Uutiset YLE Oulu

Koulunkäynninohjaajat lomautettiin Oulussa – sen takia yhdeksänhenkisen erityisperheen arki muuttui hallitsemattomaksi kaaokseksi

Kun Suomi siirtyi koronapandemian aikaiseen etäopetukseen, Oulun kaupunki päätti pikavauhtia lomauttaa erityislasten koulukäynninohjaajat.

Näin eivät ole kaikki kunnat tehneet. Joissain kunnissa on onnistuttu tarjoamaan erityisopetusta ja tukea oppimisvaikeuksiin oppilaille lähes normaalisti etäyhteyksistä huolimatta.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen oululaisesta Tiernan koulusta pitää kaupungin toimintaa yllättäen tehtynä paniikkiratkaisuna.

– Meillä Oulussa lomautettiin saman tien kaikki, jotka eivät ole lähiopetuksessa. Se oli valtavan iso yllätys, oikeastaan järkytys, sanoo Hiltunen.

Erityislapselle koulunkäynninohjaaja on usein paljon tärkeämpi aikuinen kuin opettaja. Kun tämä luottoaikuinen viedään pois etäopetukseen siirryttäessä, ollaan Hiltusen mukaan pulassa.

Valtioneuvosto toivoo, etteivät kunnat lomauttaisi

Valtioneuvosto on esittänyt toiveen, että kunnat eivät tässä tilanteessa lomauttaisi henkilöstöä (Kuntalehti).

Suomen isoista kaupungeista ainakin Helsinki ja Espoo ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät välttämättään henkilöstönsä lomautukset. Myöskään Turussa ei ole lomautettu koulunkäynnonohjaajia.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kunta, joka alkoi nopeasti lomauttamaan henkilöstöään. Samassa veneessä on esimerkiksi Salo.

Mitään keskustelua ei käyty

Esimerkiksi Oulun Tiernan koulun Kajaanintullin yksikköön ei jäänyt yhtään ohjaajaa. Opettajien kanssa ei käyty minkäänlaista keskustelua siitä, tarvitaanko ohjaajien apua vai ei.

Seuraavalla viikolla joitakin pikapäätöksellä lomautettuja ja kotiin lähetettyjä koulunkäynninohjaajia kutsuttiin kuitenkin takaisin töihin.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilöstöpäällikkö Tuomas Halonen luonnehtii silti alkuperäistä ratkaisua harkituksi ja valtioneuvoston linjausten mukaiseksi.

– Kun valtioneuvoston linjausten mukaisesti muun muassa kouluilla on siirrytty etäopetukseen, koulunkäynninohjaajien työ on estynyt ja keskeytynyt normaaliin nähden. Nyt on toimeenpantu tätä työsopimuslain mukaisuutta, sanoo Halonen.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen ja koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen yllättyivät Oulun kaupungin innokkuudesta lomauttaa ohjaajat etätöihin siirtyneiltä oppilailta.Paulus Markkula / Yle

Yksi viime viikolla lomautuslapun käteensä saaneista ja tällä viikolla takaisin töihin kutsutuista on Tiernan koulun Kajaanintullin yksikön koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen.

– Ehkä päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, miksi koulunkäynninohjaajia on. Tuttu ohjaaja on tosi tärkeä monelle lapselle. Mehän pyöritämme sen lapsen arkea ja opettajan tehtävä on opettaa, sanoo Virkkunen.

Lomautuksen jälkeen hän on kartoittanut, mitä oppilaiden perheille kuuluu.

– Etäyhteistyössä on tehty tehtäviä, joita ei ole kotona ollut mahdollista tehdä kun paketti levisi, sanoo Virkkunen.

Yhdeksänhenkisen erityisperheen hallitsematon kaaos

Yhdeksän hengen erityisperhettä Oulun kiireellä toimeenpanemat lomautukset koskivat erityisen rankasti.

Petri Kerman ja Susanna Holmqvist ovat enemmän kuin täystyöllistettyjä kuuden koulua käyvän erityislapsen kanssa ja yhden vielä diagnoosia odottavan päiväkoti-ikäisen kanssa.

Lisäksi Kermanilla on itsellään ADHD-diagnoosi ja Holmqvistilla ADD-diagnoosi.

Holmqvist kuvailee perheen tilanteen muuttuneen hallitusta kaaoksesta hallitsemattomaksi kaaokseksi.

Seitsemän erityislapsen äiti ja äitipuoli Susanna Holmqvist auttaa lapsia vuorotellen heidän koulutehtävissään.Paulus Markkula / Yle

Viiden pojan isä Petri Kerman ihmettelee sitä, että koulunkäynninavustajat vietiin pois tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat heitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Meillä ei ole niitä työkaluja, mitä avustajilla on toimia heidän kanssaan kouluympäristössä ja koulutehtävissä, sanoo Kerman.

Kahden pojan äidin Susanna Holmqvistin mielestä kaupungin päätös on käsittämätön.

– Monen lapsen kohdalla koulunkäyntiavustaja on se, jonka avulla lapsi ylipäätään saadaan kouluun, sanoo Holmqvist.

Kermanin mukaan avustaja saa opettajan laatiman opettamissuunnitelman toimimaan erityislapsilla käytännössä.

Koulunkäyntiavustajien poissaolo on jo näkynyt selvästi lasten käytöksessä. Välillä ovat kynät lennelleet pitkin seiniä.

– Ymmärrän, että tällaisessa tiukassa tilanteessa pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta pitäisi tarkemmin punnita ratkaisujen hyödyt ja haitat, sanoo Kerman.

Tällä hän viittaa kasvaviin lastensuojelun ja syrjäytymisen kustannuksiin, joita tällaisista päätöksistä voi seurata.

Ongelma koskee myös muita kuin erityiskouluja

Myös oululainen erityislapsen äiti Niina Yletyinen järkyttyi päätöksestä. Hänen poikansa henkilökemia toimii hyvin nimenomaan koulunkäynninohjaajan kanssa.

– Avustaja on se jonka vuoksi pojan saa kouluun. Jos hän ei ole siellä, poika kieltäytyy koulusta täysin. Joku tässä kyseisessä henkilössä herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Yletyistä huolettaa myös erityislasten koulunkäynti opettajien sairauslomien aikana.

Erityislapset eivät helpolla hyväksy uusia tuntemattomia sijaisia. Etänä opiskelussa uusi sosiaalinen kontakti on vielä vaikeampaa luoda. Saattaa olla, että lapsella ei ole minkäänlaista motivaatiota tehdä koulutyötä oudon aikuisen kanssa.

Etätyö on useimmille erityislapsille ongelmallista jo sinänsä. Tutun ja turvallisen aikuisen koulunkäynninohjaajan katoaminen siinä tilanteessa on vaikea asia.Paulus Markkula / Yle

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen kertoo erityisen tuen lapsen koulunkäynnin edellyttävän useimmiten yksilöllistä ohjausta. Jokaisen tehtävän alussa täytyy olla aikuinen joka auttaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään erityiskoulujen oppilaista. Koulunkäynninohjaajat ovat monille tavallisten koulujen oppilaillekin erityisen tärkeitä nyt kun ollaan etäopetuksessa.

– Meillä on paljon tukea tarvitsevia lapsia, eikä varmasti tule onnistumaan, että heidän koulunkäyntinsä on pelkästään opettajan varassa, sanoo Hiltunen.

Henkilöstöpäällikkö Halonen lupaa, että Oulun kaupunki selvittää jälkikäteen lomautusten mielekkyyttä myös tavallisissa kouluissa.

– Tällä hetkellä kartoitetaan vielä onko tarvetta keskeyttää keskeytyksiä siltä osin, että koulunkäynninohjaajia siirretään tukemaan etäopetusta myöskin normaalien koulujen toimintoihin, sanoo Halonen.

Keskustele aiheesta 30.3. kello 23:een asti!

Lue myös: Ylivilkkaille lapsille etäkoulusta voi olla myös hyötyä, huomasi kahta lastaan kotona opettava Miira Väänänen – hälinä ja koronapelot vähenivät

Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Monissa kunnissa ja kaupungeissa on viime viikolla mietitty, miten myös etäopetuksessa oleville lapsille voitaisiin tarjota lounas koulun puolesta.

Heinolassa noutolounasta ryhdyttiin jakamaan torstaina. Lähes 80 lasta saapui hakemaan lounasta Kailas-talon noutopisteeltä. Yhteensä joka viides heinolalaislapsi ilmoittautui hakemaan noutolounasta.

– Kyllähän tämä kertoo siitä, että perheet ovat kovilla. Taloudellisesti ollaan tiukilla. Ei ole totuttu siihen, että kotona saattaa olla viisi peruskouluikäistä lasta odottamassa ruokaa keskellä päivää, sanoo Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja.

Espoo aloittaa maanantaina eväspussien tarjoamisen kotona olevilla oppilaille ja lukion opiskelijoille. Janakkalan kunta taas tarjoaa maanantaista alkaen perheille paketit, joka sisältää ruoka-aineet kotona valmistettaviin tai lämmitettäviin aterioihin pariksi viikoksi kerrallaan.

Koululaisille ohjeistettiin tarkasti, ettei liian lähelle koulukavereita saa mennä lounasjonossakaan. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolasta mukaan saa maidon, leivän ja pääruoan, joka lämmitetään itse kotona.

– Suomalaisen yhteiskunnan yksi arvopohja on, että meillä on ilmainen kouluruoka. Uskon, että yksi huoli oli, miten nämä lapset siellä kotona ruoan saavat ja miten se järjestetään, sanoo Hepo-oja.

Huolena turvavälit

Myös Nokia tarjoaa noutoruokaa koululaisille. Tampereella eväspakettien jakamista on pohdittu, mutta ajatuksesta luovuttiin, sillä koululaisten lähikontakteja ei haluta tällä tavoin lisätä.

Asiaa on mietitty myös Heinolassa. Kun lapset tapaavat toisensa jonossa, houkutus leikkeihin ja kontaktiin saattaa olla kova.

– Meillä on jokaisessa pisteessä henkilökuntaa muistuttamassa turvaväleistä ja katsomassa, että se toimii. Tämä on kriittisin paikka: muodostuuko jonoja, pidetäänkö turvaväli, jäädäänkö leikkimään, arvioi Hepo-oja.

Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja yllättyi noutolounaan suosiosta. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolan Kailaan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Iiris Rainio pitää hienona, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus hakea maksuton lounas.

– On tärkeää lapselle saada ainakin yksi lämmin ruoka päivässä. Olen sydän sykkyrällä miettinyt, miten perheissä on pärjätty. Monessa perheessä on hengähdetty helpotuksesta kun tietää, että saa ainakin sen yhden ruuan, sanoo koulunkäyntiavustajana työskentelevä Rainio.

Heinolassa lounasta jaetaan Hepo-ojan mukaan niin kauan kuin poikkeusolot kouluissa jatkuvat, pisimmillään toukokuun loppuun saakka.

Heinolassa mukaan saa kotona lämmitettävän pääruan, leivän ja levitteen sekä maidon. Juha-Petri Koponen / Yle Ruuanlaitto, työt ja koulutyöt vievät vanhempien ajan

Kolmen lapsen äiti Heli Hallikainen Lahdesta kertoo, että lasten lounaat ovat näkyneet myös kukkarossa. Ruuanlaittoon ja koulutöihin on mennyt oma aikansa perheen muuttuneessa arjessa. Myös Lahden kaupunki alkaa jakaa kylmäruokapakkauksia maanantaista lähtien. Lähes kolmasosa, yli 3 000 Lahden peruskoululaisista on ilmoittanut hakevansa kouluruokapaketin.

– Helpottaa varmasti haasteellista arkea. Melko paljon vie aikaa koulutytöt, ja ruuanlaittoon menee myös oma aikansa. Olisi kiva, kun ehtisi kotona muutakin kuin koulujuttuja ja kokkailua.

Monessa kunnassa kouluruokailu tarjotaan lähiopetuksessa oleville, mutta koululle voi tulla kotoa syömään. Esimerkiksi Helsingissä verkko-opetuksessa oleva oppilas pääsee lounaalle ilmoittautumalla etukäteen. Turussa lounaan saa myös ottaa mukaan, mutta koululle pitää ilmoittautua.

Kirjavaan käytäntöön on syynä on ministeriön ohjeistus, jonka mukaan kunnan täytyy järjestää ruokailu mahdollisuuksien mukaan.

Toisaalta tilanne on monissa kunnissa vielä epäselvä. Esimerkiksi Mikkeli, Oulu, Vaasa ja Seinäjoki selvittävät yhä, miten ruokaa voitaisiin tarjoilla myös etäopetuksessa oleville koululaisille.

Pankit huolissaan: tuleeko alkuviikosta ryntäys yli seitsemänkymppisistä?

Moni pankki pyytää etenkin riskiryhmiin kuuluvia asiakkaitaan harkitsemaan vaihtoehtoja konttorissa asioimiseen, jotta riski koronaviruksen leviämiseen pienenisi.

Yleensä kuun vaihtuessa monet asiakkaat saavat eläkemaksunsa ja suuntaavat konttoreihin maksamaan laskuja tai nostamaan käteistä.

Muiden muassa edellä mainitut asioinnit hoituvat ilman konttorissa käyntiäkin, pankeista muistutetaan.

– Jos asiakkaalla on itsepalveluvälineitä ja -kanavia, niin vetoamme käyttämään niitä mieluummin kuin tulemaan konttorille, Oulun OP:n pankinjohtaja Jari Anttila kehottaa.

Eri kanavilla Anttila viittaa mobiili-, verkko-, suoraveloituspalveluihin, mutta myös maksukuoriin. Maksukuoressa lasku pistetään postin kirjelaatikkoon, jolloin pankki hoitaa maksun asiakkaan puolesta.

Suojalaseja, jonojen välttämistä ja vartijoita

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, yhtiö on varautunut siihen, että ensi viikolla voi olla ruuhkaa.

– Esimerkiksi käteispalvelupisteillä hallitsemme asiakasmäärää niin, että päästämme asiakkaan yksi kerrallaan palvelutiskille. Näin vältetään yhtäaikainen jonottaminen konttorin sisätiloissa.

Asiakaspisteille on myös tulossa tulevalla viikolla pisaratartuntaa ehkäisevät suojalasit, Koskela kertoo.

Osa pankeista on hankkinut myös vartijoita. Kainuun OP:n toimitusjohtaja Teuvo Perätalo kertoo, että tulevalla viikolla esimerkiksi Kajaanin toimipisteessä vartijat huolehtivat, että konttorissa asioi kerrallaan alle kymmenen ihmistä.

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, että koronatilanne on tosin jo nyt muuttanut asiakaskäyttäytymistä.

– Iäkkäät ihmiset ovat löytäneet aikaisempaa enemmän digitaalisia asiointitapoja.

Voit keskustella aiheesta 30.3. kello 23:een saakka!

Työväentalo palaa Oulussa – alueen asukkaita varoitetaan savusta

Noin tuhannen neliön kokoinen työväentalo palaa parhaillaan Oulun Martinniemessä. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Pelastuslaitos varoittaa alueen asukkaita tulipalon levittämästä savusta.

Oulu-Koillismaan pelatuslaitokselta kerrotaan Ylelle, että kaksi työväentalon läheisyydessä olevaa omakotitaloa on evakuoitu asukkaista.

Palon syttymissyy ei ole tiedossa. Sammutustyöt jatkuvat aamuun. Puisen rakennuksen uskotaan tuhoutuvan palossa täysin.

Helena Salo on kärsinyt selkäkivuista 13-vuotiaasta asti – nyt hän on toipunut ja toivoo tarinansa auttavan muita pitkittyneestä kivusta kärsiviä

Helena Salo pudottautuu käsiensä varaan ja ponnistaa jalat seinälle. Salo toistaa liikkeen kuvaajan toiveesta monta kertaa. Kuvaaja huolestuttaa, että Salon selkään alkaa sattua. “Pystytkö vielä kerran?”

25-vuotiasta Saloa naurattaa.

Hän antoi muutama vuosi sitten kasvot selkäkivulle. Pahimmillaan pelkkä suun avaaminen lähetti sähköiskumaisen kivun koko kehon läpi.

Nyt hän haluaa olla kasvot toipumiselle.

Pitkittyneestä kivusta (Lääkärilehti) huolimatta hän voi elää normaalia elämää ja harrastaa liikuntaa, jopa rakastamaansa brasilialaista jujutsua. Hän uskoo, että sama voisi olla mahdollista monelle muullekin kohtalotoverilleen.

– Se vaatii ihan valtavaa työntekoa pitkään. Sen lisäksi tähtien on oltava oikeilla paikoillaan: sain apua, osasin ottaa sitä vastaan ja sain omilta läheisiltäni valtavasti tukea, kertoo Salo.

Helena Salon mielestä on tärkeää, että joku ottaa vastuun pitkittyneestä kivusta kärsivän hoidosta. Silloin myös potilas tietää, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä.Petri Aaltonen / Yle

Salon kohdalla kysymys ei ole siitä, että kivun syy olisi selvinnyt, hän olisi saanut jotain uutta lääkettä tai että kipu olisi loppunut.

Salo on oppinut ymmärtämään ja hallitsemaan kipua.

Hallinta perustuu kipuun tottuneiden aivojen toiminnan muokkaamiseen. Samaan tapaan kuin lihaksia kasvatetaan painojen nostelulla, aivoja opetetaan päästämään irti kivusta. Kuntoutus perustuu biopsykososiaaliseen menetelmään, (Physical Therapy) jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon keho, tunteet, ajatukset ja sosiaaliset suhteet.

Kipu vaatii todistelua

Helsingissä asuva Helena Salo muistaa edelleen hetken, jolloin hänen selkäkipunsa alkoi. Hän oli 13-vuotias, eikä hän yhtäkkiä päässytkään olohuoneen nojatuolista ylös ilman apua.

Kovasta kivusta huolimatta Saloa ei viety lääkäriin, eikä hän olisi sinne edes halunnut. Hän jatkoi tukivyön ja kipulääkkeiden avulla koulussa ja harrastuksissa. Joinakin päivinä oli pakko jäädä kotiin.

Vanhemmat käyttivät tytärtään naprapaatilla, joka neuvoi venyttelemään takareisiä ja vahvistamaan vatsalihaksia. Salo teki harjoituksia tunnollisesti. Hän venyi lopulta spagaatiin, mutta kivut eivät loppuneet.

Professori Jaro Karppisen mielestä kivusta kärsivien hoitoa ei paranna se, että palkataan tuhat lääkäriä lisää. Hänen mielestään tekeviä käsiä on riittävästi, mutta niiden työ pitäisi järjestää uudelleen.Petri Aaltonen / Yle

– Kipuani vähäteltiin aina. Esimerkiksi jotkut vanhemmat sukulaiset sanoivat, että koska olen lapsi, en tiedä kivusta mitään. Lopetin kivusta puhumisen vuosiksi, kertoo Salo.

Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen ei pidä Salon tilannetta mitenkään harvinaisena: edes lääkärit eivät aina osaa suhtautua potilaan pitkittyneeseen kipuun vakavasti. Moni potilas kokee, että hänen pitää todistella kipuaan, sillä kivun selittäminen saati ymmärtäminen ei ole helppoa.

Salo haki itse ensimmäisen kerran apua kipuun vasta täysi-ikäisenä. Hän oli aloittanut brasilialaisen jujutsun ja treenikaverit näkivät, miten kipeä Salo välillä oli.

Kivun syy selviää vain harvoin

Salo meni lääkäriin ja selkä magneettikuvattiin.

Jälkikäteen hän on ymmärtänyt, että syyn etsiminen vain pahensi kipua, koska asiantuntijoilta sai ristiriitaisia ja jopa pelottavilta kuulostavia diagnooseja.

Kun Helena Salo opiskeli fysioterapeutiksi, hänen opintojaan sanottiin turhiksi, koska hänen ei uskottu voivan toimia ammatissa. Toisin kävi.Petri Aaltonen / Yle

Yksi ortopedi olisi halunnut luuduttaa nuoren naisen selkänikamia yhteen. Toisen mielestä selkäranka oli “kaunis ja luonnollinen”, eikä sitä kannattaisi missään tapauksessa leikata. Kolmas sanoi, että koska Salolla on ollut kipuja lapsesta saakka, hän tulisi kärsimään niistä loppuelämän.

Kivusta väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon tekevän fysioterapeutti Riikka Holopaisen mukaan pitkittyneelle kivulle on tyypillistä, että perinteistä diagnoosia ei voida tehdä. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksissa kivun syy löytyy vain harvoin.

Kuvantamislausunnoissa käytetään normaalissakin tilanteessa pahaenteisiltä kuulostavia termejä. Ne voivat Holopaisen mielestä lisätä pelkoa ja sitä kautta kipua.

– Kipu on kokemus, jonka taustalla on laaja kokonaisuus asioita unesta elämäntapoihin ja mielialasta uskomuksiin kivusta. Siksi monelle kipuun ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä kehittyy varsinainen noidankehä.

Riikka Holopaisen väitöstutkimuksessa on selvinnyt, että pitkittyneestä kivusta kärsivien hoitopolut herkästi katkeavat ja ihminen kokee jäävänsä yksin.Petri Aaltonen / Yle

Holopaisella on itselläänkin kokemusta kivusta. Lapsena aloitettu ratsastusharrastus vei hänet Saksaan, josta tuliaisena tulivat vuosia jatkuneet selkäsäryt. Koska apua ei tuntunut löytyvän mistään, Holopainen hakeutui fysioterapiaopintoihin. Kun hän oppi itse havainnoimaan ja hallitsemaan omaa kipuaan, hän pystyi auttamaan myös muita.

Tarve tulla kuulluksi

Liikunta on ollut Salolle aina tärkeää, selkäkivusta huolimatta. Aikuisena hän innostui brasilialaisesta jujutsusta ja sai EM-mitalin valkoisessa vyössä.

Harjoitteluun tuli välillä pitkiä taukoja, kun aivastamistakin varten oli parempi istuutua, ettei kipu löisi jalkoja alta.

Välillä hänen oli pakko hakea apua kipuihin. Yleensä hän koki ensin tulleensa pallotelluksi asiantuntijoiden välillä. Sitten hoito loppui kuin seinään.

– Joskus kipu ensin helpotti, mutta sitten taas paheni tai vaihtoi paikkaa. Jos siinä vaiheessa ei ollut ketään, johon ottaa yhteyttä, koko prosessin joutui aloittamaan alusta. Siinä ei ole mitään järkeä.

Jaro Karppinen pitää Salon kokemusta valitettavan tavallisena. Pitkittyneestä kivusta kärsiviä voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin, koska kivusta on saatu viime vuosina paljon lisää tietoa. (The Lancet)

Helena Salolle kävi niin kuin monelle selkäkipuiselle: liikkuessa selkään sattui, vaikka mikään ei ollut rikki.Petri Aaltonen / Yle

Karppisen mielestä kivun hoidon suurin ongelma liittyy hoidon seurantaan – useinkaan sitä ei ole.

– Ihmiset jätetään heitteille. Jokaisella pitäisi olla taho, johon ottaa yhteyttä, jos tilanne ei helpota tai pahenee. Se on ihan perustavaa laatua oleva oikeus ihmiselle, sanoo Karppinen.

Salon kannalta ratkaisevaa oli päättää hakea apua fysioterapiasta vielä kerran. Hän otti yhteyttä Riikka Holopaiseen, jonka tiesi tekevän kipututkimusta.

Ensimmäisellä vastaanotolla Holopainen halusi käydä läpi Salon koko kiputarinan. Salosta oli ihmeellistä tulla kuulluksi.

Myös Karppisen mielestä kroonisesta kivusta kärsivä tarvitsee aivan ensimmäisenä aikaa.

– Viidentoista minuutin vastaanottoaika uudelle lääkärille on kipeälle ihmiselle yhtä tyhjän kanssa: kohtaaminen, luottamuksen syntyminen ja tarinaan perehtyminen vaativat aikaa.

Et voi mennä rikki

Holopaisen hoidossa Salon magneettikuvat tutki vielä yksi lääkäri. Diagnoosi oli sama kuin niin monen muunkin selkäkipuisen: vaikka liikkuessa sattuu, mitään ei ole rikki.

– Minulle itselleni oli todella tärkeää kuulla, että kivun taustalla ei ole mitään vakavaa syytä. Oli helpottavaa, ettei enää ollut mitään syytä välttää jujutsutreenejä.

Sen jälkeen hän myös lakkasi tavoittelemasta selitystä kivulleen. Holopainen joutui silti vielä monta kertaa vakuuttelemaan, että vaikka syy olisikin tiedossa, se ei vaikuttaisi millään tavalla harjoitteluun. Salo ei saisi selkäänsä liikkumalla rikki.

Salo treenaa säännöllisesti kuntosalilla.Petri Aaltonen / Yle

Jatkuva kivun syyn tai parannuskeinojen etsintä johtaa yleensä väistämättä turhautumiseen. Karppisen mielestä sekään ei ole hyvä, että ihminen alkaa vältellä asioita. Esimerkiksi selkäranka on rakenteena hyvin vahva, eikä selkä kulu arjen kuormituksesta tai kumartelusta – pikemminkin vahvistuu.

Salokin ymmärsi, että vain hän itse voi kuntouttaa itseään.

Hän alkoi Holopaisen ohjeiden avulla tutustua kipuunsa ja opetella havainnoimaan sitä. Mistä se tulee? Mikä sitä pahentaa? Helpottaako se, jos odottaa vähän?

Hermoston huijaamista

Kun Salo alkoi päästä kivustaan perille, hän aloitti fyysiset harjoitteet. Niiden avulla hän alkoi muokata kipuun tottuneiden aivojensa toimintaa. Esimerkiksi selän pyöristäminen aiheutti Salolle hirveää hermokipua koko kehoon.

– Riikka otti selkäni ihosta kiinni ja veti nahasta kevyesti, kun pyöristin selkää. Pääsin liikkeessä paljon pidemmälle ilman kipua kuin ennen. Aloin ymmärtää, että uudenlaisten ärsykkeiden avulla voin huijata hermostoani.

Salo opetteli myös kehon ja mielen välisen yhteyden ymmärtämistä, koska kivusta kärsivä usein valmistelee omalla toiminnallaan kivun syntymistä. Salo esimerkiksi pidätti hengitystä laittaessaan kenkiä jalkaan, koska hän tiesi liikkeen sattuvan selkään.

Ennen kuin Salo oppi hallitsemaan kipuaan, kenkien jalkaan laittaminen sattui ja se pilasi helposti koko päivän. Petri Aaltonen / Yle

Salo alkoi ymmärtää, että siinä tilanteessa kipu on aaltomaista ja hän voi helpottaa sitä pysähtymällä hetkeksi ja hengittämällä rauhallisesti.

Holopaisen mielestä oleellista on löytää heti alussa pieniä, onnistumisen kokemuksia.

– Sillä tavalla kivusta kärsivä voi kokea voivansa vaikuttaa omaan tilanteeseensa - niin sanotun minäpystyvyyden kasvattamisen tiedetään olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä toipumisessa. Se kannustaa jatkamaan harjoituksia.

Myös Karppinen kehottaa etsimään itselle sopivia keinoja. Jollekin voi toimia musiikin kuuntelu, toiselle metsässä kävely.

– Alkuun pääsemiseen tarvitaan usein apua, sillä emme itse huomaa omia, tavoiksi muodostuneita toimintamallejamme.

Salo tarvitsi usein Holopaista selittämään asioita ja tsemppaamaan eteenpäin. Yksi tiukka paikka oli, kun hän viimein uskaltautui palaamaan tatamille.

– Se oli ihan mahtavaa! Kipu pysyi aisoissa salilla, mutta sen jälkeen alkoi kahden kuukauden kovan kivun jakso. Ilman Riikan tukea ja jo opittuja asioita homma olisi jäänyt kesken.

Takapakki oli myös opettavainen: Salo ymmärsi, että kohti toipumista kuljetaan hyvin pienin askelin.

Kipu ei enää hallitse

Kipu on ihmisen suojamekanismi, ilman sitä koko ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon. Siksi kivusta ei voi kokonaan päästä eroon.

Asiantuntijoiden mielestä oleellisinta on, että terveydenhuollossa tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa ihmiset, joilla on riski kivun pitkittymiselle. Tunnistamiseen on jo olemassa hyvä apuvälineitä, kuten kyselyitä, joilla kartoitetaan kivun pitkittymisen riskitekijöitä. Sen jälkeen on huolehdittava, ettei kukaan putoa rattaiden väliin.

Hyvinvointi kiinnostaa Helena Saloa. Fysioterapeutin opintoihin vaikutti myös se, että hän ihmetteli, miksi kukaan ei osaa auttaa kipeää ihmistä.Petri Aaltonen / Yle

Siinä tehtävässä apua toivotaan saatavan maaliskuun lopulla ilmestyneestä Ammattilaisen kipukirjasta, joka valottaa kivun kokonaisvaltaisuutta (CMRO Current Medical Research and Opinion) ja antaa runsaasti huomiota potilaiden näkökulmille. Holopainen on mukana kirjan moniammatillisessa asiantuntijajoukossa.

Jos kipu on kestänyt vuosia, siitä on asiantuntijoiden mukaan todella vaikeaa päästä eroon. Sen sijaan voi elää hyvää elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita – kivusta huolimatta.

Juuri niin kävi Helena Salolle. Hänen elämäänsä kipu ei enää hallitse.

– Minulla on sen verran kipuja, mitä normaalistikin ihmisellä on. Tietenkin minulla on alttius selkäkipuun, mutta tällä hetkellä pärjään sen kanssa.

Salo opiskeli kivuliaina vuosinaan ensin hierojaksi, sitten fysioterapeutiksi. Nyt hän voi taas suunnitella elämäänsä eteenpäin.

Ensimmäinen ihminen kuollut koronavirukseen Pohjois-Pohjanmaalla – 18 altistui tartunnalle

Pohjois-Pohjanmaalla on kuollut ensimmäinen ihminen koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.

Iäkäs henkilö on menehtynyt koronavirukseen perjantaina 27.3.2020 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Menehtynyt kuului vaikean perussairautensa takia riskiryhmään.

Perjantai-iltana Oulun seudun yhteispäivystyksessä 15 OYS:n työntekijää ja kolme ensihoitajaa altistuivat hoitotilanteessa koronavirukselle. Epäily koronainfektiosta on heräsi hoidon aikana.

Kaikki altistuneet ovat saaneet tiedon ja ovat oireettomina karanteenissa. Muut yhteispäivystyksen potilaat eivät olleet samassa tilassa eivätkä saaneet altistusta. Henkilökunnan suojausta laajennetaan uusiin potilasryhmiin.

Yksityisyyden suojaamiseksi hoidossa olevista ja menehtyneestä potilaasta ei anneta lisätietoja.

Koronavirukseen on kuollut Suomessa nyt yhteensä kahdeksan henkilöä.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Thaimaasta saapuu lomalento Ouluun iltapäivällä – terveysviranomaiset tarkastavat matkustajat

Thaimaan Krabista saapuu Ouluun tänään iltapäivällä lento, jonka matkustajat otetaan Oulun terveysviranomaisten haltuun lentokentällä.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaankoneessa on tiettävästi runsaat 280 matkustajaa, jotka palaavat Thaimaan-lomamatkaltaan.

Mäkitalo kertoo, että viranomaiset tarkastavat matkustajien terveydentilan, antavat neuvontaa karanteeniin ja ohjaavat kuljetuksiin. Tarvittaessa matkustajille tarjotaan karanteenimajoitusta.

– Aluehallintovirasto on antanut kaupungille määräyksen osallistua lennon vastaanottamiseen, ja Oulun kaupunki haluaa hoitaa tehtävän vastuullisesti ja mahdollisemman hyvin ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kaupunki on ryhtynyt välittömästi tarvittaviin toimiin tehtävän hoitamiseksi, sanoo kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Lentokentälle ulkomailta saapuville on tiukat toimintaohjeet. Perjantaina linjattiin, että kaikkien Suomeen ulkomailta palaavien matkustajien tulee olla kaksi viikkoa karanteenissa ja karanteeni alkaa jo lentokentältä.

Juttua päivitetään.

Katso tästä uusimmat koronavirukseen liittyvät tiedot Pohjois-Pohjanmaalta

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi(siirryt toiseen palveluun).

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Kuusamossa pelättiin turistiryntäystä, mutta Uudenmaan eristäminen huojentaa – nyt ladut voidaan pitää auki paikallisia varten

Nyt näyttää siltä, että Kuusamossa voidaan pitää hiihtoladut kunnostettuina.

Mikäli alueelle alkaa tunkea massoittain ihmisiä Kuusamon ulkopuolelta, saatetaan latujen kunnossapito kuitenkin lopettaa. Tätäkin vaihtoehtoa on Kuusamossa pohdittu. Juuri nyt siihen ei nähdä kiireellistä tarvetta, etenkään, kun päätös Uudenmaan eristämisestä tuli.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittelija Pasi Rääpysjärvi kertoo saaneensa viime aikoina useita soittoja ja sähköposteja siitä, vieläkö ladut ovat auki. Rääpysjärven mukaan samanlaisia kyselyitä on tullut myös alueen mökkien isännöitsijöille. Tietoa siitä, mistä päin kyselijät ovat, ei ole.

Mahdollinen ongelma hyvin hoidetuissa laduissa olisi siinä, että hiihtomahdollisuudet houkuttelisivat paikalle turisteja. He taas voisivat sekä kuormittaa alueen terveydenhuoltoa että levittää koronavirusta.

Esimerkiksi Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri Hanna Raittinen muistutti viime viikolla Ylen jutussa, että Kuusamon lääkärimäärä on suunniteltu ensisijaisesti alueen normaaliväestölle ja sairaanhoito voi ylikuormittua helposti.

Pohjois-Suomessa hiihtokeskukset laitettiin viime viikonloppuna pikavauhtia kiinni, koska alkoi näyttää siltä, että ihmisiä olisi tulossa Lappiin massoittain viimeisinä aukiolopäivinä. Myös Kuusamon Ruka päätettiin sulkea, jotta Lapin matkailijavirrat eivät kääntyisi sinne.

Vaikka Uusimaa ollaan eristämässä muusta Suomesta, muistuttaa Rääpysjärvi, että on paljon muuta Suomea, josta Kuusamoon kyllä pääsee. Kuitenkaan Kuusamon ulkopuolelta hän ei nyt hiihtelijöitä alueelle toivo.

– Hallituskin on nyt ohjeistanut, että pysykää kotona. Ei ole tällä hetkellä suotavaa, että tänne tultaisiin vaikka edes Oulusta. Paikalliset ovat tervetulleita.

Joissakin kunnissa on päädytty rajaamaan myös ulkoilumahdollisuuksia. Esimerkiksi Keski-Suomessa Viitasaarella kaupunki sulki kuntoportaat, koska niissä on vaikea pitää tarvittavaa etäisyyttä vastaantulijoihin.

Turisti: "Johonkin on raja vedettävä"

Latuja Rukalla kunnostava Hannu Heikkalan on tyytyväinen hallituksen päätöksen sulkea raja. Hänen mukaansa laduilla ei ole ainakaan tähän mennessä ollut isoa ryysistä.

– Jonkun verran on voinut olla etelästä porukkaa, mutta rauhallista on ollut.

Yksi etelästä saapunut on Antti Jokinen. Hän tuli Tampereen lähettyviltä Vesilahdelta Rukalle viikko sitten hiihtelemään 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Huomenna Jokinen pakkaa tavaransa ja suuntaa takaisin kotiin. Hän kertoo, että mikäli hän olisi nyt kotonaan, ei hän enää lähtisi Kuusamoon

Jokinen pitää hyvänä, että Uusimaa on nyt päätetty eristää muusta Suomesta.

– On hyvä, ettei tänne tuoda tautia. Vähenevät asiakkaat ovat varmasti tappio paikalliselle yrittäjille, mutta johonkin on raja vedettävä.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Keskustele aiheesta 28.3. kello 23:een asti!

Juttua on korjattu 27.3. kello 17.12: Juttuun on täsmennetty, että Uuttamaata ei ole vielä eristetty vaan vasta päätetty eristää.

Hoitajaopiskelija menee harjoitteluun keskelle koronakriisiä – suuret sairaalat ovat jo alkaneet etsiä opiskelijoita ja eläkeläisiä töihin

Nokialainen Marjukka Ylioja aloittaa ensi viikolla sairaanhoitajaharjoittelun. Ylioja menee sisätautiosastolle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Ylioja on taustaltaan lähihoitaja ja opiskelee nyt sairaanhoitajaksi. Hän ehdotti itseään itse töihin, koska ajatteli, että kutsu voi tulla koronan takia. Ylioja koki velvollisuudeksi mennä töihin ja auttaa muita.

Hän tietää, että muutkin opiskelijakaverit ovat päässeet palkalliseen harjoitteluun.

– Haluaisin ajatella, että meistä on iso apu.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Marjukka Ylioja menee ensi viikolla palkalliseen työharjoitteluun.Marjukka Ylioja Sairaalat varautuvat

Suuret sairaalat ovat tähän mennessä pärjänneet koronavirustilanteessa pääosin omalla henkilöstöllään. Nyt ne etsivät lisää hoitajia.

Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri varautuu palkkaamaan keväällä valmistuvat opiskelijat. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri varautuu kriisin pahenemiseen.

Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS rekrytoi tällä hetkellä lisää henkilökuntaa ottamalla muun muassa yhteyttä eläköityneisiin HUSin työntekijöihin. Haussa on hoitohenkilöstöä, joilla on kokemusta tehohoidosta, leikkaussalihoidosta tai infektiopotilaiden hoidosta. Näiden alojen osaajat voivat myös itse hakeutua töihin HUSiin lähettämällä sähköpostia.

HUS on myös kartoittamassa opintojensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia ja halukkuutta tulla töihin. Myös lääketieteen opiskelijoiden rekrytointia pohditaan.

HUS on jo alkanut kouluttaa omaa leikkaussalihenkilökuntaansa eri tehtäviin. Suunnitelmana on kouluttaa 150 hoitajaa ja lääkäriä kahden viikon kuluessa tehohoitoa tukeviin tehtäviin. Myös vuodeosastojen henkilökuntaa koulutetaan.

Suojautuminen tärkeää

Marjukka Yliojaa jännittää etukäteen, miten välttyä koronatartunnalta.

– Koulussa on opeteltu suojautumista ja käsien pesua, ne ovat ne tärkeimmät.

Sekin jännittää, miten paljon aikaa työntekijöillä on ohjata harjoittelijaa.

Marjukka Ylioja odottaa työharjoittelua. Marjukka Ylioja

Ylioja on jo rajoittanut ihmiskontaktinsa vähiin, eikä tapaa ystäviä. Kotona hän on pessyt ahkerasti käsiä ja siivonnut ovenkahvoja myöten.

Hän olisi valmis jatkamaan sairaalassa, mutta hoitajat viedään nyt käsistä.

– En voi olla kuin pari kuukautta, kesällä menen jo toiselle työnantajalle.

Henkilöstöä koulutetaan eri tehtäviin

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS ei ole vielä palkannut juuri koronan takia uusia työntekijöitä. Muuten uusia työntekijöitä on kyllä palkattu.

TAYS ajaa alas kiireetöntä toimintaa eli siirtää esimerkiksi leikkauksia tai käyntejä. Tämän kautta vapautuu henkilökuntaa hoitamaan koronaviruksen sairastuttamia potilaita.

TAYSin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöä on koulutettu koronapotilaiden hoitoa varten tarkkailuosastolle päivystykseen, vuodeosastolle ja teho-osastolle. Sairaanhoitopiiri voi hyödyntää myös sairaalan yhtiöiden henkilöstöä.

– Lisäksi tehdään kartoitusta yksityisten yritysten henkilöstöstä ja siitä, kuinka heidän osaajia voidaan saada avuksi, Ruoranen sanoo.

Myös eläkeläisten palkkaamista harkitaan

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole vielä juurikaan tehty uusia työsopimuksia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että ensisijaisesti sairaalassa toimitaan Tampereen tapaan vapautuvan oman henkilöstön turvin.

– On vaikea arvioida, riittääkö tämä. Riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon potilasruuhkaa voidaan ajallisesti levittää.

TYKS harkitsee sekä opiskelijoiden että eläkeläisten palkkaamista.

– Ensisijaisesti pyrimme sijoittamaan mahdolliset eläkeläiset muualle kuin etulinjaan.

Tällä hetkellä ei ole koottua tietoa ihmisistä, jotka voisi kutsua hoitoalan töihin tarvittaessa. Tämä vaikeuttaa keikkatöihin kutsumista.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Pirkanmaalla yksittäisiä eläkeläisiä palkataan todennäköisesti avuksi.

– Eläkeläisten saatavuuteen ei voi luottaa, koska ikääntyneet yli 70-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään. On mahdollista, että rajaus tekee työhöntulon vähemmän houkuttelevaksi myös alle 70-vuotiaiden keskuudessa. Ruoranen pohtii.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronasta

Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Ripuli saattaa olla koronaviruksen yksi oire – asiantuntijan mielestä sen voisi lisätä myös viralliseen oirelistaan Suomessa

Gastroenterologian asiantuntijan mukaan ripuli voisi olla syytä lisätä koronaviruksen aiheuttaman taudin oirelistaan. Tällä hetkellä tätä oiretta ei ole mainittu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaamissa koronaviruksen oireissa.

Sen sijaan koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin oireiksi on THL:n sivuilla listattu kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskipu ja väsymys. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilla COVID-19:n oirekirjossa puolestaan mainitaan myös ripuli, pahoinvointi ja lisäksi nuha, mutta oireiden kerrotaan olevan hyvin harvinaisia.

HUS:n gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin ja dosentin Johanna Louhimon mukaan uudet tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ainakin joillakin potilaista juuri ruuansulatusvaivat voivat olla ensioire saadusta koronavirustartunnasta.

Vatsaoireiden yhteydestä koronavirukseen ovat uutisoineet viime aikoina useat lääketieteen alan kansainväliset julkaisut, kuten esimerkiksi Clinical Gastroenterology and Hepatology -julkaisu sekä American Journal of Gastroenterology.

Suomessa vatsaoireet on yhdistetty koronavirustartuntaan esimerkiksi Oulussa, jossa Hintan koulussa opiskelleen oppilaan koronavirustartunnan oireet alkoivat rehtorin mukaan vatsakivuista.

Yle kysyi juttuun haastattelua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mutta haastattelua ei saatu asiantuntijoiden kiireen vuoksi.

Johanna Louhimo avaa artikkelissa pyynnöstämme, mitä uusista tutkimustuloksista on pääteltävissä.

Millaisia ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat, ja miten luotettavaa niiden tuottama tieto on?

– Tutkimukset ovat koskeneet kiinalaispotilaita, ja tutkimuksia ovat tehneet kiinalaiset tutkimusryhmät. Näitä on toki tehty nopealla aikataululla ja suhteellisen pienillä potilasmäärillä muutamista kymmenistä reiluun tuhanteen potilaaseen. Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että niiden tuottama tieto pitää paikkansa siltä osin, että ruuansulatuskanavan oireet voivat joissakin tapauksissa olla koronaviruksen aiheuttaman taudin ensioire. Kun tauti pahenee ja etenee, mukaan tulevat myös hengitystieoireet.

Tähän asti on puhuttu siitä, että COVID-19 oireilisi enemmänkin hengitystieoirein. Onko tämä nyt saatu tutkimustieto yllättävää?

– Sinänsä ei, jos me ajattelemme saman koronavirusryhmän aiheuttamia aiempia SARS- ja MERS-epidemioita. Näiden epidemioiden jälkeen todettiin myös aivan vastaavia löydöksiä, eli esimerkiksi ripulia esiintyi myös niissä. Tässä uudessa COVID-19-taudissa hengitysteiden oireet ja erityisesti keuhkokomplikaatiot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan oireita enemmän potilaiden ennusteeseen ja parantumiseen.

Onko tutkimuksissa päästy käsitykseen siitä, miten monella koronavirustartunnan saaneella potilaalla ripulioireet voisivat olla ensioire?

– Näissä alustavissa tutkimuksissa potilasmäärät ovat sen verran pieniä, että luotettavasti tähän on vaikea vastata. Sellaista on kuitenkin aika lailla yhteisesti esitetty, että esimerkiksi noin 10 prosentilla potilaista etenkin ripuli voisi olla COVID-19-taudin ensioire. Kiinassa on kuvattu myös tapauksia, joissa ruuansulatuskanavan oireet ovat olleet koronavirusinfektion ainoa oire, mutta sellaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Mitkä asiat selittävät sitä, että koronaviruksen aiheuttama tauti voi johtaa hengitystieoireiden lisäksi myös vatsaoireisiin?

– Samanlaisia reseptoreita, joiden kautta infektio tapahtuu hengitysteissäkin, löytyy myös ruuansulatuskanavan limakalvon soluista. Tässä mielessä infektio voi siis aiheuttaa myös suolisto-oireita.

Olisiko sillä merkitystä, että ripuli olisi oirelistassa ja siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota? Olisiko sillä esimerkiksi vaikutusta potilaiden hoitoon?

– Jos potilas kärsii ripulista, hänet eristetään aina muista tarttumisriskin takia, oli vatsaoireiden aiheuttajana COVID-19 tai jokin muu tauti. Sinällään tämä ei vaikuta potilaiden hoitoon sen kummemmin. Terveydenhuollon henkilökunnan kannalta tämä asia olisi syytä ottaa huomioon: jos koronavirus leviää esimerkiksi ulosteen välityksellä, hoitohenkilökunnan tulisi osata varustautua ja suojautua sen varalta. Jos terveydenhuollon työntekijä kärsii suolisto-oireista, mutta hänellä ei ole vielä hengitystieoireita, hänet kannattaisi varmaankin mahdollisuuksien mukaan myös testata koronaviruksen varalta.

Pitääkö suomalaisten olla huolissaan, jos heille ilmaantuu yhtäkkiä esimerkiksi ripulia?

–Vatsaoireista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. On hyvä muistaa, että vatsaoireet kuuluvat myös moneen muuhun infektioon, joita tälläkin hetkellä Suomessa on liikkeellä. Tärkein ohje on, että käsiä pitää nyt pestä erityisen huolellisesti. Jos ripulioireita ilmaantuu, on syytä välttää liikkumista ja muistaa eristäytyä, ettei levitä tautia eteenpäin.

Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23:een saakka!

Ensin Suomi hamstrasi vessapaperia ja säilykkeitä, nyt maistuu olut, suklaa ja jäätelö– grafiikat kertovat, mitä nyt ostamme

Oululaisessa hypermarketissa on arkiaamuna erikoisen hiljaista. Asiakkaita lipuu hyllyjen välillä harvakseltaan. Heillä, jotka kauppaan ovat eksyneet, ostoskärryt pullistelevat tavaraa.

Vaikka suurin hamstrausvimma on hellittänyt, menee elintarvikkeita kaupaksi enemmän kuin normaalisti. Ruokaa ostetaan harvoin ja paljon kerralla, kertoo K-Citymarket Kaakkurin kauppias Risto Kontturi.

Citymarket-kauppias Matti Kontturin mukaan ruokaa ostettaisiin verkossa enemmän kuin sitä ehditään kerätä ja lähettää.Paulus Markkula / Yle

– Sen kyllä näkee, että ruokaa kuluu enemmän, kun ollaan kotosalla. Ostokset ovat ehkä arkisempia kuin normaalisti, jauhelihaa ja sellaista.

Hyllyjen välissä kulkeva Heidi Kylmäluoma osuu täydellisesti korona-ajan ostajaprofiiliin: kärryt ovat täynnä vessapaperia, säilykkeitä, piimää ja ryynejä. Lisäksi hän on kaupassa suositusten mukaisesti yksin.

– En tykkää kaupassa pyörimisestä muutenkaan, joten ajattelin käydä ostamassa kerralla enemmän.

Näitä tuotteita Suomi ostaa

Kaksi viikkoa sitten sosiaalinen media täyttyi tyhjien wc-paperihyllyjen kuvista. Valtioneuvoston tiukentuneet koronalinjaukset saivat monet hamstraamaan säilykkeitä, pesuaineita ja muita kestotuotteita karanteenin tai sairastumisen pelossa.

Monessa perheessä arki on alkanut asettua uomiinsa: työ ja koulu hoidetaan etänä. Kaikki ovat kotona. Se näkyy esimerkiksi einesten kasvaneena kulutuksena. Teolliset einekset pelastavat monen etätyöperheen arkipäivän.

Mutta mitä Suomi oikeastaan on hamstrannut?

K-ryhmän tietojen perusteella suurin hamstrauspiikki K-kaupoissa oli tasan kaksi viikkoa sitten 12.-13.3., mutta sen jälkeen kysyntä on tasoittunut. Noina kahtena päivänä säilykkeitä ja wc-paperia myytiin lähes nelinkertainen määrä.

Myös alla olevat SOK:n vähittäiskaupan myyntitilastot osoittavat, että vaikka suurin hamstrauspiikki on ohi, on tiettyjen tavaroiden kysyntä edelleen suuri.

Myydyimmät tuoteryhmät Panimojuomien kasvussa näkyy pienoista nousua. Sen sijan pakasteiden ja kuiva-ainesten myynti on alkanut tasaantua. Matti Kurkela / Yle Kuivatuotteet eriteltynä Kuivaleipää, jauhoja ja pastaa meni hamstrausviikolla kaksinkertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna. Makeisten myynti on pysynyt lähellä normaalia.Matti Kurkela / Yle Pakasteet eriteltynä Ruokapakasteiden menekin kasvu taittui viime viikolla. Jäätelön myynti sen sijaan jatkoi kasvuaan.Matti Kurkela / Yle Lääkitäänkö ahdistusta lohturuualla?

Ostoskärryjään työntelevä Heidi Kylmäluoma ei myönnä sortuneensa herkutteluun.

– Pitää yrittää saada mielihyvää muista asioista.

Lääkitäänkö eristäytymisen ja koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta lohturuualla, kuten sipseillä, suklaalla ja jäätelöllä? Ainakaan vielä tästä ei ole kauppias Matti Kontturin mukaan merkkejä, vaan ihmiset tekevät enimmäkseen niin sanottuja järkiostoksia.

– Varmaan herkkujenkin myynti alkaa kasvaa jossain vaiheessa, mutta vielä siitä ei ole merkkejä. Tosin oluen myynti on kasvanut jonkin verran. Varmaan ravintoloiden sulkeutuminen on näkynyt.

SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen viestintäpäällikkö Aino Sten kertoo, että viime ja edellisviikolla virvoitusjuomia, snackseja ja makeisia myytiin reilut 10 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna. Myös jäätelö maistuu.

– Jäätelöissä näkyy kasvua, vaikkakin muissa ruokapakasteissa kasvu on ollut vielä isompaa.

Heidi Kylmäluoma osti varastoon muun muassa vitamiineja lapsille.Paulus Markkula / Yle

K-ryhmän päivittäistavarakaupan tilastoissa hamstrauksen jäljet näkyvät, mutta suuntaus on kohti normaalitilannetta. Isoja heilahduksia ostokäytöksessä ei näytä tapahtuneen, mutta makeisissa näkyy kaksi trendiä.

– Suklaan myynti on kasvanut enemmän kuin muiden makeisten. Lisäksi irtomakeisista on siirtymää pussimakeisiin, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.

Ainakaan vielä korona-ahdistus ei ole saanut suomalaisia ryntäämään Alkoihin, kertoo Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen.

– Toissa viikonlopun asiakasmäärä oli normaalia maaliskuun ajanjaksoa vilkkaampaa. Nyt viikonloppuna asiakasmäärä oli normaalia pienempi.

Kahvipöytäkeskusteluissa pyörineille pohdinnoille siitä, onko viruksen leviäminen lisännyt korkean alkoholipitoisuuden sisältävän viinan kulutusta, ei löydy vahvistusta Alkon myyntiluvuista.

Onko koronaviruksen aiheuttama poikkeustila muuttanut sinun ostokäyttäytymistäsi? Keskustele aiheesta perjantaihin 27.3.2020 kello 23.00 saakka!

Lue lisää:

Vaihda kuulumisia puhelimessa, pidä kiinni arjen rutiineista – Näin Vanhustyön keskusliitto neuvoo meitä toimimaan koronaviruksen aikana

Koronaviruspandemia lisää sairaalasänkyjen kysyntää

Koronaviruspandemia on kasvattanut sairaalasänkyjen ja potilaspaarien kysyntää. Suomalaisen Lojer-yhtiön mukaan kysynnässä on näkynyt viime aikoina selvää kasvua, ja tuotteita valmistetaan uusille tilaajille, kunhan komponentteja riittää.

Yhtiö valmistaa osat enimmäkseen itse kotimaassa, mutta komponentteja on tuotava myös muualta maailmasta.

– Teemme kovasti töitä, että saamme esimerkiksi moottoreita, kertoo Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine.

Tilauksia on tullut epidemia-aikana kotimaasta, naapurimaista ja Ukrainasta.

– Esimerkiksi Moskovassakin on kiireellisellä aikataululla rakenteilla iso sairaala koronaviruspotilaiden hoitoon, Laine kertoo.

Yhtiön eduksi komponenttitoimittajia ei ole ollut Italiassa, ja Kiinassakin vähän.

Hoitopöytien kysyntä laskussa epidemian takia

Lojer valmistaa sairaalasänkyjä Kempeleessä ja Lahdessa. Lahdessa tuotetaan myös paareja. Lojer osti Merivaaran tehtaan Lahdessa viime vuonna.

Yhtiön kotipaikalla Sastamalassa valmistettavien fysioterapia- ja hierontakalusteiden kysynnän odotetaan toimitusjohtajan mukaan laskevan, mutta toistaiseksi töitä riittää. Sastamalan tehtaalla myös valmistetaan komponentteja Lojerin muiden tehtaiden tarpeisiin.

Lojer työllistää Lahdessa 40, Kempeleessä 30 ja Sastamalassa 80 ihmistä. Vaikka kauppa kävisikin koronaviruspandemian takia, ei uutta väkeä ole syytä työllistää, sillä tilanteen voi odottaa tasaantuvan piikin jälkeen.

– Henkilömäärien lisääminen ei ole ratkaisu. Pyrimme kasvattamaan kapasiteettia nykyisellä henkilöstöllä ja työaikajoustoilla, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.

Instagrammaaja Janita Autio, 26, oli auttamassa perhettään pohjoisessa, mutta keskeytti reissunsa kuultuaan Uudenmaan liikkumisrajoituksista

Hallitukselta odotetaan tänään illalla tietoa siitä, tuleeko Uudenmaan ja muun Suomen välille liikkumisrajoituksia.

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa koko maan vahvistetuista koronatartunnoista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Mahdollisen rajoituksen tarkoituksena on hillitä koronavirustartuntoja.

Pohjois-Pohjanmaalla perheensä luona vieraillut helsinkiläinen valokuvaaja ja instagrammaaja Janita Autio, 26, hyppäsi tänään päivällä junaan. Aution mukaan juna etelään oli melko tyhjä.

– Ajattelin, että on parempi palata kotiin ja oman sairaanhoitopiirin alueelle. Minun piti myös palata tänne etätöihin. Nyt täytyy päättää, missä on, enää ei voi sinkoilla sinne tänne, Autio sanoo.

Vaikka liikkumisrajoituksia tulisikin, ei syytä paniikkiin ole. Ylen keskiviikkona ennen hallituksen kokousta saamien tietojen mukaan suunnitelma luultavasti olisi, että Uudellamaalla asuva voisi rajoituksesta huolimatta palata kotiinsa. Näin voisi käydä, jos joku olisi esimerkiksi mökillään silloin, kun rajoitukset tulisivat voimaan.

Autio kertoo, että hän halusi palata kotiinsa Helsinkiin, vaikka sinne olisi mahdollisesti päässyt vielä myöhemminkin.

Hän meni perheensä luo Raahen Pattijoelle jo lähes pari viikkoa sitten. Autio kuitenkin sanoo, ettei olisi enää viime viikolla lähtenyt pohjoiseen vaan olisi peruuttanut reissun koronatilanteen vuoksi.

Pattijoella aika kului muun muassa viittä peruskouluikäistä sisarusta koulutehtävien kanssa auttaen.

– Oli kiva olla apuna. On hyvä, etteivät kaikki hommat jääneet vain äidin ja isän vastuulle.

Aution mukaan koronavirus näkyi Pattijoella muun muassa siten, että sisarukset olivat etäopetuksessa ja muualle kuin ulos ei voinut lähteä. Hän uskoo, että Helsingissä viruksen aiheuttamat toimenpiteet näkyvät selvemmin.

Ei vielä ruuhkaa liikenteessä

VR:n mukaan hallituksen kaavailemilla liikkumisen rajoitteilla ei ole tähän mennessä ollut näkyvää vaikutusta ostettujen junalippujen määrään.

Myöskään tieliikenteessä mahdolliset rajoitukset liikkumisessa eivät ole näkyneet. Traffic Management Finlandin viestintäpäällikkö Outi Luhtala kertoo, ettei tällä hetkellä ole nähtävissä minkäänlaisia ruuhkia Uudeltamaalta muualle Suomeen tai toisinpäin.

– Itse asiassa tieliikenne Uudenmaan alueella on normaalioloihin verrattuna lähes kolmanneksen pienempää, Luhtala sanoo.

Tämän hetken tieliikennetiedot ovat eiliseltä, ja tämän päivän tiedot päivittyvät tänne huomenna aamusta.

Uudenmaan eristämiseen liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä, joista moniin on vielä niukasti vastauksia. Keräsimme kymmenen kysymystä ja vastausta tähän juttuun.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lue myös: Jos Mia Mustaparta ei saa pendelöidä Lahdesta Vantaalle töihin, hidastuu koko kaupungin sote-laskutus

Keskustele aiheesta 26. maaliskuuta kello 23:een saakka!

Asukkaiden koronatilanteesta saamat tiedot vaihtelevat selvästi eri puolilla maata – paikoin on oltu viikon vanhojen tietojen varassa

Suomalaiset sairaanhoitopiirit ovat viime päivinä antaneet hyvin vaihtelevasti tietoja vahvistettujen koronatartuntojen määristä alueilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS julkaisee alueensa todetut koronavirustartunnat päivittäin omilla nettisivuillaan, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP ei ole kertonut viikkoon edes tapausten määriä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä todettuja koronatartuntoja oli viime viikon keskiviikkona toiseksi eniten sairaanhoitopiireistä eli 29. Sen jälkeen sairaanhoitopiiri kertoi uusia tietoja vasta tänään, kun tapausten määrä oli kasvanut 40:een.

Sairaanhoitopiiri on perustellut asiaa aikaisemmin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kuitenkin kertoo, että ministeriö ei ole millään tavalla kieltänyt sairaanhoitopiirejä julkaisemasta sitä, paljonko heidän alueellaan on vahvistettuja koronatapauksia. Sen sijaan ministeriö on ohjeistanut, ettei sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrää kerrota.

– Emme me voi suita tukkia, mutta tämä on vahva suositus, jotta hoidossa olevat ihmiset eivät olisi tunnistettavissa, Voipio-Pulkki sanoo.

Väärinkäsityksen takia asukkaille ei kerrottu tietoja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen myöntää, että tartuntamäärien kertomista ei ole kielletty. Korpelaisen mukaan tiedotuslinjasta on ollut väärinkäsitys.

Alkuvaiheessa tartuntatietoja tuotiin julkisuuteen päivittäin. Viime viikon lopulla Korpelaisen mukaan sairaanhoitopiirissä ymmärrettiin asia niin, että niitä ei saisi julkistaa.

– Ennen kaikkea tässä on keskusteltu siitä, saako julkistaa hoidossa olevien potilaiden määrää. Ehkä on jäänyt vähän sivuseikaksi positiivisten koronatapausten määrä. Niin minä sen tulkitsisin.

Korpelainen kiistää sairaanhoitopiirin salailevan tietoja.

– Meillä on sairaanhoitopiirissä näkemys, että tiedot olisi haluttu julkistaa joka päivä. Meidän tulkintamme STM:n ohjeesta on ollut erilainen kuin jollakin toisella sairaanhoitopiirillä.

Vaikka tartuntamääriä ohjeistus ei koske, Pohjois-Pohjanmaan lisäksi ainakin Pohjois-Savossa ei kerrottu useisiin päiviin, miten tautimäärät alueella ovat kehittyneet. Kuitenkin myös siellä kerrottiin tänään uusista tartunnoista.

HUS ei ole ainoa aktiivisesti tiedottava sairaanhoitopiiri, vaan suuri osa sairaanhoitopiireistä kertoo tartuntamääriä. Näin on esimerkiksi myös Kanta-Hämeessä.

– Päädyimme sairaanhoitopiirin johdossa siihen, että seudun tarkkuudella voidaan kertoa epidemian alkuvaiheessa tartunnoista, jotta voisimme välttää paniikkia joka puolella maakuntaa. Perusperiaate on, että kerromme sen, mikä on tarpeen muun väestön suojaamiseksi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki kertoo.

Kiemunki uskoo, että tietty vapaus kertoa asioista torppaa väärää tietoa, huhuja ja jopa valeuutisia, joita on jo ilmaantunut.

Tiedonsaanti aiotaan yhtenäistää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee parhaillaan koronaviestintään yhtenäisiä linjauksia, jotka on tarkoitus saada sairaanhoitopiirien käyttöön vielä tämän viikon aikana.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtajan Iisakki Kiemungin mielestä koronasta viestiminen ei ole helppoa, joten yhteiset ohjeistukset tulevat tarpeeseen. Erityisesti hän kaipaa linjausta siitä, miten tiedotetaan kuolemantapauksista.

– On oletettavaa, että kuolemantapaukset lisääntyvät lähiaikoina, ja niistä on erityisen arkaluonteista kertoa. Minusta on kuitenkin tärkeää, että viestittäisiin menehtyneen ikäluokka tai se, kuuluiko hän riskiryhmään.

Kiemunki haastateltiin tiistaina eli päivä ennen kuin ensimmäinen potilas kuoli koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Tällä hetkellä Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin on menehtynyt yhteensä kolme henkilöä.

Kiemungin mukaan huolena on se, että myös kunnat tiedottavat omalta osaltaan koronasta.

– Kunnissa ollaan aika innokkaita tiedottamaan, jos omassa pienessäkin kunnassa on havaittu tartunta. Tämä voi vaarantaa henkilöiden yksityisyyden suojaa. Olen kehottanut varovaisuuteen. Koko ajan pitää punnita, mikä on yleisen tiedon tarve ja mikä on potilastietosuojaa.

Myös journalistien etiikka puntarissa

THL:n kehittämispäällikkö Katja Sibenberg tähdentää, että tekeillä olevissa linjauksissa on kyse pikemminkin hyvien käytäntöjen listaamisesta kuin varsinaisista ohjeistuksista.

– Meidän täytyy luovia ja tasapainoilla tiedon avoimuuden ja tiedon nopean välittämisen kanssa. Samalla pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja niin, että yksittäisiä sairastuneita ja heidän läheisiään ei tunnistettaisi.

Ihmisillä on valtava tiedonjano koronasta, sillä tilanne on uusi ja vakava. Sibenbergin mukaan tämä tuo omat haasteensa viestintään.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa, että pandemiaviestinnässä tulee punnita sananvapautta ja yksityiselämän suojaa. Sananvapauteen kuuluu sekä viestijän oikeus kertoa tietoa mutta myös yksilön oikeus vastaanottaa tietoa.

– Toisaalta terveystiedot ovat hyvin syvälle ihmisen yksityisyyden ytimeen kuuluvia tietoja. Jokaisella on oikeus saada sairauteensa hoitoa ilman pelkoa siitä, että tiedot vuotavat ulkopuolisille.

Koronapandemia herättää hätää, pelkoa ja ahdistusta, joten ihmisillä on oikeus saada luotettavaa tietoa sen laajuudesta.

– Tässä tietenkin toivoo, että journalistitkin toimivat vastuullisesti, niin kuin he minusta yleisesti ottaen ovatkin toimineet, ja punnitsevat asioita oman etiikkansa mukaisesti. Annetaan tarpeellista tietoa, mutta ei pelotella ja aiheuteta hirveätä hysteriaa, Korpisaari sanoo.

Korpisaaren mukaan esimerkiksi jonkun rajoituksen vuotaminen etukäteen julkisuuteen voi aiheuttaa hamstraushyökkäyksen kauppaan, mikä lisää tartuntariskiä.

THL on muuttanut koronaepidemian edetessä omia toimintatapojaan koronalukujen julkistamisessa. Alkuvaiheessa se koosti tiedot käsin sairaanhoitopiirien ja laboratorioiden luvuista. Tietojen saannissa oli viiveitä ja alueellisia eroja.

Nyt THL kerää koronatiedot laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista tartuntatautirekisteristä. Näissäkin luvuissa näkyy vain osa tartunnan saaneista, sillä esimerkiksi kaikkia ei enää testata.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Keskustele aiheesta 26.3. kello 23:een saakka!

Etelässä keväisen lämmintä – tuulinen sää nostattaa katupölyä ilmaan ja heikentää ilmanlaatua

Keväinen sää jatkuu maan eteläosissa, mutta pohjoisessa riittää yhä lunta.

– Lapissa on monin paikoin lunta vielä metrin verran ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Pudasjärvellä yli 60 senttimetriä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Lumiraja kulkee Oulusta Joensuun seudulle. Maan keskivaiheilla lunta on paikoin parikymmentä senttiä.

Lähipäivinä lumipeite on kuitenkin Koskelan mukaan hupenemassa, kun Suomeen virtaa lounaasta lauhaa ilmaa ja Lapissakin lämpötila kohoaa päivällä viiden asteen vaiheille.

Yöllä käydään vielä pakkasen puolella, mutta kireitä pakkasia ei esiinny. Loppuviikkoa kohden sää lämpenee.

– Etelä-Suomessa torstai ja perjantai ovat viikon lämpimimpiä päiviä. Sisä-Suomessa mitataan jo keväisiä 10 asteen lukemia, Koskela ennustaa.

Rannikolla lukemat jäävät hiukan alhaisemmiksi.

– Maaliskuun viimeisenä päivän lämpötila on keskiarvon mukaan 3-4 astetta, nyt on siis jonkin verran tavanomaista lämpimämpää, Koskela sanoo.

Keskiviikkona Lapissa on odotettavissa vesi- tai räntäsateita. Etelässä on poutaa ja laajalti aurinkoista.

– Kaksi seuraavaa päivää ovat tuulisia ja hiekka saattaa pöllytä varsinkin Etelä-Suomen kuivilla tienpinnoilla, Koskela arvelee.

Katupölyn torjuntaan käyty harjakonein

Pääkaupunkiseudulla katupöly heikentää lähipäivinä ilmanlaatua vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ilmanssuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu oli tiistaina aamulla koko maassa hyvä tai tyydyttävä, mutta muuttui päivän mittaan osassa maata välttäväksi.

Niemen mukaan katupölypitoisuudet nousevat usein päivän aikana. Yöllä on vähemmän liikennettä ja ilma on kosteampaa kuin päivällä.

– Tänä vuonna katuja on päästy puhdistamaan tavallista aikaisemmin, mikä vähentää pölyisyyttä.

– Lisäksi pääkaupunkiseudulla pääväylien pientareita ja katuja on kasteltu laimealla suolaliuoksella pölyn torjumiseksi. Suola sitoo itseensä kosteutta ja estää näin pölyn nousemista ilmaan, Niemi kertoo.

Katujen puhdistus alkaa keväisin harjakoneiden suorittamalla karkean aineksen poistolla. Sen jälkeen katupöyä vähennetään imulakaisukoneen ja painehuuhtelun avulla.

– Katu- ja tieverkkoa on tietenkin pääkaupunkiseudulla tuhansia kilometrejä, joten kaikkialle ei heti ehditä ja nastarenkaista tulee edelleen lisää pölyä, Niemi huomauttaa.

Vaikka tänä keväänä pölyn torjuntaan onkin päästy varhain, on jokainen kevät omanlaisensa, koska sateiden määrää on vaikea ennustaa.

– Sateisina ja märkinä keväinä pölyä nousee katujen pinnoilta vähemmän. Lisäksi sateet huuhtovat tehokkaasti pölyä pois katuympäristöstä, Niemi toteaa.

Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Tällä hetkellä Suomessa kenelläkään ei ole koottua tietoa siitä, ketä kannattaa kysyä töihin, jos hoitoalalla aletaan tarvita lisää ihmisiä töihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kertoo kokoavansa parhaillaan valtakunnallista tilannekuvaa mahdollisista työntekijöistä.

STM:stä sanotaan, että myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee varautua lisähenkilöstön rekrytointiin. Näin on tehty esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla. Sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Toistaiseksi esimerkiksi tietoa eläkeläisistä, ammatinvaihtajista tai lähes valmiista opiskelijoista ei tiettävästi ole kerätty mihinkään kootusti, vaan tarvittaessa tietoja pitää metsästää esimerkiksi entisten työkavereiden kautta.

Opiskelijat voivat olla tärkeässä asemassa

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi kolmatta vuotta opiskeleva Veera Tokkonen, 24, on henkisesti valmistautunut siihen, että lähtee töihin, mikäli tarve vaatii. Ainakaan vielä ei ole kysytty.

– Minulla on jo niin paljon opintopisteitä kasassa, että voisin tehdä sairaanhoitajan sijaisuuksia. Luulen, että etupäässä töihin halutaan opiskelijoita, joilla opinnot ovat jo pidemmällä.

Tokkonen on harjoittelussa Kajaanin keskussairaalassa, ja sen jälkeen hänellä on koossa 140 opintopistettä.

Veera Tokkonen ajattelee, että Suomessa on valmistauduttu hyvin koronavirustilanteeseen. Hän on tarvittaessa valmis itse töihin.Veera Tokkonen

Opiskelijoiden rooli poikkeustilanteessa tulee olemaan merkittävä, arvioi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila.

Erityistä potentiaalia Lukkarila näkee juurikin viime vaiheen opiskelijoissa, jotka ovat olleet sairaalassa harjoittelussa jo aiemmin.

Kuitenkin esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Sairaanhoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulussa 210 opintopistettä ja esimerkiksi Oysissa harkitaan, että jo yli sadan opintopisteen suorittaneita voitaisiin ottaa töihin, Lukkarila arvioi.

– Meille voi tulla harkittavaksi se, että heidän statuksensa muutetaan opiskelijasta työntekijäksi, eli tehtäisiin työsopimuksia.

Moni voi palata hoitajaksi, vaikka luuli jo lopettaneensa

Sairaaloissa selvitetään myös niiden oman, ei-aktiivisessa hoitotyössä olevan henkilöstön osaamista. Useilla hallinnollisesta henkilöstöstä voi olla hoitoalan koulutus, vaikka eivät niitä tehtäviä enää tee. Työtehtävät voivat epidemian pahentuessa mennä uusiksi.

Valmiuslaissa olisi mahdollisuus määrätä myös aiemmin alalle kouluttautuneet, nyt muuta työtä tekevät, siirtymään terveydenhuollon tehtäviin.

Yksi heistä on Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla asuva Heli Rantapelkonen, 37. Hän on opiskellut lähihoitajaksi, mutta työskentelee tällä hetkellä päiväkodissa. Rantapelkonen kertoo, että kunta on kerännyt listaa työntekijöistä, joita voidaan tarvita terveydenhoito- tai vanhuspuolelle.

– Olisin valmis lähtemään, jos vain tarve on ja itse pysyy terveenä. Nyt on niin vähän lapsiakin päiväkodissa.

Lähihoitajaksi kouluttautunut Heli Rantapelkonen kertoo, että tekisi mielellään työpätkän esimerkiksi vanhuspuolella.Heli Rantapelkonen Eläkeläisiä tarvitaan nyt jo

Eläkkeelle vastikään siirtyneiden hoitajien kutsuminen takaisin töihin on arkipäivää useissa sairaaloissa. Normaalistikin moni eläkeläinen tekee hoitoalan töitä keikkaluontoisesti.

Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä eläkeläistyövoiman kartoittaminen poikkeustilannetta varten jouduttaisiin hoitamaan henkilöstöltä kyselemällä, sillä minkäänlaista kattavaa listausta eläkeläisistä ei ole ollut saatavilla, kertoo Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

– Olemme havainneet vähän hätkähdyttävänkin tosiasian, että mitään valmiita listoja eläköityneistä ei ole olemassa

Mäkitalon mukaan yksiköissä voitaisiin käydä esimiesvoimin läpi tietoja vastikään eläköityneistä työntekijöistä, joita voitaisiin kutsua töihin epidemian pahetessa.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Eläketurvakeskus ja Keva selvittivät asiaa Ylen pyynnöstä ja heidän arvionsa mukaan eläkkeellä olevista hoitoalan ammattilaisista olisi teknisesti mahdollista koostaa listaus, mutta sen mahdolliset lainsäädännölliset esteet ovat vielä selvityksessä.

Monella eläkeläisellä ongelmaksi muodostunee kuitenkin se, että he kuuluvat itse riskiryhmään.

Keskustele aiheesta 25.3.2020 kello 23:een saakka!

Moni pitää kiinni matkasuunnitelmistaan – Rukalla riitti asiakkaita loppuun saakka, ja muissakin kohteissa on yhä varauksia

Jyväskyläläinen Minna Kasurinen ei aio keskeyttää lomaansa Rukalla, vaikka hiihtokeskus on tänään auki viimeistä päivää. Hän tuli Rukalle lauantaina ja suunnitelmissa on viettää viikon mittainen loma.

– Jatkamme mökkeilyä ja hiihdämme sen mitä pystyy.

Viime viikon perjantaina useimmat Pohjois-Suomen laskettelukeskukset ilmoittivat sulkeutuvansa pikavauhtia. Hiihtokeskusten oli ensin tarkoitus olla auki tulevaan lauantaihin saakka, mutta eilen moni keskus kertoi aikaistavansa sulkemista.

Keskukset kertoivat, että taustalla vaikuttavat uutiset Lappiin suuntaavista autojonoista. Myös Ruka aikoi sulkea rinteensä maanantain jälkeen, jotta turistit eivät suuntaisi Lapin sijaan Kuusamoon.

Oululainen Kimmo Pietilä sanoo, ettei ollut yllättynyt kuullessaan Rukan sulkeutumisesta.

– Palaamme Ouluun maanantaina kuten oli suunnitelmissa, Pietilä sanoo.

Kimmo Pietilä on ulkoillut perheensä kanssa viikonloppuna normaalisti. Ensio Karjalainen / Yle

Pietilän mukaan Rukan rinteissä ei juuri ollut ruuhkaa viikonloppuna ja laskijat noudattivat hyvin hiihtokeskuksen ohjeistuksia muun muassa hisseissä kulkemisesta.Pietilä vietti viikonlopun Rukalla lasketellen ja hiihtäen, kuten hänen perheellään on talvisin paljon tapana.

Vaikka koronatilanne ei muuttanut reissusuunnitelmia, viikonlopun aikana Pietilä oli tarkka hygieniasta ja vältti isoja ihmisjoukkoja.

– Olemme noudattaneet viranomaisohjeistuksia ja eristäytyneet paljon oman perheen pariin. Hiihtoladulla ja rinteessä olemme pitäneet etäisyyksiä muihin.

Mauri Kesonen kävi vielä tänään lounaalla Rukalla ja joi munkkikahvit läheisessä kahvilassa. Ensio Karjalainen / Yle

Rukalla viime viikon lopusta asti lomaillut Mauri Kesonen pohtii, pitäisikö nyt palata kotiin Ouluun.

– Lähdimme tänne viettämään normaalia viikonloppua, kun työkuviot ovat seis. Täällä on ollut koko ajan epätodellinen olo, kun on seurannut uutisia sulkeutumisesta.

Rinteiden sulkeutuminen laittaa Kesosen kevään suunnitelmia uusiksi. Hänellä on omistusasunto Rukalla, ja siellä oli tarkoitus viettää paljon aikaa.

– Vaikea sanoa tulemmeko enää tänne keväällä. Pikkuremontin tekoon korkeintaan. Tietysti riippuu, mitä hallitus päättää.

"Osa matkailijoista noudattaa suosituksia, osa ei"

Muun muassa Lapin poliisilaitos ja kuntajohtajat ovat kehottanut välttämään matkailua pohjoiseen.

Kotimaanmatkailijat ovat saaneet osakseen arvostelua myös somessa.

Moni suomalainen onkin perunut suunnitellun matkansa. Esimerkiksi rinteensä jo sulkeneelle Leville on tullut satoja peruutuksia.

Lomarengas Oy palauttaa varausmaksut kaikille mökkivarauksen peruneille ja sallii loman peruuttamisen ilman tavanomaisia varausehtoja. Toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkolan mukaan päätös perustuu nyt siihen, että tilanne on poikkeuksellinen.

Yritys välittää yli tuhatta lomamökkiä pohjoisen tunturikeskuksissa ja yhteensä noin 4000 kohdetta Suomessa.

Olkkolan mukaan yritys on myös lähestynyt lomamökkejään vuokraavia mökinomistajia ja kehottanut näitä sulkemaan varauskalenterinsa toistaiseksi.

– Olemme antaneet mökkien omistajille vahvan suosituksen, että nyt ei otettaisi vieraita vastaan.

Rukapalvelun yrittäjä Jokke Kämäräinen kertoo, että heidän majoituspalveluissaan majoittujia on vielä jonkun verran. Uusia varauksia ei ole kuitenkaan juuri tullut.

Kotimaanmatkailun väheneminen näkyy myös kylpylähotelleissa. Kylpylähotelliketju Holiday Clubille peruutuksia on tullut paljon. Kylpyläliiketoiminnan johtaja Marko Hiltusen mukaan vielä viikko sitten noin 90 prosenttia asiakkaista saapui varatulle lomalle, viime viikonloppuna luku oli noin 50 prosenttia. Hiltunen arvelee, että majoittujien määrät laskevat entisestään.

Holiday Club Resorts -ketjun kylpylöistä Vuokatin Katinkulta suljettiin maanantain jälkeen, muut kylpylät suljettiin jo viime viikolla.

Hiltusen mukaan viikko-osakkeiden omistajat tekevät itse reissujensa osalta kuten parhaaksi katsovat.

Monet ovat siirtäneet lomaviikkonsa myöhemmäksi.

– Osa matkailijoista noudattaa suosituksia, osa ei. Jos kieltoja liikkumisesta tulee, se on sitten eri tilanne.

Onko koronatilanne vaikuttanut sinun reissusuunnitelmiisi? Voit kertoa kokemuksiasi huomiseen klo 23:een saakka.

Vaikka linja muuttui, suurten kaupunkien opetusjohtajat eivät odota oppilasryntäystä kouluun maanantaina

Suurten kaupunkien opetusjohtajat eivät odota oppilasryntäystä kouluihin linjamuutoksen jälkeen.

Esimerkiksi Tampereella noin 800 lasta tarvitsee lähiopetusta maanantaina. Vanhemmille lähetettiin asiasta kysely.

– Lähiopetuksessa oli viime viikolla noin 400 lasta, eli määrä suunnilleen tuplaantuu nyt. Tämä auttaa opetusjärjestelyissä, kun kouluun tulevien lasten määrä on suurin piirtein tiedossa, Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo.

Tampereella on lähiopetukseen oikeutettuja lapsia noin 8 500. Tämä tarkoittaa 1.–3.-luokkalaisia, esikoululaisia ja erityisen tuen oppilaita.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen mukaan heillä ei ole tiedossa vielä tarkkaa määrää.

Helsingissä näitä lähiopetukseen oikeutettuja lapsia on lähes 23 000. Tällä viikolla Helsingissä osallistui kolmen päivän aikana lähiopetukseen noin 1 300 oppilasta.

– Olemme varautuneet siihen, että jonkin verran enemmän tulee, mutta en usko draamaattiseen muutokseen tai suurempaan ryntäykseen. Kun on edelleen vahva suositus, että ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkalaiset ovat kotiopetuksessa, Pohjolainen sanoo.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.Markku Rantala / Yle

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä arvioi, että heillä maanantaina tulee kouluun 100–130 lasta 7 500:sta lähiopetukseen oikeutetusta. Viime viikolla heitä oli koulussa 400–500.

Aiemmin kouluun pääsivät kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien lapset ja erityistä tukea saavat oppilaat sekä esikoululaiset.

Hallitus muutti perjantaina lähiopetusta koskevaa linjaustaan. Maanantaista lähtien koulussa saavat halutessaan lähiopetusta kaikki 1.– 3.-luokkalaiset, esikoululaiset ja erityisoppilaat luokka-asteeseen katsomatta.

Viranomaisten voimakas suositus kuitenkin on, että oppilaat pysyisivät etäopetuksessa, jos se vain on mahdollista järjestää. Opetusministeri Li Andersson (vas.) vetosi lauantaina vielä vanhempiin, että he harkitsisivat tarkasti, vievätkö lapsensa kouluun vai ei.

Opettajat jaettu etä- ja lähitiimeihin

Kun koulussa olevien lasten määrä kuitenkin kasvaa hieman, miten oppilaiden opetus käytännössä pyöritetään. Opettaako samat opettajat sekä etänä että koulussa olevia?

– Se olisi mahdotonta, koska etä- ja lähiopetusta annetaan samaan aikaan. Sama opettaja ei pysty tekemään molempia yhtäaikaa, Liisa Pohjolainen sanoo.

Asia on ratkaistu Helsingissä, Tampereella ja Oulussa siten, että toiset opettajat keskittyvät lähiopetukseen ja toiset etänä tapahtuvaan opetukseen. Rehtori organisoi asian omassa koulussaan.

– Meillä kaikki oppilaat tekevät samaa etäopetuspakettia. Ne lapset, joilla ei ole mahdollisuutta olla etänä, saavat opettajan tuen koulussa. Sama opettaja ei tee tämän neljän viikon aikana sekä etä- että lähiopetusta, Järvelä kertoo.

Järvelä sanoo, ettei tarkoitus ole tehdä kahta työtä, vaikka opettajista se on voinut siltä ensimmäisinä päivinä tuntua. Nyt järjestelyt on jo saatu tehtyä ja opettajat jaettua tulevia viikkoja varten etä- ja lähiopetusta antaviin tiimeihin.

Etäoppilaiden ruokailussa tiukat toimet

Osa kunnista ja kaupungeista on päättänyt järjestää myös etäopetuksessa oleville lapsille kouluruokailun. Koronaviruksen pelätään leviävän, kun koululla käy enemmän väkeä.

Liisa Pohjolainen kertoo, että linjaus oli voimassa heillä jo viime viikolla.

– Lapsia kävi hyvin vähän. Huomisesta alkaen vanhempi ilmoittaa etäopetuksessa olevan lapsensa kouluruokailun. Pyrimme saamaan ilmoituksella määrää tarkemmaksi, jotta ruokahävikkiä ei syntyisi niin paljon, Pohjolainen sanoo.

Helsingissä peruskouluissa opiskelee tavallisesti yli 44 000 lasta.

Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä.Kristiina Järvelä

Tampereella asiaa ei ole tiedusteltu etukäteen, mutta kaikille tarvitseville järjestetään ruokaa.

– Emme tietenkään kannusta, että kaikki meidän 20 000 perusopetuksen oppilasta lähtevät päivittäin koululle ruokailemaan. Sehän vesittäisi epidemian hidastamisen, Kristiina Järvelä sanoo.

Myös Oulussa ryhdytään antamaan lounasta etäoppilaille ensi viikolla.

Opetusjohtajat kertovat, että ruokailu on järjestetty kymmenen hengen ryhmissä ja lapset istuvat turvavälin päässä toisistaan. Käsien pesua ennen ruokailua valvotaan.

Suurin osa opettajista opettaa jo etänä

Osa opettajista on ollut hyvin huolissaan, että he saavat virustartunnan koulussa. He voivat kuulua itse riskiryhmään tai joku heidän läheisensä kuuluu.

Tämä on hoidettu siten, että näille opettajille on annettu mahdollisuus antaa etäopetusta. Molemmissa kaupungeissa suurin osa opettajista opettaa ja suunnittelee opetusta yhdessä jo etänä.

Tampereella on päätetty, että lähiopetusta annetaan 19 koulussa. Kun lapsia on vähemmän ja eri koulujen ja luokkien oppilaita yhdistellään, on riski, että koronavirus leviää.

Kristiina Järvelän mielestä isot tehosiivottavat yksiköt ovat vähemmän haavoittuvaisia kuin monta pienempää koulua, joissa olisi vain muutama lapsi. Jos opettaja vaikka sairastuu, opetusta on hankala järjestää lapsille nopeasti.

Järvelä kertoo, että lapsiryhmät pidetään pieninä ja kouluissa on nyt runsaasti vapaana erillisiä tiloja. Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ohjaavat lapsia käsien pesussa ja käsidesin käytössä, ettei virus leviäisi.

Helsingissä ei ole toistaiseksi yhdistetty eri koulujen oppilaita, vaan lähiopetuksen lapset ovat olleet omissa kouluissaan. Sitäkin voidaan joutua harkitsemaan myöhemmin.

– Jos kahdessa ryhmässä on vaikka vain yksi lapsi, heidät voidaan toki opettaa samassa ryhmässä, kertoo Liisa Pohjolainen.

Myöskään Oulussa ei ole tarkoitus yhdistää kouluja. Eri luokkien oppilaita voidaan laittaa samaan ryhmään, kunhan oppilasmäärä ei ylitä kymmentä oppilasta.

Päivitetty 22.3 klo 21.15 Oulun tiedoilla.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 23.3 kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Opetusministeri Li Anderssonilta voimakas vetoomus vanhemmille: Älkää viekö lapsianne kouluun, ellei ole pakko

OAJ: Viruksen leviämistä pelkääviltä opettajilta tulee "itkunsekaisia puheluita" – ministeriö vakuuttaa, että kouluihin ei tule ryntäystä

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Opettajilla epätietoisuutta, voiko työskennellä etänä – Päiväkodeissa henkilöstön oltava paikalla, vaikka hoidettavien määrä on vähentynyt

Useat koulut avaavat ruokalansa myös etäopetuksessa oleville lapsille – hallitus kannustaa kuntia vahvaan harkintaan

Levillä jo yli 500 peruutusta ensi viikolle, väkeä tulee kuitenkin vielä hiihtokeskuksiin

Liikennettä on ollut sekä etelään että pohjoiseen. Hiihtokeskuksissa ensi viikosta on kuitenkin tulossa selvästi hiljaisempi kuin ennakkovaraukset ovat antaneet odottaa.

Selvimmin tietoa löytyy Leviltä. Puhelimet alkoivat soida saman tien, kun tieto kevätsesongin ennenaikaisesta lopettamisesta tuli eilen perjantaina.

– Peruutuksia on tullut valtava määrä. Eilisen illan ja lauantain aamupäivän aikana tuli jo yli 500 peruutusta, kertoo Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Saman tyyppistä viestiä tulee muistakin keskuksista, vaikka tarkempaa tietoa tulevan viikon majoitustilanteesta ei vielä pystytä kertomaan.

Rinteissä riittää kuitenkin vielä väkeä ainakin Rukalla.

– Näyttäisi tulevan lähes tulkoon normaali viikonvaihde. Hissikapasiteetista on tällä hetkellä käytössä semmoinen kolmasosa, mikä on tähän ajankohtaan aika tavanomaista, kertoo Rukakeskus oy:n paikallisjohtaja Matti Parviainen.

Lauantaina päivällä näyttää muissa keskuksissa olevan hiljaisempaa. Odotusten mukaan liikenne rinteissä kuitenkin vilkastuu, kun uudet tulokkaat pääsevät majoittumaan ja lähtevät ulkoilemaan.

Lue myös:

Koronatilanne on pysynyt Pohjois-Pohjanmaalla rauhallisena

Marin: Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen

Metsähallitus toivoo vastuullisuutta keväthangilla retkeilijöiltä: Pitkiä maastoretkiä ei suositella, eikä makkaranpaistoa suurella joukolla

Rajan yli yritetään muualta kuin rajanylityspaikalta – Rajavartiolaitos on saanut Tornion ja Perämeren alueelle lisää resursseja

Sivut