Uutiset YLE Oulu

Oluet eivät testaamalla lopu – Rauli Alaruikka on maistanut kolmessa vuodessa lähes 3900 eri olutta

Tästä on kyse
  • Oululainen Rauli Alaruikka on olutharrastaja, jonka tavoitteena on maistaa mahdollisimman monta olutta.
  • Isojen tuoppien sijasta Alaruikka juo pieniä maisteluannoksia
  • Alaruikan kaltaiset tosiharrastajat haastavat ravintoloita tilaamaan jatkuvasti uutuuksia.
  • Harrastajat myös arvostelevat juomansa julkisesti ja toimivat samalla pienpanimoiden kirittäjinä.

Ensin nuuhkaisu ja sen jälkeen siemaus pienikokoisesta lasista. Oululainen Rauli Alaruikka on harrastuksensa äärellä.

– Tämä on sellainen juoma, että mikäli olueeseen valveutumaton ihminen tätä maistaisi, ei tunnistaisi tätä olueksi. Tämä on hyvin kirpeä ja hapan eli kyseessä on hapanolut.

Juoma on Alaruikalle uusi, kuten on suurin osa hänen nauttimistaan oluista. Mies on maistanut haastatteluun tullessaan 3880 eri olutta. Nyt edessä on kolme uutta tuotetta kokeiltavaksi. Niitä hän ei ole vielä maistanut oululaisen Pub Roosterin noin sadan oluen vaihtuvasta valikoimasta.

Alaruikalle kyse on nimenomaan maistelusta. Hänen edessään olevalla maistelulautasella olevissa laseissa olutta on kussakin noin desin verran. Juotavaa on vähemmän kuin tuopillisessa.

– Toiset tykkäävät juoda isomman määrän, itse tykkään maistella uusia. Siksi keskityn näihin pieniin, koska silloin pääsen maistamaan niitä enemmän.

Alaruikka pitää maistelemaansa olutmäärää isona, mutta litroissa mitattuna hän juo vähemmän kuin opiskeluaikanaan. Silloin keskityttiin nimenomaan määrään.

Rauli Alaruikalle oluiden maistelu on harrastus, josta hän on myös valmis maksamaan.Timo Nykyri / Yle

Kun Alaruikka lähtee oluelle, hän varmistaa aina, että saatavilla on uusia tuotteita. Kännykkään ladattu sovellus toimii tässä hyvänä apuna. Sekä ravintolat että muut harrastajat merkitsevät uutuuksia sovellukseen.

Pub Roosterin baarimestari Aki Saarenpää sanoo, että Alaruikan kaltaiset tosiharrastajat saavat myös ravintolat tilaamaan aina uusia oluita. Roosterin valikoimasta jopa 90 prosenttia on vaihtuvia tuotteita. Se näkyy myös asiakaskunnan tilauksissa.

– Yleisimmin pyydetään jotain uutta, jotain ipaa. Eli annetaan meillekin tiskin takana mahdollisuus vaikuttaa.

IPA eli India Pale Ale olut on voimakkaasti humaloitu ja yleensä alkoholipitoisuudeltaan vahva.

Olut voi jäädä maistamatta jos ei ole nopea

Erikoisoluiden kiertokulku ravintoloissa on nopea. Saarenpään mukaan yleensä vaihtuvia juomia on saatavilla parin viikon ajan, mutta toisinaan pieni erä voi mennä jo yhdessä illassa.

– Pienin meidän saamamme juomaerä oli 12 tölkkiä skottilaisen panimon olutta. Se meni tuotetta ennakkoon varanneille ja tosiharrastajille.

Baarimestari Aki Saarenpää tietää, että olutharrastaja haluaa maisteltavaksi jotain uutta.Timo Nykyri / Yle

Juomien rajallinen saatavuus pitää myös olutharrastajat hereillä. Mikäli mielii päästä maistamaan kaikkea, täytyy olla vikkelä.

Uutuuksia on mennyt ohi myös Alaruikalta ja osa niistä on jäänyt kaivelemaan mieltä.

– Kyllä siellä on sellaisiakin, jotka harmittavat, ettei ole ehtinyt tai ei ole ollut tietoinen tai ei ole ollut paikan päällä, kun tuote on tullut markkinoille.

Yksi Alaruikalta väliin jäänyt tuote on Bar Roosterin kaikkien aikojen kallein olut, joka maksoi sata euroa pullolta. Kyseessä oli maailman vahvimmaksi olueksi mainittu neljäkymmentäyksiprosenttinen Brewdogin Sink the Bismarck. Sitä oli saatavilla pieni erä vuonna 2015, kun Alaruikka aloitteli harrastustaan.

Aki Saarenpää sen sijaan pääsi maistamaan harvinaisuutta, kun eräs syntymäpäiviään viettänyt asiakas oli jättänyt ostamastaan pullosta hänelle maistiaisen.

– Olihan se kokemus ja rahansa arvoinen, Saarenpää muistelee.

Nuoret aikuiset kehittävät olutkulttuuria uuteen suuntaan

Uutuuksia on ravintoloille hyvin saatavilla, sillä kotimaiset pienpanimot ovat kovassa nosteessa.

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen sanoo, että nykyisestä olutbuumista saa kiittää pienpanimoita. Esimerkiksi pelkästään Oulun seudulla on neljä pienpanimoa. Lehtisen mukaan niistä Sonnisaari ja Maistila tekevät varsin kokeilevia oluita.

– Uutuudet ovat tärkeitä, sillä ne pitävät yllä kiinnostusta tuoteryhmää kohtaan. Myös paikallisuus on tärkeää ja paikallisten panimoiden tuotteisiin luotetaan, Lehtinen sanoo.

Pub Roosterin toistaiseksi kalleimmasta oluesta on jätetty muistoksi tyhjä pullo.Timo Nykyri / Yle

Lehtisen mukaan olutkulttuuri on mennyt Suomessa eteenpäin aimo harppauksin. Hän muistaa kuinka aloittaessaan tehtävässään panimomarkkinoinnissa vuonna 2001 hän pystyi maistamaan kaikki markkinoille tulleet uudet maut. Nykyisin se olisi mahdotonta, sillä tarjontaa on tullut lisää runsaasti.

Lehtinen kiittelee olutkulttuurin kehittämisestä uutta nuorten aikuisten sukupolvea. Heitä voi kiinnostaa juoman määrän sijaan enemmän oluen takana oleva tarina, jakaminen ja maisteleminen.

– He menevät maku edellä ja ovat myös valmiita maksamaan oluista enemmän kuin vanhemmat sukupolvet.

Rauli Alaruikka vahvistaa Lehtisen arvion rahankäytöstä.

– Ei se ole harrastus eikä mikään, jos se ei vie kaikkia rahoja, hän naurahtaa.

Arvostelu on yksi osa nautintoa

Oluiden jakaminen on nykyisin olennainen osa olutharrastusta. Varsinkin hintavampia pulloja voi olla jakamassa useampi juoja. Myös Alaruikka jakaa pullojen sisältöjä mielellään. Hän ostaa oluita paljon myös kaupoista sekä tuo niitä mukanaan ulkomailta.

– Jos löydät jonkun hienon oluen ollessasi yksin, niin eihän se tunnu samalta kuin jos ympärillä on ihmisiä, jotka myöskin ymmärtävät asian päälle ja joiden kanssa jakaa välittömästi oluen makumaailma.

Alaruikalle olut on elämys, jonka hän tahtoo jakaa toisten ihmisien kanssa, kuten mitkä tahansa muutkin elämykset.

Alaruikan mielestä makuasioista voi ja pitääkin kiistellä. Itse hän kertoo olevansa arvostelussaan tiukka.

– Olen antanut vain neljälle tuotteelle täydet viisi pistettä. Mutta niihin oluisiin olen palannut myös jälkikäteen ja juonut niitä useamman kerran.

Oluen maustamisessa vain mielikuvitus on rajana.Timo Nykyri / Yle

Suurin osa Alaruikan olutmaisteluista jää yhteen kertaan. Hän myös arvostelee jokaisen maistamansa oluen sovellukseen. Nyt maistellut oluet eivät yllä Alaruikan listan kärkeen. Korkeimman pistemäärän eli 3,75 saa hapan kurkkuolut.

Saarenpään mukaan hapanoluilla on kuitenkin ystävänsä ja niistä pitävät etenkin sellaiset, jotka eivät välttämättä välitä perinteisestä vaaleasta lagerista. Osa oluista muistuttaa makumaailmaltaan paljon esimerkiksi viiniä tai siideriä, Saarenpää kertoo.

Alaruikalle on tärkeää, että oluesta löytyy makumaailman taustalta perinteinen mallas, vaikka oluen maustamisessa tuntuukin vain taivas olevan rajana.

– Kerran join olutta, joka oli maustettu makean aamiaisen tapaa juustolla, croisantilla, kookoksella ja hillolla. Ne kaikki maut myös löytyivät oluesta.

Erikoisimmaksi maistamakseen olueksi Alaruikka mainitsee muinaisoluen, jonka maustamiseen oli käytetty mehiläisten pesää.

"Mitä enemmän hajua, sen parempi" – nuoren miehen autossa on 300 Wunderbaumia

Tästä on kyse
  • Piippolalainen Topi Ojakoski on harrastanut Wunderbaumeja pienestä pojasta lähtien.
  • Nuorella miehellä on noin 500 hajukuusen kokoelma, joista noin 300 sijaitsee hänen autossaan.
  • Wunderbaumeilla on vankkumaton kannattajakuntansa ja niiden myynti Suomessa kasvaa edelleen.
  • Wunderbaumien kasvava myynti on ristiriidassa yleisen tuoksuttomuustrendin kanssa.

Piippolalainen Topi Ojakoski, 18, on Wunderbaum-harrastaja. Nuoren miehen auton taustapeilistä roikkuu noin 300 Wunderbaum-hajukuusen nippu.

Kaikkiaan hänellä on noin 500 hajustetta eri paikoissa, kuten pyörässä, mopossa, ruohonleikkurissa ja omassa huoneessaan. Autoon hajukuuset siirtyivät kesällä traktorimönkijästä, kun Ojakoski sai ajokortin.

Ojakoskelle tärkeintä Wunderbaumeissa on niiden voimakas tuoksu. Autossa olevien tuoksukuusten haju leijailee myös kulkuneuvon ulkopuolelle.

– Se haisee siltä, että niitä on paljon. Mitä enemmän eri hajuja, sen parempi, Ojakoski sanoo.

Ojakoski tuoksuu hajukuusilta myös itse, sillä voimakas haju tarttuu myös vaatteisiin.

– Minä kävelen edellä ja haju seuraa perässä. En minä sitä itse huomaa, mutta kaverit sanovat.

Ojakoski tietää, että kaikki eivät arvosta hänen harrastustaan. Osalle kavereista voimakas haju saattaa aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, eivätkä he pysty olemaan tämän auton kyydissä pitkään.

Wunderbaumit ovat Topi Ojakosken harrastus ja myös osa imagoa.Paulus Markkula / Yle

Nuori mies itse on tottunut Wunderbaumien hajuun niin hyvin, että vasta avattu hajuste tuoksuu hänen nenäänsä vain hetken aikaa.

Oikeaoppisesti hiljalleen avatun Wunderbaumin tuoksun arvioidaan kestävän kuudesta seitsemään viikkoa, mutta Ojakoski avaa pussin aina kerralla. Silloin tuoksu on voimakkaampi.

Wunderbaum on osa autoilevan amislaisen imagoa

Wunderbaumeja maahantuovan Seab Finlandin toimitusjohtaja Vesa Tuokko sanoo, että tyypillinen hajukuusten suurkuluttaja on ammattikoulutaustainen nuori mies.

– Heille Wunderbaumien käyttö voi olla osa imagoa.

Myös Topi Ojakoski kertoo, että hänet tunnetaan Wunderbaumeistaan. Ojakosken mukaan autossa roikkuvaa hajukuusinippua on myös yritetty ostaa, mutta se ei ole kaupan. Rahaa Ojakoski laskee käyttäneensä Wunderbaumeihin ainakin tuhat euroa.

Vesa Tuokon mukaan Wunderbaumien myynti on yhä kasvussa. Myyntiä kasvattavat erityisesti uutuudet, kuten pullot ja clipsit eli uudella tavalla muotoillut autojen ilmanraikastimet, mutta myös perinteisten hajukuuset käyvät hyvin kaupaksi.

– Uusi markkinoille tuleva tuoksu myy aina edeltäjiä enemmän.

Topi Ojakosken lempituoksu on voimakas vanilja. Se kätkee alleen myös tupakan tuoksun.Paulus Markkula / Yle

Tuokon mukaan myynnin kasvu kertoo siitä, että ilmanraikastimilla on vankkumaton kannattajakuntansa ja suurkuluttajat ostavat niitä yhä enemmän. Uusia tuotteita myös tuodaan markkinoille jatkuvasti.

– Hevijuuseri ostaa kaksi kuusta kuukaudessa, muut 4-6 kuusta vuodessa, Tuokko sanoo.

Ilmanraikastimille etsitään myös uusia käyttäjäkuntia ja siinä on Tuokon mukaan myös onnistuttu. Wunderbaumien käyttäjistä naisia on jo 20-30 prosenttia. Heille on kehitetty uusia parfyymimaisia tuoksuja Ranskassa.

Mutta hajukuuset jakavat myös mielipiteitä. Tuokon mukaan suhtautuminen Wunderbaumeihin on hyvin mustavalkoista.

– Toiset tykkäävät, toiset eivät voi sietää.

Moni ei kestä vahvoja tuoksuja

Allergia-, iho- ja astmaliiton viestintäpalveluiden johtajan Niki Alangon mielestä Wunderbaumien myynnin kasvu kertoo siitä, että ihmisten suhtautuminen voimakkaisiin tuoksuihin vaihtelee hyvin suuresti. Kyse on myös asenteista.

Liiton viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista on herkkiä voimakkaille tuoksuille, ja voimakkaasti tuoksuherkkiä suomalaisia on puoli miljoonaa.

Uusi markkinoille tuleva tuoksu myy aina edeltäjiä enemmän. Vesa Tuokko

Alangon mukaan julkisissa paikoissa tuoksuttomuus otetaan huomioon yhä paremmin, mutta yksittäiset ihmiset voisivat miettiä omaa tuoksukuormaansa enemmän.

Ilmanraikastimet Alanko rinnastaa tilatuoksuihin, joiden käyttöä julkisissa tiloissa tulisi välttää, sillä ne altistavat samalla tavalla kuin parfyymit ja partavedet.

– Meidän näkökulmasta ne ovat turhakkeita, ja niiden käyttökulttuuri on tullut ulkomailta.

Vaniljan tuoksu peittää alleen kaiken muun

Vesa Tuokko on seurannut hajuttomuuden ympärillä käytävää keskustelua mielenkiinnolla. Tuoksuttomuudesta alettiin puhua yleisemmin 4-5 vuotta sitten, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut myyntiin Tuokon mukaan mitään vaikutusta.

Myös Topi Ojakoski on joutunut miettimään Wunderbaumien käyttöä, sillä hänen tyttöystävänsä on herkkä tuoksuille. Hän ei pysty oleskelemaan hajukuusinipun kanssa samassa tilassa pitkään.

– Sitä sitten yritetään välttää, Topi Ojakoski sanoo.

Topi Ojakoski tietää, että kaikille voimakkaat tuoksut eivät sovi, mutta mies itse on tottunut niihin.Paulus Markkula / Yle

Ojakoskelle Wunderbaumit ovat kuitenkin olennainen osa elämää.

Hänen kiinnostuksensa Wunderbaumeja kohtaan heräsi jo pikkupoikana, kun hän huomasi hajukuusen pappansa traktorissa. Ensimmäisen oman hajusteen hän osti ala-asteikäisenä.

Nykyisin Ojakoskella ei ole olemassa paikkaa, johon tuoksukuusta ei voisi käyttää. Tuoksuja kun voi valita sopivaksi kuhunkin tilaan.

– Sisälle voi valita jonkun vähän sievemmän tuoksun, vaniljaa ei kehtaa laittaa, sillä se on niin voimakas, että se tarttuisi liinavaatteisiinkin. Mutta vanilja on hyvä sellaisessa tilassa, jossa tupakoidaan, silloin se haju vain paranee.

Puoli seitsemän -ohjelman jakso Wunderbaumeista löytyy täältä.

Ihmisroskaksi vähäosaisia kutsunut kaupunginvaltuutettu saa jatkaa valtuustossa puolueensa riveissä

Riikka Moilanen voi jatkaa keskustan valtuustoryhmässä Oulussa.

Keskustan Oulun valtuustoryhmä ei näe huomautettavaa eikä moitittavaa valtuutettu Riikka Moilasen viime viikon valtuuston ihmisroska-puheessa.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Kolmonen kertoo Ylelle, että ryhmän kokous järjestettiin pikaviestipalvelu WhatsApissa.

– Ryhmän yksimielinen kanta on, että Moilanen pyysi puheitaan anteeksi eikä asiasta tule näin ollen seuraamuksia.

Kolmonen lisäsi, että hän on henkilökohtaisesti ollut yhteydessä myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilään. Puolueen kanta on, että koska Moilanen on pyytänyt puheitaan anteeksi, asia on näin ollen käsitelty.

Lue myös:

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Päihdeongelmainen nainen vastaa valtuutetulle, joka kutsui häntä ihmisroskaksi: "Sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla"

Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja joutui lopettamaan "ihmisroska"-kommenttiensa takia

Korjattu otsikkoa 19.9.2018 kello 17.09. Otsikossa luki aiemmin, että kaupunginvaltuutettu saa jatkaa Oulun kaupunginvaltuustossa. Korjattu, että kaupunginvaltuutettu saa jatkaa valtuustossa puolueensa riveissä.

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Tästä on kyse
  • Oululaisen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen ihmisroska-kommenteista on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä ja yksi rikosilmoitus. Poliisi ei vielä ole tehnyt päätöstä esitutkinnan aloittamisesta.
  • Rikosilmoituksen Kalevasta tehnyt oululainen koditon Markku Korhonen, jonka kuva oli Kalevan jutussa, joka käsitteli Moilasen ihmisroska-kommenttia. Kuva oli otettu Korhosesta takaapäin, mutta hän tunnisti itsensä kuvasta.
  • Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ja kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen eivät halunneet kommentoida asiaa Ylelle.

Oululaisen keskustan kaupunginvaltuutetun Riikka Moilasen ihmisroska-puheesta on tehty kaksi tutkintapyyntöä poliisille.

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että toisessa tutkintapyynnössä Moilasta epäillään kunnianloukkauksesta ja toisessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Molemmat tutkintapyyntöjen tekijöistä asuvat Kiiskisen mukaan muualla kuin Oulussa.

Lisäksi ihmisroska-kohuun liittyen on kirjattu myös yksi rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. Ilmoituksen poliisille on tehnyt oululainen koditon Markku Korhonen, josta Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina.

Rikosylikomisario Kiiskinen kertoo Ylelle, että rikosilmoitus koskee sanomalehti Kalevassa julkaistua kuvaa, jossa Korhonen istuu penkillä. Kuva on otettu niin, että mies on selkä kameraan päin. Kuvan kuvatekstissä lukee: "Näkymä kauppakeskus Valkean edustalta Oulusta tiistai-iltana."

Kalevan juttu, jossa kuva oli, käsitteli Riikka Moilasen viime viikon valtuustopuheesta noussutta kohua. Puheessaan Moilanen kuvaili asunnottomia päihdeongelmaisia ihmisroskaksi. Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin silloin yleisesti Oulun ydinkeskustan siivoamisesta.

– Poliisi on kirjannut sekä Markku Korhosen tekemän rikosilmoituksen että nämä kaksi muuta tutkintapyyntöä ylös. Vielä emme ole kuitenkaan tehneet päätöstä siitä, aloitetaanko näistä esitutkintaa. Päätös pyritään tekemään pian, Markus Kiiskinen sanoo.

Kaleva ei kommentoi, eikä myöskään Moilanen

Yle tapasi Markku Korhosen Oulun keskustassa tiistaina. Koditon mies istahtaa kauppakeskus Valkean edustalla olevalle penkille ja alkaa kertoa syytä tekemälleen rikosilmoitukselle Kalevan lehtijutun kuvituskuvasta.

– Mielestäni se oli kunnianloukkaus minua kohtaan.

Korhosen mukaan monet hänen tuttavistaan tulivat lehden julkaisupäivänä kertomaan, että miehen kuva on Kalevassa.

– Kävin itse katsomassa lehteä ja huomasin, että minähän siinä olen. Se alkoi ahdistaa. En pystynyt keskittymään mihinkään, oli niin paha olo, mies sanoo.

Korhonen kertoo asuvansa sillan alla jätesäkissä, koska on "ihmisroska".Mari Jäntti / Yle

Yle tavoitti puhelimitse Kalevan vastaavan päätoimittajan Kyösti Karvosen, mutta Karvonen ei halunnut kommentoida lehdessä julkaistusta kuvasta tehtyä rikosilmoitusta.

Myöskään kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen ei halunnut antaa Ylelle haastattelua. Moilanen ei ollut tietoinen hänestä poliisille tehdyistä tutkintapyynnöistä, eikä hän omien sanojensa mukaan "halua muutenkaan enää käsitellä tekemäänsä virhettä julkisuudessa."

– Minulle on tullut valtava määrä viestejä, ja osa niistä on ollut aika pahoja. Muun muassa kuolemaani on toivottu. En ole lukenut vielä kaikkia viestejä itseä suojellakseni, mutta en ole myöskään niitä poistanut. Ehkä palaan niihin myöhemmin, Moilanen kertoo.

"Miksei hän tule pyytämään meiltä anteeksi?"

Markku Korhonen kertoo, että ennen asunnottomaksi joutumistaan hän toimi yrittäjänä. Yritystoiminta loppui vuonna 2012, kun hän paloi loppuun.

– Pyöritin ikääntyvien päivätoimintaa, ja meillä oli myös asuntola seurakunnan avustamana. Asuntolassa oli asunnottomia ja alkoholisteja. Minulle tuli burnout, kun asuin siellä asuntolassa ja olin ympäri vuorokauden töissä.

Sitten Korhonen alkoi itse juoda. Kolme vuotta yritystoiminnan loppumisen jälkeen mies menetti asuntonsa.

– Asun tällä hetkellä sillan alla, jätesäkissä, sillä minä olen ihmisroska.

– Asun pihalla myös talvisaikaan. Minulla oli viime talvena tosi hyvä teltta. Se oli vuorattu styroksilla, ja siinä oli päällä pressu ja lunta. Se oli kyllä lämmin, mutta olihan sinne aina vaivalloista mennä.

Korhonen toivoo, että Riikka Moilanen pyytäisi häneltä ja muilta alkoholisteilta ihmisroska-kommenttiaan anteeksi.Mari Jäntti / Yle

Korhonen on hakenut asuntoa kolme vuotta tuloksetta. Hän ajattelee, ettei ole saanut asuntoa, koska hänellä on alkoholiongelma ja luottohäiriömerkintä. Mies haluaisi lopettaa juomisen, mutta se on hänen mukaansa hankalaa, kun ei ole asuntoa.

Jotta kadulla jaksaa olla, pitää turruttaa itsensä viinalla.

– Olen yrittänyt lopettaa, mutta se on tyssännyt siihen, kun tutut tulevat vastaan viinapullo kourassa. Olin Järvenpäässäkin kaksi kuukautta kuntoutuksessa ja hyvä meni, mutta sitten taas ratkesin.

Päivisin Korhonen kuluttaa aikaa Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen edustalla omien sanojensa mukaan "muiden alan ihmisten" kanssa. Korhonen kokee alentavaksi sen, että heidän ajatellaan olevan häiriöksi ja alueen roskittajia.

– Täällä ei ole nytkään roskan roskaa. Kyllä me osaamme siivota jälkemme, Korhonen toteaa.

Julkisilla paikoilla saa kuvata – tietyillä pelisäännöillä

Yle kysyi Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaarelta mielipidettä siihen, onko rikosilmoituksen tekemiselle Kalevan kuvasta oikeudellisia perusteita. Korpisaari ei halunnut ottaa kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Korhonen kertoo, että hän saapuu kauppakeskus Valkean edustalle joka päivä aamu kuudelta. "Seitsemältä menemme ostamaan ykkösolutta ja yhdeksältä viinakauppaan. Sitten hävitään, mihin hävitään ja yleensä tullaan tänne kuitenkin jossain vaiheessa takaisin", Korhonen kertoo.Mari Jäntti / Yle

Korpisaari muistuttaa, että julkisilla paikoilla saa kuvata. Korpisaaren mukaan tiedotusvälineiden toimitusten on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kuvan julkaiseminen loukkaa kuvattavan yksityiselämää.

– Kuvan julkaiseminen on oikeuskäytännössä toteuttanut kunnianloukkauksen, jos vaikka rikosuutisoinnin yhteydessä on julkaistu väärän henkilön kuva ja siten vihjattu tämän syyllistyneen rikokseen, professori antaa esimerkin.

Juuri kunnianloukkauksena rangaistaan Päivi Korpisaaren mukaan paitsi valheellisen tiedon levittäminen, myös muunlainen halventaminen. Edellytyksenä on kuitenkin se, että teko on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

– Kunnianloukkaus edellyttää, että loukattu henkilö on loukkauksesta tunnistettavissa. Tunnistettavuus arvioidaan kokonaisuutena yleisen elämänkokemuksen sekä tapauskohtaisten tietojen ja olosuhteiden perusteella, Korpisaari linjaa.

Asun tällä hetkellä sillan alla, jätesäkissä, sillä minä olen ihmisroska. Markku Korhonen

Markku Korhonen ei ole tehnyt Moilasen ihmisroska-kommentista rikosilmoitusta. Hän kuitenkin ihmettelee sitä, miksi Moilanen pyysi kommenttiaan anteeksi kaupunginvaltuustolta eikä heiltä.

– Miksei hän tule pyytämään meiltä anteeksi?

Korhonen aikoo odottaa, että Moilanen tulee vielä esittämään hänelle ja muille kodittomille henkilökohtaisen anteeksipyynnön.

– Täällä Valkean edessä minä olen, aamukuudesta iltakymmeneen, mies päättää.

Lue lisää:

Päihdeongelmainen nainen vastaa valtuutetulle, joka kutsui häntä ihmisroskaksi: "Sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla

Terapeutin vastaanotolla masentunut nuori pelaa puhelimella ja hoksaa ongelmansa – Mobiilipelissä nuori voi ratkaista ahdistavat tilanteet etukäteen

Tästä on kyse
  • Kajaanin ammattikorkeakoulussa on kehitetty uusi mobiilipeli tukemaan nuorten mielenterveyttä ja elämänhallintataitoja.
  • Pelin on tarkoitus toimia keskustelunavaajana nuorten ja nuorten parissa työskentelevien välillä.
  • Mielenterveydenhäiriöt ovat nuorten merkittävin terveysongelma. Nuoret uskoutuvat ongelmistaan esimerkiksi tubettajille.
  • Pelin ensimmäisen version testiryhmissä on nuoria Kajaanista, Sotkamosta ja Oulusta. Pelin on tarkoitus olla valtakunnallisesti pelattavissa ensi vuoden loppuun mennessä.

Kaikki puhuvat koulun tutustumisbileistä. Miska miettii, uskaltaako hän lähteä. Häntä ujostuttaa, koska sosiaaliset tilanteet tuntuvat ahdistavilta. Toisaalta bileissä voisi tutustua uusiin ihmisiin.

Tabletin ruudulle ilmestyy kolme vaihtoehtoa: Miska voi kysyä bileistä lisää luokkatovereilta, pysytellä hiljaa tai etsiä lisätietoa somesta.

– Minulle ujona ihmisenä omin vaihtoehto olisi pysytellä hiljaa. Pelissä voin katsoa, miten käy, jos uskaltaisin kysyä lisää, kertoo Elämäni peli -pelinkehitystiimin tuottaja Nanne Leskinen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Leskisen valinnan seurauksena Miska saa kutsun bileisiin.

Peli syntyi nuorisopsykiatrian tarpeesta

Kajaanin ammattikorkeakoulussa kehitetty mobiilipeli tukee nuorten mielenterveyttä ja elämänhallintataitoja. Pelin idea tuli Kainuun keskussairaalan nuorisopsykiatrian tarpeesta löytää uusia menetelmiä, joilla tavoitetaan nuori hänen oman maailmansa kautta.

– Lähes kaikilla nuorilla on taskussaan älypuhelin. Mobiilipeli tavoittaa nuoret hyvin, koska muita välineitä ei tarvitse. Peli ladataan ja heti pääsee pelaamaan, DIMMI-hankkeen projektipäällikkö Tanja Korhonen kertoo.

Sinä voit aina puhua siitä, jos sinulla on huono olla. Joona Hellman

Pelissä on neljä hahmoa, jotka pohjautuvat nuorilta kerättyihin tarinoihin. Jokaisella hahmolla on kahdeksan tarinaa, joiden etenemiseen pelaaja voi vaikuttaa.

Elämäni peli on Visual novel -genren peli, eli käytännössä se on audiovisuaalinen kirja. Hahmot liikkuvat ja dialogit näkyvät ruudulla.

– Sitä voi lukea ja pelissä voi edetä omaa tahtia. Kirjoihin verrattuna pelaaja saa itse vallan valita, miten toimii erilaisissa tilanteissa, Nanne Leskinen kuvailee.

Tubettaja Joona Hellman kertoo, että hän saa paljon viestejä seuraajiltaan. Osa viesteistä on kannustavia kommentteja, mutta myös koskettavia avautumisia.Elisa Kinnunen / Yle

Tarinat kertovat nuorten arkisista elämänvalinnoista koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Pelaaja voi pohtia, hoitaako kotityöt ennemmin kuin viettää aikaa kavereiden kanssa, koska lupaukset ovat menneet ristiin. Lähteekö kotoa ulos, vai jääkö hän mieluummin neljän seinän sisälle.

– Pelin vakavuusaste vaihtelee paljon. Hahmot ovat eri-ikäisiä nuoria, jotka ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Joidenkin ongelmat ovat arkisempia, toiset kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa. Ilmassa on sosiaalista ahdistusta ja masennusta, Leskinen kertoo.

Nuoret uskoutuvat tubettajalle

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet alle 18-vuotiaiden merkittävimmäksi terveysongelmaksi Suomessa. Yleisimpiä ongelmia ovat mielialan lasku ja masennus.

Vaikka nuorten lähetteet mielenterveyshoitoon ovat lisääntyneet koko maassa, tutkimusten mukaan nuoret eivät voi merkittävästi aiempaa huonommin. Nykyisin mielialaoireita tunnistetaan helpommin, ja myös mielenterveysongelmiin liittynyt häpeä on vähentynyt.

Mobiilipeli tavoittaa nuoret hyvin. He ovat tottuneet pelaamaan ja käyttämään älylaitteita.Elisa Kinnunen / Yle

Nuoret uskaltavat puhua ongelmistaan. Tämän on huomannut myös tubettaja Joona Hellman. Hän puhuu videoillaan nuorille tärkeistä asioista kuten yksinäisyydestä. Hellmanilla on kanavallaan yli 90 000 seuraajaa.

– Näistä asioista ei voi koskaan puhua liikaa. On hyvä, että nuoret pystyvät samaistumaan tubettajiin. He saavat vertaistukea ja ymmärtävät, etteivät ole asioiden kanssa yksin, Hellman sanoo.

Peli ei itsessään osoita nuorelle ongelmaa, vaan hänen on havaittava se itse. Tanja Korhonen

Hellman saa nuorilta paljon palautetta. Viestit ovat kannustavia kommentteja, mutta myös raakoja ja koskettavia avautumisia. Varsinkin #joonajeesaa -videot (Youtube) saavat aikaan lumivyöryn, kun nuoret haluavat uskoutua Hellmanille.

– Ihmiset kertovat, että heitä masentaa ja ahdistaa. En tiedä, onko masentuneiden nuorien määrä vuosien varrella kasvanut, mutta siitä puhutaan nyt paljon enemmän.

– Ehkä kaikkia ei masenna paljon, mutta he heittävät lauseen nyt ulos, koska muutkin sanovat niin. Toisaalta on hyvä, jos he saavat rohkeutta sanoa, että on huono olla, Hellman jatkaa.

23-vuotias salolainen pyrkii vastaamaan seuraajiensa viesteihin, mutta korostaa, ettei hänellä ole alalle koulutusta.

– Jos jollakin on oikeasti tosi paha olla, voin vain kehottaa puhumaan ammattilaiselle. Jos oikeasti tarvitsee apua, pitää suunnata sellaisen luo, jonka kanssa on fyysisessä kontaktissa, Hellman sanoo.

Peli ei osoita ongelmaa, vaan avaa keskustelun

Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu testaavat Elämäni pelin ensimmäistä versiota syksyn aikana nuorten kanssa. Pilottiryhmät toimivat Kajaanissa, Sotkamossa ja Oulussa. Samalla nuorten parissa työskenteleviä koulutetaan käyttämään peliä työvälineenä.

Peliä voi pelata esimerkiksi kuraattorin tai terapeutin tapaamista odottaessa tai nuoriso-ohjaajan kanssa nuorisotiloissa.

– Peli ei itsessään osoita nuorelle ongelmaa, vaan hänen on havaittava se itse. Hän huomaa ongelman itsessään tai pystyy samaistumaan hahmoon, jolloin pelistä tulee keskusteluväline esimerkiksi nuorisotyöntekijän kanssa, projektipäällikkö Tanja Korhonen Kajaanin ammattikorkeakoulusta kertoo.

Tuottaja Nanne Leskisen mukaan Elämäni pelin lopullista versiota voi pelata koko maassa ensi vuoden loppuun mennessä.Elisa Kinnunen / Yle

Peliä kehitetään edelleen nuorilta saatujen kokemusten pohjalta. Valtakunnallisesti sen on tarkoitus olla pelattavissa ensi vuoden loppuun mennessä. Silloin pelin tarinat voivat pureutua vielä syvemmälle nuorten ongelmiin.

– Nyt olemme enemmän arkisissa asioissa, emmekä käsittele vakavia ongelmia kuten traumaa tai erilaisia oireyhtymiä. Toivottavasti saamme testauksissa nuorilta tietoa, jonka avulla voidaan tukea vielä paremmin mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria, Leskinen kertoo.

Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

Tästä on kyse
  • Satamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.
  • Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.
  • Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

Satamien kilpailu kiihtyy

Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

Väylillle isompia aluksia

Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

– Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

– Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

– Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

.

Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

– Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

Kilpailu leviää myös rajojen yli

Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

– Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

– Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

– Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

Ei vielä pudotuspeliä

Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

– Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

HIFK

Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

Leo Bensky

Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

Gustaf Björnberg

Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

Alexander Lindholm

Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

Kaj Swanljung

Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

Harri Tuohimaa

Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

HPK

Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Antti Toivanen

Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

Jyrki Louhi

Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

Mika Koskinen

Länsi-Auton aluejohtaja.

Mika Uutela

Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

Tapio Vekka

Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Ilves

Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Risto Jalo

Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

Timur Kärki

Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

Esa Ranta-aho

Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

Markku Pekkola

Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

Mikkelin Jukurit

Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

Jukka Ahokas

Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

Reijo Björkman

On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

Jyrki Larvanto

Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

Kai Simola

Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

Heikki Viitikko

Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

JYP

Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Aku Vallenius

Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

Pekka Harvia

Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

Heimo Viinanen

On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

Sari Rito

Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

Anssi Lyytinen

Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

Esa Polas

Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

Kalpa

Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Toni Saksman

Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

Kyösti Karhunen

Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

Mikko Kuparinen

Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

Markus Pohjonen

Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

Jarmo Vidgrén

Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

KOOKOO

Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

Heikki Hietala

Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

Jouni Mankki

Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

Pulla Peltola

Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

Pahto Ruohtula

KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

Mika Turkki

Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

Oulun Kärpät

Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Petri Harju

Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

Jari Pirinen

RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Arto Yli-Martimo

Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Rauman Lukko

Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Timo Rajala

Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

Rami Aarikka

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

Veli-Matti Lanne

Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

Mika Marttila

Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Janne Mokka

Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

Esa Tommila

Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

Lahden Pelicans

Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

Pasi Nurminen

Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

Tommi Kurkaa

Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

Juho Ruoti

Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

Simo Santapukki

Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

SaiPa

Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

Jussi Okko

Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

Kari Koskimies

Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

Kimmo Lecklin

Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

Ville Suni

Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

Timo Tikkinen

Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

Teemu Toiviainen

Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

Vaasan Sport

Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

Liikevaihto 4,5 miljoonaa

Toimitusjohtaja Tomas Kurten

Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

Ismo Aukee

Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

Tommie Jern

Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

Martti Ehrnrooth

Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

Kjell Jonas Hemming

JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

Ari-Pekka Soini

Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Tappara

Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

Sirkka Hagman

Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

Jouni Oja

Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

Ronald Grönlund

Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

Pasi Näkki

Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

Ari Penttilä

Matkapoikien toimitusjohtaja.

Antti Peltonen

Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

Tommy Westerberg

Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

TPS

Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

Ilkka Paananen

Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

Mikko Kodisoja

Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

Porin Ässät

Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

Juha Hakanpää

Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

Janne Ojanen

Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

Jali Prihti

Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

Kimmo Suominen

Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

Jaakko Virtanen

Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

Lue lisää:

Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

Kärsämäki antoi seksuaalista häirintää kouluruokaan verranneelle rehtorille kenkää – koulu ei halua leimaantua kohun vuoksi

Tästä on kyse
  • Frosteruksen koulun rehtori Tuomo Pesosen virkasuhde purettiin kunnanhallituksen päätöksellä.
  • Rehtori oli hyllytettynä viime viikosta lähtien hänen kommentoituaan Ylen MOT:lle seksuaalista häirintää asiattomasti.
  • Virkasuhteen purkamisen taustalla vaikuttivat myös aikaisemmin saadut varoitukset epäasiallisesta käytöksestä.
  • Frosteruksen koulun henkilökunta on kokenut, että koko koulua on syyllistetty liian vähäisestä puuttumisesta. Kunnanjohtajan ja apulaisrehtorin mukaan koululla on toimittu oikein häirinnän kitkemiseksi.

Kärsämäkisen Frosteruksen koulun rehtorin virkasuhde on purettu. Asiasta päätti Kärsämäen kunnanhallitus kokouksessaan maanantaina. Päätös oli yksimielinen.

Rehtori Tuomo Pesonen oli hyllytettynä tehtävästään viime keskiviikosta lähtien. Taustalla olivat rehtorin Ylen MOT:lle antamat lausunnot, joissa hän kommentoi kouluissa esiintyvää seksuaalista häirintää sopimattomalla tavalla:

Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on, Pesonen kommentoi MOT:lle.

Kunnan mukaan syynä virkasuhteen purkamiselle syynä ovat MOT:lle annettujen lausuntojen lisäksi myös pitkään jatkunut rehtorille sopimaton käytös, kunnanhallitus perustelee ratkaisuaan.

Tuomo Pesonen kertoo, että on pettynyt päätökseen ja harkitsee asian riitauttamista. Pesonen ei ole samaa mieltä kunnanhallituksen päätöksen kanssa.

– Virkasuhteen purkamisen edellytykset eivät mielestäni täyty. Ei ole tapahtunut rikosta tai laiminlyöntiä.

Näin rehtori Tuomo Pesonen kommentoi Yle MOT:lle

– Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on, rehtori kommentoi Ylen MOT:lle.

– Sitten tietenkin, kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa. Onhan sitä kaikennäköistä porsastelijaa baarimaailmassakin.

Koululla masentuneet tunnelmat

Yle kävi vierailemassa Frosteruksen koululla ennen päätöstä rehtorin virkasuhteen purkamista. Tunnelmat koululla ovat olleet raskaat.

– Kyllähän tämä on meitä masentanut ja porukka on ollut alamaissa, rehtorin tehtäviä hoitava apulaisrehtori Juha Korkiakoski kertoo.

Suurin syy alakuloon on se, että ainakin osa henkilökunnasta kokee, että koko koulua on syyllistetty tapahtuneesta.

– Uutisoinnista ja osittain kunnanjohdon kommenteista on välittynyt kuva, ettei koululla puututtaisi seksuaaliseen häirintään. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.

Korkiakosken mukaan koululla on puututtu aina esiin tulleisiin tapauksiin. Puuttumista lisättiin keväällä, kun THL:n kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin.

– Oppilashuoltotyöryhmään kuuluneet kuraattori ja opinto-ohjaaja ovat tehneet töitä sen eteen, että oppilailla olisi matala kynnys puhua aikuisille. Poliisi ja kouluterveyslääkäri ovat käyneet puhumassa aiheesta. Koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin keväällä ja teimme samalla tarkemman kyselyn 6.-9. -luokkalaisille.

Niissä selvitettiin tarkemmin, millaisia tapauksia seksuaalisen häirinnän taustalla on ollut.

– Tulosten mukaan ainakin osa tapauksista on ollut sellaisia, jotka on selvitetty kavereiden kesken.

Apulaisrehtori Juha Korkiakosken mukaan tunnelmat opettajanhuonessa ovat olleet hyvin apeat viime viikosta lähtien.Paulus Markkula / Yle

Korkiakoski ei halua kommentoida Pesosen kommentteja tarkemmin.

– Hän on antanut omat kommenttinsa emmekä puutu niihin. Me keskitymme siihen, että täällä olisi kaikilla turvallinen kouluympäristö.

Osa oppilaista kokenut häirintää

THL:n viime vuonna tekemässä kouluterveyskyselyssä Frosteruksen koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset raportoivat kokeneensa maan keskiarvoa enemmän seksuaalista häirintää koulussa. Kyselyyn vastasi Frosteruksen koulun 8.-9. -luokkalaisista noin 70 oppilasta neljältä eri luokalta.

Yle kysyi kahdelta etukäteen koulun kautta haastatteluun pyydetyltä Frosteruksen koulun oppilaalta tunnelmia kohun keskeltä.

Yhdeksäsluokkalainen Päivi Hannula kokee, että koululla on matala kynnys keskustella ongelmista aikuisten kanssa.

– Koulukuraattorille voi mennä puhumaan asioista, jotka mietityttävät. Mielestäni täällä puhutaan avoimesti asioista aikuisten kanssa.

Hannula kertoo, että koululla törmää seksuaaliseen häirintään toisinaan.

– Kyllähän sitä kouluissa tapahtuu, mutta ei se mikään joka viikkoinen juttu ole.

Sampo Madetoja ja Päivi Hannula tietävät, miten toimia seksuaalista häirintää kohdatessaan.Paulus Markkula / Yle

Yhdeksäsluokkalainen Sampo Madetoja ei itse ole törmännyt häirintään. Hän kertoo tietävänsä, miten toimia häirintätilanteessa.

– Heti opettajalle tai aikuiselle tieto. Asia pitää saada heti kuriin, ei sellaista saa olla.

Taustalla myös aiemmat varoitukset

Kunnanjohtaja Esa Jussila kommentoi Ylelle ennen Pesosen virkasuhteen purkamista, että kuntajohto halusi selkeästi irtisanoutua Pesosen asenteesta.

– Haluamme että vanhemmat voivat luottavaisin mieliin laittaa lapsensa kouluun. Minkäänlaista häirintää tai kiusaamista emme hyväksy.

Jussilan mukaan suurin ongelma olivat Pesosen kommentit, joiden tulkittiin vähättelevän seksuaalista häirintää.

– Näistä rehtorin kommenteista on tehty sellainen tulkinta, että seksuaalista häirintää pitäisi ikään kuin hiukan hyväksyä. Näistä lausunnoista oli helppo sanoutua irti.

Virkasuhteen purkamispäätökseen vaikuttivat osaltaan myös Tuomo Pesosen aikaisemmin saadut varoitukset.

– On annettu suullisia ja kirjallisia varoituksia. Ratkaisussa arvioitiin kokonaiskuvaa, ei pelkästään kyseistä tapausta, Jussila kertoo.

Pesoselle on kunnanhallituksen kokouksen esityslistan mukaan annettu useita varoituksia ja huomautuksia koko virkauran ajan 2007 vuodesta lähtien.

Kunnanjohtaja Esa Jussilan mukaan Frosteruksen koululla on toimittu asianmukaisesti häirinnän kitkemiseksi. Rehtorin asenne ja kommentit olivat kuitenkin kuntajohdolle liikaa.Paulus Markkula / Yle

Esityslistan mukaan epäasialliseen käytökseen on liittynyt huutamista, kiroilemista ja halventavaa puhetta henkilökunnalle ja oppilaiden kuullen.

Jussila korostaa, että Frosteruksen koulussa on toimittu asianmukaisesti häirinnän kitkemiseksi.

– Koulun tilanne vaikuttaa sinänsä hyvältä. Kiusaamis- ja häirintäkysymykset ovat olleet esillä jo ennen tätä kouluterveyskyselyn julkaisuakin. Siellä on tehty hyvää työtä koulukuraattorin, opinto-ohjaajan ja eri sidosryhmien kanssa.

"Surullinen tilanne"

Yle haastatteli myös rehtori Tuomo Pesosta ennen virkasuhteen purkua. Pesonen kertoi, että hänen mielestään tapauksessa on tartuttu liikaa yksittäisiin sanavalintoihin.

– On tämä surullinen tilanne. Yksittäisiin sanoihin on tartuttu eikä itse asiaan olla puututtu.

Pesonen harmittelee, että tapauksen myötä nousee esiin myös menneisyys.

– Kun ison koulun rehtorina joskus joutuu asioihin puuttumaan vähän kovemmin, niin on näitä mielensäpahoittajia. Nykyisin reklamaatioherkkyys on hyvin pieni.

– Hyvä meininki meillä täällä on ollut resursseihin nähden ja nyt tavallaan laitetaan tapetille yhdestä asiasta. En sano, että tämä oli hyvin tehty minun osaltani mutta vähän kohtuuttomalta tuntuu, että nyt laitetaan liikkuva laiva upoksiin.

Pesosen mukaan koulun henkilökunta on suhtautunut tilanteeseen ymmärtäväisesti ja hän on edelleen väleissä entisiin työtovereihinsa.

– Pettynyt olen siihen, jos tämä on se muisto, mikä meikäläisestä jää.

Frosteruksen koulun rehtorin virka julistetaan haettavaksi välittömästi. Viran täyttämiseen asti rehtorin tehtäviä hoitaa apulaisrehtori Juha Korkiakoski.

– Koulun arki jatkuu täällä mahdollisimman normaalisti, Korkiakoskikertoo.

Kerromme kohta lisää.

Lue lisää:

Kärsämäen kunnanjohtaja huolissaan rehtorin asenteesta, rehtorin mukaan kunnanjohto ei ymmärrä koulujen arkea

Pori Jazzeilta pikapotkut saanut Aki Ruotsala ja muut somekohussa ryvetetyt kertovat, miltä tuntuu myrskyn silmässä

Tällä viikolla mediaa on kuohuttanut tapaus, missä Oulun Pihlajalinnan toimitusjohtaja sai potkut lausuntonsa vuoksi.

Oulun keskustan kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen ihmisroska-kommentti valtuuston kokouksessa johti irtisanomiseen heti seuraavana päivänä.

Yritysten kriiseihin reagoinnista on tullut todella nopeaa. Onko somekohua seuraavista pikapotkuista jo itsessään tulossa mainehaitta yrityksille?

– Siihen viittaavia reaktioita on selkeästi näkyvissä, pohtii viestintäasiantuntija ja viestintätoimisto Groundin toimitusjohtaja Anna Sorainen.

Nopeus voi silti olla yksityiselle yritykselle edullisin tapa hoitaa tilanne, Sorainen muistuttaa.

– Siinä on arvioitava päätöksen vaikutuksia yrityksen liiketoiminnalle. Tämä on julmaa, mutta turha sitä on kaunistella.

Julkisuushaitan käsittely riippuu Soraisen mukaan paljon siitä, millaisessa organisaatiossa kohun kohteena oleva henkilö työskentelee, politiikassa, yksityisellä vai julkisella sektorilla.

Yksityisellä puolella tuomio tulee hyvin nopeasti, kun taas politiikassa kohun seuraukset mitataan hitaimmin.

Aki Ruotsala sai kenkää Jazzeilta kuudessa tunnissa

Somekohu aiheutti pikapotkut myös kesäkuussa Pori Jazzien toimitusjohtajaksi vain muutama päivää aikasemmin valitulle Aki Ruotsalalle.

Ruotsala ennätti nauttia nimityksestään alle viikon.

Kohu syntyi, kun Satakunnan Kansa uutisoi Ruotsalaan liitetyistä homonäkemyksistä.

Kuusi tuntia myöhemmin Ruotsalan nimitys oli peruttu.

– Toimin siinä vähän kuin jossain onnettomuuspaikalla. Kasvoille tuli taisteluilme, eikä tunteille ollut sijaa, Ruotsala muistelee tunnelmia kohun aikana.

Tunteiden läpi käynti alkoi vasta parin viikon jälkeen, silloin iski lamaannus.

– Ajattelin, että tämä seuraa minua loppuelämän. Varmaan kahdella ja puolella miljoonalla ihmisellä on musta jonkinlainen mielipide pelkästään tämän takia.

Joel Rantanen

Nyt Ruotsala hakee töitä. Hän kokee kriisistä olleen myös hyötyä.

– Huomasin, että näköjään pää pysyy aika kylmänä tämmösessä tilanteessa. Se on hirvittävän arvokas tieto oman itsesi kannalta.

Kohun taustalla olevaa, vuonna 2011 KD nuorten julkaisemaa tiedotetta (tiedoston sivulla neljä), jonka laatimisessa Ruotsala oli mukana, hän ei kadu.

– Pystyn varmasti allekirjoittamaan kaiken siinä vielä tänä päivänäkin.

Fatim Diarra saa yhä vihapostia

Politiikassa kriisiin reagoidaan Anna Soraisen mukaan yrityksiä hitaammin, koska poliitikon kriisin jälkeinen kannatus mitataan vasta vaaleissa.

– Aikajänne on huomattavasti pidempi ja pelikenttä on aivan erilainen kuin yrityksissä.

Lähes vuosi sitten kohun silmään Facebookissa tehdystä insestivitsistä päätynyt Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra sai tilanteeseen tukea oman puolueensa muilta naisedustajilta.

Nyt Diarra kokee jo turtuneensa vihaiseen kommentointiin.

– Enää ei järkytä saada viestiä, missä sanotaan neekerihuoraksi. Mutta silloin kohun aikana se viestien määrä ahdisti. Mietin, että vihaako oikeasti näin moni ihminen minua.

Fatim Diarra.Vihreät

Kun kohu syttyi, Diarra oli vasta hiljattain aloittanut kaupunginvaltuutettuna. Oppi meni perille.

– Tässä asemassa sanat ei ole vain omia, vaan vaikuttaa kaikkiin asioihin, mitä ajan ja ihmisiin, joita edustan, Diarra sanoo.

Kohusta Diarra on oppinut myös kunnioittavaa suhtautumista muihin puolueisiin.

– Jokaisen sauna palaa vuorollaan ja jokaisessa puolueessa on ihmisiä, jotka tekee virheitä. En lähtisi enää piehtaroimaan muiden puolueiden kriiseissä.

Kärsämäen rehtori pitää kohua työtapaturmana

Kuluvalla viikolla some kuohui toisenkin kerran. Kärsämäen Frosteruksen koulun rehtorin Tuomo Pesonen kommentoi koulussaan esiintyvää seksuaalista häirintää Ylen MOT-toimitukselle näin:

– Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on.

Ja näin:

– Sitten tietenkin, kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa.

Rehtori poistettiin välittömästi tehtävistään. Mahdollisesta irtisanomisesta päätetään ensi maanantaina.

Kärsämäen kunnanjohtaja on kertonut lausunnoissaan, ettei Pesosen hyllyttämisessä ole kyse ainoastaan tämän viikkoisesta kohusta vaan myös tämän aikaisemmista saamista varoituksista.

Tuomo Pesonen ajattelee, että aikaisempiin varoituksiin vetoaminen on saivartelua.

– Se on lopullista mustamaalaamista. Maksimoidaan se, ettei Pesosesta jää mitään jäljelle.

Silti hyllytetty rehtori vakuuttaa, ettei ole vihainen.

– Olen pettynyt itseeni. Tulipa työtapaturma aika väärään paikkaan. Toisaalta olen ylpeä, että pystyin sanomaan jotain muuta kuin perusliturgiaa, kun nämä muut rehtorit vaan hymisteli, Pesonen toteaa viitaten MOT:n muihin haastatteluihin.

Anna Soraisen mukaan tapaus osoitti, että nopeita päätöksiä voidaan tehdä myös julkisella puolella, kun kyse on nuorten ihmisten kasvattamisesta.

Julkisuus pakottaa vastuullisuuteen

Viestintäasiantuntija Sorainen kuvaa sosiaalisen median valtaa kahdella sanalla.

– Valtava ja aika absurdi. Puhun uudesta kansanvallasta, missä kansalla on valta tuomita tapahtumia ja ihmisiä.

Kohun silmään joutuessa se valta voi Soraisen mielestä tuntua jopa kohtuuttomalta, sillä ihmisen tulisi olla taitava viestintäammattilainen juuri silloin, kun on henkisesti heikoimmillaan.

Johtavassa asemassa olevien täytyy osata olla varovainen puheissaan.

– Se on sääli, koska varovaisuus karsii persoonallisuutta ja mielenkiintoa ihmisestä. Mutta samaan aikaan julkisuus pakottaa vastuulliseksi.

Sannikka & Ukkola tänään kello 20. Vieraina Pihlajalinnasta ihmisroskapuheiden takia irtisanottu Riikka Moilanen ja Pori Jazzeilta kenkää saanut Aki Ruotsala. Li Andersson ja Jussi Halla-aho yrittävät löytää yhteistä säveltä maahanmuuttopolitiikasta.

"Tämä vauva on valitettavasti kuollut" – Hannele Tervahaudan lapsi menehtyi kohtuun, ja niin käy yhä monelle naiselle joka vuosi

Tästä on kyse
  • Oululaisten Hannele ja Kimmo Tervahaudan vauva kuoli kohtuun raskausviikolla 25. Tapahtuneesta on aikaa kymmenen vuotta, mutta suru menetyksestä on yhä läsnä.
  • Kohtukuolemat ovat lähes puolittuneet esimerkiksi 1980-luvun lopulta tähän päivään, mutta 2010-luvulla tapausten määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
  • Erikoislääkärin mukaan on mahdollista, että kohtukuolemia saatettaisiin voida vielä vähentää. Se edellyttäisi, että kuolemiin johtaneita syitä opittaisiin ymmärtämään nykyistä paremmin.
  • Kohtukuolemaa on tutkittu aihepiirinä vähän. Nyt aiheesta on tekeillä suomalainen väitöstutkimus Helsingin yliopistossa.

Oli maaliskuu, tavallinen päivä keskellä poikkeuksellisen leutoa talvea, kun raskaana oleva Hannele Tervahauta yhtäkkiä huomasi, että jotakin on pielessä. Hän yritti kosketella vatsaansa, mutta yhtään liikettä ei tuntunut.

Raskausviikkoja oli takana 25.

Oli aivan liian hiljaista.

Tervahauta oli jo lähdössä miehensä ja parivuotiaan tyttärensä Iidan kanssa hiihtolomareissulle, mutta tulikin matka neuvolaan. Siellä terveydenhoitaja mittasi, tutki ja totesi nopeasti, että vatsasta mitattu syke oli matala.

Ehkä tämä onkin väärä hälytys. Ehkä kaikki onkin hyvin, Hannele ja Kimmo Tervahauta yrittivät ajatella, kun lähtivät jatkotutkimuksiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Pian rimpuileva toivonkipinä kuitenkin hiipui.

Neuvolassa mitattu syke osoittautuikin äidin omaksi, eikä monitorilta löytynyt elonmerkkejä, vaikka lääkäri yritti kuinka ultrata. Sitten tulivat sanat, ne hirveimmät mahdolliset.

– Tämä vauva on valitettavasti kuollut.

Kaikki murentui.

"Eihän minun tarvitse synnyttää tätä vauvaa?"

Hannele ja Kimmo Tervahauta eivät ole kokemuksineen yksin, vaan näin käy joka vuosi useille suomalaisperheille.

Ajatus kuolleen lapsen synnyttämisestä on lähes kaikille naisille aluksi kauhea, sietämätön. Siltä se tuntui Hannele Tervahaudastakin.

Kasvoilla läikähtää yhä haikeus, vaikka tapahtuneesta on aikaa nyt jo kymmenen vuotta. Nainen käännähtää katsomaan hänen vieressään puistossa istuvaa miestään Kimmo Tervahautaa.

– Sanoin heti, että eihän minun tarvitse synnyttää tätä vauvaa. Pyysin, että ottaisitteko sen nyt vain pois, meidän täytyy jatkaa elämää. Olin niin hirveässä shokissa.

Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs kertoo, että joskus synnytys hoidetaankin kohtukuoleman jälkeen keisarileikkauksella. Vauvansa menettäneen naisen henkinen kuormitus on silloin ollut alatiesynnytykseen yksinkertaisesti liian suuri.

Ijäksen mukaan valtaosa kohtuun kuolleista vauvoista syntyy kuitenkin alakautta. Äideille pyritään painottamaan, että se on turvallisuuden, toipumisen ja myös asian hyväksymisen kannalta yleensä paras ratkaisu.

Menetetty lapsi koskettaa yhä Hannele ja Kimmo Tervahautaa, vaikka tapahtuneesta on nyt kymmenen vuotta aikaa.Marko Väänänen / Yle

Tervahautojen vauvan alatiesynnytykseen varattiin aika saman tien, ja se käynnistettiin yliopistosairaalassa jo seuraavana päivänä.

Kokemus oli sydäntä särkevä, mutta ei traumaattinen. Äidin kivut hoidettiin asianmukaisesti, ja empaattinen kätilö tuki pariskuntaa tilanteen läpi. Synnytyksen jälkeen vanhempien syliin laskettiin pienen pieni poika.

Pariskunta nimesi hänet Väinöksi.

– Hän oli täydellisen vauvan näköinen. Ei vain enää elänyt, Kimmo Tervahauta muistelee. Vaivihkaa silmäkulmiin nousevat kyyneleet.

Sairaalapastori siunasi pojan vanhempien toiveesta jo sairaalassa. Myöhemmin vauvalle järjestettiin omat hautajaiset.

Isä kantoi poikansa arkun sylissään hautaan asti.

Osa kohtukuolemista voisi olla estettävissä

Takavuosiin verrattuna kohtukuolemat ovat vähentyneet Suomessa selvästi. Esimerkiksi 1980-luvun loppupuolella kohtukuolemia tapahtui usein yli 300 vuodessa, kun nyt määrä on laskenut lähes puoleen siitä. Lukumäärä tosin vaihtelee jonkin verran vuosien välillä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana kohtukuolemat eivät kuitenkaan ole enää merkittävästi harvinaistuneet. Kohtuun kuolee nykyisin melkein yhtä paljon vauvoja vuosittain kuin vuonna 2008, jolloin Tervahaudat menettivät lapsensa.

Kohtukuolemat
  • Kohtukuolemasta puhutaan silloin, kun raskaus on kestänyt ennen päättymistä vähintään 22 viikkoa tai vauva painanut kuollessaan 500 grammaa.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan raja on vedetty 22 viikkoon, koska sen ikäisellä lapsella olisi ollut mahdollisuus selvitä hengissä kohdun ulkopuolella. Ennen 22. viikkoa keskeytyneitä raskauksia kutsutaan keskenmenoiksi.
  • Kohtukuolema voi aiheutua useista syistä. Vauva saattaa olla vakavasti sairas tai synnynnäisesti epämuodostunut. Myös istukan toiminnassa ja napanuoran kiertymisessä voi olla erilaisia häiriöitä.
  • Äidin tupakointi, ylipaino ja tietyt perussairaudet lisäävät kohtukuolemariskiä.
  • Poikasikiöllä on tyttösikiötä suurempi riski kuolla kohtuun. Yksiselitteistä syytä ei tiedetä.
  • Kerran kohtukuoleman kokenut nainen saa 97–98-prosenttisella todennäköisyydellä terveen, elävän lapsen seuraavalla raskauskerralla.

Tässä ajassa lääketiede ja tutkimukset ovat kuitenkin ottaneet harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi ultraäänitekniikka on kehittynyt entisestään, minkä seurauksena sikiön kasvua ja vointia voidaan seurata entistä tarkemmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan kohtukuolematapaukset on saatu Suomessa nyt kansainvälisestikin verrattuna hyvin matalalle tasolle, eikä parempaan välttämättä pystytä.

– Kohtukuolema on monesti luonnon oma keino päättää raskaus, jos lapsi on vaikka pahasti epämuodostunut tai sairas, Gissler huomauttaa.

Erikoislääkäri Maria Pekkola pitää kuitenkin mahdollisena, että osa traagisista tapauksista voitaisiin jatkossa estää, jos niihin johtaneita syitä opittaisiin ymmärtämään nykyistä paremmin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistensairaalassa työskentelevä Pekkola on tekemässä kohtukuolemista väitöstutkimusta muun muassa juuri tästä syystä. Hän selvittää tutkimuksessaan esimerkiksi sitä, miten hyvin kohtukuoleman jälkeiset tutkimukset tällä hetkellä toteutetaan.

Lisäksi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri tutkii, voitaisiinko saatujen tutkimustulosten riippumattomalla arvioinnilla, auditoinnilla, vähentää niin sanottujen selittämättömien kohtukuolemien osuutta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen mukaan esimerkiksi kolmen viime vuoden aikana tapahtuneissa kohtukuolemissa syy on jäänyt auki yli 40 prosentissa tapauksista.

– Kohtukuoleman jälkeiset tutkimukset ovat jo nyt mittavia. Niistä saatuja tuloksia ei kuitenkaan aina osata tulkita. Tähän pitäisi panostaa enemmän. Osa kuolemista saattaisi olla estettävissä, kun tämän myötä saisimme lisää tietoa kohtukuoleman syistä, Maria Pekkola sanoo.

Joidenkin kohtukuolemien syytä ei saada koskaan selville.Marko Väänänen / Yle

Hannele ja Kimmo Tervahaudan Väinö-vauvan kuolinsyy saatiin selville jälkikäteen tehdyissä tutkimuksissa. Pojalla oli testien perusteella Downin oireyhtymä, ja vauva sairasti myös leukemiaa.

Syy auttoi ymmärtämään tapahtunutta. Kärsimystä se ei kuitenkaan vienyt pois.

– Syyn selviäminen ei muuttanut sitä tosiasiaa, että me olimme jo menettäneet meille niin arvokkaan, tärkeän pienen vauvan, Hannele Tervahauta sanoo.

Suru vei välillä pohjalle asti

Väinön kuoleman jälkeen suru kulki Tervahaudan perheessä omia mutkikkaita polkujaan. Välillä tunteita oli helpompi hallita, välillä ne ryöpsähtivät päälle lähes holtittomasti.

Kukin perheessä suri omalla tavallaan.

Kimmo Tervahauta kertoo, että omille tunteilleen hän ei antanut juuri tilaa. Mies keskittyi enemmänkin vaimonsa tukemiseen ja arjen pyörittämiseen. Parivuotias Iida-tyttö piti kiireisenä.

Asia löi päin kasvoja kunnolla vasta paljon tapahtuneen jälkeen.

– Aloin yhtäkkiä romahdella ihan oudoissa tilanteissa. Silloin huomasin, että en ollut käsitellyt vauvan menetystä vielä kunnolla, mies kertoo.

Tervahaudat hakivat menetyksensä jälkeen vertaistukea ja saivat sitä lapsikuolemaperheitä tukevalta Käpy-järjestöltä.

Vs. toiminnanjohtaja Sanna Rantanen kertoo, että monille lapsensa menettäneille on elintärkeää päästä tapaamaan muita saman kohtalon kokeneita.

– He ovat niitä eläviä esimerkkejä siitä, että elämä jatkuu ja vielä tulee päivä, jolloin surua on helpompi kantaa, Rantanen sanoo.

Siinä pelättiin varmaan puolin ja toisin, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Hannele ja Kimmo Tervahauta

Omiin läheisiin kohtukuolema toi Hannele ja Kimmo Tervahaudan mukaan sen sijaan yllättävän paljon kuilua ja puhumattomuutta. Asiasta oli hyvin vaikea mainita itse, eikä moni tuttavakaan ottanut tapahtunutta esille.

– Siinä pelättiin varmaan puolin ja toisin, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Lapsen kuolema on tässä maassa yhä edelleen tabu, pariskunta miettii.

Omaisten surun kunnioittamisessakin on vielä vertaistukiyhdistys Kävyn mukaan Suomessa tekemistä. Sanna Rantanen sanoo, että esimerkiksi juuri kohtukuolemaperheillä ei ole vieläkään oikeutta nimetä menetettyä lastaan virallisesti.

– Useat vanhemmat kyllä nimeävät lapsen keskenään, mutta vauvaa ei kirjata mihinkään rekisteriin. Perheille se olisi kuitenkin hirveän tärkeää. Sillä tavallaan myös tunnustettaisiin, että tämä lapsi on ollut oikeasti olemassa.

Monissa seurakunnissa asiaan on pyritty kiinnittämään viime vuosina huomiota.

Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa kohtukuolemaperheiltä pyritään aina kysymään, muistetaanko kuollutta lasta nimeltä vaikkapa pyhäinpäivän jumalanpalveluksissa.

Viisi lasta, mutta vain kolme heistä elää

Kohtukuolema jätti Hannele ja Kimmo Tervahaudan mieliin syvän pelon siitä, voisiko sama tapahtua vielä uudelleen. Siitä huolimatta he päättivät yrittää, sillä molemmat toivoivat lisää lapsia.

Noin vuoden kuluttua Väinön kuolemasta perheeseen syntyikin Eino ja myöhemmin Urho.

Kolme vuotta sitten Hannele oli jälleen raskaana ja odotti poikavauvaa, kun niskapoimu-ultra toi mukanaan huonoja uutisia: vauva ei enää elänyt.

Vanhat haavat repeytyivät joksikin aikaa varsin kipeästi auki.

– Tällä kertaa meillä oli kuitenkin jo jonkin verran keinoja käsitellä asiaa. Tiesimme, mistä saisimme apua ja myös haimme sitä.

Syytä myöhäiseen keskenmenoon ei koskaan löydetty. Poika haudattiin Väinön viereen.

Menetykset ovat yhä edelleen vahvasti läsnä Tervahautojen kodissa puheina, kuvina ja tarinoina.

Perheen lapset tietävät, mitä on tapahtunut. Kaikista tunteista saa puhua avoimesti. Ei ole oikeaa tai väärää. On vain elettyä elämää.

Hannele ja Kimmo Tervahaudalta kysytään usein, montako lasta perheessä on.

Heille oikea vastaus on, että viisi, mutta vain kolme heistä elää.

Menetykset ovat jättäneet pysyvän jäljen Kimmo ja Hannele Tervahaudan sydämiin. Toisaalta rankat tapahtumat ovat tuoneet elämään myös perspektiiviä. Katso videolta, miten pariskunnan elämä on muuttunut.

Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle

Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret vastikään naisten pesäpallon SM-kultaan johtanut Nalle Viljanen.

Valtuustoaloitteessa todetaan muun muassa, että Suomen täytettyä sata vuotta olisi hyvä muistaa myös menestyneitä urheilijoita. Perusteluina mainitaan myös, että hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella Matti Nykänen –patsas voisi olla turistinähtävyys ja matkailuvaltti ja näin nostaa Jyväskylän imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina.

Aloitteessa toivotaan lopuksi, että kaupunki aloittaisi pikimmiten selvityksen patsaan mahdollisesta suunnittelusta kunnioittaakseen vuonna 2018 kaikkien aikojen mäkilegendaa.

Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta ottaa kantaa patsasaloitteeseen kokouksessaan 20. syyskuuta. Virkamiestyönä tehdyssä lausunnossa todetaan, että urheilijoista tehdään aika ajoin patsaita ja ne ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi nähtävyyksiksi. Esimerkiksi Lahdessa on useampikin urheilija- ja urheiluaiheinen patsas, muun muassa Jari Litmasen patsas.

Viime aikoina oman patsaansa ovat saaneet Kuusamoon Sulo Karjalainen ja Juuso-karhu ja ylöjärveläinen rockyhtye Eppu Normaali. Pietarsaaressa seisova Juhani "Aurinkokuningas" Tammisen suuri patsas on ehtinyt kokea jo kovia. Kurikassa puolestaan puuhataan jättipatsasta hiihtäjälegenda Juha Miedolle. Patsasvaltuuskuntaa johtaa Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja tavoitteena on saada patsas Kurikkaan vuonna 2019.

Matilla jo nimikkomäki Laajavuoressa

Myös Jyväskylässä on huomioitu urheilijoita maamerkeillä ja eritoten nelinkertaista olympiavoittaja Matti Nykästä. Jyväskyläläisen urheilun menestyneintä henkilöä on kunnioitettu nimeämällä Laajavuoren iso hyppyrimäki Matti Nykäsen mäeksi vuoden 1988 Calgaryn olympiavoittojen kunniaksi. Mäki on rakennettu vuonna 1965 ja sen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän keskeisiä maamerkkejä.

Kuluvan vuoden helmikuussa Matti Nykäsen mäki koevalaistiin väliaikaisesti. Liikuntapalvelut esittää omassa talousarviossaan pysyvän valaistuksen rahoitusta ensi vuodelle. Valon kaupungin hengessä halutaan kunnioittaa suurhyppääjää Jyväskylälle ominaisella tavalla.

Nykäsen nimikkomäki koevalaistiin helmikuussa 2017. Nyt mäki valaistaan pysyvästi.Touho Häkkinen

Matti Nykäsen -mäki on kesäisin suosittu vierailukohde, sillä näkötorni ja juurella sijaitseva Mäkikahvio ovat kahtena kesänä olleet avoinna yleisölle.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle menevässä lausunnossa todetaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut ei ole lämmennyt patsashankkeella ja esittää lautakunnalle, että Matti Nykäsen saavutuksia kunnioitetaan kaupungissa valaisemalla hänen mukaansa nimetty mäki pysyvästi ensi vuodesta alkaen.

Nykänen ei tyrmää patsashanketta

Lahdesta tavoitettu Matti Nykänen vahvistaa, että hän on ollut tietoinen patsashankkeesta jo viime vuonna. Nykänen kertoo suhtautuvansa itsekriittisesti hankkeeseen, mutta ei torppaa sitä.

– Jos jyväskyläläiset sen hyväksyvät, niin silloinhan minäkin hyväksyn sen, tietenkin.

Laajavuoren huipulla seisovan nimikkomäkensä pysyvään valaistukseen Nykänen suhtautuu varsin suopeasti.

– Parhaillaan katselen tässä Lahden hyppyrimäkiä ja nehän ovat talvella valaistuja ja kaupungin kiintopisteitä. Laajavuoren mäen valaiseminen kuulostaa tosi hyvältä.

Jari Litmasen patsasta Matti Nykänen ei ole Lahdessa käynyt katsomassa, mutta pitää ihan ookoona, että Lahden kaupunki on muistanut huippujalkapalloilijaa. Jyväskylän kaupungin panosta uralleen Nykänen haluaa korostaa.

– Minun urahan ei olisi mennyt eteenpäin ilman Jyväskylän kaupungin tarjoamaa apua ja työpaikkaa. Mähän olin tavallaan täys ammattilainen. Sain palkan kaupungilta, kun hyppäsin mäkeä ja tulosta alkoi alkoi tulla.

Vuonna 1965 rakennettu Matti Nykäsen nimikkomäki on kaksi vuotta Mattia nuorempi.Jarkko Riikonen / Yle

Moilaset muuttivat toiselle paikkakunnalle, kun tytär sairastui koulun sisäilmasta – uudessa hirsikoulussa oireet helpottuivat

Tästä on kyse
  • Koululaisia siirretään väistötiloihin sisäilmaongelmien ja tilanahtauden vuoksi.
  • Eniten lapsia väistötiloissa: Espoo 3 483 oppilasta (11%), Lahti 3 140 oppilasta (30%), Helsinki 2 706 oppilasta (6%) ja Oulu 1 730 oppilasta (8%). Esimerkiksi Oulussa määrä kasvaa ensi vuonna 730:llä oppilaalla.
  • Oulussa rahoitus ei riitä tarvittavaan koulujen lisärakentamiseen ja sisäilmakorjauksiin.

Oululaisen Maija Moilasen viisihenkinen perhe on joutunut lähtemään sisäilmapakolaiseksi Pudasjärvelle. Oulussa testailtiin tuloksetta jopa neljää eri koulua, mutta perheen tyttären sisäilmaoireet vain pahenivat.

– Kun tuli tämä kouluongelma, oli ajatuksena heti, että voi kun pääsisimme Pudasjärvelle, kun siellä on se hirsikoulu, Maija Moilanen kertoo.

Perhe asuu nyt hirsitalossa lähellä Pudasjärven hirsikampusta, jonka rakentamisella ratkottiin Pudasjärven koulujen sisäilmaongelmia.

Moilaset ovat sisäilmaoireiden vuoksi joutuneet luopumaan myös esimerkiksi kaikista kodin huonekaluista, joihin on tarttunut herkistäviä aineita.

– Lapset käyvät nyt hirsikoulussa. 11-vuotiaan tyttären oireet ovat alkaneet hieman helpottaa, mutta hän on yhä niin pahasti altistunut, että ei kestä esimerkiksi vieraan ihmisen tuoksuja, voimakkaita pesuaineita, kemikaaleja tai hometta.

Maija Moilanen muutti perheineen Pudasjärvelle hirsikoulun perässä. Uudessa koulussa Moilasen tyttären sisäilmaoireet ovat alkaneet helpottaa.Paulus Markkula / Yle

Perheellä on ollut vaikeaa saada ulkopuoliset ymmärtämään ahdinkoa, johon sisäilmaoireet johtavat. Edelleenkään kaikki eivät usko, että huonosta sisäilmasta johtuvat oireet ovat raastavia sairauksia.

– On se ollut rankkaa, kun omaisuus lähtee ja lapsi on tosi sairas, Moilanen huokaisee.

Moilasen mukaan Pudasjärvellä perheen sisäilmaongelmiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Esimerkiksi hirsikouluun pääsy varmistui lääkärintodistuksella, ja opettajat auttavat oppimateriaalien kopioinnissa, jos kirjat aiheuttavat yliherkkyysoireita.

Sisäilmaongelmattomat koulut kiven alla

Monet kunnat painivat tällä hetkellä koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Hengitysliiton projektikoordinaattori Kiti Haukilahden mukaan yksi syy tähän on, että osa julkisista rakennuksista on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että ne pitää peruskorjata. Joskus korjaustarve on niin suuri, että on järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

– Kun lapsi vaihtaa koulua toiseen kuntaan, joutuu lähettävä kunta maksamaan vastaanottavalle kunnalle kotikuntakorvausta. Lisäksi tulee haasteita koulukyytien järjestämisessä ja kustantamisessa.

Siitä, miten usein lapset siirtyvät toisen asuinalueen tai paikkakunnan kouluun oman koulun sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole tarkkaa tietoa. Sekä Haukilahti että OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kertovat, että sitä tapahtuu kuitenkin muuallakin kuin Oulun seudulla.

– Kuulemme aina välillä tilanteista, joissa perhe on vaihtanut lapsen koulua sisäilmaongelmien vuoksi. Tilastotietoa vaihtamisen yleisyydestä, tai siitä, tapahtuuko sitä nyt enemmän kuin aiemmin, ei ole, Haukilahti sanoo.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että heille on tänä vuonna tullut muutama yhteydenotto liittyen muuttamiseen sisäilmaongelmien takia.

– Mutta arkikokemukseni mukaan se on vain jäävuoren huippu.

Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat Mika Penttilä

Siimeksen mukaan muuttojen määrässä on alueellisia eroja paljon, sillä kunnilla on hyvin erilaisia tapoja ratkaista sisäilmasta oirehtivien tai sairastuneiden lasten opetusjärjestelyt.

Siimes kertoo, että osa kunnista ovat valmiita etsimään puhtaita tiloja kunnan muista kiinteistöistä tai jopa kahviloista ja tarjoamaan oppilaille opetusta näissä tiloissa.

– Osa kunnista ei ole valmiita tekemään juuri mitään erityisjärjestelyjä, jolloin vanhemmat tekevät ratkaisunsa itse. Lapset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnastaan riippuen.

Vanhemmat ovat Siimeksen mielestä aikaisempaa tietoisempia sisäilman lapsilleen aiheuttamista ongelmista. Hän ajattelee, että vanhemmat osaavat myös aiempaa paremmin yhdistää erinäisiä oireita sisäilman aiheuttamaksi esimerkiksi oirepäiväkirjojen avulla.

Siimes kertoo, että osa koulun vaihdoista tehdään kunnan kanssa yhteistyössä, jos oma koulu aiheuttaa oireita. Joskus kunta on valmis jopa siirtämään pahasti oireilevan tai sairastuneen lapsen naapurikuntaan puhtaisiin tiloihin. Tällöin perhe voi jäädä asumaan omalle kotipaikkakunnalleen, mutta järjestää tavalla tai toisella kuljetuksen lapselle.

– Meillä on valitettavasti kuntia, joissa terveellisiä koulutiloja ei tahdo olla lainkaan. Tämä saattaa olla lapsiperheille este muuttaa kyseiseen kuntaan.

Huolestuneet vanhemmat sisäilmashoppailevat

Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

Oulu on väistötiloihin sijoitettujen oppilaiden lukumäärissä valtakunnallista kärkikastia. Tällä hetkellä väistötiloissa opiskelee 1 730 peruskoululaista. Ensi vuonna määrä tulee kasvamaan 2 500 oppilaaseen.

Väistötiloihin on eri syistä turvauduttu myös muun muassa Haapajärvellä, Haapavedellä, Iissä, Kuusamossa, Limingassa, Pyhäjoella, Taivalkoskella ja Ylivieskassa.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, joka kamppailee sisäilmaongelmien kanssa. Esimerkiksi Espoossa väistötiloissa opiskelee 3 483 oppilasta, Lahdessa 3 140 ja Helsingissä 2 706.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan Oulun kaupunki vuokraa ja rakentaa väistötiloja etenkin sisätilaongelmien vuoksi, mutta myös silloin, kun asuinalueen lapsimäärä kasvaa yli ennusteiden. Näin on käynyt esimerkiksi Metsokankaalla, jossa uudehkon pääkoulun ja vuokratilojen viereen rakennetaan jo toista lisäkoulua.

Metsokankaan koulun viereen joudutaan rakentamaan lisäkoulu suuren oppilasmäärän takia.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupunginvaltuustossa kiistellään vuosittain kouluverkon tiivistämisestä ja uusien koulujen rakentamisesta.

– Lapsiperhebuumi ei ole ongelma, se on positiivinen asia. Se osoittaa, että Oulun kaupunki kehittyy ja kasvaa. Kyllä isompi ongelma on sisäilmaongelmat.

Vanhempien halu siirtää lapsiaan paremman sisäilman kouluihin on Mika Penttilän mukaan pantu merkille Oulun opetustoimessa.

– Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat, Penttilä vahvistaa.

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi uskoo, että palvelujen, ja rakennusten, kuten koulujen sekä päiväkotien hyvä kunto kiinnostaa vetovoimatekijänä uusia asukkaita. Sisäilman vaikutusta muuttoliikkeeseen ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.

– Ei ole poissuljettua, että palvelurakennusten huono kunto ja kuntapalveluiden heikko laatu vaikuttaisi ihmisten muuttohalukkuuteen yksittäisissä tapauksissa, Niemi pohtii.

Paksua hirttä ja tiiltä seiniin

Puhdasta sisäilmaa tavoitellaan hirsikoulujen lisäksi massiivisilla tiilirakenteilla, kuten parhaillaan Oulun Metsokankaan koulurakennushankkeessa. Saksalaista tiilikeksintöä arvostetaan samasta syystä kuin massiivista hirttä: niistä puuttuvat kosteuden tiivistymisen kannalta ongelmalliset kerrosrakenteet.

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen kokee, että uusissa kouluissa isoja sisäilmaongelmia on harvoin.

– Tällä hetkellä ongelmat ovat vanhoissa kouluissa. Niissä on rakennevikoja tai sitten vain liikaa oppilaita luokkatiloissa.

Leskisen mukaan koulujen peruskorjausten ja uusien väistötilojen rakentamisen tarve ylittää selvästi käytettävissä olevat voimavarat.

– Tällä hetkellä resurssit eivät riitä. Olemme joutuneet viivästyttämään hankkeita. Se raha, jonka saamme Oulun kaupungilta käyttöön, on liian pieni näiden ongelmien ratkaisuun, Jouko Leskinen arvioi

Lue lisää:

Tämän talon lattiaan ei muovimattoja liimata – Lahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle

Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne

Saukko löysi herkkupaikan kalatiestä – "Se käyttää sitä jääkaappinaan"

Tästä on kyse
  • Oulussa Merikosken kalatiessä kulkee kalojen lisäksi myös saukko.
  • Se on löytänyt runsaskalaisesta kalatiestä itselleen helpon saalispaikan.
  • Kesän aikana kalatien läpi on kulkenut noin 3000 kalaa.

Kekseliäs ja oppivainen saukko on löytänyt Oulussa itselleen varsinaisen kala-apajan. Saukko viihtyy keskellä Oulua sijaitsevassa Merikosken kalatiessä. Kalatiessä olevan kalojen laskemiseen tarkoitetun kameran perusteella saukko on vieraillut evästämässä kalatiessä kesän aikana kymmenkunta kertaa.

Ensimmäinen havainto siitä tehtiin kesäkuun puolivälin jälkeen, ja kamerakuvien perusteella se on vieraillut kalatiessä kesän aikana säännöllisesti, kertoo kalatiestä vastaava Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen.

– Se näyttää käyttävän kalatietä jääkaappinaan.

Toisin kuin kalat, saukko ui kalatietä pitkin myös myötävirtaan. Se on taitava uimari ja pystyy sukeltamaan pitkiäkin matkoja. Kalatien kameran ohi saukko vilahtaa hetkessä.

Saukkotutkija Risto Sulkava ei ole aiemmin kuullut vastaavasta. Hänen mukaansa on selvää, että kun saukko on kalatien kerran löytänyt, se tulee käyttämään sitä myös jatkossa.

Sulkava ei usko saukon pysyttelevän kalatiellä vakituisesti, sillä sen luonnollinen reviiri on laaja ja se käy säännöllisesti merkkaamassa aluettaan.

Kalatien urbaani, keskellä kaupunkia oleva sijainti ei Sulkavan mukaan haittaa saukkoa.

– Saukko tottuu nopeasti ihmisiin ja kaikkeen muuhunkin, mikä ei aiheuta sille haittaa.

Kalatiessä riittää syötävää

Tarja Väyrynen arvelee saukon syövän kalatiehen nousevia pieniä kaloja. Sulkavan mukaan on mahdollista, että ahtaassa paikassa saukko voi tappaa jopa kokoisensa lohen.

– Luonnossa saukko ei saa isoja kaloja kiinni, mutta rajatussa tilassa se voi niitä saalistaa.

Merikosken kalatiessä vieraileva saukko on noin 75 senttiä pitkä. Se voi kasvaa noin metrin mittaiseksi.

Oulujoen kalatien alaosaa kesällä 2016.Risto Degerman / Yle

Ruokaa kalatiessä on ollut saatavilla runsaasti, sillä kesän aikana kalatiestä on kulkenut läpi Oulujokeen noin 570 lohta, 155 taimenta ja lähes 2000 muuta kalaa.

Sulkavan arvion mukaan saukko syö kalaa noin puoli kiloa päivässä.

– Saukolle riittää ruokaa luonnossa, joten ei sen tarvitsisi kalatiehen turvautua, Sulkava sanoo.

Saukon pitäminen poissa kalatiestä voi olla vaikeaa, sillä kalatien aukkojen on oltava niin isoja, että suurimmatkin lohet pääset siitä läpi. Merikosken kalatie on ollut käytössä 15 kesää. Suurin siitä läpi mennyt kala on arvioiden mukaan ollut noin 18-kiloinen, Tarja Väyrynen kertoo.

Nettikamera paljasti luvattoman kalastajan

Vaikka saukko on onnistunut löytämään kalatiestä itselleen herkuttelupaikan, ihmisille samanlainen käyttäytyminen ei ole sallittua. Tarja Väyrynen kertoo, että aina silloin tällöin joku yrittää salakalastaa kalatiellä, mutta virkavalta tai asian havaitsevat ihmiset puuttuvat tilanteeseen nopeasti.

Kalatien elämää voi seurata myös Oulun Energian nettisivujen kautta, sillä kalatien katseluikkunan kohdalle on asennettu nettikamera.

Viimeksi salakalastaja jäi kiinni pari viikkoa sitten. Nettikamerassa oli näkynyt uistin ja katselija oli ottanut yhteyttä poliisiin. Poliisipartio oli ottanut kiinni paikalta nuoren miehen, Väyrynen kertoo.

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Tästä on kyse
  • Muhoksella sijaitsevasta koulukoti Pohjolakodista on yllätystarkastuksen yhteydessä ilmennyt vakavia puutteita lastensuojelulain noudattamisessa.
  • Pohjolakodin johtajan mukaan osa epäkohdista selittyy lain tulkitsemisen vaikeudella.
  • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvoksen mukaan laissa ei ole epäselvyyksiä.
  • Lapsiasiavaltuutetun mukaan epäkohtia löytyy muistakin koulukodeista – siksi hän vaatii kaikkien koulukotilasten kuulemista mahdollisten epäkohtien esille tuomiseksi.

Pohjolakodin johtajan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.

Johtaja Kati Lehtolan mukaan laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.

– Lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Lastensuojelulaitoksissa työn onnistumiseen vaikuttavat lait, jotka työlle annetaan. Koulukotiympäristössä haasteena on, että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle kuin myös 17-vuotiaalle nuorelle, sanoo Lehtola.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Räty on eri linjoilla Pohjolakodin johtajan kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi rajoitustoimenpiteet on mietitty laissa tarkoin.

– Pikemminkin näen, että lakia pitäisi kehittää siihen suuntaan, että voitaisiin puuttua helpommin lapsen ongelmiin sosiaalityön ja terveydenhuollon keinoin, ei rajoitusten kautta, sanoo Räty.

Apulaisoikeusasiamiehen Pohjolakotiin huhtikuussa tekemän yllätystarkastuksen jälkeen asiasta on noussut elokuussa kohu. Tarkastuksesta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Kaleva.

– Pohjolakodista löytyi poikkeuksellisen paljon epäkohtia muihin vastaaviin yksiköihin verrattuna. Se näkyy jo tarkastuspöytäkirjojen laajuudesta. Tästä tuli noin satasivuinen, sanoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson.

"Jos on yksikössä säännöt, että lasten ulkoilu on viistoista minuuttia päivässä, niin kyse on käytännössä liikkumisvapauden rajoittamisesta." (Riikka Jackson)Mari Latva-Karjanmaa / YLE

Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.

– Lastensuojelun asiakkailla on ihan samat ihmisoikeudet ja perusoikeudet kuin kaikilla muillakin. Lastensuojelun asiakkuus ei oikeuta loukkaamaan perusoikeuksia. Yhtä lailla lapsia pitää kohdella asianmukaisesti ja lainmukaisesti, Riikka Jackson muistuttaa.

Nyt koetaan mielivaltaiseksi sellaiset käytännön tilanteet, joissa tavoitteena on ollut lapsen suojaaminen. Kati Lehtola

Apulaisoikeusasiamies ei pidä hyväksyttävinä ja lainmukaisina sellaisia käytäntöjä, jotka ovat mielivaltaisia tai alistavia. Myöskään toimenpiteet joilla puututaan selvästi lapsen perusoikeuksiin eivät ole hyväksyttyjä, silloin kun puuttuminen ei täytä laissa säädettyjä edellytyksiä tai menettelyä.

– Lähtökohta on, että jos olet lastensuojelulaitoksessa töissä, niin myös ymmärrät ja tiedät lastensuojelulain ja pystyt toimimaan sen mukaisesti. Lastensuojelun asiakkuus ei oikeuta loukkaamaan lapsen perusoikeuksia, Jackson sanoo.

Huonosta maineesta halutaan eroon

Pohjolakodin johtajaKati Lehtola on hämmentynyt apulaisoikeusasiamiehen tarkastajien tekemästä yllätystarkastuksesta. Hän suhtautuu vakavasti nuorten kokemuksiin ja pitää tärkeänä, että nuoria haastatellaan myös jatkossa.

– Pyrimme ehdottomasti noudattamaan lastensuojelulakia, mutta tietyn tyyppisten nuorten kanssa se on erittäin haasteellista. Koulukodit ovat viimesijaisia sijaishuollon yksiköitä, joissa nuorelle asetetaan rajat, johon kukaan muu ei ole aiemmissa sijoituspaikoissa pystynyt, Kati Lehtola sanoo.

Kati Lehtola kertoo, että selvityksen jälkeen nuorten vapaata liikkumista, puhelimen käyttöä ja ulkopuolista siivousta on lisätty.Juha Hintsala / Yle

Pohjolakodin johto kertoo ottaneensa oikeusasiamiehen tekemän tarkastuksen hyvin vakavasti. Kaikki asiat, mitä nuoret ovat nostaneet esille, käydään läpi nuorten, ohjaajien ja erityistyöntekijöiden kanssa.

– Tarkastusraportin julkaisemisen jälkeen olemme lisänneet nuorten vapaata liikkumista, puhelimen käyttöä ja olemme hankkineet ulkopuolista siivousapua. Myös hatkapäiväkirjojen eli karkumatkapäiväkirjojen kirjoittamisesta on nyt luovuttu, Lehtola kertoo.

Tutkimukset osoittavat, että koulukodeissa olevien nuorten tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Tuomas Kurttila

Lehtolan mukaan koulukodeissa on kyse hyvin erityisestä lastensuojelutyöstä, joka koskee vuosittain vain noin 300 nuorta. Nyt esiin nousseet epäkohdat liittyvät siihen, että rajoituksia on tehty ilman laissa säädettyä perustetta. Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.

– Nyt koetaan mielivaltaiseksi sellaiset käytännön tilanteet, joissa tavoitteena on ollut lapsen suojaaminen. Tämän vuoksi olemme hieman huolissamme niin nuorten kuin työntekijöidenkin turvallisuudesta, Lehtola sanoo.

Lasten liikkumista on rajoitettu siten, että ulkona liikkuminen tapahtui päivittäin tilanteesta riippuen 15–60 minuutin pituisilla lenkeillä. Lenkillä käynnin oikeus saatettiin lasten kertoman mukaan toisinaan poistaa, mikäli lapsi oli tehnyt ohjaajien mielestä jotain väärää.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii kaikkien koulukotilasten kuulemista

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Kurttilalta ei löydy ymmärrystä Pohjolakodin tapahtumille ja siellä vallitsevalle toimintakulttuurille.

– Käytänteet muun muassa nuorten riisuttamisesta tarkastuksen yhteydessä ovat täysin ala-arvoisia, täysin perusteettomia ja vääriä. Näissä asioissa ei ole harmaata vyöhykettä, Kurttila toteaa.

Lapsiasiamiehen vuonna 2017 tekemän tietopyynnön perusteella Suomen koulukotien liikkumiskäytänteisiin liittyvät ongelmat eivät koske pelkästään Pohjolakotia. Kurttila pitää lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä riittävää päivittäistä mahdollisuutta ulkona liikkumiseen.

– Varmasti on myös tarpeita rajoittaa liikkumista. Mutta kaiken täytyy olla perusteltua ja asiat täytyy käydä läpi myös lasten ja nuorten kanssa.

Monet lapsista kokevansa, että ”tekee aina väärin”. Erään nuoren sanojen mukaan ”tääl nuoret vaan yrittää selviytyy, ne nielee vaan kaiken sen paskan olon ja on zombina omis huoneis”. (lainaus oikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjasta Pohjolakotiin).Juha Hintsala / Yle

Kurttila muistuttaa, että jos lapsi kasvaa mielivaltaisessa ympäristössä, hän myös toteuttaa omassa elämässään samoja mielivaltaisuuden piirteitä.

– Tutkimukset osoittavat, että koulukodeissa olevien nuorten tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Monet ajautuvat koulukodeista lähdettyään muun muassa kriminaalihuollon palvelujen piiriin, Kurttila kertoo.

Olen tällä viikolla kutsumassa koolle vastuuvirkamiehiä. Annika Saarikko

Jotta koulukoteihin sijoitettujen lasten asiat muuttuisivat paremmiksi, lapsiasiavaltuutettu vaatii kaikkien koulukodeissa olevien nuorten ja lasten kuulemista, ja heidän kokemustensa esille tuomista. Hän on tehnyt siitä jo aiemmin tutkimusaloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Lasten näkemyksen on vaikutettava yhteiskunnan päätöksiin. Sen pohjalta pyritään tekemään selkeitä uudistuksia ja muutoksia asioiden parantamiseksi, Kurttila summaa.

Koulukotien vaativaa tehtävää halutaan tukea

Lastensuojelusta vastaavan perhe –ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on tyytyväinen eduskunnan oikeusasiamiehen tekemään selvitykseen Pohjolakodista ja siitä käynnistyneeseen keskusteluun.

Saarikon mielestä nyt oleellisinta on se, mitä tapahtuu tämän selvityksen jälkeen.

– Pohjolakodin toiminnasta vastaa yksityiset palveluiden tuottajat, tässä tapauksessa Nuorten Ystävät. Minulla on vakaa luottamus siihen, että Nuorten Ystävät haluaa nyt muuttaa toimintaansa ja korjata tapahtuneita erheitä.

Lapsiasiavaltuutetun toiveeseen kaikkien Suomen koulukotilapsien kuulemiseksi Saarikko suhtautuu myönteisesti.

– Olen tällä viikolla kutsumassa koolle vastuuvirkamiehiä ministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pohtimaan juuri sitä, miten voisimme vastata tähän lapsiasiavaltuutetun aloitteeseen lasten ja nuorten kuulemisen lisäämisestä.

Pohjolakodin puutyöluokka.Juha Hintsala / Yle

Saarikon mielestä on tärkeää, ettei koulukoti- ja sijaishuoltotyötä leimata Suomessa. Hänen mielestä koulukotien valvonta ei voi olla koskaan ratkaisukeino, vaan työkalu nostaa asioita esiin.

– Onneksi tunnemme myös onnistumisia. Sellaisia hyviä henkilöstön ja nuoren yhteistyöllä saavutettuja tuloksia, jossa nuori on pelastettu takaisin elämän polulle, Saarikko toteaa.

”Pieni jäävuorenhuipun kärki esille”

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on tutkinut 1940–1980-luvuilla koulukodeissa kaltoin kohdeltuja. Hänen mukaansa koulukodit muistuttivat ennen vankiloita. Silloin kova ruumiillinen työ pilasi monien terveyden.

Puuronen kertoo, että monet haastatelluista sanovat koulukodin pilanneen koko elämän.

– Oli hyvä, että oikeusasiamies teki yllätystarkastuksen Pohjolakotiin. Se ei ole ainoa nuorten sijaishuoltolaitos, jossa on epäasiallisia käytäntöjä. Ja se on hyvin pieni jäävuoren huipun kärki, joka on nyt saatu esille, Puuronen sanoo.

Suomessa on seitsemän koulukotia, joihin on sijoitettuna noin 300 lasta. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna kaikkiaan noin 18 000 lasta.

Apulaisoikeusasiamies edellyttää, että Nuorten Ystävät ja Pohjolakoti ilmoittavat, mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät pöytäkirjassa esitettyjen havaintojen ja kannanottojen johdosta. Selvitys toimenpiteistä tulee toimittaa apulaisoikeusasiamiehelle viimeistään 28.9.2018.

Pohjolakodin kohtalosta päättää viime kädessä aluehallintovirasto, joka vastaa yksityisten koulukotien valvonnasta.

Heikki Valkama: Tuleeko yhdestä harkitsemattomasta lauseesta nyt potkut? Somekohuissa on usein kyse tyhmästä teosta ja loukatuista tunteista

Blogi

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

> Kaikki uutisten blogit löydät täältä

"Mitä tapahtui muille voi tapahtua sinulle – valmistaudu siis jo nyt."

Näin kirjoittaa viestintäkonsultti Sallamaari Muhonen kirjassaan Somekohut ja mainekriisit.

Tällä viikolla nähtiin komea some-ero: Oulun Pihlajalinnan toimitusjohtaja sai potkut lausuntonsa vuoksi. Keskustan kaupunginvaltuutettuna toimiva Riikka Moilanen kutsui Oulun valtuuston kokouksessa päihdeongelmaisia ja kodittomia ihmisroskaksi.

Somessa repesi meteli: Moilasen möläytystä pidettiin käsittämättömänä. Pian potkujen jälkeen nousi myös vasta-aalto: pitääkö yhdestä möläytyksestä rankaista työpaikan menetyksellä?

Somekriisien anatomia on usein sama. Näennäisen harmiton tapahtuma saa somessa kierroksia ja lisää kierroksia, kunnes siitä tulee hetken ajaksi valtava puheenaihe. Ja pian sen korvaa seuraava kohu.

Esimerkiksi Talvivaaraa, VR:ää ja muita kriisiin joutuneita yhtiöitä konsultoineessa Tekir-viestintätoimistossa työskentelevä Ville Kormilainen on listannut somekohun anatomian näin:

1) Joku mokaa ja somekansa raivostuu

2) Kohu velloo ja ehkä mediakin kiinnostuu

3) Kohun kohde pyytää ”anteeksi niiltä, joita kohu on mahdollisesti loukannut”

4) Kohu kasvaa isommaksi, kun ”anteeksipyyntö” ei riitä somekansalle.

5) Kohun kohde tekee uuden, vilpittömämmän anteeksipyynnön

6) Seuraavana päivänä kohua ei muista kukaan

Usein somekohun paras tukahduttaja on aito anteeksipyyntö.

Mutta kuten Kormilainen kirjoittaa, se ei aina riitä. Riikka Moilanen oli nopea anteeksipyynnössään, mutta se ei auttanut. Video valtuustokeskustelusta levisi sosiaalisen median ohella tavalliseen mediaan. Sanoja oli vaikea vetää takaisin. Pihjalalinna teki valinnan: yhtiön maine ja arvot menivät paikallisen toimitusjohtajan edelle.

Pahimpia mainetahroja ovat anteeksipyynnöt, joissa pahoitellaan loukattuja tunteita, ei tekoja. Silloin anteeksipyyntö vain lisää bensaa liekkeihin.

Suurin osa ei lue otsikkoa pidemmälle.

Olen itse ollut mukana muutamissa somekohuissa. Kokemukseni on, että suurin osa kohusta kirjoittavista toimittajista ei vaivaudu koskaan menemään alkuperäislähteelle tai soittamaan ja kysymään, mistä on kyse. Jos ammattijournalistit eivät selvitä, miten asiat menivät, miten voisi olettaa tavallisten somenkäyttäjien selvittävän asioiden lähteitä tai todenperäisyyttä?

Onko niin, että usein kyse ei ole vain kohteesta itsestään? Esimerkiksi Riikka Moilanen on myös some- ja soteajan täydellinen kohde. Hän oli isohkoa terveyspalveluyritystä edustava keskustalainen vallankäyttäjä – aikana, jolloin sotehanketta syytetään isoja terveyspalveluyrityksiä suosivaksi.

Yhtiön näkökulmasta maineriski oli selvä. Pienikin tahra voi vaikuttaa sote-säätöön ja pörssikurssiin. Moilaselle annettiin todennäköisesti nopeiden lähtöpassien ohella hyvä kompensaatio, kultainen kädenpuristus.

Sallamaari Muhonen kirjoittaa kirjassaan Somekohut ja mainekriisit myös 10 kohdan listan somemyrskyyn joutuneille.

Niitä ovat muun muassa aito anteeksipyyntö, omien väärien lausuntojen ja faktojen myöntäminen vääriksi, tunteiden huomioonottaminen ja avoimuus: läpinäkyvyys on lopulta keino välttää kaikkia kohuja. Paitsi tietenkin, jos on aidosti pelättäviä kohunaiheita.

Tunne. Siinä on olennainen sana somekohujen äärellä. Somemyrskyissä on usein kyse tunteista. Ja todella pienetkin asiat voivat mennä tunteisiin. Siksi somekohussa VR:n tarjoama surkea nakkisämpylä tai Touko Aallon paidattomuus on isompi asia kuin Jemenin sota tai Suomen asekauppa Saudi-Arabiaan.

Tunteilla pelatessa asiat lyövät helposti yli. Silti parhaimmillaan somekohut ovat toimivaa vallankäytön valvontaa. Somen avulla tavalliset kansalaiset voivat toimia vallan vahtikoirina.

Pahimmillaan julkinen selkäsauna annetaan tunteen, ei tiedon pohjalta.

Heikki Valkama

Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.

Nuoret syövät kalansa usein eineksinä, koska valmistamista ei osata – katso video, miten ahven ja siika fileoidaan

Tästä on kyse
  • Suomalainen syö yhä useammin tuontikalaa.
  • Norjalainen kasvatettu merilohi ja ruotsalainen kirjolohi ovat suosituimpia kalalautasen suosikkeja.
  • Kalan kulutusta ohjaa pitkälti kalan hinta ja se, kuinka helppoa tai vaikeaa sen valmistaminen on.

Kala pitää pintansa suomalaisten ruokavaliossa, mutta kotimaista kalaa syödään silti yhä vähemmän.

Tuontikalan vahva osuus näkyy myös kaupantiskillä. Iiläinen kalakauppias Jussi-Pekka Kuha kertoo, että heilläkin norjalainen lohi on selkeästi päätuote.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähenemiselle on luonteva syy.

– Kun rannikkokalastus on vähentynyt, ei kotimaista kalaa myöskään saada enää samalla tavalla kuin ennen, kertoo kalastajia ja kalateollisuutta edustavan Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Lohen ja kirjolohen valta-asema näkyy myös tavallisissa ruokakaupoissa: juuri muuta tuorekalaa sieltä ei edes saa. Taustalla on useita syitä, kuten kotimaisen kalan saatavuus, sen hinta ja asiakkaiden mahdollisuudet kalan käsittelyyn.

– Ikäihmiset sitä osaavat käsitellä. He savustavat, hiillostavat ja heillä on hallussaan perinteiset kalan käsittelytavat ja reseptit. Nykynuoriso haluaa mieluummin ostaa valmiita kalatuotteita, kertoo Jussi-Pekka Kuha.

Jalostamolinjan loppupäässä kone sylkee ulos valmiit, pakatut fileet.Antti Karhunen / Yle

Katriina Partasen mukaan se on toisaalta luonnollista. Kun asutaan kaupungeissa ja kerrostaloissa, on ymmärrettävää, että kala halutaan mahdollisimman helppokäyttöisenä.

– Halutaan hyvin helposti valmistettavaa ja syötävää ruokaa ja elintarvikkeita.

– Toisaalta ruuanlaitto on myös harrastuksena nouseva trendi ja monet haluavat käyttää aikaa ruuan valmistukseen. Silloin ollaan valmiita tekemään enemmänkin ruuan laittamisen eteen, Katriina Partanen sanoo.

Moni harrastajakokkikaan ei kuitenkan mielellään aloita kalaruuan tekoa ihan perusteista eli perkaamisesta ja fileoimisesta lähtien.

– Mieluummin keskitytään enemmänkin ruokalajin laittoon.

– Ja onhan se toisaalta säilyvyyskysymyskin. Pidemmälle jalostettu kala säilyy vähän paremmin. Ja onhan kokonaisesta kalasta ruuan laittaminen vähän sotkuista, Katriina Partanen toteaa.

Kala maistuu lounaspaikassakin

Helposti syötävä kala, kuten kalaeinekset tekevät kauppansa myös ravintoloissa. Esimerkiksi Juveneksen Napa-ravintolassa Oulun yliopistolla tarjoillaan kalaa useita kertoja viikossa ja se menee hyvin kaupaksi, kertoo ravintolan vuoropäällikkö Emma Kiviniemi.

Kalaa se on kalapitsakin

Samaan aikaan kun tuontikalat ovat pitäneet pintansa suomalaisten kalapöydissä, on kotimaisen kalan menekki vähentynyt. Erityisesti tämä näkyy silakan vähentyneenä kulutuksena. Siitä suuri osa päätyy nykyisin rehuksi.

Kalanjalostajat ovat kehittäneet viime vuosina uusia tuotteita, jotka sopivat paremmin kuluttajien tarpeeseen. Kauppoihin on samalla saatu myös kotimaisia kalalajeihin pohjautuvia tuotteita, kuten kalapitsoja, murekkeita sekä pihvejä ja erilaisia kalapullia.

Tällä kertaa tarjolla oli kuorrutettua kalanfilettä. Kivinimen mukaan juuri kalaleikkeet menevätkin parhaiten kaupaksi.

– Mielelläni syön kalaa, jos sitä on tarjolla, mutta harvemmin tulee itse tehtyä, opiskelija Hugo Rauhamaa kertoo.

Myös Pro Kalan teettämissä kuluttajatutkimuksissa on todettu vuosien aikana, että kala maittaa myös nuorille, vaikka erityisesti sitä ostavat yleensä hiukan varttuneemmat asiakkaat.

– Esimerkiksi lapsiperheille kalan hintakin voi yksinkertaisesti olla este ja he hankkivat kalaa lähinnä silloin, kun sitä saa tarjouksesta, Katriina Partanen sanoo.

Hinnalla on yleensäkin suuri vaikutus ruuan valinnassa. Useimmille tarjouksessa oleva lohi tai kirjolohi on luontevin tapa hankkia kalaa aterialle.

Kalaa kyllä syödään

Vaikka kalalajien määrä lautasella viime vuosikymmeninä onkin yksipuolistunut, ei kalan kulutus ole vähentynyt.

Ihan parin viime vuoden aikana kalan kulutus on hiukan notkahtanut, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kala käy hyvin kaupaksi: 1980-luvun alun reilusta 40 miljoonasta kilosta kulutus on lisääntynyt noin 70 miljoonaan kiloon. Se johtuu suurimmaksi osaksi juuri ulkomaisen kalan suosiosta.

– Kalaa varmasti menisi enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla, Partanen sanoo.

Kala on osa arkiruokaa, mutta myynnin huiput osuvat juhlapyhiin.

– Kyllähän meillä on joulu kaikista paras. Sitten tulee juhannus ja voisi sanoa, että pääsiäinen on kolmas huippusesonki, kertoo kalakauppias Jussi-Pekka Kuha.

Luonnonkalojen menekkiä rajoittaa myös kalastajien määrän väheneminen. Kaupat suosivat tuotteita, joiden saatavuus on taattu, mihin luonnonoloihin ja saaliiden kokoon perustuva villikalojen pyydystäminen ei aina pysty vastaamaan.

Esimerkiksi Kuhan kalaliike joutuu varmistamaan oman kalatiskin tarjonnan ostamalla kalaa laajalta alueelta eri puolilta Suomea ja myös Ruotsista ja Norjasta.

Lue lisää:

Raportti: Neljännes maailmassa kalastetusta kalasta päätyy jätteeksi – samalla ylikalastus kasvaa edelleen

Norjan lohi sulaa suomalaisten suussa – Professori haluaisi silakan, särjen ja lahnan suomalaisten ruokapöytään

Luulitko tietäväsi, miten flunssa torjutaan? Pussata saa, mutta silmiä ei kannata hieroa

Nuhaa, yskää ja kurkkukipua. Syksy on flunssavirusten kulta-aikaa ja flunssan oireet on kokenut joskus jokainen.

Miten flunssa oikeastaan tarttuu ja voiko tartunnoilta suojautua? Näitä seikkoja harva tulee ajatelleeksi flunssaa torjuessaan:

1. Flunssaa aiheuttaa yli sata erilaista virusta

Flunssa eli nuhakuume on ihmisen yleisin sairaus (Terveyskirjasto). Suomalaiset potevat jopa 10–20 miljoonaa flunssaa vuosittain.

Harva kuitenkin tietää, että kyseessä ei ole yksi ja sama sairaus. Flunssaa aiheuttaa jopa 150 erilaista virusta tai niiden alatyyppiä.

Yleisimpiä ovat rino- ja koronavirukset, jotka aiheuttavat nuhaa, kurkkukipua ja yskää. Myös adenovirukset sairastuttavat etenkin lapsia. Pelkkien oireiden perusteella taudinaiheuttajia ei voida erottaa toisistaan, sillä oireisto on hyvin samankaltainen.

Kaikki virustyypit tulevat kohdatuksi jossain vaiheessa elämän varrella.

– Ennemmin tai myöhemmin ne ovat vastassa, Oulun yliopiston lääketieteen dosentti Tero Kontiokari kertoo.

Viruksen kohtaaminen ensimmäistä kertaa aiheuttaa yleensä sairastumisen. Siksi pienet lapset sairastavat jopa 5–10 infektiota vuosittain ja päivähoidossa tätäkin enemmän.

Flunssa aiheuttaa tyypillisesti nuhaa ja nenän tukkoisuutta.Arja Lento / Yle

– Elimistön muistisolut varastoivat tiedon viruksesta. Seuraavalla kerralla vasta-aineet ovat valmiina, jolloin tautiin ei sairastuta tai se tulee lievempänä.

Osa vastustuskyvystä siis kehittyy, kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajia. Vasta-ainetasot eivät kuitenkaan ole elinikäisiä ja sama virus voi aiheuttaa sairastumisen uudelleen.

2. Flunssapotilasta uskaltaa suudella

Moni välttelee flunssapotilaita tartuntojen pelossa. Parhaiten flunssavirukset säilyvät nenäeritteessä ja tarttuvatkin käsikosketuksella.

– Käsienpesu on edelleen tehokkain keino välttää sairastumista, Kontiokari kertoo.

Tärkein tartuntareitti on Kontiokarin mukaan viruksen kulkeutuminen käsistä silmien limakalvoille ja edelleen hengitysteihin. Siksi silmien hieromisen välttäminen kannattaa, mikäli tartunnoilta haluaa suojautua.

Pärskiminen sen sijaan on tehottomampi tartuntatie ja vaatii lähikontaktin. Jopa suuteleminen voi hyvin onnistua ilman tartuntaa, sillä virukset viihtyvät huonosti syljessä.

Myös suun limakalvojen oma bakteeristo tappaa taudinaiheuttajaviruksia.Miki Wallenius / Yle

Flunssaviruksia on mahdotonta välttää kokonaan sillä niitä on liikkeellä jatkuvasti.

Flunssapotilas alkaa tartuttaa jo ennen oireiden alkamista ja esimerkiksi rinoviruksen aiheuttama flunssa kestää yleensä yli viikon. Toisaalta sen aiheuttaman flunssan tartuttavuus vähenee huomattavasti kolmannen sairauspäivän jälkeen.

3. Vastustuskykyään voi vain heikentää

Saman viruksen kohtaaminen ei aiheuta sairastumista kaikille. Syitä tähän ei tiedetä tarkkaan.

– Luultavasti osalla ihmisistä puolustusjärjestelmä toimii tehokkaammin tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan, Kontiokari kertoo.

Osa vastustuskyvystä on synnynnäistä ja geenien muovaamaa. Veren syöjäsolut, limakalvon eritteet sekä mahalaukun happamuus tuhoavat taudinaiheuttajia ihmisen toiminnasta riippumatta.

Osa ihmisistä voi olla paremmin suojattuja tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan.

– Ilmeisesti osa ihmisistä on lähes immuuneja herpesvirukselle, kun toiset taas herpesvirus tartuttaa helpommin.

Mekanismia ei kuitenkaan tunneta tarkkaan.

– Ihmisen puolustusjärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että sen selvittäminen, miksi joku sairastuu ja toinen ei, on vaikeaa, Kontiokari arvioi.

Puolustusjärjestelmän tehokkuutta on mahdotonta kokonaan selvittää esimerkiksi verikokeilla, vaikka virusten vasta-ainetasoja voidaan verestä saada selville.

Flunssan aiheuttanutta virusta ei yleensä ole tarpeen selvittää.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vastustuskykyä heikentäviä tekijöitä sen sijaan tunnetaan useita.

– Stressi, tupakointi, immunipuutokset tai muut krooniset taudit lisäävät sairastavuutta, Kontiokari kertoo.

Vastustuskyky flunssaviruksia vastaan laskee ja puolustussolujen toiminta heikkenee, mikäli elimistö on stressaantunut. Myös ravintotekijöiden, kuten vitamiinien puutostilat voivat herkistää infektioille.

4. Terve suolisto tuo vastustuskyvyn

Monipuolista ravintoa syövä terve henkilö ei lääkärin mukaan hyödy esimerkiksi vitamiinivalmisteista.

– Aineiden ylimäärä ei tuo lisähyötyä, Kontiokari kertoo.

Ruokavaliolla on kuitenkin todennäköisesti vaikutusta sairastavuuteen, sillä suuri osa puolustusjärjestelmästä sijaitsee suolistossa.

– Suoliston mikrobistolla on yhteys vastustuskykyyn, mutta tätä ei oikeastaan ole vielä tutkittu kovinkaan paljon.

Yli 70 prosenttia immuunipuolustuksen soluista sijaitsee suoliston alueella. Suolen mikrobisto kommunikoi puolustussolujen kanssa ja voi vaikuttaa siten vastustuskykyyn.

Monipuolinen ravinto takaa yleensä vastustuskyvylle tarpeellisten vitamiinien, kuten c-vitamiinen saannin.Paulus Markkula / Yle

Kontiokarin mukaan yksittäisten ravintotekijöiden tehosta flunssan ehkäisyssä ei juurikaan ole näyttöä.

– Ainoastaan sinkin on havaittu suurina annoksina lyhentävän flunssan kestoa noin päivän tai pari. Myös c-vitamiini hyvin suurina annoksina saattaa lyhentää flunssan kestoa urheilijoilla.

Lääkäri ei kuitenkaan tyrmää itsehoitoon tarkoitettujen tuotteiden käyttöä, vaikka niiden tehosta ei olisi näyttöä.

– Jos ihminen saa paremman olon sillä, että tekee asialle jotain, niin hyvä niin. Oireiden lievittäminen on monesti yhtä tärkeää kuin sairauden hoitaminen.

Toimitusjohtajan moka voi johtaa pikapotkuihin, koska irtisanomissuojaa ei ole – yleensä johtaja lähtee mukisematta

Tästä on kyse
  • Osakeyhtiön hallitus voi irtisanoa toimitusjohtajansa pikaisesti, sillä toimitusjohtaja ei yleensä ole työsuhteessa vaan työskentelee johtajasopimuksella.
  • Oikeustieteen tohtorin mukaan tilanteet riitautetaan harvoin, koska menettelytapa on toimitusjohtajille selvä.
  • Pihlajalinna Oy irtisanoi Oulun alueellisen toimitusjohtajansa Riikka Moilasen, kun Moilanen puhui ihmisroskista kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Toimitusjohtaja voi saada potkut lähes silmänräpäyksessä.

Näin kävi esimerkiksi Oulussa, kun Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) irtisanottiin yhtiöstä, kun hän oli puhunut "ihmisroskista" Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Työlainsäädäntö ei päde toimitusjohtajiin, koska osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja solmii yhtiön hallituksen kanssa toimitusjohtajasopimuksen, johon normaali työlainsäädäntö ei päde.

Toimitusjohtaja on yhtiön kasvot, ja siksi merkittävässä roolissa yhtiön imagon kannalta. Erottamisen syyksi riittääkin luottamuksen menetys. Toimitusjohtaja voi saada lähdöt esimerkiksi törttöiltyään vapaa-ajallaan tavalla, joka tahraa yhtiön julkisuuskuvaa.

– Paljon riippuu siitä, millaisesta osakeyhtiöstä on kysymys: mikä on sopivaa juuri sen yhtiön toiminnalle, imagolla ja maineelle, sanoo oikeustieteen tohtori, työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja.

Vaikka tuntuisi huonolta, mitään oikeudellisia mahdollisuuksia asiaan puuttumiseksi ei välttämättä ole. Jaana Paatenoja

Paanetoja ei näe menettelyssä epäselvyyksiä.

– Kun tällaiseen tehtävään ryhtyy, täytyy tietää, mikä tilanne on. En pidä sitä ongelmana, kun se on tiedossa. Käsittääkseni toiminta on ollut aika selväpiirteistä, Paanetoja kommentoi yleisellä tasolla.

"Ne eivät ole riitaherkkiä asioita"

Käytännössä osakeyhtiön toimitusjohtajalla ei siis ole irtisanomissuojaa. Toimitusjohtajasopimuksessa on kuitenkin voitu sopia esimerkiksi erottamiskorvauksista tai muista ehdoista. Paanetojan mukaan sopimuksen sisältö on täysin yhtiön ja toimitusjohtajan välinen asia.

Asema on siis täysin erilainen kuin tavanomaisessa työsuhteessa toimivan johtajan. Paanetoja toteaa, että käyttäytyminen vapaa-ajalla voi johtaa lailliseen irtisanomiseen myös tavanomaisessa työsuhteessa.

– Jos vertaa työsuhteeseen, siinäkin työntekijältä edellytetään vapaa-aikana lojaliteettivelvoitteen noudattamista, eli pitää toimia työnantajan edun mukaisesti, Paanetoja sanoo.

Osakeyhtiön toimitusjohtaja solmii yhtiön hallituksen kanssa sopimuksen, jonka sisältöön työlainsäädäntö ei päde.Pixabay

Suurin ero toimitusjohtajan ja työsuhteisen johtajan erottamisessa liittyy kuitenkin lakiin. Työsuhteen puolella laissa on säädetty irtisanomisperusteet, esimerkiksi varoitusmenettely ennen irtisanomista.

– Kun ei ole kysymys työsuhteesta, tämän tyyppistä normistoa ei ole lainkaan.

Jos erotettu toimitusjohtaja kokee potkunsa epäasiallisina, niin käytännössä asialle on hyvin vähän tehtävissä. Paatenoja arvelee, että päätöksen voisi riitauttaa yleisissä tuomioistuimissa, jos tilanteeseen liittyisi syrjintää.

– Mutta vaikka tuntuisi huonolta, mitään oikeudellisia mahdollisuuksia asiaan puuttumiseksi ei välttämättä ole.

Työsuhteesta potkut saanut voi riitauttaa asian. Paatenojan mukaan irtisanomistapauksia puidaan työtuomioistuimessa paljon.

Toisin on erotettujen toimitusjohtajien kohdalla. Paatenoja ei muista uransa varrelta ainuttakaan tapausta, jossa potkut saanut olisi halunnut puida asiaan yleisissä tuomioistuimissa.

– Ne eivät ole riitaherkkiä asioita, Paatenoja toteaa.

Lue lisää:

Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja joutui lopettamaan "ihmisroska"-kommenttiensa takia

Johtajalle potkut epäasiallisista kommenteista, työntekijä selvinnee varoituksella – Professori: "Toimitusjohtajat eivät yleensä ilmaise uskonnollisia käsityksiä"

Kärsämäen kunta hyllyttää rehtorin – Vähätteli seksuaalista häirintää koulussaan

Frosteruksen koulun rehtori siirretään syrjään tehtävästään kunnes Kärsämäen kunnan johto on päättänyt, voiko hän jatkaa rehtorina, kertoo kunnanjohtaja Esa Jussila STT:lle.

Hyllytyspäätös johtuu rehtorin kommenteista Ylen MOT:ssa. Rehtori vähättelee vastauksessaan MOT:lle seksuaalista häirintää, jota hänen johtamassaan koulussa ilmenee THL:n kyselyn perusteella.

Pesonen vertaa vastauksessaan seksuaalista häirintää kouluruokaan ja antaa ymmärtää, että seksuaalista häirintää pitäisi pystyä sietämään.

– Onko kouluruoka hyvää tai pahaa? Asialle voidaan tehdä tiettyyn rajaan saakka jotakin. Loppu pitää vain kestää. Ei sillä, että hyväksyisin seksuaalista häirintää, mutta sellaista se nyt vaan on. Sitten tietenkin, kun pillua tekkee mieli miespuolisella. Niin eihän sitä osaa aina kauniisti sanoa. Onhan sitä kaikennäköistä porsastelijaa baarimaailmassakin, rehtori kirjoitti Ylen MOT:lle.

Kunnanjohtaja Esa Jussila sanoo, että kunta irtisanoutuu rehtori Tuomo Pesosen lausunnoista seksuaalisen häirinnän sietämisestä ja hyväksymisestä.

Kärsämäen kunnan nettisivuilla on julkaistu tiedote, jossa todetaan, että kunta ei hyväksy seksuaalista häirintää. Kunta ilmoittaa sloganikseen: "positiivisten tarinoiden pitäjä".

MOT:n juttu julkaistiin netissä puolilta päivin, ja pohjoispohjanmaalainen Kärsämäen kunta teki päätöksen hyllyttämisestä iltapäivällä.

Lue lisää:

MOT kokosi tiedot yläkouluista – pahimmillaan joka viides oppilas kokee seksuaalista häirintää: "Ei oteta ongelmaa tosissaan"

Yle kysyi päihdeongelmaisilta, mitä he ajattelevat, kun heitä kutsutaan ihmisroskaksi

Tästä on kyse
  • Oululainen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen kutsui valtuuston kokouksessa päihdeongelmaisia ihmisroskaksi.
  • Yle kysyi päihdeongelmaisilta, mitä he ajattelevat Moilasen kommentista.
  • Moilanen sanoi päihdeongelmaisten olevan myös turvallisuusuhka. Rikosylikomisario ei ole samaa mieltä.

– Mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä sille ihmisroskalle, jota siellä on yllättävän paljon? Siis tarkoitan niitä vähäosaisia ihmisiä, jotka käyttävät ammattimaisesti alkoholia, huumeita, päihteitä ja ovat nyt ottaneet Isokadun kodikseen.

Tätä Oulun kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen kysyi kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.9.

Moilasen sanomiset kirivät myös niiden ihmisten korviin, joihin kommentti oli kohdistettu: päihdeongelmaisiin. Yksi heistä on Kenttätien palvelukeskuksessa asuva Maija (nimi muutettu), joka on viettänyt aikaa sillä nimenomaisella alueella, josta Moilanen valtuuston kokouksessa puhui.

Kenttätien palvelukeskus on asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettu yksikkö.

– Me emme ole mitään roskia, me olemme ihmisiä.

Maija on itse ollut kodittomana ja viettänyt öitä kadulla. Maijalla on myös alkoholiongelma, mutta hän yrittää raitistua. Hän esiintyy jutussa muutetulla nimellä, koska ei halua leimaantua päihteiden käyttönsä vuoksi.

Hän kertoo, että Moilasen kommentti loukkasi.

"Sellainen ihminen, joka tuollaista puhuu, niin sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla ja kokea sama kuin minä olen kokenut", oululainen Maija kertoo.Timo Nykyri / Yle

Maija kokee, että tämänkaltaiset kommentit alentavat entisestään sellaisen ihmisen itsetuntoa, joka on jo pohjalla. Hän korostaa, että ihmisillä on usein taustallaan monenlaisia ongelmia, joiden vuoksi he ovat alkaneet käyttää päihteitä.

– Sellainen ihminen, joka tuollaista puhuu, niin sen pitäisi olla muutama päivä tuolla kadulla ja kokea sama kuin minä olen kokenut. Silloin tietäisi paremmin, mistä puhuu.

Maijan mielestä ne ihmiset, jotka viettävät aikaansa kaupungilla, ovat siellä siksi, ettei heillä ole muutakaan paikkaa.

– Ei ole muuta vaihtoehtoa. Oulussa ei ole muuta paikkaa sellaisille ihmisille kuin tämä Kenttätie. Muuta paikkaa ei ole.

Kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen sanoi aiemmin Ylelle, että kommentti oli täysi vahinko ja hän pyytää anteeksi puheitaan. Moilanen kertoo tarkoittaneensa kommentillaan sitä, että ihmisen koti ei voi olla kadulla ja ihmiset tarvitsevat apua.

Moilanen joutui kuitenkin jättämään paikkansa Pihlajalinnan Oulun toimitusjohtajana kommenttinsa takia.

Myös ymmärrystä löytyy

Kenttätiellä asuva Kalle Kivelä ymmärtää ihmisten tuohtumuksen Moilasen kommentista. Hän ei siitä kuitenkaan itse loukkaantunut, vaikka onkin päihdeongelmainen.

– Hän olisi voinut muotoilla sanansa paremmin. Mutta tottahan se on, että päihteiden käyttäjille on annettu mahdollisuuksia varmasti todella paljon ja heitä on käsi kädessä ohjattu oikeaan suuntaan. Mutta Moilasen olisi ehkä pitänyt kutsua heitä jollain muulla, vähemmän provosoivalla nimellä.

Kivelä on itse käyttänyt huumeita 10 vuotta. Viimeiset 2,5 vuotta hän on ollut korvaushoidossa. Mies kertoo, että hänelle on annettu mahdollisuuksia päästä irti huumeista, mutta hän ei ole tehnyt niitä asioita, joita hänen olisi pitänyt tehdä raitistuakseen.

– Voin syyttää pelkästään itseäni. Moilanen oli oikeassa – karusti sanottuna, minä olen ihmisroskaa, yhteiskunnan pohjasakkaa.

Rotuaarilla on myös välillä sammuneita ihmisiä ja he ovat usein kodittomia. Näin on ollut aina. Markus Kiiskiinen

Kivelän mielestä on hyvä asia, että Moilanen nosti asian esille. Päihdeongelmaisia on Oulussa paljon.

Hän kuitenkin toivoisi, että sellaisia päihdehuoltoon liittyviä asioita muutettaisiin, jotka eivät tällä hetkellä toimi. Yksi niistä on hoitoon pääsy. Monissa tapauksissa se on Kivelän mielestä käsittämättömän pitkä prosessi. Hänellä itsellään korvaushoitoon pääsy kesti 10 kuukautta.

– Siinä kymmenessä kuukaudessa ehtii menettää aika paljon. Hoitoon pääsyn pitkittyminen on mielestäni pelkkää tyhmää byrokratiaa. Se olisi mahdollista järjestää erittäin toimivaksi ja se vähentäisi ongelmia monella tapaa, monilla eri alueilla.

Keskustassa aikaa viettävät päihdeongelmaiset eivät kuitenkaan Kivelän mielestä olisi siellä, jos heidän elämänsä olisi normaalissa kunnossa ja he olisivat saaneet apua.

– Luulen, että helpommin hoitoon pääsy poistaisi ongelman.

Poliisi ei näe turvallisuusuhkaa

Kaupunginvaltuuston kokouksessa Moilanen sanoi Isokadulla aikaa viettävien päihdeongelmaisten olevan myös todellinen turvallisuusuhka. Rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisilaitokselta ei ole samaa mieltä.

Kiiskinen kertoo, että julkijuopottelua tapahtuu keskustan alueella jonkin verran, mutta ihmisten turvallisuuteen asialla ei hänen mukaansa ole vaikutusta. Häiriökäyttäytyjät ovat Kiiskisen mukaan asia erikseen.

– Jonkin verran poliisi joutuu puuttumaan julkijuopotteluun. Rotuaarilla on myös välillä sammuneita ihmisiä ja he ovat usein kodittomia. Näin on ollut aina.

– Turvallisuusuhkana en sitä kuitenkaan missään nimessä pidä. Enemmänkin kyse on siitä, että se näyttää epäsiistiltä. Saattaa olla roskia ja tyhjiä pulloja ympäristössä.

Kiiskinen sanoo, että jos sellainen ihminen, johon Moilasen kommentti kohdistui, kokee että hänen kunniaansa on loukattu, voi periaatteessa tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkaamisesta.

– Poliitikko taisi kuitenkin yleisellä tasolla puhua eikä ketään nimenomaista henkilöä sillä tarkoittanut. Mutta kyllä sillä kommentilla on varmasti saatu mieliä pahoitettua.

Sivut