – rällääminen eskaloitui kolaroinniksi

Lauantai-illan ja alkuyön aikana Oulussa kokoontui satoja nuoria tai nuoria aikuisia ajoneuvoilla, kertoo poliisi tiedotteessa. Kaakkurissa sijaitsevalle pysäköintialueelle saapui poliisin mukaan muun muassa autoja, moottoripyöriä ja mopoja. Kokoontujat pysyivät pääosin ajoneuvoissaan.

Alkuillasta kokoontuminen näytti pysyvän rauhallisena, mutta myöhemmin ajoneuvoilla rällättiin ympäri pysäköintialuetta, poliisi kertoo. Kiihdyttely johti myös useisiin kolareihin, joissa osa loukkaantui lievästi.

Kun poliisi tutki kolareita, osa alueelle kokoontuneista nuorista kävi käsiksi poliisiautoihin. Poliisi kertoo nuorten vaikeuttaneen ja häirinneen poliisin ja sairaankuljetuksen tehtäviä.

Tilanteen muututtua vaaralliseksi osallistujille ja sivullisille sekä häiritseväksi asukkaille, poliisi tyhjensi pysäköintialueen. Kaikki poistuivat paikalta kehotuksesta.

Poliisi tutkii tekoja muun muassa liikenneturvallisuuden rikkomisena. Yhden ajoneuvon kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.

Poliisi vetoaa tiedotteessa vanhempiin ja nuoriin, jotta nuoret ja nuoret aikuiset eivät osallistuisi liikenneturvallisuutta vaarantaviin ja tarpeetonta muuta häiriöitä aiheuttaviin tapahtumiin.

Myös S-ryhmä alkaa pian myydä Suomessa valmistettuja maskeja – Hinta samaa luokkaa kuin kilpailija-Keskolla

Parin viikon kuluttua useissa ruokakaupoissa on saatavilla kotimaisia kasvomaskeja. Kauppayhtiö Keskon kanssa maskimarkkinoista lähtee kilpailemaan alan toinen jätti, S-ryhmä.

Kesko kertoi omasta niin sanotusta kansalaismaskihankkeestaan jo aiemmin. Kuitukankaasta valmistetun kertakäyttömaskin hinta tulee olemaan K-kaupoissa noin euron, paljasti pääjohtaja Mikko Helander Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

S-ryhmän Suomessa valmistetut kertakäyttömaskit tulevat ensin suurimpien myymälöiden eli Prismojen hyllyille. Kun tuotteita saadaan riittävästi, niitä aletaan myydä ryhmän muissakin kaupoissa, kertoo valikoimajohtaja Ville Vahla.

Kuitukankaisia kertakäyttömaskeja S-ryhmälle alkaa valmistaa sieviläinen Teho Filter. Niiden hinta on samaa luokkaa kuin kilpailijalla.

– Tarkkaa hintaa en vielä tiedä, mutta aika lailla samoissa liikutaan, siinä euron hujakoilla, Vahla sanoo.

Tarjokkaita ovista ja ikkunoista

Koronavirusepidemian takia kysyntää maskeille on, mutta iso haaste on ollut löytää hyvä tavarantoimittaja, Vahla sanoo.

Tarjokkaista ei ole kuitenkaan ollut pulaa. S-ryhmä on saanut jopa sata yhteydenottoa.

– Tarjoajia on ilmaantunut ovista ja ikkunoista ihan valtavat määrät, mutta kaikilla ei ole ollut ihan kaikki dokumentit ja muut asiat kunnossa, että olisi voinut ottaa tuotteita kuluttajamyyntiin.

Nyt myynnissä oleviin ulkomailta tilattuihin maskipakkauksiin on S-ryhmän varastolla kiinnitetty tarralla vaadittavat suomen- ja ruotsinkieliset tekstit, Vahla kertoo.

Kasvosuojus on tarpeen muun muassa lentoyhtiö Finnairin lennoilla. Myös Finavia on suositellut matkustajia käyttämään kasvosuojusta lentoasemilla liikkuessa.Markku Ulander / Lehtikuva

Kankainen tai kertakäyttömaski ei suojaa käyttäjää itseään, vaan niiden on tarkoitus vähentää käyttäjän omien pärskeiden leviämistä esimerkiksi yskittäessä.

Kaupoissa myydään myös esimerkiksi rakentamis- ja remontointitöissä käytettäviä hengityssuojia. Niiden avulla käyttäjä voi suojautua pölyltä tai pisaroilta.

Sievissä sijaitseva Teho Filter aikoo jopa kolminkertaistaa henkilökuntansa palkkaamalla kasvomaskien valmistukseen 60 uutta työntekijää, yhtiö kertoo Kalajokilaakso-lehdessä. Teho Filter voi valmistaa vuodessa 100 miljoonaa maskia ja suojainta, yhtiö kertoo.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Keskon pääjohtaja Ykkösaamussa: Kotimaiset kansalaismaskit myyntiin kesäkuussa, hinta noin euron kappale

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena

Vaikka ravintolat avautuvat hiljalleen, ei kaikille työntekijöille riitä töitä – kolme baarimikkoa kertoo, miltä tuntuu elää jatkuvassa epävarmuudessa

Oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa kuukausia kestäneen koronasulun jälkeen. Paluuta normaaliin ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä ravintola- ja anniskelupaikkoja koskevat lukuisat rajoitukset, joita hallitus esitti tiistaina.

Ravintolakansaa suojellaan muun muassa puolittamalla asiakaspaikat ja sallimalla anniskelu vain iltakymmeneen. Terasseja asiakasmäärän rajoitus ei koske.

Vaikka terassit olisivat täynnä, töitä ei tule riittämään kaikille työntekijöille. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan ravintola-alalla eletään nyt suuressa epävarmuudessa.

Ravintoloiden tapaan työntekijätkin joutuvat elämään kahden viikon sykleissä, Rönni-Sällinen toteaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kertonut, että hallitus arvioi rajoitusten tilannetta kahden viikon tarkastelujaksoilla.

Kysyimme kolmelta baarityöntekijältä, miltä kesä rajoituksineen heidän näkökulmastaan näyttää.

Moni elää taloudellisesti äärirajoilla

Oulun keskustassa sijaitsevan 1barin baarimestari Mika Luosujärvi on ollut lomautettuna jo maaliskuun alusta lähtien, ja kertomansa mukaan suu on jo pettuleipää täynnä. Pieni valonpilkahdus on todennäköisesti kesäkuun alussa alkava osa-aikainen työ.

– Vyötä on kiristetty äärimmilleen, mutta vielä varmaan pitää yksi pykälä kiristää, ennen kuin työaikoihin tulee järkeä, viimeiset kuukaudet aikuiskoulutustuen varassa elänyt mies kertoo.

Työajoilla Luosujärvi viittaa hallituksen esitykseen sulkea ravintolat kello 23. Hänen mukaansa 1barin kaltainen yökerho tekee tilinsä suurelta osin kello 21–02 välisenä aikana.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan puheenjohtaja Timo Lapin mukaan työntekijäpuolen taloudellinen asema on tilanteessa heikko.

– Moni elää pienillä työttömyyskorvauksilla, taloudellisesti äärirajoilla. Kun juttelee alan yrittäjien kanssa, he ovat hyvin huolissaan työntekijöistään.

Lappi sanoo, että mikäli ravintoloiden asiakaspaikoista saadaan täyttää vain puolet hallituksen esityksen mukaisesti, se on iso kolaus alan työntekijöille. Lapin mukaan työllisyyden näkymät paranisivat paljon, jos rajaa nostettaisiin 75 prosenttiin.

Niin kauan kuin rajoitukset ovat voimassa, uskoo Luosujärvi tekevänsä töitä osa-aikaisesti.

– Aukiolorajoitukset diskriminoivat ravintoloita, jotka tekevät bisneksen yöaikaan. Työkavereiden kanssa on ihmetelty, että tarttuuko korona hanakammin kello 23 jälkeen?

"Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole"

Sotkamon keskustassa sijaitsevan Ravintola Kantiksen baarimikko Taru Hämäläinen on kiitollinen, kun hän 17. maaliskuuta alkaneen lomautuksen jälkeen palaa töihin ensimmäinen kesäkuuta.

– On mukava, kun pääsee porisuttamaan kanta-asiakkaita päivän polttavista kysymyksistä.

Taru Hämäläinen (etualalla) odottaa eniten kanta-asiakkaiden näkemistä. Vasemmalla kollega Essi KorhoneJuho Viholainen

Osa-aikaisella sopimuksella töitä tekevä Hämäläinen uumoilee, että työtunteja on hänelle ainakin aluksi vähemmän kuin ennen koronaa. Talous on ollut tiukilla, sillä opiskelijan leipä ei ole muutenkaan leveä.

Työtuntien lisäksi häntä mietityttää, kuinka rajoitukset saadaan käytännössä toteutettua työpaikalla.

– Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole.

Hämäläinen on hieman huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia kello 23 aukiolorajoituksella voi olla. Hänestä ravintolat ovat paikkoja, joissa anniskelu on valvottua ja illanvietto turvallista.

– Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ravintola menee kiinni? Rupeavatko ihmiset pitämään kotibileitä vai juhlimaan puistoissa?

"Työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan"

Baarimikon töitä Oulun Jumpru Pubissa tekevälle Matti Kämäräiselle ei riitä hommia vielä kesäkuussa, vaikka anniskeluravintola osin aukeaakin. Tilanne harmittaa Kämäräistä, jolle työyhteisö on kuin toinen perhe.

– Oletan, että heinäkuussa pääsen töihin. Samalla asennoidun, että työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan.

Matti Kämäräisen työpaikan Jumpru Pubin portti on vielä lukittu, mutta kesäkuun alussa lukko avataan. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita Kämäräiselle töitä.Marko Pinola / Yle

Kuten Taru Hämäläinen, on Kämäräinen huolissaan kello 23 aukiolorajoituksesta. Ennen esimerkiksi kerrostaloasujat siirtyivät hiljaisuuden alkaessa juhlimaan yökerhoihin, mutta nyt Kämäräinen arvelee, että juhlinta siirtyy kesäkuussa ravintoloiden ovien sulkeutuessa kerrostaloihin.

– Ei kesäkuussa ole vielä niin lämmintä, että porukka jäisi ulos jatkamaan juhlimista. Päähäni ei mahdu, miksi ihmiset ajetaan rajoituksilla tällaiseen tilanteeseen.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!

Pertti Nissinen, 59, ei halua opetella käyttämään nettiä ja kuskaa mieluummin laskut sekä Kelan hakemukset kymmenien kilometrien päähän

Iin Olhavan kylällä asuva Pertti Nissinen, 59, aukaisee vanhan läppärin kannen. Näytöllä raksuttaa vuosituhannen alun Windows XP.

– Pelaan aikani kuluksi pasianssia tällä koneella, Nissinen kertoo.

– Sukulaispoika kertoi, ettei tähän koneeseen kannattaisi nettiä enää laittaakaan. Se olisi turvallisuusriski, Nissinen kertoo.Marko Väänänen / Yle

Moni etsisi automaattisesti Nissisen koneelta selaimen ja pyrkisi nettiin. Yritykseksi jäisi, sillä Nissinen ei omista internetyhteyttä. Ei ole koskaan omistanut, eikä tule luultavasti koskaan omistamaan. Hänen mukaansa muun muassa media on istuttanut ihmisiin ajatuksen, että he tarvitsevat netin.

– Tulen toimeen ilman nettiä. Ei ole mitään ongelmaa.

Paitsi että on: asiointi Kelan kanssa on hitaampaa puhelimitse ja paperisin hakemuksin kuin verkossa asioiden. Myös laskujen maksaminen on hoidettava liki 30 kilometrin päässä Haukiputaalla.

Nissinen ei ole tällä haavaa Kelan asiakas, sillä hän on työllistämistuella töissä. Asiakkuus ja tarve peruspäivärahalle voi olla kuitenkin pian edessä, sillä töiden jatko ei ole kesän jälkeen enää varmaa.

Silloin Nissistä lähinnä oleva Kelan asiointipiste olisi noin 20 kilometrin päässä.

"Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy"

Verkkoasiointi Kelan kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi viime vuoden perustoimeentulotuen hakemuksista lähes 75 prosenttia tehtiin verkossa.

Kelan pohjoisen asiakaspalveluyksikön johtaja Anne Penttilä arvioi myös, että pohjoisen vakuutuspiirin asiakkaista noin neljä viidesosaa käyttää nettiä asioidessaan Kelan kanssa. Vakuutuspiiriin kuuluvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu sekä Lappi.

Anne Penttilän mielestä sen sijaan, että Kela pakottaisi asiakkaansa nettiin, on tärkeämpää hoitaa asiat välineessä kuin välineessä sujuvasti.Marko Väänänen / Yle

Monille netin käyttäminen on kuitenkin edelleen hyvin haastavaa, ja osalla ei Nissisen tapaan ole sitä ollenkaan. Se on Penttilän mukaan ok.

– Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy. Ja onhan niin, että kaikilla ei ole toimintakykyä tai mahdollisuutta käyttää nettiä.

Vaikka Kela ensisijaisesti suosittelee verkon käyttämistä asioiden hoitoon, sillä ei ole loppujen lopuksi väliä, mitä välinettä asiointiin käytetään.

– Tärkeämpää on se, että asiakkaan asiat tulevat hoidetuksi.

Verkon lisäksi hakemukset voi pistää vireille esimerkiksi Kelan palvelupisteissä ja Kelan ja kuntien yhteisillä asiointipisteillä. Palveluiden saatavuudessa on kuitenkin ongelmia etenkin pienillä paikkakunnilla.

Lue myös: "Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan" – Pienten kuntien sosiaalitoimet ja asiakkaat kritisoivat Kelan palveluita

Pohjoiselta vakuutuspiiriltä ei Penttilä mukaan ole juurikaan kuulunut kritiikkiä palveluiden saatavuudesta, ja esimerkiksi Kainuussa toimeentulotukea saa ripeästi.

Lähin palvelu on taskussa, mutta jonotus maksaa

Lähimpänä Kelan palvelut ovat Nissisen taskussa, sillä Kela-asiat on mahdollista hoitaa puhelimella soittaen.

Nissiselle soittaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska prepaid-liittymä sulaa jonottamiseen, joka on Kelalla maksullista.

– Jos sinulla on viidenkympin kortti, niin se on puolessa tunnissa tyhjä, etkä ole vielä päässyt sisälle, mies sanoo.

Prepaid-liittymien omistajien huono asema havaittiin myös Ylen selvityksessä, jossa puitiin toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle.

Lue myös: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Maksun jonottamisesta perii operaattori, Kelalta muistutetaan. Sen Kelan etuusjohtaja Anne Neimala kuitenkin myöntää, että valtakunnallinen puhelinpalvelu ruuhkautuu ajoittain varsinkin kuun alkupäivinä. Neimala huomauttaa, että puhelinpalveluun voi varata ajan verkossa. Silloin soitto tulee Kelasta ja asiakas välttää puhelinmaksun.

Nissinen kertoo jo luopuneensa ajatuksesta, että hoitaisi mahdolliset Kela-asiansa puhelimitse. Hän mieluummin täyttää paperiset hakemukset, hyppää autonsa rattiin ja ajaa kymmeniä kilometrejä asiointipisteeseen.

Keskustelu on auki 22. toukokuuta kello 23:een asti.

Turkistarhoille tunkeuduttiin Kalajoella – kymmeniä kettuja vapautettiin

Kalajoella, Mehtäkyläntien varrella sijaitseville turkistarhoille tunkeuduttiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kertoo Oulun poliisi tiedotteessa.

Poliisin mukaan tunkeutujat vapauttivat kymmeniä pentuja saaneita ja kantavana olevia sinikettuja. Vapaaksi päästetyt emoketut on saatu poliisin mukaan kiinni.

Poliisi ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, kuinka organisoidusta toiminnasta oli kyse. Poliisi pyytää kansalaisia soittamaan matalalla kynnyksellä Oulun poliisilaitoksen vihjenumeroon, jos he ovat havainneet kyseisenä aikana epämääräisiä liikkujia tai ajoneuvoja.

Poliisi tutkii asiaa julkisrauhan rikkomisena, eläinsuojelurikoksena ja vahingontekona. Poliisin mukaan tarhaajille syntyi taloudellista vahinkoa useiden pentukuolemien takia.

Kevään sankarit näkyvät jo vaatekaupoissa, mutta juhlaväki puuttuu – ylioppilaslakkeja menee lähes tavalliseen tapaan

Kevään juhlavaatesesonki venyy tänä vuonna loppukesään, koska valmistujaisjuhlia ei pidetä normaaliin tapaan. Osassa liikkeistä kauppa on silti käynyt tilanteeseen nähden odotettua paremmin.

Vaatteita ja esimerkiksi ylioppilaslakkeja ostavat nyt valmistuvat ja muut sankarit lähipiireineen, mutta muu juhlaväki puuttuu vielä kaupoista.

Ylioppilaslakkien menekki on ollut lähes tavanomaista esimerkiksi Muotitalo Lehtisellä Ylivieskassa.

– Ylioppilaat hakevat pukunsa ja lakkinsa ja käyvät kuvissa kuitenkin, mutta pitävät isommat juhlat sitten elokuussa, tiivistää yrittäjä Ari Sorvisto.

Halosella Kokkolassa, Keski-Pohjanmaalla, lakkeja on tilattu lisää säännöllisesti. Myös juhlavaatteiden myynti on yllättänyt myönteisesti.

Siihen vaikuttaa sekin, että osa alueen ruotsinkielisistä lukioista järjestää lakituksen koulussa jo toukokuun lopussa, kertoo myymälän johtaja Mia Lindqvist. Porrastettuja juhlia on suunnitteilla myös kesäkuun alun viikonloppuun.

Osa ylioppilaista saa lakkinsa koulussa toukokuun lopussa – valtaosalle todistus tulee kuitenkin postissa ja juhlat aikaisintaan elokuussa

Miesten suosikki on tänä keväänä sininen puku

Valtaosa juhlii kuitenkin elokuun lopussa. Yrittäjä Ari Sorvisto Ylivieskasta uskookin, että juhlavaatteet saadaan myytyä loppukesällä, mutta jonkin verran jäätäneen tavallisen vuoden myynnistä.

Kevään juhlavaatteet on tilattu jo viime vuonna.

Tänä keväänä nuorten miesten valinta on useimmiten sininen puku. Naisten puolella taas vaatetta ja väriä menee laidasta laitaan, summaa Ari Sorvisto.

Aukia avasi myymälänsä Kokkolassa viime lauantaina monen viikon kiinniolon jälkeen. Kevään juhlavaatesesongin merkitys on pienentynyt vuosi vuodelta.

– Siitä on tullut enemmän arkijuhlaa: ostetaan esimerkiksi yläosa uutta ja käytetään vanhaa alaosaa. Ylioppilaat ja ripille pääsijät taas tilaavat netistä, tiivistää myymäläpäälikkö Tiina Lahnalampi..

Lue seuraavaksi: Onnea kevään ylioppilaille! Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin

Oulu ei lomautakaan koko henkilöstöään tänä vuonna – silti edessä liuta kustannusten karsimispäätöksiä

Oulun kaupunki ei toteuta koko henkilöstöään uhanneita lomautuksia tänä vuonna. Oulun kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina 18. toukokuuta.

Perusteluna oli se, ettei tavoitteeksi asetettu 40 miljoonan kustannussäästö toteudu kaavailluilla lomautuksilla. Lisäksi jos lomautukset olisi toteutettu vuoden loppuun mennessä, ei kunnan palvelutehtävän toteutumista olisi voitu taata.

Jos lomautukset olisivat nyt toteutuneet, kaupungin henkilöstö olisi ollut jokainen vuorollaan lomautettuna korkeintaan 28 päivää.

Oulu ryhtyy sen sijaan toteuttamaan viiden kohdan talouden toimenpideohjelmaa säästöjen saavuttamiseksi mukaillen konsulttiyritys Perlaconin tekemää talouden tasapainottamisselvitystä.

Tarkoituksena on tehdä rakenteellisia uudistuksia 50 miljoonan euron edestä vuoteen 2022 mennessä. Esitykset toimenpiteistä tehdään tänä vuonna. Hallintokuntia velvoitetaan jo nyt karsimaan käyttötalousmenojaan.

Ensi vuotta kohti tarkastellaan muun muassa Oulun kaupungin investointeja, veroprosenttia sekä henkilöstökuluja. Henkilöstömenojen leikkaus olisi 17,5 miljoonaa euroa. Summa perustuu yt-neuvottelujen aikana tehtyihin laskelmiin todellisista säästömahdollisuuksista henkilöstön kohdalla.

Oulun kaupungin tilikauden tuloksen arvioitiin huhtikuun lopussa menevän lähes sata miljoonaa euroa pakkaselle. Taustalla on monia tekijöitä: muun muassa koronapoikkeustila, verotulojen ja valtionosuuksien supistuminen sekä kaupungin jo aiemmin laskusuuntaan notkahtanut talous.

Lisää aiheesta:

Työntekijäjärjestöt suomivat Oulun kaupungin yt-neuvotteluja puutteellisesta lain soveltamisesta ja huonosta hengestä

Oulun kaupungin koko henkilöstö lomautetaan eri pituisilla jaksoilla – kaupunginjohtaja Päivi Laajala peräti 28 päivän ajaksi

Lisätty 19.5. kello 7.59. Täsmennys siitä, kuinka pitkiä lomautukset olisivat olleet.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Vectronit valtaavat Suomen rataverkkoa hiljalleen – uusien sähkövetureiden käyttöönotto etenee aikataulussa koronaviruksesta huolimatta

Uudet Vectron-sähköveturit ovat tulleet säännölliseen käyttöön myös matkustajaliikenteessä. Tavaraliikenteessä VR on käyttänyt niitä jo vuodesta 2017 lähtien.

VR Groupilla on Traficomin pitkäaikainen poikkeuslupa Vectroneiden käyttöön matkustajaliikenteessä vetureiden hankintavaiheen yhä jatkuessa.

– Tulkitsemme niin, että kun ongelmia ei ole, ne ovat kaupallisessa liikenteessä pysyvästi. Poikkeuslupa-statuksen poistuminen edellyttää vielä tiettyjä tyyppihyväksyntöjä, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Kyseessä on Mähösen mukaan normaali uuden kaluston käyttöönottoon liittyvä menettely. Tyyppihyväksynnät tehdään vuoteen 2026 jatkuvan hankintavaiheen aikana.

Kohuttu herkkyys äkkijarrutuksiin saatu kuriin

Reilu vuosi sitten kohua aiheuttaneet ongelmat on saatu karsittua testiajoissa pois.

Vectroneiden taipumus tarpeettomiin hätäjarrutuksiin viivytti niiden pääsyä matkustajajunien voimanlähteeksi. Vanhan rataverkon kulunvalvontajärjestelmän ja uuden eurooppalaisen ETCS-järjestelmän yhteispeli on nyt saatu hiottua kuntoon.

– Koska mentiin varman päälle, tuli niitä ylimääräisiä hätäjarrutuksia. Järjestelmiä on hienosäädetty yhteistyössä veturitoimittaja Siemensin ja Väyläviraston kanssa, ja saatu ongelma ratkaistua, sanoo Mähönen.

Vanhoja neuvostovetureita energiatehokkaamman Vectronin huippunopeus on 200 km/h.Jouni Koutonen / Yle

Viime kesänä VR ajoi viranomaisluvalla testiajoja Oulu–Rovaniemi -välillä. Myöhemmin syksyllä testiajoja laajennettiin Helsinki–Oulu -reitille.

Hieman ennen joulua Vectronit tulivat säännölliseen käyttöön kaikissa Helsingistä Oulun kautta Rovaniemelle liikennöivissä matkustajajunissa.

– Nyt niiden käyttöä on pikkuhiljaa laajennettu myös muualle Suomeen, lähinnä Helsingistä lähteviin yhteyksiin, kertoo liikennejohtaja Nina Mähönen.

Toimitukset jatkuvat Saksasta koronatilanteesta huolimatta

Vectroneiden kierto laajanee sitä mukaa kuin uutta kalustoa saadaan Suomeen ja kuljettajia koulutettua niiden ohjaimiin. Tällä hetkellä Saksasta on saapunut 31 veturia, joista liikenteessä 28.

– Saimme juuri huhtikuun lopulla kolme uutta veturia Suomeen. Niitä parhaillaan varustellaan, tehdään viimeisiä asennuksia täällä vielä ennen käyttöönottoa.

Liikennejohtaja Nina Mähösen mukaan koronavirustilanne ei vaikuta Vectronien käyttöönottoon. Vetureiden tarve toki on väliaikaisesti normaalia vähäisempi lukuisten junavuorojen peruutusten takia.

– Koronavirus ei onneksi ole näkynyt millään lailla, ei valmistajalla eikä meillä käyttöönottovaiheessa. Kuljettajien koulutukset ovat jatkuneet, toki pienemmissä ryhmissä, pitkälti yksilökoulutuksina.

Kaikkiaan Suomen raiteille on tulossa 80 kappaletta Vectron eli Sr3-sähkövetureita vuoteen 2026 mennessä. Ne valmistaa saksalainen Siemens AG. VR Groupin historian suurimman yksittäishankinnan arvo on yli 300 miljoonaa euroa.

Aiheesta aiemmin:

Hätäjarruvian takia pannassa olleille 300 miljoonan vetureille heltiämässä vihdoin matkustajaliikenteen käyttölupa

VR koeajaa uusinta veturiaan pohjoisen talvessa – "Pakkasta ja pyryä voisi olla enemmänkin"

Uusi tutkimus: Pitkään sauhuttaneilla miehillä selvästi suurempi riski hampaiden menetykseen kuin tupakoimattomilla

Tupakoinnin määrä ja kesto vaikuttavat hampaiden menetykseen, osoittaa tuore Oulun yliopiston väitöstutkimus.

Runsaasti ja pitkään tupakoineilla havaittiin keskimäärin puolitoistakertainen riski hampaiden menetykseen tupakoimattomiin verrattuna.

– Vaikka naisilla oli samansuuntaisia tuloksia tupakoinnin ja hampaiden menetyksen välillä, ei yhteys ollut niin erottuva kuin miehillä, sanoo asiasta perjantaina 22. toukokuuta väittelevä filosofian maisteri Toni Similä.

Sen sijaan naisilla hampaiden vähentyminen oli miehiä selvemmin yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Tutkimustulokset vahvistavat yleistä käsitystä tupakoinnin haitallisuudesta suun terveydelle. Tutkimuksen valossa erityisesti miehet näyttäisivät hyötyvän tupakoinnin lopettamisesta, sillä heillä tupakoinnin lopettaminen edisti oman hampaiston pysyvyyttä.

Vähentynyttä hampaiden lukumäärää voidaan tutkimuksen mukaan pitää myös yhtenä mahdollisena merkkinä piilevästä diabeteksesta.

Oulun yliopiston tutkimukseen osallistui yli 10 000 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Tupakoinnin määrää, kestoa ja lopettamisen oletettuja hyötyjä tarkasteltiin suhteessa hampaiden menetykseen.

Tutkimuksessa testattiin myös hampaiden lukumäärän toimivuutta sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden mittarina.

Kun miljoonat ihailivat poliisi Petrus Schroderuksen lauluvideota, mies itse kärvisteli eron keskellä – vanhoillislestadiolaisista kollegoista löytyi tuki

Vanhempi konstaapeli Petrus Schroderus on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ihminen. Hän on monella tapaa myös hyvin ristiriitainen hahmo.

Uskonto on ollut Schroderukselle tärkeä asia jo nuoruudesta saakka. Koronaviruspandemian aikaan sattuneen henkilökohtaisen kriisin yhteydessä hän on hieman yllättäen löytänyt uuden henkisen kodin vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä.

Suomen poliisin superjulkkis sanoo suoraan, että mediajulkisuus kiinnostaa häntä, koska siinä on mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään myös laulajana. Pitkät yövuorot järjestyspoliisipartiossa alkavat jo väsyttää.

Pari vuotta sitten Schroderus esiintyi Oulussa vierailleelle Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville venäjäksi Oulun kaupungintalolla.

Samaisen kaupungintalon maisemassa tehdyn Rakastan sinua elämä -Youtube-videon saaman kansainvälisen suosion ansiosta mies haaveilee nyt konserttiesiintymisistä Venäjällä.

Oopperaa laulava poliisi on harvinaisuus

Laulavia poliiseja Suomessa on ollut ennenkin, esimerkiksi "Lapin Seriffi" Oiva Kaltiokumpu. Mutta tiettävästi koskaan ei ole ollut sekä kansallisoopperassa että poliisissa palvellutta henkilöä.

Schroderuksen esikuvaksi voisi nostaa yhdysvaltalaisen oopperatenori Daniel Rodriguezin, joka aikaisemmin työskenteli New Yorkin poliisissa. Hän tuli kuuluisaksi vuoden 2001 World Trade Centerin 9/11- terrori-iskujen muistokonsertissa esittämästään Irving Berlingin ensimmäisen maailmansodan aikaan säveltämän God Bless America -kappaleen tulkinnasta.

Schroderuksen tie maailman tietoisuuteen aukeni koronaviruspandemian aikana hyvin erilaisella kappaleella: kansalliset rajat ylittävällä Eduard Kolmanovskin 1950-luvulla säveltämällä neuvostoisänmaallisella klassikolla. Tähän mennessä videota on katsottu Youtubessa lähes kaksi miljoonaa kertaa.

Poliisitenori Merikosken voimalan alakanavan rannalla. Schroderuksen lapsuudenkoti oli Oulun Tuirassa. Merikosken ja Toivoniemen maisemat tulivat rakkaiksi jo silloin.Timo Nykyri/ Yle Jo nuorena perheenisäksi

Aikaisemmissa haastatteluissaan Petrus Schroderus on pohtinut nuoruutensa kipuilua ja hapuilua.

Tämän jutun varsinainen haastattelu tehtiin Oulun poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Tällä kertaa "kuulusteltavana" oli kuitenkin poliisi.

Schroderus kertoo olleensa vilkas – teini-iässä jo tarkkailuluokka-ainesta. Laulutaidot sentään toivat myönteistä huomiota ja uintiin sai purkaa ylimääräisen energian.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa vahvisti kotoa tuttua kristillisyyttä. Kun hän palasi Suomeen, yliopiston ovet eivät auenneet, ja Schroderus elätti itsensä sekalaisilla töillä.

Omalta tuntuva uskonnollinen yhteisö löytyi pienestä englanninkielisestä kalvinistiseurakunnasta.

Puolisokin löytyi. Vähän yli kaksikymppisenä, kun hän pääsi poliisikouluun, hän oli jo kahden pojan isä. Kodin hoitaminen jäi pääasiassa vaimon vastuulle. Poliisikoulun jälkeen syntyi kolmas poika.

Laulu-uran auettua mies oli entistäkin vähemmän kotona. Hän kertoo olleensa henkisesti "penikka" kolmikymppiseksi saakka. Oli nuoren miehen mieli vaikka oli kolme poikaa.

17 vuotta kestänyt avioliitto päättyi eroon vaikean kriisin jälkeen. Välit vanhempiin lapsiin ovat säilyneet hyvinä, mutta Schroderus kuitenkin suree, että menetettyä aikaa ei saa takaisin.

Toisessa avioliitossa syntyneille 6- ja 8-vuotiaille tyttärilleen hän haluaa olla hyvä isä.

– Mielestäni olen siinä jotenkuten onnistunut.

Uusimman Youtube-kappaleensa hän on omistanut juuri tyttärilleen.

Muutama tunti kuulusteluhuoneessa auttoi toimittaja Timo Sipolaa ymmärtämään Petrus Schroderuksen maailmankuvaa. – Pojista yritetään nykyään tehdä ihan lapasia. Miehet saa totta kai itkeä, mutta kun puhutaan vaan tunteista koko ajan, poliisi sanoo. Siru Suomala Uskonto on auttanut elämässä ja kypsymisessä

Uskonnon merkitys kypsymisessä on hänen itsensä mukaan ollut merkittävä.

Schroderus on ollut hyvin uskonnollinen jo nuoresta saakka. Pitkään näytti siltä, että hän olisi löytänyt kodin Suomessa harvinaisesta protestanttisuuden muodosta eli kalvinismista.

Tänä vuonna uusi hengellinen koti kuitenkin löytyi Pohjois-Suomelle tunnusomaisesta herätysliikkeestä eli vanhoillislestadiolaisuudesta. Moni Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Schroderuksen työkaveri kuuluu tähän herätysliikkeeseen.

Schroderus ei koe itse löytäneensä lestadiolaisuutta. Se liittyy kevään aikana läpikäytyyn vaikeaan, parisuhteen purkautumiseen liittyvään elämänvaiheeseen.

Hän ajattelee jumalan ajaneen hänet henkilökohtaisessa elämässään vaikeimman kautta uuteen tilanteeseen, missä ystäviä ja tukea on löytynyt raskaisiin tilanteisiin nimenomaan lestadiolaisista työkavereista.

Jumalan hän näkee Kaikkivaltiaana.

– Uskon että kaikki on loppujen lopuksi taivaan isän käsissä.

Koruttomat herätysliikkeet puhuttelevat miestä

Vanhoillislestadiolaisten seuroja ei koronan takia ole vähään aikaan järjestetty. Niinpä Petrus Schroderus on ollut kosketuksissa lestadiolaisuuteen toistaiseksi ennen kaikkea kavereidensa luona heidän kodeissaan.

– En ole teologisesti muuttunut, enkä ole virallisesti vaihtanut kirkkoa. Mutta sieltä löytyi pyyteettömästi rinnalle tulleita ystäviä, kun oli kaikkein raskainta.

Toisen pohjoisen herätysliikkeen körttiläisyyden lailla lestadiolaisuus on ulkoisilta puitteiltaan hyvin koruton. Se tuntuu viehättävän Schroderusta.

– Suomalainen vakavahenkisyys ylipäätään juontaa juurensa epävarmuudesta, mistä saa iloita ja mistä ei. Se on ominaista protestanttiselle uskonsuuntaukselle.

Suomalaista poliisia on helppo lähestyä. Petrus Schroderus ottaa lottaa lakin päästään ja kumartaa häntä tervehtineelle pyöräilijälle.Timo Nykyri/ Yle

Meno on kaukana amerikkalaisen ja afrikkalaisen kristinuskon show-meiningistä.

– Se johtuu luonnonoloista, jotka ennen vanhaan aiheuttivat katovuosia. Täällä on iso osa vuodesta järkyttävän kylmää ja pimeää. Ei ole paljon nauramisen aihetta.

Schroderus näkee nimenomaan voimakkaat herätysliikkeet kristinuskon dynaamisina voimina Suomessa.

Teot merkitsevät enemmän kuin uskominen

Suomi maallistuu muun Pohjois-Euroopan lailla kovaa kyytiä.

Kristinusko on Suomessa yhä enemmän kulttuurista ja sakramentteihin liittyvää. Halutaan saada lapselle kaste, päästä ripille, kirkollinen vihkiminen ja kirkolliset hautajaiset.

Jumalan kymmenen käskyn toteuttaminen elämässä tuo Schroderuksen vakaumuksen mukaan ajallisen siunauksen, vaikka ihminen ei olisikaan uskossa.

– Jos toimii elämässään oikein, tekee työtä ja kohtelee muita hyvin, se ei voi olla vaikuttamatta omaan elämään.

Sillä ei ole hänen mielestään mitään tekemistä henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa, vaan kyse on ulkoisesta kuuliaisuudesta ja etiikasta.

– Uskon että sellaisilla asioilla on ollut siunaava vaikutus Suomen kansalle. Ei ole tehty tyhmyyksiä niin paljon kuin olisi voitu tehdä ilman moraalikoodia.

Uskossa olemisen pitää Schroderuksen mukaan näkyä teoissa. Uskovaisuus ei ole hänelle pelkästään kieltäytymistä joistakin asioista, vaan uskossa olemisen pitää olla myös aktiivista.

Schroderuksen mielestä nuoriin pitäisi panostaa nykyistä paljon enemmän. Urheiluun voi purkaa ylimääräistä energiaa ja lukeminen avartaa maailmaa. Hän itse sai lapsuudenkodissaan kaikki haluamansa kirjat.Timo Nykyri/ Yle Poliisin työ ja ihmisten pahat teot

Poliisin työssä näkee nurjan puolen yhteiskunnasta. Se tekee helposti ihmisestä kyynisen. Mutta siitä huolimatta Schroderuksen mukaan pitää ulkoisesti pystyä käyttäytymään kunnioittavasti.

Schroderus ajattelee ihmisten olevan pahoja perusluonteeltaan. Täysin vapaa yhteiskunta on hänelle mahdoton ajatus. Pahuuden hillitsemiseksi täytyy olla lakeja.

Yhteiskunta on Schroderuksen mielestä kuitenkin hampaaton äärimmäisen röyhkeiden ihmisten edessä.

Hän ottaa esimerkiksi parikymppisen asiakkaan, jolta hän kysyi kerran ulosotossa olevien velkojen määrää.

– Kaveri vastasi lopettaneensa laskemisen, kun oli 500 000 euroa täynnä. Eihän tällainen ihminen integroidu yhteiskuntaan koskaan.

Schroderus ei usko mihinkään erityisiin suomalaisiin geeneihin alkoholin käytössä, eikä myöskään pidä alkoholismia sairautena.

– Täällä on pimeää ja masentavaa ja ilmat on mitä on. Kun ei ole aurinkoa, lohtua haetaan pullosta.

Itse hän ei vakaumuksensa takia juo enää ollenkaan.

Oopperaura lähti lentoon ja vei takaisin poliisiksi

Vuonna 2004 Petrus Schroderus voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun.

Voittoaan hän kommentoi silloin Ylelle toteamalla, että on nyt pääsemässä tavoitteeseensa.

– Haluan päästä maailmalle laulamaan. Pitää päästä kiekaisemaan oikein kunnolla, kertoi Schroderus tv-uutisille.

Siitä hänelle aukesikin monta ovea. Merkittävin niistä johti oopperaan. Vielä samana vuonna Schroderus siirtyi poliisin palveluksesta Suomen Kansallisoopperaan.

Viisi vuotta Schroderus lauloi päärooleja Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla kolmena kesänä. Sitten molemmissa paikoissa vaihtui johto ja pääroolien esittäjä siirrettiin kuoroon.

– Kaikilla on omat suosikkinsa. En ollut uuden johdon mielestä riittävän hyvä.

Schroderus ei sopeutunut Kansallisoopperassa soolouran jälkeen kuoroon. Oulun poliisissa työ on ollut partiointia kentällä. Sitä tehdään aina pareittain.Timo Nykyri/ Yle

Takaisin Ouluun ja poliisin hommiin hän palasi vuonna 2012.

– Ei ole oikein, että sillä ei ole mitään väliä, vaikka minun konsertteihin tulee enemmän porukkaa kuin kenenkään muun laulajan.

Schroderus kertoo, että lähti oopperasta takaisin poliisiksi, koska ei saanut enää solistin rooleja. Silläkin saattoi olla merkitystä, että hänellä on tapana kertoa oma mielipiteensä asioista ja siitä ei aina pidetä. Joka tapauksessa paikka kuorossa ei jaksanut kiinnostaa.

– Solistin työ oopperassa on yksilötyöskentelyä: sinulla on toistasataa ihmistä tukemassa sinua. Kenttäpoliisissa työtä tehdään aina parin kanssa.

Juhannuksen tietoiskusta tulikin pandemia-ajan tunnussävel

Kahdeksan Oulun poliisissa vietetyn vuoden jälkeen Schroderus on jälleen tavoittelemassa pääsyä laulamaan maailmalle.

Tällä kertaa asiassa ovat auttaneet jämerä poliisi-imago, poliisin palveluksessa tehdyt Youtube-videot ja sosiaalinen media.

Ilman niitä Schroderus ei olisi ollenkaan niin tunnettu kuin hän nyt on.

Oulun poliisin viestintäasiantuntija Sari Karhu kuvaa Petrus Schroderusta kukkakimppu sylissä Karhu on ollut taustalla Schroderuksen Youtube-uran vaiheissa alusta lähtien.Timo Nykyri/ Yle

Kaikki kolme poliisiorganisaation nimissä sosiaalisessa mediassa julkaistua laulua ovat olleet isoja juttuja. Jouluyö ja Finlandia-hymni olivat asiayhteyksissään ilmiselviä valintoja.

Kolmannen kappaleen julkaisua Schroderus oli valmistellut jo pidempään. Hän on aina ihaillut sen Neuvostoliiton aikaan sekä venäjäksi että suomeksi laulanutta virolaista Georg Otsia ja näkee omassa elämässään paljon yhtymäkohtia tämän elämään.

Otsin ja Schrodeksen tulkinnoista tehty kollaasivideo puhuttelee miestä selvästi.

Ensimmäisen oman levyn tekeminen on työn alla. Sen myötä hän on laventamassa repertuaariaan oopperasta myös viihdemusiikkiin. Myös Ots esitti oopperan ohella paljon kevyempää musiikkia.

Kolme kertaa naimisissa ollut Ots oli nuoruudessaan hyvä uimari samoin kuin Schroderuskin.

Alun perin Rakastan sinua elämä -kappale suunniteltiin Schroderuksen mukaan julkaistavaksi juhannuksen alla hukkumiskuolemia ehkäisemään.

Koronapandemia loi kuitenkin kappaleen julkaisulle suuremman sosiaalisen tilauksen jo aiemmin poliisihallituksen kuultua hankkeesta.

Täältä tullaan Venäjä

Tunnetun venäläisen kappaleen saama kansainvälinen palaute yllätti Schroderuksen. Palautetta on tullut ympäri maailmaa, mutta aivan erityisesti sitä on tullut Venäjältä.

– En tajunnut, että se voisi kiinnostaa Venäjällä.

Poliisi ruusupuska sylissään poliisiautossa on harvinaisempi näky Suomessakin, vaikka meillä poliisin imago on hyvä. Suomessa poliisia lähestytään helposti. Monissa maissa ihmiset oikeasti pelkäävät poliisia. Timo Nykyri/ Yle

Venäjän kieltä jonkin verran osaava Schroderus tuntee toki laulun venäläiset sanat ja miettii jo miten pääsisi esiintymään venäläisille heidän omalla kielellään. Hän on lukenut koulussa venäjää ja oppi erityisesti kansallisoopperan aikoihin lausumaan kieltä oikein.

– Venäjä on iso ja mielenkiintoinen vanha kulttuurimaa. Siellä on aivan mielettömiä säveltäjiä, runoilijoita ja kirjailijoita.

Oopperalaulajan ja poliisin työ ovat kaukana toisistaan

Oopperan ja poliisin maailmat eroavat toisistaan sekä työyhteisöinä että yleisösuhteeltaan.

– Oopperassa yleisö on aina pimeässä. Kuulet vaan kun ne taputtavat. Poliisin hommissa yleisö hyvin harvoin taputtaa. Joskus kun joku räyhänhenki pannaan järjestykseen ja maijaan, saattaa patiolta tulla aplodit.

Oopperassa kilpaillaan paikasta auringossa ja kriitikko saattaa haukkua. Poliisissa henki voi lähteä ja työkavereiden keskinäinen luottamus on kova.

Kahdentoista tunnin kenttävuoroissa partiokaveri tulee tutummaksi kuin oma puoliso.

Schroderus kertoo saavansa poliisin työstä voimakkaita fiiliksiä. Hän määritteleekin itsensä onnellisuushormoni dopamiinista riippuvaiseksi.

– Toisten ihmisten koteihin heidän välejään selvittelemään meneminen koulii ihmistä. Sinne ei voi mennä noin vain. Kotihälytysten taustalla on aina kipeitä asioita.

– Kaikkein pahinta on kuolinviestien vieminen. Ihmiset murtuvat ja usein jäädään juttelemaan vainajan läheisten kanssa.

Kun koronaviruspandemian aiheuttama rajojen sulkeutuminen joskus päättyy, Venäjän estradit saattavat hyvinkin aueta Schroderukselle. Venäläisten naisten ohella myös Venäjän media on ollut kiinnostunut hänestä. Useampi venäläinen tv-kanava on jo häntä haastatellutkin.

– Mielelläni menisin sinne laulamaan. Olen laulanut venäläistä oopperaa. Haluaisin laulaa myös venäläisiä kansanlauluja.

Tilanne on erilainen kuin oopperassa.

– Youtube on demokraattinen foorumi. Siellä vain klikkaukset merkitsevät. Maksava yleisö ratkaisee. Koen, että taivaan isän antamaa lahjaa pitää käyttää, eikä pitää kynttilää vakan alla.

Apurahoja Schroderus ei aio anella.

Jatkaako mies yöllisiä partioita Oulun kaduilla? Sen päättää yleisö. Tulevaisuus riippuu siitä, haluaako se kuulla miestä.

Yleisön päätöstä odotellessa Schroderus tekee salilla neljä puolentoista tunnin tiukkaa treeniä viikossa ja siihen päälle aerobinen liikunta. Kenttäpoliisin pitää tietysti myös olla hyvässä kunnossa.

– Se on henkireikä ja psyykelle parasta. Mutta treenaan toki myös siksi, että haluan näyttää mieheltä.

Jutun keskustelu on auki 18. toukokuuta kello 23:een saakka.

Finnair saattaa lopettaa lennot Joensuuhun, Kajaaniin, Kemiin, Kokkolaan ja Jyväskylään ainakin vuodeksi

Finnairin heinäkuussa voimaan tulevat uudet lentoaikataulut merkitsevät useilla kotimaan kentillä lentotauon venähtämistä. Koronakriisin takia Finnair ei tällä hetkellä lennä normaalisti liikennöimilleen kentille, esimerkiksi Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Kokkola-Pietarsaareen tai Kemi-Tornioon.

Ylen tietojen mukaan maaliskuussa alkanut lentotauko saattaa jatkua näillä kentillä ainakin vuoden ajan. Mahdollista on, etteivät lennot ala lainkaan. Syynä on koronapandemian takia rajusti vähentynyt lentomatkustus.

Finnairin odotetaan julkistavan maaliskuuhun 2021 asti voimassa olevat uudet aikataulut maanantaina. Yhtiöstä ei haluttu vahvistaa lauantaina Ylen tietoja reittien lakkautusuhasta.

Esimerkiksi Kajaanissa Finnair on kutsunut Kainuun Sanomien mukaan kaupungin johdon maanantaina etäneuvotteluun, jossa yhtiö kertoo Kajaanin lentoreitin kohtalosta.

Helsinki-Vantaan ja kotimaan lentoasemien välillä tehtiin viime vuonna 2,9 miljoonaa matkaa. Liikenne on käynnistymässä uudelleen kesän jälkeen. Tiina Jutila / Yle Kotimaan tappiolliset reitit

Lakkautusuhan alla olevat reitit ovat Finnairille heikoimmin tuottavia. Esimerkiksi Kajaanista nousi Helsinkiin lähteviin koneisiin viime vuonna keskimäärin vain 37 matkustajaa, ja koneiden täyttöaste jäi reiluun 50 prosenttiin. Kaupunkien välillä tehtiin viime vuonna hieman yli 84 000 lentomatkaa.

Jyväskylään lensi viime vuonna Finavian tilastojen mukaan noin 57 000 kotimaan matkustajaa ja yhteensä noin 66 500 matkustajaa, kun mukaan lasketaan lomalentojen asiakkaat.

Täyttöaste on jäänyt heikoksi myös Kemin, Joensuun ja Kokkolan reiteillä.

Finnair on viime vuosina yrittänyt saada reittien tappioita pienemmäksi yhdistämällä Jyväskylän ja Kajaanin sekä Kemin ja Kokkolan lentoja Helsinkiin kolmiolennoiksi, jolloin sama kone käy kahdella maakuntakentällä.

Kemi-Torniossa tappioita on yritetty karsia lopettamalla myös kallis yöpyvä vuoro. Tosin sen seurauksena lentoyhteydet ovat heikentyneet niin, että osa matkustajista on siirtynyt käyttämään Oulun lentoja.

Joensuun kentän kautta kulki viime vuonna 126 000 matkustajaa. Tänä vuonna Finavian piti päällystää kentän kiitotie ja toinen rullausteistä uudelleen, mutta koronan aiheuttaman poikkeustilan takia töitä on lykätty toistaiseksi.

Lappiin suoria vuoroja vasta talvella

Finnair on lentänyt koronapandemian aikana Helsinki-Vantaalta Lappiin ainoastaan Rovaniemelle. Ylen tietojen mukaan lennot Ivaloon ja Kittilään alkavat elokuussa, tosin aluksi kolmiolentoina muutaman kerran viikossa. Viikottaisten lentojen määrää on tarkoitus lisätä vaiheittain niin, että marraskuussa lentoja olisi jo kahdesti päivässä.

Suorat lennot Ivaloon ja Kittilään alkaisivat vasta talvisesongin kynnyksellä joulukuussa. Sekä Ivaloon että Kittilään lennettäisiin tuolloin 28 edestakaista lentoa viikossa.

Finnair aikoo lentää myös tulevan hiihtosesongin aikaan suoria lentoja Ivalosta Lontooseen, sekä Kittilästä Brysseliin, Pariisiin, Lontooseen ja Zürichiin.

Finnair on lentänyt Kuopioon koko koronapandemian ajan. Lentojen määrä lisääntyy vaiheittain heinäkuusta alkaen. Finavia Kotimaan lennot palautuvat kesällä

Finnair on lentänyt Ouluun kevään ajan rajoitetusti kahdesti päivässä. Heinäkuussa päivittäisten lentojen määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. Myös Kuopioon lentoja lisättäisiin niin, että heinä- ja elokuussa viikottaisia vuoroja olisi 21, ja lentojen määrää lisättäisiin edelleen syyskuussa. Turkuun ja Vaasaan lennot alkaisivat uudelleen heinäkuussa sekä Kuusamoon ja Tampere-Pirkkalaan syyskuussa.

Myös Maarianhaminaan lentoliikenne on jatkumassa kesän jälkeenkin, tosin lennot tekisivät välilaskun Turussa.

Kotimaan kentille lentoliikennettä on kannattavaa aloittaa vasta kansainvälisten liikennerajoitusten poistuttua, kun Helsinki-Vantaalta alkavat myös kansainväliset lennot.

Harvat kotimaan kentät kannattavia

Finavia on arvioinut, että keskimäärin 300 000 matkustajaa vuodessa tekee yksittäisestä asemasta kannattavan suomalaisessa verkostomallissa. Matkustajamäärien perusteella viime vuonna vain Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Turku, Kittilä ja Vaasa olivat kannattavia.

Koronakriisin aikana matkustajamäärät ovat romahtaneet: viime kuussa Helsinki-Vantaan terminaaleissa kulki päivittäin noin tuhat matkustajaa, kun normaalisti ihmisiä on 50 000–60 000.

Suomen sisäinen lentoliikenne ei ole ollut täysin pysähdyksissä koronakriisin aikana, vaikka Finnair onkin vähentänyt rajusti lentojaan. Nykyinen liikennesuunnitelma on voimassa kesäkuun loppuun.

Lue myös:

Finnairin tulos 91 miljoonaa pakkasella, yhtiö tekee tappiota nyt 2 miljoonaa euroa päivässä – valtio valmistelee osallistumista pääomittamiseen

Lentoliikenteen koronaongelmat heijastuvat lentokentille – Finavia lomauttamassa henkilökuntaansa

Matkustajien käytettävä kasvomaskia Finnairin lennoilla ensi viikosta alkaen

Sivut