Uutiset YLE Oulu

Oulussa haudattiin väärä vainaja – inhimillinen erehdys tapahtui hautaustoimistossa

Oulussa siunattiin hautaan väärä vainaja lokakuussa, kertoo Oulun seurakunnat. Hautaustoimistolta oli tullut haudattavaksi väärä vainaja, ei vain väärä arkku, eivätkä seurakunnan työntekijät ole voineet huomata virhettä.

Erehdys tapahtui kun hautaustoimiston työntekijä meni hakemaan vainajaa ruumishuoneelta, jossa arkkuun siirrettiin vahingossa väärä vainaja.

Oulun seurakuntien mukaan kyseessä on inhimillinen erehdys. Oulun seurakunnat kertoo verkkosivuillaan, että tapahtunut virhe huomattiin tällä viikolla. Haudattu vainaja on nyt nostettu ylös ja hänet siunataan myöhemmin uudelleen.

Toinen vainajista on jo siunattu hautaan.

Synnyttäjät eivät tiedä tarpeeksi rentoutumisen tärkeydestä – auttaa hallitsemaan kipua ja synnytyksen kulkua

Mistä on kyse?
  • Rentoutuminen synnytyksessä parantaa hormonitoimintaa ja rentoutuneessa kehossa supistukset tehoavat paremmin.
  • Rentoutuminen on myös tärkeää äidin ja vauvan turvallisuuden kannalta.
  • Synnytykseen voi valmistautua esimerkiksi opettelemalla etukäteen erilaisia rentoutumismenetelmiä.

Oululainen Jenni Kesti sai ensimmäisen lapsensa neljä kuukautta sitten. Synnytys oli rankka ja pitkä, peräti yli 20 tuntia. Kesti synnytti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen oli hänelle jaksamiskeino.

– Rentoutuminen oli tärkeää, jotta kehoni sai happea. En vienyt kroppaani ihan lukkoon.

Syntyvän vauvan hyvinvointi oli luonnollisesti myös vaakakupissa.

– Kätilöiden mukaan oli todella tärkeää, että vauva sai happea siinä vaiheessa, kun se jumiutui hieman synnytyksen loppuvaiheessa. Jos voimani olisivat loppuneet, se olisi voinut olla melko dramaattistakin.

Tuisku Koskelan (vas.) Sylinhyvä yritys tarjoaa muun muassa synnytysvalmennusta. Jenni Kesti (oik.) koki rentoutumisen olevan synnytyksessä suuri apu. Marko Siekkinen / Yle

Rentoutumisen tärkeydestä synnytyksessä ei Kestin mukaan juurikaan puhuttu esimerkiksi neuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Eniten tietoa sai lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista.

– Oikeastaan sivulauseessa mainittiin, että tokihan on aina tärkeää rentoutua ja muun muassa tällaisia tekniikoita on olemassa.

Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin kun äiti on rentoutunut. Tuisku Koskela

Tietoa rentoutumisesta löytyi kuitenkin kirjoista, netistä sekä yksityisiltä synnytysvalmentajilta.

– Olen myös harrastanut ja opettanut Tai Chitä, joten kropan ja mielen rentoutumiskeinot ovat aina kiinnostaneet minua.

Kuka tahansa voi oppia rentoutumaan

Oululaisen synnytysvalmentajayrittäjä Tuisku Koskelan mukaan rentoutumisen opettelu on hyödyllistä jokaiselle odottavalle äidille pelkästään jo synnytyksen normaalin kulun kannalta.

– Synnytys on hormonien säätelemää ja ohjaamaa toimintaa kehossa. Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin, kun äiti on rentoutunut.

Hierominen on yksi keino, jolla synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö voi auttaa äitiä rentoutumaan.Marko Siekkinen / Yle

Kuka tahansa voi Koskelan mukaan oppia rentoutumaan. Keinoja on monia.

– Pelkästään hengityksen kautta pystyy tekemään tosi paljon. Fyysisiä rentoutuskeinoja ovat esimerkiksi oman kehon jännitystilojen tunnistaminen ja niiden vapauttaminen vaikka hieronnan avulla.

Naistenklinikan kätilö Johanna Honkasen mukaan tehokkaita tapoja ovat muun muassa leuan rentouttaminen ja matalien vokaalien harjoittaminen niin, että ääni resonoi alas lantioon.

– Leuka on rentona ja matalaa ääntä pitämällä, koko alapää rentoutuu.

Synnytykseen valmistautuminen tärkeää

Miten helppoa rentoutuminen voi sitten olla, jos kivut ovat kovat ja tilanne on muutenkin jännittävä? Honkanen ajattelee, että mitä paremmin synnyttäjä on valmistautunut, sitä helpompaa myös rentoutuminen on.

– Toki sekin vaikuttaa, ettei ympärillä ole meteliä eikä kukaan ryntäile sisään. Tuttuja asioita, esimerkiksi musiikkia kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Lisäksi on tärkeää saada tukea puolisolta tai tukihenkilöltä ja kätilöltä.

Rentoutuminen synnytyksessä parantaa äidin ja vauvan turvallisuutta.Heikki Haapalainen / Yle

Synnytyslääkäri Tytti Raudaskosken mukaan rentoutuminen auttaa naista hallitsemaan kipua ja sen avulla hän pystyy vaikuttamaan synnytyksen edistymiseen.

– Jos äiti on kireänä kuin viulunkieli, niin se muun muassa hidastaa avautumisvaihetta.

Liika jännittäminen voi Raudaskosken mukaan myös johtaa äidin hyperventiloimiseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sikiön hapettumiseen. Sikiön heikko happeutuminen puolestaan heijastuu sikiön sydänäänikäyrään.

Raudaskoski haluaa korostaa, että rentoutuminen on keino, jolla äiti voi itse auttaa itseään synnytystilanteessa.

– Se tuo hallinnan tunnetta. Tällöin äiti ei ole vain objekti, jolle tapahtuu asioita, vaan hän myötävaikuttaa synnytyksen edistymiseen.

Uudelleensynnyttäjätkin kaipaavat synnytysvalmennusta     

Synnytystä ei voi Honkasen mukaan etukäteen suunnitella, mutta siihen voi valmistautua.

– Synnytys on maraton, sitä voi verrata 75 kilometrin juoksuun. Siihen urheilusuoritukseen tulisi valmistautua venyttelemällä ja tankkaamalla nesteitä.

Synnytykseen valmistautumiseen ei Honkasen mukaan saa välttämättä tarpeeksi hyvin tukea kunnalliselta puolelta säästötoimenpiteiden vuoksi. Aikaisemmin odottaville äideille järjestettiin esimerkiksi sairaalaan tutustumisia, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne ovat Honkasen mukaan loppuneet.

Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Tuisku Koskela

Myös Tuisku Koskela on sitä mieltä, että kunnallinen synnytysvalmennus on melko suppea ja sitä tarjotaan vain ensisynnyttäjille, vaikka tarvetta olisi myös uudelleensynnyttäjille.

– Minun asiakkaistani ainakin puolet ovat uudelleensynnyttäjiä. Heilläkin on paljon tarvetta saada tietoa ja konkreettisia valmiuksia synnytykseen.

Synnytyspelot kannattaa käsitellä

Synnytysvalmennus on Koskelan mielestä niin kuin synnyttäjän työkalupakki. Sieltä valitaan keinot, jotka itselle parhaiten sopii synnytyksen avuksi.

Valmistautuminen jollain tapaa synnytykseen tuo äidille varmuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Tärkeintä Koskelan mielestä synnytykseen valmistautumisen lisäksi on, ettei yritä sulkea tulevaa synnytystä pois mielestään.

– Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Vaan se on sen merkki, että nyt olisi aika käsitellä sitä.

Pahimmassa tapauksessa pelkojen käsittelemättä jättäminen voi Koskelan mukaan haitata kiintymyssuhteen syntymistä kohdussa kasvavaan vauvaan, kun ei pysty suuntaamaan ajatuksia vanhemmuuteen ja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Myös Tytti Raudaskoski on samaa mieltä.

Ihmiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Johanna Honkanen

Etukäteen esimerkiksi synnytykseen liittyvistä kivuista huolehtivat saattavatkin olla Honkasen mukaan niitä, jotka kestävät kipuja paremmin.

– Naiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Kaikki kulminoituu rentoutumiseen. Kun äiti on rento, hormonitoiminta vahvistuu ja synnytys kulkee paremmin. Tällöin synnytyskokemus on hyvä ja äiti saa positiivisen kokemuksen. Sitä kautta äitiyskin vahvistuu.

Sahan työntekijä kuoli Kalajoella – poliisi tutkii työtapaturmaa

Kalajokisella sahalla tapahtui varhain perjantaina aamulla kuolemaan johtanut työtapaturma. Paikkakuntalainen sahan kunnossapitotöissä ollut mies kuoli tapaturmassa.

Poliisi tutkii yhdessä aluehalllintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa tapahtumaa ja siihen johtaneita syitä.

Yle ei ole saanut vielä tapauksesta listätietoja, sillä juttua tutkiva poliisi kommentoi vain sähköpostin välityksellä.

Jutua täydennetään.

Lasten jatkuvia korvatulehduksia yritetään nitistää – apu voi löytyä hyvisbakteereista

Mistä on kyse?
  • Oulussa tutkitaan, voiko salivarius-bakteerin avulla estää lasten korvatulehduksia.
  • Salivarius bakteeria on käytetty aiemmin lähinnä suun ja hampaiden hoidossa.
  • Tutkimus on käynnistynyt esiselvityksellä, jossa selvitetään muun muassa sitä, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on.

Oulun yliopiston äskettäin alkaneessa tutkimuksessa päiväkoti-ikäisille lapsille syötetään valmistetta, joka sisältää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita.

Aiemmin samaa bakteerikantaa on käytetty lähinnä suun ja hampaiden terveydenhoidossa.

– Haluamme nyt selvittää, pystytäänkö näillä valmisteilla muuttamaan nielun alueen bakteeristoa, kertoo tutkimusta johtava dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Esitutkimus pohjustaa vuoden-parin kuluttua käynnistyvää laajempaa vaikutustutkimusta,

Vasta laajemman tutkimuksen perusteella nähdään, helpottaako hyvien bakteerien istuttaminen lasten nenänielun alueelle riskiä sairastua korvatulehdukseen.

Luonnollinen bakteerikanta

Salivarius-bakteeri kuuluu suun ja nielun omaan bakteerikantaan ja se on samantyyppinen kuin jo syntymässä ihmisen suuhun ilmestyvät ensimmäiset bakteerit. Osalla ihmisistä bakteeri säilyy myös myöhemmällä iällä.

– Tarkkaan ei tiedetä, kuinka monella se on, mutta tämä kanta on nimenomaan semmoinen, joka voi auttaa valtaamaan tilaa streptokokeilta ja muilta "pahisbakteereilta", kertoo tutkimuslääkäri Suvi Sarlin.

Salivarius ei ole antibiootti, vaan sen avulla pyritään estämään tulehdusta aiheuttavien bakteerien pesiytymistä nenänielun alueelle.

Tutkimuksessa selvitetään, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on. Paulus Markkula / Yle Tulehdus nousee nielusta korvaan

Välikorvan tulehdus on yksi yleisimmistä lastentaudeista. Se voi ilmaantua esimerkiksi influenssan jälkitautina, mutta sen ennaltaehkäisyyn ei ole selkeitä keinoja.

Tutkimuslääkäri Suvi Sarlin Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että nykyisen käsityksen mukaan välikorvan tulehduksen aiheuttaa nenänielussa syntyvä häiriö. Tulehdus nousee sen jälkeen nielusta välikorvaan johtavaa korvatorvea myöten. Korvatorven tehtävänä on ilmastoida välikorvaa.

Korvatulehdus on myös kivulias ja se voi toistua usein, mikä aiheuttaa myös runsaasti sairauspoissaoloja pienten lasten vanhemmille

Korvatulehdus on yksi pienten lasten yleisimmistä taudeista. Sille ei ole selkeää ennaltaehkäisykeinoa. Ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua muun muassa pneumokokkirokotteilla.Paulus Markkula / Yle Liuoksena tai tablettina

Käytössä on kaksi erilaista suun kautta nautittavaa valmistetta, joiden käyttökokemuksia vertaillaan toisiinsa. Toisessa salivarius-bakteerit liuotetaan jauheena juomaan ja toisessa ne nautitaan tabletteina päivittäin illalla ennen nukkumaan menoa.

Tänä syksynä käynnistyneessä pohjatutkimuksessa selvitetään ensi vaiheessa sitä, miten pienille päiväkoti-ikäisille lapsille ylipäänsä pystytään säännöllisesti antamaan valmistetta.

– Saamme kuitenkin jo tässä vaiheessakin myös paljon tietoa siitä, millaisia bakteereja viruksia lasten nenänielussa on ja myös tietoa siitä, millainen on antibioottiresistenssitilanne, Suvi Sarlin kertoo.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka hyvin bakteerit voivat vastustaa antibioottien vaikutuksia.

Asunnon myynti tai osto mielessä? Ole tarkkana, kun turvaudut tilastoihin – ne voivat johtaa täysin harhaan

Mistä on kyse?
  • Asuntokaupoista kerätään useita erilaisia tilastoja, ja ne ovat tärkeitä työkaluja kiinteistönvälittäjälle.
  • Tilastot saattavat kuitenkin antaa erilaisen kuvan asuntojen hintakehityksestä.
  • Taustat ja muuttujat pitää tuntea, jotta tilaston tarkastelu ei johda virhetulkintoihin.
  • Samaa tilasto voidaan usein tulkita tahattomasti kuin tahallisestikin eri tavoin.

Kokemattomalle ostajalle, myyjälle tai välittäjälle tilastot ovat tarpeellinen tuki, mutta joskus voi mennä pieleen ja pahasti.

– Sain myytäväksi omakotitalon, josta toinen välittäjä oli hyvinkin vähäisellä kokemuksellaan antanut 139 000 euron hinta-arvion. Lopulta talo myytiin 174 000 eurolla, kertoo oululaisen Kotigallerian toimitusjohtaja Esa Heikkilä.

Nyt jo yli 20 vuotta alalla ollut Heikkilä laskeskeli tuolloin, että alkuperäinen hinnoittelu oli perustunut täysin alueen keskimääräisiin myyntihintoihin kahden edellisen vuoden ajalta.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten pelkkiä tilastoja katsomalla ei kannata liikaa päätellä todellista hintaa tai hintakehitystä.

Yhden kuukauden hintavertailua ei kannata liikaa korostaa. Jussi Mannerberg

Myytyjen asuntojen hintaseuranta avautui Suomessa kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen yksityishenkilötkin ovat voineet seurata toteutuneita myyntihintoja.

Asuntojen hintatiedot -nettisivustolle kerätään kuitenkin vain osa Suomessa tehtävistä kiinteistökaupoista. Välittäjillä sen sijaan on käytössään alan oma ja huomattavasti laajempi myyntitilasto, joka on heille tärkeä työkalu asuntokauppoja tehtäessä.

Mikä on kerrostaloasunnon hinta Oulussa?

Loppukesästä Oulussa ihmeteltiin vanhijen kerrostaloasuntojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen mukaan hinnat olivat laskeneet, kiinteistönvälittäjien mukaan nousseet.

Oululaisen Kotigallerian toimitusjohtaja Esa Heikkilällä on yli 20 vuoden kokemus alalta.Timo Nykyri / Yle

Tilastokeskuksen tiedot näyttivät heinäkuussa Oulussa yli seitsemän prosentin laskua, mikä oli eniten suurista kaupungeista. Kiinteistönvälittäjät puolestaan kertoivat hyvin sujuneesta myyntijaksosta.

– Yhden kuukauden hintavertailua, etenkään kesällä, ei kannata liikaa korostaa. Yleinen hintataso on noussut Oulussa selvästi viime vuodesta, arvioi Suomen kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Tärkeintä tilastosta on ymmärtää, että mistä on kysymys. Juha Karvanen

Lisäksi tiedot oli koottu eri lähtökohdista. Tilastokeskuksen indeksivertailu seuraa samanlaisten asuntojen hintakehitystä, kun kiinteistönvälittäjät seuraavat toteutuneita myyntihintoja eri vuosina.

Jos myydyt asunnot ovat yleisesti ottaen isompia, uudempia ja kalliimpia kuin edellisvuonna, niin se näkyy välittäjien tilastoissa kasvuna, vaikka yksittäinen ja samanlainen asunto olisikin jouduttu myymään halvemmalla kuin edellisvuonna.

Asuntokaupan tilastot
  • Asuntokaupoista kerätään useita erilaisia tilastoja.
  • Asuntojen hintatiedot -sivusto avattiin vuonna 2007.
  • Sivustolle kerätään viiden välitysyhtiön myyntitietoja.
  • Kiinteistönvälittäjät käyttävät alan omaa tietokantaa työnsä tukena.

Yksi iso hintoihin ja tilastoihinkin vaikuttava tekijä on asunnon sijainti eli missä päin kaupunkia asuntoja myydään tilastoitavana ajanjaksona. Myös taloyhtiöissä tehdyt ja tulevat remontit sekä isot yksittäiset sijoittajakaupat voivat vääristää hintatilastoja.

Erilaisen viestin antavat tilastot voivat hämätä asunnon ostoa tai myyntiä miettiviä ihmisiä.

Isoja remonttikustannuksia saa harvoin takaisin myyntihinnassa

Tilastoihin liittyvistä ongelmista huolimatta, ne ovat tärkeä työkalu yli 20 vuotta asuntoja myyneelle Esa Heikkilälle.

– Tilastoja pitää osata tulkita. Ne ovat hyvä renki mutta huono isäntä, kokenut välittäjä naurahtaa.

Myynti- ja hintatilastojen tutkiminen ja arvioiminen on välittäjille jokapäiväistä työtä.Timo Nykyri / Yle

Joitain vuosia sitten Heikkilä ihmetteli tilastotietoja kohonneista hinnoista yhdessä Oulun kaupunginosassa, kun hänellä oli tilanteesta täysin päinvastainen tuntuma.

Asioiden selvittely paljastikin, että alueen taloyhtiöissä oli tehty peruskorjauksia, joiden jälkeen asuntojen myyntihinnat olivat luonnollisesti nousseet. Todellisuudessa remontoidut asunnot olisi pitänyt myydä vieläkin kalliimmalla, jotta myyntihinta olisi vastannut asunnon muuttunutta arvoa.

– Kymmenen prosentin hinnannousu olikin todellisuudessa kymmenen prosentin lasku, Heikkilä laskee.

Samanlaiset tilanteet ovat Heikkilälle tuttuja myös hänen jokapäiväisessä työssään.

– Keskustayksiöissä remontin kustannukset on helpompi saada myyntihintaan, mutta muutoin se voi olla vaikeaa. Tätä asuntojen myyjät eivät aina välttämättä oivalla.

Voiko tilasto valehdella?

Voi. Näin toteaa Jyväskylän yliopiston tilastotieteen professori Juha Karvanen, jonka vastaus hieman yllättää. Karvasen mukaan tilaston harhaanjohtavuus voi johtua useistakin tekijöistä.

– Tilastoinnin lähtökohdat ovat voineet olleet virheellisiä, tai tilastoinnissa on tapahtunut jokin muu virhe. Myös tilastojen epäonnistunut tulkinta ja analysointi voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin, professori Karvanen toteaa.

Tilastot ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Esa Heikkilä

Samaa tilastoa voidaan tulkita eri tavoin, joko harkitusti tai tahattomasti.

– Tärkeintä on ymmärtää, että mistä on kysymys. Esimerkiksi median tulisi tuntea tilastojen taustat ja muuttujat riittävän hyvin, jotta virheellisiä tulkintoja ei syntyisi.

Kaupunki muutti aikeitaan: nuorten ilmaismatkoja ei lopetetakaan häiriköinnin takia

Oululaiset alle 17-vuotiaat saavat sittenkin huristella maksuttomasti paikallisliikenteen linja-autoilla syyslomaviikon 23.10–27.10 ajan.

Joukkoliikennejaosto päätti kokouksessaan ylimääräisenä asiana toteuttaa koulujen syyslomalla lasten maksuttoman matkustuskampanjan.

Aikaisemmin kaupunki oli luopumassa syyslomaviikon alle 17-vuotiaiden ilmaisista bussikyydeistä. Tärkeimpänä perusteluna pidettiin nuorten häiriköintiä ilmaismatkoilla. Nuoret olivat muun muassa painelleet turhaat stop-nappia, melunneet, tuoneet polkupyöriä kyytiin ja ajaneet vain muutaman pysäkin päähän, kaupungilta kerrottiin aiemmin Ylelle.

Oulussa on parhaillaan meneillään joukkoliikenteessä kaksi erillistä kampanjaa, joilla houkutellaan asiakkaita joukkoliikenteen pariin. Näiden kampanjoiden ajateltiin korvaavan syyslomaviikon ilmaiset matkat. Joukkoliikennejaosto on päättänyt kampanjoista syksyn aikana.

Joukkoliikennejaoston kokousta johti liikennejaoston varapuheenjohtaja, vihreiden Anna-Kaisa Manninen. Hänen aloitteestaan syyslomaviikon maksuttomat matkat käsiteltiin kokouksessa ylimääräisenä asiana.

– Ilmeni, että oli poliittista halua yli puoluerajojen jatkaa syyslomaviikon maksuttomia matkoja. Sellaista viestiä oli tullut myös koululaisten vanhemmilta, joten siksi asia nostettiin esille, kertoo Manninen.

Joukkoliikennejaoston kannan käänsi Mannisen mukaan myös aiempi Oulun kaupunginvaltuuston päätös. Kaupunki päätti talousarviossaan vuodelle 2017, että Oulun joukkoliikenne osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen tarjoamalla maksuttomat linja-automatkat alle 17-vuotiaille koulujen talvi- ja syyslomaviikoilla.

Valmistelija edelleen eri mieltä

Joukkoliikennejaoksen valmisteleva virkamies, kaupungin joukkoliikennepäällikkö Edwin 't Lam jätti asiaan eriävän mielipiteen.

– Syitä eriävään mielipiteeseen on useita. Ensinnäkin ilmaismatkakampanjassa on mielestäni puute. Joukkoliikennetarjonta ei ole Oulussa syyslomaviikolla yhtä kattavaa kuin normaaliviikolla. Haukiputaalla tietyllä alueilla, Yli-Iissä ja Oulunsalon Salonpäässä ajetaan supistetun vuoroin.

Ilmainen kampanja maksaa kaupungille noin 15 000 euroa, kertoo Edwin 't Lam.

– Ja vielä: Meillä on myös keskipäivän arvolipun matkustamisen hinnanalennuskampanja päällä, jolla houkutellaan asiakkaita kulkemaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kampanja kestää neljä viikkoa, joista yksi on syyslomaviikko. Hinnanalennuskampanjasta ei saada näin täysimääräistä tietoa syyslomaviikon ilmaismatkojen takia, kertoo joukkoliikennepäällikkö Edwin 't Lam.

Pyörien kuljettaminen muuttuu kielletyksi

Ilmaismatkat ovat voimassa arkisin klo 7–21, kun aiemmin matkat olivat maksuttomia yöhön saakka.

Lisäksi polkupyörien kuljettaminen on linja-autoissa kielletty kampanjan ilmaismatkalaisilta.

Otsikkoa korjattu 12.01: Virallista päätöstä ilmaismatkojen lopettamisesta ei ollut tehty, kyse oli vasta aikeista.

Raahen kahdesta taposta epäillyn epäillään levittäneen HIV-virusta

Miehen epäillään levittäneen tarkoituksella sukupuolitautia. Kyseessä on kahdesta Raahessa tapahtuneesta henkirikoksesta epäilty Tuomas Kangasniemi (entinen Viirelä).

Esitutkinnassa on selvinnyt, että Kangasniemi on harrastanut suojaamatonta seksiä eikä hän ole kertonyt seksikumppanilleen sairastavansa HIV:tä. Oulun poliisilaitos tutkii asiaa törkeänä pahoinpitelynä. Poliisi kuitenkin epäilee, että seksikumppaneita saattaa olla enemmän kuin yksi.

Tapaus ilmeni, kun poliisi tutki kahta syyskuussa 2017 Raahessa tapahtunutta henkirikosta. Kangasniemi on epäiltynä ja vangittuna kyseisistä rikoksista.

Oulun poliisi pyytää vuosina 2016–2017 Kangasniemen kanssa sukupuoliyhteydessä olleita ottamaan yhteyttä poliisiin.

Mahdollisen HIV-tartunnan saaneiden ilmoittautuminen ja testaaminen on poliisin mukaan tärkeää, sillä he saattavat olla hengenvaarassa. Yle julkaisee miehen nimen ja kuvan, jotta miehen seksikumppanit tunnistavat hänet.

Korjattu klo 10.54: Henkirikokset ovat tapahtuneet Raahessa, mutta tiedossa ei ole, missä kaikkialla mahdollisia seksikumppaneita on ollut. Alkuperäisestä tekstistä sai käsityksen, että Kangasniemen epäiltäisiin levittäneen sukupuolitautia Raahessa.

Isot terveysfirmat pommittavat kuntia ostaakseen terveyskeskukset – "Miettisin asiaa monta kertaa"

Mistä on kyse?
  • Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyihin liittyvä epävarmuus hämmentää kiinteistömarkkinoita.
  • Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.
  • Limingassa selvitellään, myydäänkö kunnan terveyskeskus.
  • Kuntaliitosta varoitellaan, ettei kuntien kannattaisi välttämättä luopua kiinteistöistään.

– Kaikkien kädet nousivat ylös, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava muistelee tilannetta.

Kun kuntajohtajat olivat hiljattain koolla, heille oli esitetty kysymys, johon vastaukset olivat harvinaisen yksimielisiä. Lähes jokainen kuntajohtaja on saanut yhteydenottoja, joissa kysellään kunnan kiinnostusta ulkoistaa terveyspalvelut ja myydä kiinteistöjä yksityisille.

Alatossavan mukaan useampi yhtiö on ollut häneenkin yhteydessä ja sote-firmat ovat olleet erityisen kiinnostuneita ostamaan kunnan asumispalveluyksiköitä.

Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.Kalevi Rytkölä / Yle

Sinänsä Alatossava ei ihmettele firmojen innokkuutta.

– Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi.

Ilmiö tunnetaan myös Kuntaliitossa.

Kuntaliiton johtaja lakimies Sami Uotinen kertoo, että yksityiset palveluntuottajat ovat kiinnostuneita kunnan omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä ja ovat halunneet ostaa niitä. Joissakin tapauksissa jopa niin, että ovat sitten luvanneet purkaa aikaisemman kiinteistön ja rakentaa tilalle uuden.

– Kunnat pelkäävät, että heidän käsiinsä jää peruspalvelujen kiinteistöjä, joilla ei ole järkevää käyttöä jatkossa. Toisaaalta kunnat haluavat varmistaa, että siellä sijaitsee kiinteistöjä, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joissa tulevaisuudessakin tuotetaan sote-palveluja, Uotinen pohtii.

Liminka haluaa selvät pelisäännöt

Limingan kunnassa selvitellään kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Rakennus on vasta muutaman vuoden vanha.

– Kyllähän tässä on näkyvissä epävarmuus kiinteistönomistuksen suhteen. Maakunta tarjoaa tämän hetken tiedon mukaan 3+1 vuoden vuokrasopimuksen.

Kunnalle jäisi velat ja kallis kiinteistö siirtyisi maakunnan käyttöön.

– Me katsomme, että kunnan perustehtävä ei ole vuokraustoiminta ja haemme siksi uusia ratkaisuja, perustelee Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

Limingassa pohditaan kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Pekka Loukkola / Yle

Kunnanjohtajan mukaan kaikki maassamme toimivat isot terveyspalveluja tuottavat yhtiöt ovat olleet aktiivisia ja yhteydenottoja on tullut. Tarjoukset ovat monentyyppisiä koskien esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja. Skaala on laaja.

– Tehostettu palveluasuminen on sellainen, mikä kiinnostaa ostajia. Sitten on perusterveydenhuolto ja esimerkiksi kotipalveluasiat, Rajala luettelee.

Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Laura Räty

Millainen hintalappu terveyskeskukselle pitäisi laittaa? Kiinteistöjen arvoon Rajalalla ei ole suoraa antaa vastausta, vaan hän nostaa esiin sote-uudistuksen ja sen, ettei kiinteistöjen osalta ole tehty pelisääntöjä selväksi.

– Tämä on se asia, miksi monet kunnat Suomessa pohtivat tätä samaa asiaa. Valtiohan ei ole sitoutunut ottamaan näitä kiinteistöjä itselleen, vaan vuokralle. Nyt on epäselvää, millä periaatteella näitä kiinteistöjä arvostetaan. Tämä on tietysti neuvottelukysymys, millainen hinta kiinteistöille muodostuu.

Asiaan pitäisi ottaa aikalisä

Kuntaliitosta kuitenkin toppuutellaan liiallista innokkuutta luopua kunnan omista terveyspalvelujen kiinteistöistä.

– Kannattaisi odottaa, millainen valinnanvapauslaki on tulossa ja miettiä suhteessa siihen tätä jatkoa, Sami Uotinen toteaa.

Tehostettu palveluasuminen kiinnostaa ostajia.Marko Siekkinen / Yle

Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja, nykyinen Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty ei varauksetta kannata kuntia luopumaan omista kiinteistöistään.

– Jos olisin vielä kuntajohtaja, niin miettisin asiaa monta kertaa.

Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi. Ari Alatossava

Räty pohtii, että tilanteessa, jossa tulevaisuus tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, kunnan näkökulmasta voisi olla järkevää pitää kiinteistöt omissa käsissään.

– Näin jatkossakin voisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluita ja palvelutuotantoa kunnassa on ja kuka niitä tuottaa.

– Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Pienissä kunnissahan yksittäiset kiinteistöt on strategisesti sitäkin merkittävämpiä, Räty kertoo.

Lue lisää:

Yksityisten terveysfirmojen sote-tuska: "Ei tiedetä siitä tulevaisuudesta oikein mitään"

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

Salametsästäjät ovat jahdanneet ja tappaneet pantasusia – pian se on vaikeaa, kun susia seurataan ulosteesta

Mistä on kyse?
  • Susien määrää seurataan muun muassa tutkapannoilla, jotka kiinnitetään suden kaulaan. Pantasusista useita kymmeniä on salametsästetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
  • Pantasusia on helppo metsästää salaa, sillä niiden liikkeitä voi seurata netistä.
  • Susia pannoittaa Luonnonvarakeskus, joka suunnittelee tällä hetkellä luopumista kokonaan pannoituksesta.
  • Suisien pantaseurannan sijaan Luonnonvarakeskus keskittyy tulevaisuudessa seuraamaan susien liikehdintää dna-tutkinnalla eli seuraamalla susien ulosteita.

Pannoitetut sudet ovat helppo saalis salametsästäjälle. Niitä on metsästetty luvatta viimeisten parin vuosikymmenen aikana kymmenittäin.

Pannoitetun suden voi jäljittää helpohkosti pienellä viiveellä, sillä niiden liikkumista on mahdollisuus seurata internetissä.

Salametsästystä tutkinut Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Johanna Suutarinen sanoo, että pantasusilla on ollut pannattomia susia suurempi riski tulla laittomasti tapetuksi.

– Susi, jolla on kaulassaan tutkapanta,voi olla ikään kuin trofee (metsästysmuisto). Panta toimii houkuttimena tai kohteena, johon purkaa susivihaa tai turhautumista, Suutarinen arvelee.

Suomessa on salametsästetty kymmeniä pantasusia vuosina 1998–2014. Suutarisen väitöstutkimuksen mukaan tuona aikana kuolleina löydetyistä 91 pantaa kantaneesta sudesta 52 on joutunut salametsästäjien saaliiksi.

Luke siirtymässä dna-tutkimukseen

Pantasusien jäljittäminen käy hankalaksi lähivuosina, sillä Luonnonvarakeskus on luopumassa susien pantaseurannasta lähes kokonaan. Susien seurannassa ollaan siirtymässä dna-seurantaan eli eläimien liikkeitä seurataan niiden ulosteita tutkimalla.

Susikanta on tipahtanut Suomessa vuosikymmenessä useilla kymmenillä. Yle

Luonnonvarakeskus on harjoitellut susien dna-seurantaa muutamia vuosia Varsinais-Suomessa.

– Viime vuonna dna-seurantaa alettiin tehdä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Ensi syksynä on tarkoitus valloittaa dna-tutkimukseen taas uusia alueita, Järvenpää kertoo.

Dna-seurannan ohessa Luonnonvarakeskus jatkaa toistaiseksi myös susien pantaseurantaa.

Suurin osa laittomasti tapetuista pantasusista oli niin sanottuja alfasusia eli laumojen lisääntyviä yksilöitä.

Pannoitettaviksi susiksi valitaan Luonnonvarakeskuksen johtaja Markku Järvenpään mukaan yleensä juuri alfasudet. Suutarisen tutkimustulokset kertovat, että laittomasti kaadetuista 52 pantasudesta 37 oli laumaa johtavia alfasusia.

Suden urospentua pannoitetaan. Pantasusia on metsästetty luvatta viimeisten parin vuosikymmenen aikana kymmenittäin.Ilpo Kojola / RKTL

Tutkimuksessa pantasusia on ollut jokaisesta suden elämänvaiheesta eri puolilla Suomea.

– Niitä oli vanhempien reviirillä elävistä, omaa reviiriä etsimään lähteneistä susista, reviirilleen asettuneista sinkuista ja parin muodostaneista tai lauman perustaneista alfoista.

Panta katoaa vuodessa maastoon

Dna-seurantaan Luonnonvarakeskus ei siirry ensisijaisesti siksi, että susia salametsästetään.

– Menetämme jokaisen pantasuden jäljitettävyyden noin vuoden sisällä pannoituksesta, vaikka susi jatkaakin elämäänsä. Näin tapahtuu, kun patteri pimenee ja toimimaton panta putoaa maastoon.

– Pantaseuranta on sikäli kallista, että saamme informaation laumojen liikkeistä pannan avulla vain vuoden kerrallaan, Järvenpää toteaa.

Luonnonvarakeskus pannoitti viime vuonna reilut kymmenen sutta. Tällä hetkellä tietoa lähettää yhdeksän pantaa.

Ministeriö ei yllättynyt tuloksista

Susikannan hoitoa suunnittelevalle maa- ja metsätalousministeriölle pantasusien salametsästyksen laajuus ei tullut yllätyksenä. Ministeriön susikantoihin perehtynyt neuvotteleva virkamies Sami Niemi sanoo luottavansa tutkimustuloksiin.

– Tulokset kuvastavat, millä tasolla susien salametsästys Suomessa on.

Laittomasti kaadetuista 52 pantasudesta 37 oli laumaa johtavia alfasusia.Seppo Nykänen / Yle

Niemi sanoo, että ministeriössä sekä pantasusien että ilman pantaa liikkuvien susien salametsästystä seurataan säännöllisesti. Luvattomaan metsästykseen on yritetty puuttua muun muassa tarjoamalla ihmisille takavuosia joustavampi mahdollisuus susien luvanvaraiseen metsästämiseen.

– Näin haluamme ohjata ihmisiä lailliseen metsästykseen, Niemi toteaa.

Ohjausta ministeriö kokeili vuosien 2014–2015 aikana susikannan hoitosuunnitelmalla. Suunnitelmaa laatiessaan ministeriössä oli tiedossa, että susia metsästettiin 2010-luvun alussa todennäköisesti paljon salaa.

Kun metsästetään susialueella, keskustelua käydään. Harri Käsmä

– Jos luvallisesti Suomessa metsästettiin 2–4 sutta ja susikanta ei kasvanut, niin tällaiset tiedot kertoivat, että tilastoimatonta hävikkiä susikannassa oli, Niemi sanoo.

– Nyt näyttäisi, että susia ei ole kadonnut samalla tavalla viime vuosina, vaan hävikkiin on vaikuttanut erityisesti toissa vuoden liian kova luvanvaraisen metsästyksen mitoitus, Niemi sanoo.

Luvanvaraisuus on yksi vaihtoehto

Susien kannanhoidollisesta metsästyksestä luovuttiin viime talvena. Sami Niemen mukaan ministeriössä pohditaan parhaillaan susikannan hoidon tulevaisuutta.

– Tämä on vähän tällaista sumussa kulkemista ja kokeilemista. Lähtökohta on, että luvanvaraisen metsästyksen pitää olla myös käytännön vaihtoehto.

Luonnonvarakeskuksen viime keväisen susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150-180 sutta. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.Yle

Maa- ja metsätalousministeriö tekee susikannan hoitosuunnitelmaa koskevat päätökset ja päättää mahdollisen metsästyksen mitoittamisesta.

Luonnonvarakeskuksen tekemä kanta-arvio on yksi päätöksenteon työkaluista. Ministeriö huomioi toimissaan myös Euroopan unionin luontodirektiivin, jossa säädellään muun muassa suden suojelua.

Metsästäjäliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Harri Käsmä painottaa, etteivät rehdit metsästäjät kaada riistaa salaa.

– Suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia kansalaisia. Metsästäjät ovat suurin joukko, joka metsästystä valvoo. Kyllä lainkuuliaiset metsästäjät tekevät poikkeavasta toiminnasta ilmoituksen, Käsmä uskoo.

Yhteistyöllä homma toimii

Luonnonvarakeskus on pannoittanut Kainuussa tänä vuonna viisi sutta. Harri Käsmä sanoo törmäävänsä usein susikeskusteluun metsästäjien keskuudessa. Pantasusista ei juurikaan puhuta eikä lynkkausmieliala ole vallalla.

– Kun metsästetään susialueella, keskustelua käydään. Erityisen huolissaan metsästäjät ovat koiriensa puolesta. Tälläkin metsästyskaudella susi on vienyt Suomessa pian 30 metsästyskoiraa, Käsmä toteaa.

Tämä on vähän tällaista sumussa kulkemista ja kokeilemista. Sami Niemi

Käsmä näkee vain yhden lääkkeen salametsästyksen kitkemiseen ja susikannan pitämiseen kohtuullisella tasolla: yhteistyön.

– Ei asia niin toimi, että vain yksi taho sanelee, että tämä on oikea kanta-arvio. Keskustelussa ja suunnittelussa pitää olla mukana kaikki asiaan perehtyneet, luonnonsuojelujärjestöjä myöten. Voimmehan laskea susia yhdessäkin, Käsmä sanoo.

Luonnonsuojeluliittoa ei kuunnella

Suomen Luonnonsuojeluliitton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro on Käsmän kanssa samaa mieltä siitä, että kaikkia ei ole kuunneltu susien kannanhoitoa suunniteltaessa.

– Vain metsästäjiä kuunnellaan, kun susikantaa Suomessa hoidetaan. Näin ollen on selvää, että kanta pysyy pienenä ja harvalukuisena.

Suden jäljet hangella.Niko Mannonen / Yle

Lumiaro kertoo, että Suomen Luonnonsuojeluliitto on aina kannattanut järkevää sudenmetsästystä niin, että häiriöitä aiheuttavat sudet poistetaan.

– Mutta esimerkiksi viime vuonna ehdotimme susikannan karsimista kahdellakymmenellä, mutta lupia myönnettiin viitisenkymmentä. Kun siihen lisätään mukaan salametsästys, susikanta romahtaa, Lumiaro tuskailee.

Lumiaron mukaan Suomen luonto kestäisi jopa tuhansien susien kannan.

– Susille on Suomessa ruokaa ja elintilaa enemmän kuin koskaan.

Lumiaron mielestä muihin Euroopan maihin verrattuna sudet tekevät Suomessa vahinkoja naurettavan vähän, porovahinkoja lukuun ottamatta.

– Mutta meidän tavoitteena on pienin mahdollinen elinvoimainen susikanta, joka on noin 300–500 sutta, Lumiaro täsmentää.

Lue lisää:

Mies kyllästyi salametsästäjien röyhkeyteen – on käräyttänyt salakaatajia jo vuosia

Seppo on alistanut suden 300 kertaa – "Se on helpoin eläin käsitellä, jos verrataan ilvekseen, ahmaan tai karhuun"

Poliisi uskoo tehneensä Pohjois-Suomen kaikkien aikojen suurimman huumetakavarikon

Oulun poliisi on tehnyt valtavan huumetakavarikon ja paljastanut muun muassa huumeiden tuontiin liittyvän suuren rikoskokonaisuuden.

Poliisista arvellaan, että kyseessä on luultavasti isoimmasta poliisin tekemästä huumetakavarikosta Pohjois-Suomessa koskaan, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen.

Yhteensä poliisi takavarikoi noin 30 kiloa amfetamiinia, 8 kiloa hasista ja noin kilon marihuanaa. Huumeiden katukauppa-arvo olisi poliisin mukaan ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.

Poliisin arvelee, että useista kansalaisuuksista koostuva organisaatio olisi tuonut huumeita Suomeen Ruotsin kautta ja levittänyt niitä Oulun alueella.

Osaa organisaatioon kuuluvista epäillään myös talous- ja rahanpesurikoksista.

Vangittuna on yhdeksän henkilöä todennäköisin syin epäiltyinä törkeästä huumausainerikoksesta. Rikoskokonaisuuden selvittämisessä ovat auttaneet Ruotsin poliisi, keskusrikospoliisi ja Tulli.

Korkeimman oikeuden päätös: Ei valituslupia Oulun vauvasurma-asiassa

Korkein oikeus on tiistaina 17.10. hylännyt Oulun vauvasurmia koskevaan asiaan liittyneet valituslupahakemukset. Hakemuksen olivat tehneet niin syyttäjä kuin oikeusjutussa vastaajana ollut oululaisnainen.

Hakemukset koskivat Rovaniemen hovioikeuden tuomiota, jolla nainen tuomittiin viidestä synnyttämänsä vauvan taposta 13 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeuden kesäkuussa 2016 antama tuomio jäi siis pysyväksi.

Käräjäoikeus oli aikaisemmin tuominnut naisen viidestä murhasta ja viidestä hautarauhanrikkomisesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Nainen valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi naisen syyllistyneen viiteen tappoon, mutta hylkäsi syytteet viidestä hautarauhan rikkomisesta.

Klo 9:35 täydennetty juttua korkeimman oikeuden päätöksen yksityiskohdilla sekä aikaisempien oikeusasteiden päätöksillä.

Joka neljäs kyläkauppias miettii toiminnan lopettamista – Veera Kuha avasi rohkeasti puodin 200 asukkaan kylälle

Mistä on kyse?
  • Neljännes kyläkauppiaista pohtii lopettamista lähivuosina, ilmenee tuoreesta selvityksestä.
  • Selvityksen mukaan sääntelyä pitäisi purkaa, jotta kaupat voisivat monipuolistaa palvelujaan helpommin.
  • Oijärvellä kaupan avannut Veera Kuha uskoo tulevaan, mutta tietää, että monipuoliset palvelut ovat menestyksen kannalta äärimmäisen tärkeitä.
  • Maa- ja metsätalousministeriöstä on tulossa jatkotoimiesityksiä syksyn aikana.

Pienen Oijärven kylän raitti hiljentyy entisestään syksyn myötä. Pohjois-Pohjanmaan pohjoiskolkassa sijaitsevan kylän asukasmäärä putoaa puoleen, noin kahteensataan, kun kesäasukkaat laittavat mökkinsä talviteloille.

Kylällä on ollut rauhallista kyllä muutenkin. Koulu suljettiin kymmenisen vuotta sitten, ja kyläkaupassa on ollut lappu luukulla useamman vuoden ajan. Kyläläisten on pitänyt tottua pitkiin kauppareissuihin, kertoo kyläläinen Jouko Pääkkölä. Lähimpään kauppaan on ollut matkaa 35 kilometriä, mutta palvelujen vuoksi on pitänyt usein ajaa enemmänkin.

– Se on satakymmenen kilometriä mutkin. Olemme käyneet kaupassa Iissä, kun siellä on kaikki muutkin palvelut. Eikä kerta viikossa välttämättä ole aina riittänyt.

Siinä oppii pitämään tarkkaa ostoslistaa, ettei takaisin kotiin palatessaan huomaa, että hiiva on jäänyt ostamatta.

Puoti palasi kylälle

Nyt vanhan kyläkaupan pihassa on taas elämää. Rakennuksesta kajastaa valo ja ikkunaan on teipattu teksti "Veeran Puoti". Pari miestä astuu ulos autostaan ja silmäilee ympärilleen, onko kauppa taas auki.

Kaupan avaaminen ei tapahtunut kädenkäänteessä, sillä muutaman vuoden tyhjillään ollut rakennus piti remontoida lähes lattiasta kattoon.Hanna Juopperi / Yle

– Minä olen vähän tämmöinen vastarannan kiiski, naurahtaa Veera Kuha, joka päätti perustaa Oijärven kylälle taas kaupan ja baarin.

– En tiedä, onko se rohkeutta vai hulluutta, mutta minulla oli halu tehdä työtä tällä omalla paikkakunnalla. Oli yksi vaihtoehto ottaa tämä kauppa huostaansa ja remontoida siitä palvelupiste ihmisille.

Hetkessä ei kauppiaan ura auennut, sillä muutaman vuoden tyhjillään ollut kaupparakennus vaati aluksi ison remontin.

Minä olen vähän tämmöinen vastarannan kiiski. Veera Kuha

Yhden naisen yrityksessä ei työtunteja parane liikaa laskea. Vaikka kauppa aukeaa asiakkaille aamupäivällä yhdentoista aikaan, sitä ennen Kuha on lähtenyt aamukuudelta tukkuun, neuvotellut Veikkauksen kanssa ja ehtinyt paistaa pullat myyntitiskille. Perjantaina ovet ovat avoinna iltayhteentoista.

Työpäivälle kertyy mittaa 17 tuntia. Toiveissa onkin, että jatkossa kauppa kannattaisi niin, että myös Veera Kuhan mies voisi siirtyä linja-auton ratista kaupan palkkalistoille.

Kyläkauppojen tulevaisuus huolettaa ministeriössä

Kuha todellakin ui vastavirtaan kyläkauppaa perustaessaan, sillä tuoreen maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan kyläkauppojen määrä Suomessa pienenee hurjaa vauhtia.

Vuosina 2002–2015 kyläkauppojen määrä väheni 60 prosenttia. Nyt kauppoja on noin 220, mutta monessa niistä mietitään paraikaa toiminnan jatkamisen mielekkyyttä. Peräti neljännes kyläkaupoista harkitsee toiminnan lopettamista lähivuosina. Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminenkin hämmentyi luvuista.

– Kyllä se aika kamalalta kuulostaa, ja ehkä jossain määrin yllättävältäkin. Tuntuisi siltä, että tämä aleneva trendi ei olisikaan juuri taittumassa. Todellakin niitä uusia konsteja nyt tarvitaan.

Oijärven kylän raitti hiljentyy entisestään syksyn myötä, kun kesäasukkaat laittavat mökkinsä talviteloille.Hanna Juopperi / Yle

Ei hyvältä näytä, toteaa myös ministeriön neuvotteleva virkamies Christell Åström. Jotain pitäisi tehdä.

– Jos me jatkamme tällä tavalla, niin tiedämme kyllä lopputuloksen. Jos me haluamme katkaista kehityksen, meidän täytyy ottaa toimenpiteitä käyttöön ja kokeilla niitä.

Uusia palveluja pienemmällä paperisodalla

Ministeriön tilaamassa kyläkauppaselvityksessä korostetaan kauppojen merkitystä maaseudun palveluntarjoajina. Palveluja pitäisi vain saada kylille aiempaa pienemmällä paperisodalla. Christell Åström tietää, että kyläkauppojen palveluvalikoimaa pitäisi pystyä monipuolistamaan entisestään.

– Positiivinen asia on, että kyläkaupat toimivat jo nyt niin sanottuina monipalvelukeskuksina.

Säännöstelyä pitäisi kuitenkin selvityksen mukaan edelleen vähentää, jotta kauppoihin saataisiin entistä helpommin erilaisia asiamiespalveluja ja esimerkiksi lääkekaappeja yhteistyössä apteekkien kanssa. Päivittäistavarakauppayhdistyksen Ilkka Nieminen esittää myös kokeiluun palveluseteleitä, joita käyttämällä esimerkiksi vanhukset voisivat tilata kyläkaupalta ruokakassit toimitettuna kotiin.

Hanna Juopperi / Yle

Niemisen mukaan myös Alkon asiamiespalveluja voisi laajentaa Suomessa juuri kyläkauppojen kautta. Esimerkiksi Ruotsin Systembolagetilla noutopisteitä on lähes kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna, hän kertoo.

Ruotsissa onkin panostettu maaseudun ja myös kyläkauppojen toimintaedellytysten parantamiseen, Åström tietää. Selvityksen pohjalta ministeriössä valmistellaankin nyt toimenpide-ehdotuksia ja myös Ruotsin kokemuksia seurataan tarkalla silmällä.

– Se on tämän syksyn asia ja aika piakkoinkin on tulossa jatkotoimenpiteitä.

Kaikki taidot käyttöön

Myös Veera Kuha tietää palvelujen merkityksen kyläkaupan tulevaisuudelle. Mitä enemmän tarjontaa, sitä tärkeämpi rooli kaupalla on kyläläisten arjessa.

Kaupalle on tullut toiveita myös polttoainemyynnin aloittamisesta. Se vain vaatii mittareiden uusimisen, eikä sellaisia löydy hetkessä, Veera Kuha kertoo.Hanna Juopperi / Yle

– Kyllähän lisäpalvelut tuovat aina asiakkaita lisää. Veikkauspiste, peliautomaatit tai sitten Alkon palvelujakin voisi ehkä olla. Postipalveluja ja Matkahuollon pakettipalveluja on kaivattu. Apteekkikaappiakin on kyselty jo yhdeltä apteekilta, mutta se ei lähtenyt mukaan.

Myös pihamaan huonokuntoiset bensamittarit pitäisi vaihtaa uusiin, mutta mittareita vain tuntuu olevan huonosti saatavilla. Kuha suunnittelee, että kaupan yhteydessä olevan tyhjän huoneenkin voisi vielä valjastaa hyötykäyttöön, pienellä kylällä pitää yrittää hyödyntää kaikkia taitoja.

Kyllä me yksi Veera täällä elätetään. Eila Tuomaala

– Pystyn itse ompelemaan ja korjaamaan vaatteita. Mies voi tehdä korjaustöitä. Kampaaja ja hieroja voisivat myös silloin tällöin tulla tekemään hommia täällä.

Kauppa on kuitenkin monessa kylässä ainoa paikka tavata toisia ihmisiä ja hoitaa kauppareissut ilman omaa autoa. Kun Oijärvellä kauppa on nyt saatu auki, riittää kyläläisillä uskoa siihen, että toiminta on niin kannattavaa, että se säilyy myös tulevaisuudessa.

– Kyllä me yksi Veera täällä elätetään, ostoksia kassalla kassiinsa pakkaava Eila Tuomaala huikkaa.

Uhka vai mahdollisuus? Yrityksissäkin mietitään, miten käy, jos Suomen työmarkkinat avataan venäläisille

Mistä on kyse?
  • 105 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka tavoitteena on helpottaa EU:n ulkopuolisen työvoiman liikkuvuutta Suomessa.
  • Vastustajien mukaan työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa.
  • Rakennusliitto on huolissaan alan palkkakehityksestä ja Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan työpaikoista.
  • Soittokierroksen perusteella yrityksissä työvoiman vapaampaa liikkumista kannatetaan.
  • Vain harva kansanedustajan lakialoite hyväksytään eduskunnassa.

– Se tulee ehdottomasti sotkemaan työmarkkinoita. Jos tarjolla on halpaa työvoimaa, niin ikävä kyllä sitä myös käytetään. Ongelmia on ollut myös lomakorvausten ja ylitöiden maksamisissa muualta tulleille työntekijöille, arvioi Rakennusliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö Juha Kauppinen.

Syyskuussa jätettyä lakialoitetta voimakkaasti vastustava Rakennusliitto on huolissaan suomalaisten työntekijöiden asemasta ja palkkauksesta ulkomaisen halpatyövoiman paineessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on yksi viidestä lakialoitteen liikkeelle laittajasta. Tuppuraisen mukaan saatavuusharkintaa ei pidä käyttää työmaiden edunvalvontaan, vaan mahdolliset ongelmat on ratkaistava muilla tavoin.

– Työmaiden ja työehtosopimusten valvontaa on tiukennettava, jotta turvataan työntekijöiden tasa-arvo. Se on suomalaisenkin duunarin etu, Tuppurainen arvioi.

Saatavuusharkinta kohdistuu etenkin rakennus- ja palvelualan työpaikkoihin.

Avaako Fennovoima oven venäläisyrityksille?

Rakennusliitto on ollut huolissaan etenkin Pyhäjoen ydinvoimalaurakan työpaikoista, jos työvoiman saatavuusharkinta poistetaan. Työntekijäjärjestön pelkona on, että työt lipeävät suomalaisrakentajien käsistä ulkomaille.

Soittokierros Oulun ja Raahen seudun rakennusyrityksiin toi esille myös toisenlaisen huolen. Pelkona on, että laitostoimittaja Rosatomin ja pääurakoitsija Titan 2 -yhtiön kainalossa Suomeen rantautuu pienempiä venäläisyrityksiä, jotka saattavat tavoitella Suomesta muitakin rakennusurakoita.

Jo nyt osa yrityksistä on joutunut kilpailemaan Hanhikiven urakoista esimerkiksi liettualaisten ja virolaisten yritysten kanssa.

Hanhikiven ydinvoimala-alueen pääporttirakennus valmistui elokuussa. Urakasta vastasi oulaistelainen Sorvoja Oy.Yle

Puhelinkeskusteluissa esille nousivat myös ydinvoimalan laitosrakentamisen vaatimukset ja isot työntekijämäärät, joihin Suomessa ei ehkä pystytä vastaamaan. Esimerkiksi satojen hitsareiden ja -maalareiden saaminen Suomesta on vaikeaa, varsinkin jos tekijöiltä vaaditaan erityistaitoja ja ydinvoimalaosaamista.

Lakialoitteen laatija Tytti Tuppurainen ei halua maalata uhkakuvia.

– Tässä pitää olla tarkkana, ja ammattiliitoilla pitäisi olla riittävät oikeudelliset mahdollisuudet puuttua työelämän epäkohtiin.

Tällä Tuppurainen tarkoittaa työntekijäjärjestöjen kanneoikeutta, joka helpottaisi ammattiliittojen toimintaa työsuhteisiin ja tasa-arvoon liittyvissä asioissa.

Lakialoite saa kannatusta yrityksissä

Oulun ja Raahen seudun rakennus- ja teollisuusyrityksissä löytyy myös ymmärrystä EU:n ulkopuolisen työvoiman käytölle.

Raahelaisella kunnossapito- ja konepajayritys Telatekilla on pitkä kokemus työskentelystä venäläisten kanssa niin Suomessa kuin itärajankin takana.

– Pidän työvoiman liikkuvuutta ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana, toteaa toimitusjohtaja Juha Iiponen.

Työvoiman saatavuusharkinta
  • TE-toimisto arvioi EU:n ulkopuolisen työvoiman tarpeellisuuden.
  • Ennen palkkausta viranomaiset selvittävät, löytyykö Suomesta, EU:sta tai Eta-alueelta sopivaa työvoimaa tehtävään.
  • Usein työpaikka laitetaan avoimeen hakuun noin 10 päivän ajaksi.
  • Viime vuonna TE-toimistot tekivät yli 8000 saatavuusharkintapäätöstä, joista yli tuhannessa työlupa evättiin.
  • Saatavuusharkinta ei koske kaikkia työtehtäviä ja ammattialoja.

Hän on samoilla linjoilla lakialoitteen laatijoiden kanssa siitä, että EU-rajan mukainen saatavuusharkinta on teennäinen rajoitus, koska työntekijöitä tulee Suomeen jo EU:n alueelta.

Pienemmissä rakennusyrityksissä lakialoitteeseen suhtaudutaan vielä varsin neutraalisti ja osin myönteisesti, koska osaavalle työvoimalle on tarvetta rakennusalalla.

Oululaisen hoiva- ja siivousalan yrityksen Hoivean toimitusjohtajalla Jouni Pitkäsellä on selkeä näkemys tilanteeseen.

– En näe tilanteessa ongelmia, sillä työvoiman liikkuvuuden rajoitukset ovat turhia. Tarjonta ja kilpailu ruokkivat kysynnän kasvua, johon vastaaminen on meidän tehtävä, Pitkänen toteaa.

Lakialoitteella on vielä pitkä matka maaliin

Syyskuussa eduskunnalle jätetyn lakialoitteen takana on 105 kansanedustajaa. He kannattavat työvoiman vapaampaa liikkumista, mikä helpottaisi suomalaisyrittäjien ja ulkomailta Suomeen töihin tulleiden elämää.

Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat Anna Kontula (vas.), Tytti Tuppurainen (sd.), Juhana Vartiainen (kok.), Emma Kari (vihr.) ja Veronica Rehn-Kivi (r.). Heidän mukaansa EU:n sisäisen ja ulkoisen työvoiman välille vedetty raja pitäisi purkaa.

Kuumana käyneessä keskustelussa on monelta unohtunut, että kansanedustajien tuoreella lakialoitteella vielä on pitkä matka maaliin.

Yleensä lait hyväksytään hallituksen esityksistä, ja vain harva kansanedustajan lakialoite hyväksytään sellaisenaan.

Tällä vuosituhannelle yli kahdesta tuhannesta lakialoitteesta on hyväksytty ilman muutoksia vain parikymmentä esitystä. SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen tiedostaa tilanteen.

– Nyt on tärkeää herättää keskustelua. Uusi laki voisi tulla aikaisintaan voimaan ehkä seuraavalla hallituskaudella, Tuppurainen arvioi.

Seuraavaa hallitusohjelmaa viritellään Suomessa vuonna 2019, jolloin myös Fennovoima toivoo saavansa rakentamisluvan Pyhäjoen ydinvoimalalleen.

Lue lisää:

Anna Kontulan ja Rakennusliiton raju sanasota huolestuttaa sivustakatsojia – Li Andersson: "Olen seurannut keskustelua surullisin mielin"

Ville Niemelän kaivinkoneleikeistä kasvoi oma miljoonayritys – "Isotkin yritykset miettivät jo, että olemmeko kilpailijoita vai kumppaneita"

Mistä on kyse?
  • 29-vuotias Ville Niemelä työllistää noin 30 ihmistä maanrakennusalan yrityksessään.
  • Yhtiöllä on käynnissä sen suurin urakka Oulun satamassa.
  • Oulun ja Raahen seudulla kymmenet yrittäjät ovat saaneet töitä tieurakoista ja Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalta.
  • Valtakunnallisesti maa- ja vesirakentamisen kasvun ennakoidaan tasaantuvan ensi vuonna.

Toimitusjohtaja Ville Niemelästä huokuu tyytyväisyys hänen esitellessään uransa suurinta yksittäistä työmaata. Oulun sataman laajennukseen on sidottu useita koneita ja kymmenisen työmiestä.

– Tänne pääsy ja täällä onnistuminen on tärkeä referenssi tulevia urakoita ajatellen, Niemelä toteaa.

Kasvava satama tarvitsee tilaa ja uusia raideyhteyksiä, joiden maatöistä Niemelän yritys vastaa.

Työvoiman saanti ohjaa kasvua       

Maarakennus Ville Niemelä työllistää jo noin 30 ihmistä, ja kiireisen vuoden liikevaihto on nousemassa kuuteen miljoonaan euroon. Kasvua viime vuoteen on tulossa noin kaksi miljoonaa euroa.

Viidessä vuodessa toiminta on laajentunut tasaisen vauhdikkaasti. Niemelä aloitti työt yhdellä kaivinkoneella, mutta koneita ja työntekijöitä on tullut joka vuosi lisää.

– Teemme myös aliurakoita isommille yrityksille, mutta nyt olen huomannut, että nekin jo miettivät, olemmeko kumppaneita vai kilpailijoita.

Olen joutunut laskemaan, montako tuntia olen ehtinyt nukkumaan. Ville Niemelä

Kaivinkoneita on nyt 13 ja kokonaiskalustomäärä on parinkymmenen paikkeilla. Niemelän mukaan kasvu on tullut vähän kuin itsestään, mutta töitä on pitänyt tehdä.

– Moni laskee työtunteja, mutta varsinkin tänä vuonna olen joutunut laskemaan, montako tuntia olen ehtinyt nukkumaan, Niemelä naurahtaa.

Oulun satamassa on käynnissä iso maanrakennusurakka, jolla varaudutaan tulevaan kasvuun ja uuteen syväväylään.Paulus Markkula / Yle

Kiivas tahti ei nuorta miestä ahdista, mutta Niemelä tiedostaa, että jatkossa kasvu ei ole yksistään hänestä tai hänen tiimistään kiinni.

– Ammattitaitoisen työvoiman saanti ohjaa meidän kasvuamme tästä eteenpäin, Ville Niemelä arvioi.

Maanrakennusalan kiireinen vuosi

Maa- ja vesirakentamisen kasvun odotetaan olevan tänä vuonna valtakunnallisesti parin prosentin luokkaa.

Kasvu näkyy myös Oulun ja Raahen seudulla, jossa maanrakennusyrittäjillä on takanaan kiireiset ajat. Fennovoiman ydinvoimalatyömaalla on tarvittu kymmeniä kaivuu- ja kuljetusyrittäjiä, ja samaan aikaan kolmella isolla valtatiellä on tehty kymmenien miljoonien tietöitä.

Etenkin kasvukeskuksissa on ollut hyvä vire päällä. Paavo Syrjö

Myös asuntorakentaminen maatöineen on ollut tuntuvassa kasvussa vaikeiden vuosien jälkeen. Maarakentajilla on ollut kiire muuallakin kuin Oulussa, kertoo yrittäjien keskusjärjestö Infran toiminnanjohtaja Paavo Syrjö.

– Etenkin kasvukeskuksissa on ollut hyvä vire päällä tänä vuonna isojen yksittäisten hankkeiden ja asuntorakentamisen ansiosta.

Soittokierros Oulun seudun maanrakennusyrittäjille vahvistaa näkemystä. Osasta yrityksistä kerrotaan, että takana on yksi kiireisimmistä vuosista jopa pariin kymmeneen vuoteen.

Nelostien peruskorjaus tuo tärkeää työtä parin vuoden ajan pohjoisen maanrakennusyrityksille.Paulus Markkula / Yle

Ensi vuodelle kasvun ennakoidaan taittuvan tai ainakin hidastuvan, mutta Oulun seudulla isot hankkeet tarjoavat vetoapua yrityksille.

– Isot urakat ovat alalle hyväksi, vaikka niihin ei itse pääsisikään mukaan, niin töitä saattaa aueta sitten muista kohteista, Ville Niemelä laskeskelee.

Koneleikeistä toimitusjohtajaksi   

Palataan vielä Oulun satamaan, jossa toimitusjohtaja Ville Niemelä seuraa tyytyväisenä töiden etenemistä.

– Töitä on täällä ainakin ensi vuoden alkuun, mutta lisähommiakin saattaa olla tiedossa.

Olin isän kanssa kaivinkonehommissa pienestä pitäen. Ville Niemelä

Ville Niemelä on kasvanut yrittäjäksi. Kaivinkoneleikit tulivat tutuiksi jo lapsena, mutta hieman eri mittakaavassa kuin muilla tenavilla.

– Olin isän kanssa kaivinkonehommissa pienestä pitäen ja yläasteikäisenä tein jo oikeita kaivuuhommia, Niemelä naurahtaa.

Maanrakennuskoneen kuljettaja -tutkinnon hän suoritti Taivalkoskella, minkä jälkeen hommat jatkuivat perheyrityksessä. Siitä tie vei yrittäjäksi.

Ville Niemelä palkkasi jo aiemmin tuntemansa Ville Rehun Lemminkäiseltä johtamaan yrityksensä työkohteita.Paulus Markkula / Yle

– Isä alkoi olla enemmän kiinnostunut metsähommista, ja olin jo parin vuoden ajan vastannut meidän kaivuu-urakoistamme, mistä oli luontevaa siirtyä yrittäjäksi, Niemelä kertoilee vaivattomasti kuin ostoslistaa lukien.

Niemelän yrittäjän ura alkoi 24-vuotiaana, mutta aivan tyhjästä hänen tarvinnut lähteä liikkeelle.

– Asiakaskuntaa oli jo olemassa valmiina, ja ensimmäisen koneen hankkiminenkin isältä helpotti myös alkua, Ville Niemelä muistelee viiden vuoden takaisia tapahtumia.

Nyt töitä tehdään useissa eri kohteissa parilla kymmenellä koneella ja vielä useammalla työntekijällä.

Oululainen mies kuoli Kempeleessä tapahtuneessa ulosajossa

Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleessä yksi ihminen kuoli perjantain ja lauantain välisenä yönä sattuneessa ulosajossa. Poliisin mukaan kuollut on oululainen 28-vuotias mies.

Onnettomuus tapahtui Pohjantiellä Väärälänperän kohdalla noin kello kahdelta yöllä, poliisi kertoi. Mies oli ollut kovaa vauhtia matkalla Oulun suunnasta kohti Kempelettä, kun auto oli suistunut kulkusuunnassaan oikealle puolelle tietä ojaan tietyöalueella.

Poliisin mukaan poliisipartio oli saanut näköyhteyden autoon ennen ulosajoa, mutta autoa ei tavoitettu ennen onnettomuutta. Poliisi löysi kuljettajan kuolleena auton ulkopuolelta.

Autossa ei poliisin mukaan ollut muita kyydissä.

Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn tutkintana.

Henkilötunnus on muuttunut 60-luvusta vain hieman – vuosituhannen vaihteessa tavuviiva vaihtui A:ksi

Mistä on kyse?
  • Henkilötunnuksen muuttamista pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä.
  • Viimeksi henkilötunnus muuttui vuosituhannen vaihteessa, jolloin tunnuksen keskellä oleva tavuviiva muuttui A-kirjaimeksi 2000-luvulla syntyneiden henkilöiden kohdalla.
  • A-merkin kehittäjä pitää hyvänä henkilötunnuksen ongelmien kartoittamista, mutta varoittaa muuttamasta sen rakennetta isoin muutoksin.
  • Suomalainen henkilötunnus koostuu alkuosan kuusinumeroisesta syntymäajasta. Useimmilla on tunnuksensa keskellä tavuviiva.

1960-luvulla kehitetty henkilötunnus pitää yhä pintansa, vaikka sen uudistamista onkin juuri ryhdytty pohtimaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä.

Henkilötunnus sai rutkasti jatkoaikaa, kun tunnuksen keskellä sijaitseva tavuviiva muutettiin A-kirjaimeksi vuoden 2000 jälkeen syntyneillä. Näin tunnuksen alkuosan kuusinumeroinen syntymäaika ei sekoitu viime vuosisadalla syntyneisiin henkilöihin.

A-kirjaimen kehittänyt ylijohtaja Hannu Luntiala Väestörekisterikeskuksesta kertoo, että A-kirjain osoittautui monista vaihtoehdoista parhaaksi, kun asiaa pohdittiin kymmenien eri lausunnonantajien palautteen pohjalta.

– Pohdittiin esimerkiksi kauttaviivaa ja kaksoispistettä. Tunnuksen on toimittava kaikissa mahdollisissa järjestelmissä, kuten esimerkiksi kansainvälisissä passijärjestelmissä, Hannu Luntiala muistuttaa.

Henkilötunnukset eivät lopu kesken

Viime vuonna eläkkeelle jäänyt ylijohtaja on edelleen täysin vakuuttunut, että Suomesta henkilötunnukset eivät lopu kesken.

Pullonkaulaksi Luntialan mukaan ovat osoittautuneet vuoden 1947 syksyllä syntyneet naiset, joita varten vapaita henkilötunnuksia on jäljellä enää vain joitakin kymmeniä.

Hetun historiaa
  • Henkilötunnus kehitettiin 60-luvulla työeläkenumeron pohjalta.
  • Esikuvana on Ruotsissa 1947 kehitetty kolmenumeroinen syntymänumero, joka lisättiin syntymäajan viereen.
  • Henkilötunnusta on kutsuttu myös sosiaaliturvatunnukseksi ja väestörekisteritunnukseksi.

– Kyseisiä tunnuksia tarvitsevat kuitenkin vain harvat, esimerkiksi tuohon aikaan syntyneet, jotka muuttavat Suomeen ja saavat sitten suomalaisen henkilötunnuksen, Luntiala toteaa.

Luntiala kannattaa selvitysten laatimista nykyisen järjestelmän mahdollisista ongelmista, mutta varoittelee muuttamasta henkilötunnuksen rakennetta.

– Rakenteelliset muutokset koskisivat tiettävästi satojatuhansia erilaisia rekistereitä, ja muutostyöt tulisivat kalliiksi.

Henkilötunnuksen osat

Suomalainen henkilötunnus koostuu alkuosan kuusinumeroisesta syntymäajasta. Keskellä tunnusta on useimmilla tavuviiva, mikä viittaa syntymiseen 1900-luvulla. Sen sijaan 1800-luvulla syntyneillä käytetään välimerkkinä plus-merkkiä ja A-merkki kuvaa 2000-luvulla syntyneitä.

Viimeinen merkki on tietyllä kaavalla avautuva niin kutsuttu tarkistusmerkki, jonka edellä sijaitsee kolmenumeroinen yksilönumero. Yksilönumero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Yksilönumero kuvaa ihmisten rekisteröintijärjestystä samana päivänä syntyneiden erottelemiseksi.

Henkilötunnuksen vaihtaminen on harvinaista, mutta mahdollista. Siihen vaaditaan hyvin painavia syitä. Näitä ovat esimerkiksi identiteettivarkaustapaukset ja sukupuolenkorjaukset.

Testissä kaksi ikivanhaa tuotetta: 34-vuotiaasta hillosta homeetkin olivat kuolleet, 9-vuotiaan marjan C-vitamiinit olivat tallessa

Mistä on kyse?
  • Veimme 34 vuotta vanhan puolukkahillon ja 9 vuotta vanhan mustaherukkasoseen näytteet tutkittaviksi oululaiseen Scanlabiin.
  • Mustaherukkapakasteessa oli noin kolme neljäsosaa tuoreen mustaherukan C-vitamiinipitoisuudesta eli 95 milligrammaa sataa grammaa kohti.
  • Puolukkahillossa oli puolestaan vuosien jälkeenkin säilynyt mitattavia määriä alkoholia.
  • Hiivoja tai homeita ei näin vanhassa hillossa enää ollut, mutta esimerkiksi niiden aineenvaihduntatuotteita voi yhä olla.

Yllättävän raikas mustaherukan maku, hieman makea. Tältä maistuu yhdeksän vuotta vanha sokeroitu mustaherukkasose.

Käynyt mehu, hiiva ja hevosen lantaa muistuttava aromi. Siltä taas haisee 34 vuotta vanha puolukkahillo. Päällepäin purkki näyttää aikansa eläneeltä, mutta hyväkuntoiselta. Hillo itsessään on ilmiselvästi tummempaa kuin tavallinen puolukkahillo.

Myös tutkimustulokset vahvistavat sen, että hillossa on reippaasti ikääntymisen merkkejä. Hillossa sen sijaan oli yhä yllättävänkin reippaasti C-vitamiinia.

Yle vei yhdeksän vuotta vanhan mustaherukkasoseen sekä yli kolmekymmentä vuotta vanhan puolukkahillon tutkittaviksi oululaiseen Scanlabiin.

Hillosta mitattiin hiivat ja homeet, happamuutta ilmaiseva pH-pitoisuus, etanolipitoisuus ja veden aktiivisuus.

Mustaherukkapakasteesta mitattiin C-vitamiinipitoisuus. Vitamiinipitoisuutta ei kuitenkaan voitu mitata Oulussa, vaan sen teki alihankintana pääkaupunkiseudulla Metropolilab-niminen laboratorio.

C-vitamiinia edelleen kaksi kertaa enemmän kuin appelsiinissa

Mustaherukkasoseessa oli edelleen, yhdeksän vuoden jälkeen, 95,1 milligrammaa C-vitamiinia sadassa grammassa.

Pitoisuus on noin kolme neljäsosaa niin paljon kuin tuoreessa mustaherukassa, käy ilmi, kun sitä vertaa koostumustietopankki Finelin tietoon. Se on myös kaksi kertaa niin paljon kuin vaikka appelsiinissa.

Appelsiinissa C-vitamiinia on noin 50 milligrammaa sadassa grammassa.Jyrki Lyytikka / Yle

Scanlabin toimitusjohtaja Leena Erkkilä sanoo, että hän yllättyi näin korkeasta C-vitamiinipitoisuudesta.

– Pakastettuna sose oli täynnä jäähilettä ja itse tuotetta ei näkynyt alta. Sulaneena se näytti ihan hyvältä, Erkkilä kertoo.

Myös Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Vieno Piironen pitää C-vitamiinipitoisuutta korkeana.

– Tulos on kyllä erikoinen, Piironen kommentoi.

THL:n ravitsemusyksikön erikoistutkija Heli Kuusipalo hieman yllättyy siitä, kuinka vanha tutkittava näyte on ollut. Näin vanhan tuotteen vitamiinien säilyvyyttä ei yleensä enää tutkita.

Hän ei kuitenkaan ylläty kuullessaan, kuinka paljon C-vitamiinia on tallessa.

– Sen takia, että mustaherukassa on paljon C-vitamiinia. Voi olla, että ne ovat sattuneet olemaan kypsiä marjoja, joissa itsessään on paljon sokeria. Kun siihen on vielä lisätty sokeria, se estää C-vitamiinin poistumista.

Mittaustulos olisi voinut olla korkeampikin

Suositusten mukaan vitamiini säilyy parhaiten, kun marjat sulattaa nopeasti mikrossa. Mustaherukkasose kerkesi kuitenkin hieman sulaa, kun se matkusti yön yli Oulusta Helsinkiin.

Jos tuote olisi saatu sulatettua nopeasti ja tutkittua heti sen jälkeen, vitamiinipitoisuus olisi ollut luultavasti vielä korkeampi, arvioi Kuusipalo. Kun tuote sulaa hitaasti, siitä haihtuu vettä, johon on sitoutunut C-vitamiinia.

Pakaste on luultavasti sulanut ja pakastunut uudestaan yhdeksässä vuodessa esimerkiksi, kun pakastinta on sulatettu. Sen voi päätellä sen ulkonäöstä, sillä pakasterasiassa oli paljon jäähilettä. Myös tämä on voinut vaikuttaa säilyvyyteen.

Mustaherukasta voi varmuudella sanoa, että C-vitamiinia oli jäljellä paljon. Sitä, kuinka paljon vitamiinipitoisuus on laskenut, on mahdotonta tarkkaan sanoa, koska marjoja ei tutkittu ennen pakastamista.

Alkuperäiseen vitamiinipitoisuuteen nimittäin on vaikuttanut se, millaisista kasvuoloista marjat on poimittu ja kuinka nopeasti ne on saatu pakkaseen. Vaikka Finelin arvon mukaan tuoreiden marjojen C-vitamiinipitoisuus on yli 120 milligrammaa sadassa grammassa, näiden marjojen kohdalla se on voinut todellisuudessa olla tätä paljonkin enemmän tai vähemmän.

Etanolinen puolukkahillo

34 vuotta vanha puolukkahillo sen sijaan voi kehnommin.

Laboratorion arvion mukaan tuotteen ulkonäössä oli voimakkaita virheitä ja hillo oli tummaa. Hajussakin oli voimakkaita virheitä: haju oli käyneen tuotteen haju.

Puolukkahillossa oli hieman alkoholia. Timo Nykyri / Yle

– Sieltä löytyi hyvin pieni määrä etanolia eli alkoholia, Leena Erkkilä sanoo.

Alkoholia oli 0,02 grammaa sadassa grammassa, eli ei järin paljoa.

Alkoholia syntyy hiivojen aiheuttamassa alkoholikäymisessä. Sitä voi tosin syntyä myös pieniä määriä joidenkin maitohappobakteerien aikaan saamissa maitohappokäymisreaktioissa. Sellaiset myös happamoittavat, eli laskevat tuotteen pH-arvoa.

Hillo olikin hyvin hapanta, sen pH-pitoisuus oli 2,7.

– Marjahillossa yleensä on aika alhainen pH, mutta tuo on kyllä hyvin alhainen. Noin alhaisessa pH:ssa useimmat mikrobit eivät pysty elämään.

Hiivoja tai homeita ei enää ollut todettavissa. Luultavasti siksi, että nekin olivat jo kuolleet hillon happamuuteen.

Alkoholi kuitenkin on merkki siitä, että jossain vaiheessa purkkiin on päässyt mikrobeita. Mikrobeja on voinut olla marjoissa itsessään tai niitä on voinut tulla hillon tekovaiheessa. Jos purkkia on raotettu, myös silloin mikrobeita on voinut päästä hillon sekaan.

Pakastettuna sose oli täynnä jäähilettä. Leena Erkkilä

Luultavasti mikrobit ovat alkaneet tehdä heti työtään, kun hillo on saatu purkkiin. Erkkilän mukaan on hyvin vaikeaa saada kotioloissa tuhottua kaikkia mikrobeja, kun hilloa tehdään. Keittäminen ei nimittäin riitä tuhoamaan mikrobien itiöitä.

Hillon tuloksessa oli Erkkilän mukaan yllättävintä se, että hillossa oli vuosien jälkeenkin säilynyt mitattavia määriä alkoholia. Muuten hän ei pidä tuloksia yllättävinä. Tämänkaltaisia testejä ei tosin yleensä tehdä.

– Tähän pisteeseen asti menneitä näytteitä ei yleensä tule tutkittaviksi, tämä oli aika erikoinen tehtävä.

Voiko vuosia vanhoja marjoja syödä?

Laboratoriossa ei voitu testata 34 vuotta vanhan tuotteen makua työturvallisuuden vuoksi.

– Ei sitä varmaan edes pystyisi syömään. Oletettavasti maku on aivan hirveä, kuvaa Leena Erkkilä.

Vaikka vanhassa puolukkahillossa ei enää havaittu hiivoja tai homeita, se ei tarkoita, että kyseessä olisi syömäkelpoinen tai turvallinen tuote. Erkkilä sanoo, että vaikka hillossa ei enää ole hiivoja ja homeita, siinä luultavasti on mikrobien tuottamia toksiineita eli myrkkyjä tai muita aineenvaihduntatuotteita.

Entä jos pakastetussa mustaherukkasoseessa on lähes kaikki C-vitamiinit tallella, voisiko sitä syödä?

Eviran ylitarkastaja Elina Leinosen mukaan ruokaa pakastaessa sen mikrobien toiminta pysähtyy. Silloin pilaantumismuutoksia aiheuttavat mikrobit eivät pääse kasvamaan, kuten eivät myöskään tautia aiheuttavat mikrobit.

– Turvallisuuden näkökulmasta ei ole ongelmallista syödä pitkään pakastimessa olleita ruokia, mutta ennen pitkää niiden laatu voi kärsiä. Tuotteessa voi tapahtua kemiallisia ja fysikaalisia muutoksia, kuten kuivumista ja rasvojen härskiintymistä, Leinonen kertoo.

Eviran ylitarkastaja suosittelee pakastamaan hyvälaatuisia marjoja.YLE / Tarja Nyyssönen

Siihen, kuinka pitkään elintarvike säilyy pakastimessa hyvälaatuisena, vaikuttavat muun muassa elintarvikkeen ominaisuudet – esimerkiksi rasvapitoisuus.

– Marjat eivät ole herkimmästä päästä pakastinsäilytystä ajatellen, eli ne säilyvät pidempään kuin monet muut elintarvikkeet, Leinonen kommentoi.

Leinonen kehottaa pakastamaan hyvälaatuisia marjoja.

– Marjat kannattaa pakata tiiviisti ja jäädyttää ne mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää:

Kuinka säilöt marjat oikein? Lue marjanpakastajan ABC

"Siellä käyvät myös arvovieraat" – Kaupungintaloa aiotaan taas korjata, vaikka koulut ovat odottaneet vuosia

Mistä on kyse?
  • Oulun kaupungintalo tarvitsee remonttia sisäilmaongelmien vuoksi.
  • Kaupungintalo remontoitiin viimeksi vuonna 2010.
  • Vanhemmat pelkäävät, että kaupungintalon remontti kiilaa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen edelle.
  • Oulussa neljä koulua rakennetaan uusiksi ja yksi remontoidaan sisäilmaongelmien vuoksi.
  • 14 koulua on sisäilmaongelmien vuoksi seurannassa.

Oulun kaupungintaloon kaavailtu korjaus on aiheuttanut närää sisäilmaongelmista kärsivien koululaisten vanhemmissa. Kaupungintaloon on tulossa lattiaremontti havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalo on remontoitu viimeksi vuonna 2010.

Kolmen koululaisen isä Mikko Mylly yritti yhdessä parin muun vanhemman kanssa järjestää Oulun koulujen sisäilmatilanteesta keskustelupaneelin. Tilaisuus jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä päättäjät yksi toisensa jälkeen peruivat osallistumisensa.

Leinonpuiston koulun luokan katossa oleva ilmastointiputki ei ole toiminut enää aikoihin.Timo Nykyri / Yle

Vanhemmat pelkäävätkin, että kaupungintalon remontti kiilaa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen ja päiväkotien edelle, Mylly sanoo. Hänen omat lapsensa käyvät Lintulammen alakoulua. Lapsista kaksi on alkanut oireilla eri tavoilla heidän aloitettuaan koulun.

– Yksi lapsista kuumeilee ja hänellä on korvakipuja, yksi valittaa päänsärkyä, Mylly sanoo.

Neljä koulua vasaran alle    

Oulussa on kaikkiaan noin sata koulurakennusta, jotka on inventoitu läpi. Niistä sisäilmaongelmaisia on viisi. Kiireellisimpiä ovat Jäälin koulu, Leinonpuiston erityiskoulu Tuirassa, Salonpään koulu ja Jokirannan koulu Kiimingissä. Näihin kaikkiin on tulossa uudisrakennus.

Lisäksi yhtä koulua korjataan. Näiden lisäksi seurannassa on 14 kohdetta, joihin on joko tehty tai tehdään korjauksia.

Leinonpuiston koulun osalta sisäilmaongelmia on tiettävästi tutkittu jo vuodesta 1999 lähtien. Erilaisia selvityksiä koulun osalta on tehty ainakin neljä. Oulun kaupungin rakennuttajapäällikön Mika Huhtalan mukaan ongelma on päässyt pitkittymään muun muassa Oulun monikuntaliitoksen vuoksi.

Leinonpuiston koulun sisäilmaongelmaa on tutkittu jo lähes kaksikymmentä vuotta.Timo Nykyri / Yle

Huhtalan mukaan Leinonpuiston tilanne on erityisen haastava, sillä kyseessä on koulu, joka on erityislasten käytössä. Uusien tilojen suunnitteluun kuluu aikaa, sillä siitä ei selvitä standardiratkaisuilla.

Matot ongelmana kaupungintalolla

Myös Oulun kaupungintalon henkilökunta on alkanut oireilla sisäilmaongelmien vuoksi. Talossa tehtyjen tutkimusten mukaan syy ongelmaan on löytynyt lattiamatoista, joissa on käynnissä kemiallinen reaktio. Sen vuoksi seitsemän vuotta sitten remontoidun talon matot on vaihdettava. Tutkimusten mukaan sisäilman pitoisuudet eivät ole ylittäneet raja-arvoja, mutta lattiamateriaaleista haitallisia pitoisuuksia on löytynyt.

– Parhaillaan selvitetään, kuinka laaja ongelma on kyseessä. Myös remontin hinta ja väistötilat ovat vielä selvittelyn alla, Huhtala sanoo.

Oulun kaupungintalo on arvokiinteistö, jonka kunnossapito on myös imagokysymys.Timo Nykyri / Yle

Myöskään remontin aikataulusta ei ole vielä päätetty. Huhtalan mukaan kaupungintalon tilanne on siinä mielessä helpompi kuin monien muiden sisäilmakohteiden, että ongelman aiheuttaja on tiedossa. Koulujen osalta tilanne on monesti paljon hankalampi, Huhtala sanoo.

Erityislapset jäävät jakoihin

Paula Leppäselle Leinonpuiston koulun sisäilmaongelmat ovat tulleet tutuksi. Hänen autistinen ja kehitysvammainen poikansa kävi koulua neljä vuotta. Tuona aikana poika sai pahan ihottuman kasvoihinsa koulun sisäilmaongelmien vuoksi. Leppäsen mukaan kaikki muut vaihtoehdot suljettiin tutkimuksissa pois.

Leppäsen mukaan he ovat onnekkaita, sillä poika pääsi tänä syksynä toiseen kouluun. Huoli muiden oppilaiden puolesta kuitenkin jäi. Leppäsen mukaan Leinonpuisto on jäänyt muiden korjaushankkeiden jalkoihin.

Oulun Leinonpuiston koulun sisäilmaongelmaa yritetään helpottaa luokissa olevilla tuulettimilla.Timo Nykyri / Yle

– Erityslapset eivät itse valita, ja vanhemmat ovat väsyneitä, eivätkä jaksa olla mukana. Meidän edellemme menevät ne, jotka jaksavat tuoda asiaa voimakkaammin esille.

Sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaaminen on pitkälti rahakysymys, Oulun kaupungin rakennuttajapäällikkö Huhtala sanoo. Oulun koulurakennukset ovat vanhoja, ja kunnostustarve on suuri. Huhtalan mukaan vuosittainen rahantarve olisi 30 miljoonaa euroa, mutta siitä on saatu vain puolet.

– Tämän vuoksi korjausvelka kasvaa, Huhtala sanoo.

Kiilaako kaupungintalo koulujen edelle?

Huhtalan mukaan kuntapäättäjät joutuvat käymään korjauksista arvokeskustelua. Kaupungintaloa on pidetty yhtenä tärkeimmistä ja arvokkaimmista rakennuksista, joka toimii kaupungin käyntikorttina.

– Siellä käyvät myös arvovieraat, joten olisi huonoa mainosta, jos rakennus olisi huonossa kunnossa, Huhtala sanoo.

Huhtalan mukaan lähtökohtaisesti kaupungintalon korjaus ei kuitenkaan mene minkään koulurakennuksen korjauksen edelle.

Oulun kaupungin rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala sanoo, että rahaa korjauksiin ei ole riittävästi.Timo Nykyri / Yle

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen ei usko, että koulujen ja kaupungintalon korjauksen suhteen joudutaan vastakkainasettelutilanteeseen. Hänen mukaansa kaupungintalon korjaus ei saa kiilata kouluhankkeiden edelle. Hänninen pohtii, että kaupungintalon korjaamisen voitaisiin ottaa lisää velkaa.

– Kaupungintalon tilanne ei parane korjaamista lykkäämällä, mutta järjestys on, että ensin koulut ja sitten kaupungintalo.

Koulut jo syksyllä syyniin

Hänninen sanoo, että koulujen tilanne otetaan valtuustossa tarkasteluun tänä syksynä. Hänninen näkee, että sekä kaupungintalossa, että sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa tilanne on sama eli julkisen rakentamisen heikkous ja virheet.

– Nuorisotyöttömyyden lisäksi tämä on meidän kaupungin suurin ongelma.

Mikko Myllyn mukaan Oulussa on kyllä halua kehittää kaikkea uutta, kuten kallioparkkia ja aseman seutua, mutta perusasioita ei pidetä kunnossa.

– Mielestäni tärkeintä olisi lasten terveys ja henkilökunnan jaksaminen.

Kaupunki lopettaa nuorten ilmaiset bussimatkat: "Kuljettajia ja kanssamatkustajia on haitattu melulla ja tarpeettomilla stop-napin paineluilla"

Oulu on näillä näkymin luopumassa syyslomaviikon alle 17-vuotiaiden ilmaisista bussikyydeistä. Tärkeimpänä perusteluna pidetään nuorten häiriköintiä ilmaismatkoilla.

Joukkoliikennejaoksen valmisteleva virkamies Edwin 't Lam kertoo, että kuljettajien mukaan aiempien ilmaisviikkojen aikana on ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä.

On ollut merkittäviä häiriötä. Edwin 't Lam

– Kuljettajia ja kanssamatkustajia on haitattu melulla ja tarpeettomilla stop-napin paineluilla. On vastoin sääntöjä tultu sisään keskiovista, jolloin kuljettaja ei ole voinut todeta matkustajan oikeutta ilmaiseen matkaan. Jopa on tuotu polkupyörä sisään ja poistuttu parin pysäkin jälkeen kyydistä, luettelee Edwin 't Lam.

Alekampanja nähdään pidempänä ja tasapuolisempana

Oulun kaupunginvaltuusto oli jo talousarviokokouksessaan päättänyt, että Oulun joukkoliikenne osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen tarjoamalla maksuttomat linja-automatkat alle 17-vuotiaille koulujen talvi- ja syyslomaviikoilla.

Seudullinen joukkoliikennejaos on kuitenkin nyt valinnut niiden tilalle alennuskampanjan, jolla bussien arvolipuista saa 30 prosentin alennuksen kello 10–14.

Toisaalta joukkoliikennejaos haluaa uudella alekampanjalla siirtää matkustajavirtoja ruuhkabusseista väljempiin päivävuoroihin.

Joukkoliikennepäällikkö 't Lam lisää, että alennuskampanja on myös ilmaiskyytejä tasapuolisempi ratkaisu, koska esimerkiksi Yli-Iissä ja Oulunsalossa ilmaismatkoja ei saa, sillä bussivuoroja on vähennetty lomaviikoilla.

Muuttuuko päätös sittenkin

Periaatteessa on edelleen mahdollista, että päätös muuttuu. Oulun seudun joukkoliikennejaoksella on itsenäinen päätösvalta alueensa bussiliikenneasioissa.

Jaos edustaa myös Oulun naapurikuntia. Siten Oulun valtuuston aiemmilla päätöksillä ei ole suoraan vaikutusta jaoksen ratkaisuihin. Nyt ratkaisuna on alennuskampanja, joka päättyy 3.11.2017.

Joukkoliikennejaoksen puheenjohtajan Raimo Hämeenniemen (kesk.) mukaan jaoksella on vielä yksi kokous ennen syyslomaviikkoa, mutta jo jaetussa esityslistassa ei ole muutosehdotusta edellisen kokouksen päätökseen.

Joukkoliikennejaoksen päätös oli yksimielinen. Raimo Hämeenniemi

– Ymmärrän, että Oulun valtuuston kantaan vedotaan. Jaoksen päätös oli kuitenkin yksimielinen, Hämeenniemi toteaa.

Esittelijä, joukkoliikennepäällikkö Edwin 't Lamin mukaan uutta esitystä ei ole valmisteilla jaoksen käsittelyyn.

Alekampanjaa ehdottanut pettyi

Kuukauden alekampanjasta valtuustoaloitteen tehnyt Satu Haapanen (vihr.) on pahoillaan siitä, että hänen aloitteensa on joukkoliikennejaoksessa kytketty syysloman ilmaismatkojen peruuntumiseen. Haapanen olisi toivonut ale-kampanjaa hiljaisille kesäkuukausille.

Näin aloitteen ei ollut tarkoitus mennä. Satu Haapanen

– Harmittaa. Näin aloitteen ei ollut tarkoitus mennä. Koululaisten maksuttomista bussimatkoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden ansiota on päästy osallistumaan kaupungin ilmaisiin liikuntamahdollisuuksiin lomaviikolla, Haapanen sanoo.

Satu Haapanen aikoo yhä pelastaa ilmaismatkat vaikuttamalla asiaan oman puolueensa edustajien kautta. Varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Manninen (vihr.) toiminee puheenjohtajana seuraavassa joukkoliikennejaoksen kokouksessa.

Myös demarivaltuutetut Tuija Pohjola ja Kati Jurkko ovat julkisesti vaatineet ilmaismatkojen turvaamista syyslomaileville koululaisille. He muistuttavat, että ilmaismatkat tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä esimerkiksi talvilomaviikolla ilmaismatkoja ajettiin lähes 50 000 kertaa.

Aivan uskomatonta. Tuija Pohjola

– Aivan uskomatonta. Yksittäisiä häiriöitä on varmaan ollut, mutta enemmän häiriöitä on yövuoroilla. Miksi ei myönteisiä perusteluja kerrota joukkoliikennejaokselle. Suuresta tarpeesta kertoo esimerkiksi se, että hiihtolomalla Iin busseissa kolme neljästä matkasta oli ilmaiskyytejä, Tuija Pohjola painottaa.

Jalokalat vai voimayhtiön rahat? Lasse Peltonen sovittelee uudella menetelmällä Pohjois-Suomen ikuisuuskiistoja

Pari vuotta sitten Iijoella Pohjois-Pohjanmaalla oltiin umpikujassa.

Isoin kiista koski vaelluskaloja.

Ennen joessa eli luontaisesti lohta, taimenta ja siikaa. Nykyään kalakannat ovat olemassa vain istutusten turvin. Viisi pääosin 1960-luvulla rakennettua vesivoimalaitosta estää kalojen kulun.

Tunnelma oli kireä. Vesivoimayhtiö, ympäristöväki, kalastajat, paikalliset asukkaat ja matkailuala toistelivat samoja kantojaan Iijoen tulevaisuudesta.

Kiisteltiin siitä, pitäisikö kalat pystyä palauttamaan jokeen ja kenen se pitäisi tehdä.

Yle Uutisgrafiikka

Vaelluskalat ovat tärkeitä asukkaille, kalastajille ja matkailijoille. Ne luovat vesistöalueen imagoa. Kaloilla on tietenkin myös itseisarvo, ja moni muu laji, esimerkiksi raakku eli jokihelmisimpukka on lohesta ja taimenesta riippuvainen.

Tilannetta hämmensi Pohjolan Voiman haave rakentaa uusi voimalaitos Iijoelle ja Kollajan tekoallas sen kylkeen. Siis vielä yksi uusi tulppa kalojen tielle. Uudet suunnitelmat kiristivät tilannetta entisestään.

Pohjois-Pohjanmaan liitto selvitti keinoja päästä tilanteessa eteenpäin. Nyt liitto hallinnoi Iijoen otva -hanketta, jossa on mukana monia tahoja ja muun muassa EU-rahaa.

Tässä vaiheessa Iijoelle päätyi ympäristösovittelusta kiinnostunut Lasse Peltonen.

Peltonen toi ympäristösovittelun Suomeen

Peltonen kiinnostui ympäristökiistoista jo 1990-luvulla, kun hän alkoi opiskella ympäristöpolitiikkaa Tampereen yliopistossa. Tai sellaista oppiainetta Tampereella ei vielä ollut, mutta ympäristöön ja alueiden käyttöön liittyvät kiistat kiinnostivat Peltosta.

Hän tutki näitä kiistoja pitkään, kunnes kunnianhimo ajoi uuteen suuntaan.

Lasse PeltonenPetteri Sopanen / Yle

– Tuntui turhauttavalta saapua tutkijana paikalle ja vain todeta, että olipas huonosti suunniteltu prosessi. Aloin miettiä, mitä voisi tehdä ennakolta konfliktien ennalta ehkäisemiseksi, Peltonen kertoo.

Vuonna 2012 Peltonen matkusti Yhdysvaltoihin ja vieraili Consensus building institutessa. Viimeistään tämä vierailu muutti Peltosen uran suunnan.

– Pääsimme seuraamaan läheltä, miten siellä käsiteltiin ristiriitaisia tapauksia. Halusimme tuoda ympäristösovittelun menetelmiä myös Suomeen. Vuonna 2013 perustimme yrityksen, jonka kanssa olemme tehneet käytännön sovittelu- ja fasilitointityötä monissa kiistoissa.

Nyt Peltonen on ympäristökonfliktien ratkaisun professori Itä-Suomen yliopistossa.

Sovittelu, jota Iijoellakin nyt kokeillaan, on Suomessa tuttua erityisesti yksityishenkilöiden riitojen käsittelystä.

Lasse Peltonen sanoo, että samat lainalaisuudet pätevät kaikkien muidenkin riitatilanteiden käsittelyyn.

Ympäristökiistat ovat erityisiä, koska usein ne koskettavat hyvin laajaa joukkoa ihmisiä – ja jopa tulevia sukupolvia ja muita lajeja. Avioriitojen vaikutukset ovat rajatumpia. Ympäristökiistoihin liittyy usein myös tiedollisia kiistoja ja isoja taloudellisia panoksia.

Mirko Laakkonen (vas.), Pertti Pietinen ja Mauri Huhtala Iijoen Raasakan voimalalla.Antti J. Leinonen

Ympäristökiistoissa on myös usein mukana hyvin monia osapuolia: Iijoella esimerkiksi maanomistajina metsä- ja turveyhtiöitä, elinkeinoaan puolustavia kalastajia, matkailuun eri tavoin liittyviä tahoja ja muun muassa kaikki jokivarren viisi kuntaa.

Neuvottelukunta kokosi mukaan mahdollisimman laajasti Iijoen valuma-alueella toimivia tahoja. Porukka tapasi viime vuonna ensimmäisen kerran Oulun Kierikkikeskuksessa. He alkoivat miettiä sellaisia ratkaisuja Iijoen kehittämiseen, jotka kaikki voisivat hyväksyä.

Tai eivät kaikki. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri oli epäluuloinen ja jäi pois.

Tapaamisessa puhuttiin vaelluskalojen palauttamisesta, mutta myös esimerkiksi alueen matkailun edistämisestä.

Kekkosen aikana rakennettiin vesivoimaa

Suomessa on paljon vesivoiman takia padottuja jokia. Vesivoimaloita on 250, ja niistä vanhimmat jo 1800-luvun lopulta.

Sotien jälkeen tarvittiin paljon energiaa jälleenrakennukseen ja Kekkosen aikana vesivoimaa rakennettiin lisää teollisuutta varten. Ajatuksena oli, että isänmaa tarvitsee energiaa, eikä voimaloiden mahdollisia ympäristöhaittoja juuri ajateltu.

Sotien jälkeen, kun voimayhtiöt kiersivät ostamassa maita, suuri osa maanomistajista oli sodan köyhdyttämiä.

Voimayhtiöt saivat usein voimalan tarvitsemat alueet pilkkahinnalla. Nämä ajat sitten tehdyt kaupat hiertävät monilla paikoilla Suomessa edelleen.

Raasakan voimala Iijoella.Antti J. Leinonen

Nyttemmin on alettu ymmärtää, että vesivoimalaitokset tukkivat vaelluskalojen nousun kutupaikoilleen ja käytännössä estävät kalojen lisääntymisen.

Vaelluskalojen palauttaminen on tärkeä puheenaihe monilla alueilla. Kansallinen kalatiestrategia, lohi- ja meritaimenstrategia sekä uusi kalastuslaki velvoittavat vahvistamaan kalojen luontaista elinkiertoa.

Myös Iijoella neuvotteluihin osallistujille on selvää, että vaelluskalat pitää palauttaa. Keinoista ollaan oltu erimielisiä.

Närää aiheuttaa myös se, että vesivoimalaitokset säätelevät veden tuloa omien tarpeidensa mukaan, ja ranta-asujiin ja esimerkiksi kalastajiin vaikuttaa, onko vesi yhtäkkiä hyvin korkealla tai matalalla.

Alueilla katkeruus vesivoimayhtiöitä kohtaan on kasvanut pikku hiljaa. Asukkaat ja kalastajat ovat kokeneet, että yhtiöt ovat vain keränneet rahat ja jättäneet ongelmat heille.

Iijoesta ei haluta uutta Kemijokea

Kun vesivoimayhtiöille jaettiin lupia vuosikymmeniä sitten, niissä ei aina vaadittu yhtiöitä ottamaan huomioon kaloille aiheuttamaansa haittaa. Myöhemmin lupiin on jo osattu lisätä kalatalousmääräyksiä.

Näiden määräysten päivittäminen on nyt alkanut. Tutkimus on osoittanut, että voimayhtiöiltä aiemmin vaaditut lain osoittamat toimet, kuten kalanistutukset, eivät riitä elinvoimaisten kalakantojen turvaamiseksi.

Vuonna 2016 Lapin ELY-keskus teki Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle aloitteen, jossa vaadittiin Kemijoki-osakeyhtiöltä uusia toimia vaelluskalojen hyväksi. Samanlaista vaatimusta odotetaan seuraavaksi Iijoen viittä voimalaitosta pyörittävälle PVO-Vesivoima Oy:lle.

Antti J. Leinonen

Jos yhtiön luvassa on alun perin ollut kalatalousvelvoitteita, niitä on helpoin yrittää päivittää. Varsinkin vanhimmissa luvissa mitään velvoitteita ei ole ollut ja velvoitteiden lisääminen tyhjästä on erityisen hankalaa.

Hankalaa se on joka tapauksessa.

Voimayhtiöille kalateiden ja kalojen alasvaelluksen järjestäminen ovat kalliita projekteja. Niiden pitäisi myös laskea osa vedestä voimalaitoksen ohi ja siis jäädä ilman tuon virtaaman tuottamaa energiaa.

Viime vuonna Lapin ELY-keskus ehdotti naapurijoki Kemijoen suurimmalle vesivoimayhtiölle Kemijoki Oy:lle, että Kemijokeen rakennetaan kalatiet Keski-Kemijokea myöten.

Yhtiö ei ole tähän suostunut ja asiasta riidellään.

Seuraavaksi kalatalousvelvoitteita odottaa Iijoki. Vastaavaa riitaa Iijoelle ei haluta.

Kollaja kiristi välejä entisestään

Oman lisänsä Iijoen projektiin toi Kollajan tekoallashanke.

Lasse Peltonen epäilee, että Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) jäi pois sovitteluprosessista, koska he epäilivät, että sen siivellä yritettiin ajaa salaa eteenpäin Kollajaa.

Pohjolan voima on suunnitellut sähkövoimalaitosta ja Kollajan tekoallasta Iijokeen 1980-luvulta asti.

Monille sovitteluprosessiin osallistuville sekä ympäristöjärjestöille ajatus lisävesivoiman rakentamisesta oli aivan mahdoton.

Kollaja-allas haudattiin vuosi sitten, kun hallitus päätti, ettei voimalaitoksen rakentamiselle ole edellytyksiä eikä koskiensuojelulakia ole syytä avata. Rakentaminen olisi vaatinut vuonna 1987 voimaan tulleen lain avaamisen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Mauri Huhtala tuhahtaa ajatukselle, että he olisivat olleet epäluuloisia vain Kollajan takia.

– Kollaja tässä kummitteli jonkin aikaa, mutta ei se ollut syy hylätä prosessi. Katsoimme, että koko hanke oli käynnistetty voimayhtiön aloitteesta, kun yhtiölle tuli kiire saada lisää maksajia kalateiden rakentamiseen.

Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Mauri Huhtala.Antti J. Leinonen

SLL:n mielestä Pohjolan Voiman pitäisi hoitaa vaelluskalojen palauttamisen kustannukset itse. Sen mielestä voimalaitosten pitäisi myös päästää kalateihin tarpeeksi vettä, että ne toimisivat oikeasti. Heistä PVO haluaa pitää liikaa vettä voimalaitoksissaan.

Ratkaisu älykalatiestä?

Iijoella tavoitteena on lopulta luoda vaelluskaloille reitti, jota pitkin ne pääsevät kaikkien viiden voimalaitoksen ohi joen yläjuoksulle kutemaan. Kalanpoikasten eli smolttien pitäisi päästä myös yläjuoksulta takaisin mereen.

Toimitusjohtaja Pertti Pietinen PVO-Vesivoima Oy:stä sanoo, että kalatie maksaisi neljä miljoonaa euroa voimalaitosta kohden, ja alasvaelluksen järjestämisessä on vielä monta kysymysmerkkiä.

– Tässä ei ole kyse pelkästään rahasta. Tarvitaan myös paljon tutkimustietoa siitä, miten homma pitäisi hoitaa niin, että kalat lähtisivät nousemaan kalateitämme ja toisaalta vettä tarvitsisi juoksuttaa mahdollisimman vähän.

PVO-Vesivoiman toiveena on, että ensimmäisen kalatien rakentaminen alkaisi vuonna 2018 ja seuraavan myöhemmin. Kunhan ensin nähdään, miten ensimmäinen toimii.

PVO-Vesivoima hakee ratkaisua älykalateistä, joissa vettä tarvitaan normaalia vähemmän.

Älykalatien voisi myös sulkea silloin, kuin kaloja ei ole ja juoksuttaa vettä vain tarvittaessa.

Toimitusjohtaja Pertti Pietinen PVO-Vesivoima Oy:stä.Antti J. Leinonen

Lasse Peltonen ymmärtää voimayhtiön huolen kustannuksista ja teknisistä epävarmuuksista, samoin ympäristöjärjestön näkemyksen voimayhtiön historiallisista vastuista.

Joku joutuu maksamaan kulut ja tekemään työt, ja hänestä olisi kohtuutonta vaatia voimayhtiötä hoitamaan koko homman yksin. Vaelluskalojen palauttaminen vaatii niin paljon työtä ja rahaa, että yhteistoimintaa tarvitaan.

Ensimmäiseen kalatiehen on nyt saatu rahaa valtion kalatiestrategian kärkihankerahoituksena.

ELY-keskuksen kalatalousvelvotteiden päivitysvaatimuksesta hän on huolissaan, koska voimayhtiö luultavasti ei suostu vaatimuksiin tuosta vain ja edessä on luultavasti raskas oikeusprosessi. Se pysäyttäisi vaelluskalojen hyväksi tehtävän työn pitkäksi aikaa.

– Velvoitemuutosprosessi on konfliktialtis, koska siinä viranomainen laatii yksipuolisen ehdotuksen siitä, mitä voimayhtiön tulisi tehdä. Vaikka velvoitteen perusteet ovat yhtiölle ymmärrettäviä, sen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia ja prosessi tuntuu heistä sanelulta, Peltonen sanoo.

Neuvottelukunta on päässyt hänestä hyvään keskusteluyhteyteen ja konkreettisia muutoksia on jo saatu aikaan.

Rakennuslupahakemus ensimmäisestä kalatiestä Raasakan voimalaitokselle on nyt jätetty, ja toiveissa on, että työt voivat alkaa ensi vuonna.

Neljä muuta kalatietä pitäisi hoitaa sen jälkeen. Peltosen mukaan ideaalitapauksessa koko reitti on valmis vuonna 2030.

Juttuun on haastateltu myös Ismo Karhua ja Mirko Laakkosta Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä Antti Belinskij’ä, joka on SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston professori.

Sivut