Uutiset YLE Oulu

Pienet yritykset ovat pinteessä tulorekisterin kanssa – ennen tiedon tuotti valtio, nyt työ teetetään ilmaiseksi mikroyrittäjillä

Tästä on kyse
  • Vuoden vaihteesta moninkertaiseksi kasvanut raportointivelvollisuus on saattanut pienet tilitoimistot vaikeaan asemaan. Tilannetta on pahentanut järjestelmän toimimattomuus.
  • Tulorekisteri pakottaa mikroyritykset digitaaliseen maailmaan. Kaikille tämä ei ole iloinen asia.
  • Tutkijan mukaan tulorekisteri on malliesimerkki työn siirrosta. Valtio ja vakuutusyhtiöt siirsivät työtään korvauksetta yrityksille.
  • Kyse on samasta ilmiöstä kuin digitaalisissa matkalaskujärjestelmissä, pankkipalveluissa ja matkalippujen tilaamisessa. Työ siirretään yleensä työntekijän tai asiakkaan hoidettavaksi.

Kaikkien suomalaisten palkka-, eläke- ja etuustiedot sisältävä Kansallinen tulorekisteri on saanut mikroyrittäjät ja pienet tilitoimistot raivon partaalle. Myös Suomen suurin tilitoimisto arvostelee sitä rajusti.

Tulorekisterin näkyvin tavallista palkansaajaa koskeva muutos on, että palkkaennakon saaminen on olennaisesti vaikeutunut. Tämän taas pelätään satavan pikavippifirmojen laariin. Se ei varmastikaan ollut toista vuotta sitten lain hyväksyneen eduskunnan tarkoituksena.

Järjestelmän arvostelijat kertovat löytäneensä virheitä paitsi tulorekisteriä koskevasta lainsäädännöstä myös sen tulkinnasta.

Tulorekisterin tarkoitus on hyvä

Tulorekisteri on kansallinen tietokanta, joka sisältää kaikkien suomalaisten palkka-, eläke- ja etuustiedot. Sillä on kaksi tarkoitusta. Toinen on harmaan talouden kitkeminen ja toinen on tietojen saannin helpottaminen ja nopeuttaminen.

Tietoja tarvitsevat esimerkiksi verohallinto, Kela ja vakuutusyhtiöt, joiden toimintaa uusi järjestelmä on helpottanut, koska aikaisemmin niille kuulunut työ on siirretty mikroyrittäjien tekemäksi ilmaistyöksi.

Tulorekisterin on tarkoitus toimia pääosin automaattisesti sitten, kun se saadaan toimimaan. Toistaiseksi ei ole toiminut itse järjestelmä, eikä usean tilitoimistoalalla työskentelevän haasteltavan mukaan myöskään verohallinnon sitä koskeva neuvontapalvelu.

Valtion työ siirtyi yrittäjille

Tulorekisteri on tyypillinen esimerkki työn siirrosta isoilta toimijoilta pienemmille. Se on vähentänyt valtion ja vakuutusyhtiöiden työtä. Niille siirto merkitsee säästöä.

Mikroyrityksille ja pienille tilitoimistoille tulorekisteri tarkoittaa lisätyötä ja ylimääräistä stressiä. Yritysten ilmaistyöstä ei kukaan maksa. Näitä mikroyrityksiä on 95 prosenttia Suomen yrityksistä.

Kyse on samasta ilmiöstä kuin digitaalisissa matkalaskujärjestelmissä, pankkipalveluissa ja matkalippujen tilaamisessa. Työtä siirretään yleensä työntekijän tai asiakkaan hoidettavaksi. Tulorekisterin tapauksessa esimerkiksi valtio ja vakuutusyhtiöt siirsivät työtään korvauksetta yrityksille.

Tulorekisterin ideana on markkinoitu asioiden automatisointia.

Verohallinnon tulorekisteriyksikön hankejohtaja Terhi Holmström puhuu tulorekisteristä tiedonjakokoneena. Sitä se on ollutkin järjestelmästä hyötyvien suurten toimijoiden näkökulmasta.

Useissa tapauksissa myös automaatio vaatii paljon ohjelmointia ja asetusten määrittelyä, jotta se toimisi oikein. Dosentti Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto

Mikroyritysten kannalta automatisaatio on tarkoittanut työn sysäämistä pienille toimijoille samalla, kun ne käytännössä pakotetaan digitaaliseen maailmaan.

Esimerkiksi digitaalisen kirjanpitojärjestelmän tilikartta pitää aina suunnitella. Automaattisesti se ei synny.

Automaatio vaatii paljon ohjelmointia

Oulun yliopiston tuotantotalouden dosentti Pekka Leviäkangas arvioi, että työn siirto voi onnistuessaan lisätä tuottavuutta ja laatua.

Pahimmassa tapauksessa työn siirtäminen johtaa kuitenkin huonolaatuiseen tietoon ja vääriin päätöksiin.

– Uusien velvollisuuksien takia pienet yritykset ja yrittäjät kokevat kuormittuvansa kohtuuttomasti, sanoo Leviäkangas.

Esimerkiksi taloushallintojärjestelmät ja erilaiset tietokannat vaativat paljon räätälöintiä ja valmistelutyötä ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön ja toimintoja voidaan automatisoida.

– Useissa tapauksissa myös automaatio vaatii paljon ohjelmointia ja asetusten määrittelyä, jotta se toimisi oikein, sanoo Leviäkangas.

Hänen mukaansa työnsiirtoilmiö on eräs seuraus pitkälle edenneestä digitalisaatiosta ja korkeasta koulutustasosta. Suomalaisten hyvät digitaidot mahdollistavat työn siirtämisen.

Yle kertoi ongelmista

Yle uutisoi helmikuun alussa tulorekisterin ongelmista.

Jutussa kerrottiin, että tulorekisteri ja todellisuus eivät kohtaa. Oululaisen tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkalan mukaan tulorekisteri on todella vaikea asia pienille yrityksille, tilitoimistoille ja urheiluseuroille.

Tässä yhteydessä haastateltu verohallinnon edustaja ei nähnyt tarvetta muuttaa järjestelmää.

Rahkalan avauksen innoittamana alkoi löytyä lisää esimerkkejä siitä, miten paljon tulorekisteri on yritysten toimintaa vaikeuttanut.

Tulorekisterin sisällöntuottajien palautepostia

"Kyllähän tällä taloushallinnon työmäärän lisäämisellä on syöty kaikki se hyöty mitä kiky-sopimuksella saatiin aikaan ja vähän enemmänkin."

"Ihan pakko oli tulla tilitoimistoalan kiireisimpänä vuodenaikana luomaan yle-tunnukset, että pääsee mukaan kommentoimaan tätä järjettömyyttä ja toivomaan, että edes jotain parannuksia saataisiin aikaan."

"Nyt tekisi mieli mennä lakkoon, vaikka olen itsekin yrittäjä."

"Entisenä ohjelmoijana en voi ymmärtää, että kukaan on päästänyt käsistään jotain näin laadutonta."

Suurin osa palautteen antajista edusti mikroyrityksiä, mutta joukossa oli myös Suomen suurin tilitoimisto Accountor, jolla on pelkästään Suomessa 800 työntekijää. Yrityksen Suomen maajohtaja Petri Karjalainen kertoi, että tulorekisteri on saanut heidän työntekijöitään purskahtamaan itkuun toimimattoman järjestelmän ja ison työkuorman edessä.

Siellä tämä verohallinnon tulorekisteriyksikön hankejohtaja Terhi Holmströmin tiedonjakokoneeksi nimeämä järjestelmä koetaan enemmänkin työn siirtämisen välineeksi. Tulorekisteri on siirtänyt sinne lujasti aikaisemmin järjestelmästä hyötyvien suurten toimijoiden tekemää työtä.

Verohallinnon tulorekisteriyksikön hankejohtaja Terhi Holmström ei näe tulorekisterilain tulkinnassa virheitä.Elise Tykkyläinen / Yle

Näiden verohallinnon hallinnoiman Kansallisen tulorekisterin tiedontuottajien näkemykset järjestelmän toimivuudesta ovat edelleen kaukana rekisterinpitäjän näkemyksistä.

Suomen suurin tilitoimisto arvostelee

Accountorin toimitusjohtajan Niklas Sonkinin mielestä tulorekisteri ei ole ongelma isoille yrityksille sen jälkeen, kun se saadaan toimimaan. Siinä ei ole vielä maaliskuun loppupuolella onnistuttu.

Ennakoihin liittyvä byrokratia kuitenkin Sonkinin mukaan kuormittaa mikroyrityksiä kestämättömällä tavalla, eikä hyödytä ketään.

– Vuosikymmeniä voimassa olleisiin käytäntöihin halutaan äkkiä iso muutos. Kustannuksia tulee enemmän kuin hyötyjä, jos verottaja pitää kiinni näin tiukasta tulkinnasta, Sonkin sanoo.

Faktalaatikko yritysten koosta:

Yritykset voidaan EU.n komission ja Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöstömääränsä perusteella jakaa neljään ryhmään.

1. Suuryritys 250-

2. Keskisuuri yritys < 250

3. Pieni yritys < 50

4. Mikroyritys < 10

Hän toivoisi että asioista päättäneet virkamiehet tutustuisivat rauhassa tulorekisterin toimintaan käytännössä, jotta ymmärtäisivät sen kuormittavuuden.

– Kansantalouden kannalta olisi järkevämpi joustaa kuin olla täysin mustavalkoinen, Sonkin sanoo.

Rankkaa kritiikkiä orjatyöstä

Yritysten talous- ja veroasioita yli 50 vuotta hoitanut hämeenlinnalainen Lassi Mäkinen on omistanut eläkepäivänsä pienyritysten talousammattilaisten kouluttamiseen. Tätä työtä hän tekee ilman palkkaa.

Satoja yrittäjiä tulorekisterin käyttöön kouluttanut taloushallinnon veteraani pitää vuodenvaihteessa voimaan astunutta uudistusta järkyttävänä asiana pienyrittäjille, jotka joutuvat nyt tekemään ilmaista lisätyötä. Mäkinen itse puhuu pakotetusta orjatyöstä.

– Verohallinto, sosiaalivakuutustahot sekä eläkevakuutus- ja sosiaalivakuutusyhtiöt hyötyvät siitä ja saavat tiedot helpommin ja nopeammin sähköisessä muodossa, sanoo Mäkinen.

Kun aikaisemmin palkoista annettiin tarkat tiedot kerran vuodessa yhteissummina, nyt jokaisesta yksittäisestä palkanmaksusta annetaan yhtä tarkat tiedot viiden kalenteripäivän sisällä maksusta.

– Tämä on lisännyt ilmoitusten määrän monikymmenkertaiseksi ja tietojen määrän monisatakertaiseksi, Mäkinen sanoo.

Hänen mielestään pienyritysten tulisi saada ilmoittaa tiedot kerran kuukaudessa, koska muuten tulorekisteri-ilmoitukset kuormittavat niitä kohtuuttomasti.

Kustannuksia tulee enemmän kuin hyötyjä, jos verottaja pitää kiinni näin tiukasta tulkinnasta. toimitusjohtaja, Niklas Sonkin, Accountor

Kukaan ei myöskään maksa työnantajille säännön aiheuttamaa lisätyötä ja -kustannuksia.

– Jos tällaiset lisärasitukset olisi säädetty oikeille verovelvollisille eli työntekijöille, nämä olisivat lähteneet jo kaduille osoittamaan mieltään, sanoo Mäkinen.

Sekaannuksia rekisterin käytössä

Pienyrittäjiä kouluttavan talousosaajan mukaan tulorekisterin käyttöönotossa on mennyt sekaisin palkkaennakkoa koskeva ennakonpidätysvelvollisuus ja palkkaennakon ilmoittamisvelvollisuus.

Tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkalan mukaan tulorekisteri ja todellisuus eivät kohtaa.Timo Nykyri/ Yle

Palkkaennakko on Mäkisen mukaan luonteeltaan lyhytaikainen laina. Työnantaja antaa pikavipin, kun työntekijä tarvitse esimerkiksi 50 euroa. Se vähennetään seuraavasta palkasta.

Verohallinto tulkitsee tulorekisterilakia niin, että jokaisesta palkkaennakosta pitää antaa erikseen palkkatietoilmoitus ja vetoaa ennakkoperintää koskevaan lainsäädäntöön.

Mäkisen mukaan tulkinta on virheellinen.

– Lain mukaan sitä ei tarvitse ilmoittaa viiden päivän sisällä maksuhetkestä, mutta tätä verohallinto vaatii, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa missään ei sanota, etteikö palkkaennakosta voitaisi jatkossakin pidättää vero siihen kohdistuvan palkan ennakonpidätyksen yhteydessä kerran kuukaudessa.

– Tulorekisterilaki ei ole muuttanut tätä asiaa millään tavalla, sanoo Mäkinen.

Verohallinnolla on erilainen käsitys

Verohallinto ei kuitenkaan ole ollut halukas luopumaan tulkinnastaan.

Verohallinnon tulorekisteriyksikön hankejohtaja Terhi Holmströmin mukaan aikaisemminkin on pitänyt toimittaa palkkaennakosta toimittaa ennakonpidätys.

– Ja se pitää tulorekisteriin myös viiden päivän kuluessa siitä maksupäivästä toimittaa. Ei tässä ainakaan omasta mielestä ole mitään tulkintavirhettä, sanoo Holmström.

Vaasalaisen Pohjanmaan laskenta -tilitoimiston toimitusjohtaja Heikki Hurtig kertoo ihmettelevänsä tätä verohallinnon väitettä, ettei sillä olisi mitään uutta palkkaennakkotulkintaa.

– Asiakasyritysten verotarkastuksissa ei kertaakaan ole esitetty, että hyväksi koettu palkkaennakoiden verojen maksaminen varsinaisen palkanmaksun yhteydessä olisi säädösten vastaista, sanoo Hurtig.

Mäkisen mielestä uuteen tulorekisterilakiin kirjattu kaikista palkoista ja palkkioista ilmoittamisvelvollisuus viiden kalenteripäivän sisällä on täysin kohtuuton mikroyrityksille.

Viiden päivän säännön perusteluna virtaviivaisuus

Verohallinto ei halua antaa periksi, vaikka osaa tiedoista tarvitaan vain kerran vuodessa. Sen mielestä on parempi, että viiden päivän sääntö koskee jokaista suoritusta.

Myös matkalaskujen tuloilmoitus pitää tehdä viidessä päivässä. Aikaisempi käytäntö kerran vuodessa ilmoitettavista matkalaskuista olisi riittänyt tiedon tarvitsijoille, mutta nyt ratkaisuun päädyttiin virtaviivaisuuden vuoksi.

– Erilaisia sääntöjä on vaikea muistaa. On helpompi myös maksajille, että kaikki ilmoitetaan viiden päivän kuluessa maksusta, tulorekisteriyksikön hankejohtaja Terhi Holmström perustelee.

Jos tällaiset lisärasitukset olisi säädetty oikeille verovelvollisille eli työntekijöille, nämä olisivat lähteneet jo kaduille osoittamaan mieltään. ekonomi Lassi Mäkinen, Talousteema

Tätä on yrittäjien vaikea ymmärtää. Matkalaskujen nopean ilmoittamisen vaatimuksen poistaminen onkin Lassi Mäkisen parannuslistalla.

Lisäksi itse tulorekisterilaissa on Mäkisen mukaan virhe maksupäivän määrittelyssä. Laissa maksupäiväksi on määritelty päivä, jolloin palkka on työntekijän käytettävissä.

– Pankkiliikenteen sujumistahan työnantaja ei voi tietää. Maksupäivän pitäisi olla se, jolloin raha lähtee työnantajan tililtä. Tämä on selkeä lainsäädäntövirhe, sanoo Mäkinen.

Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin arvostelee tulorekisterin toteutustapaa voimakkaasti.Jussi Ratilainen

Mäkisen mukaan vuodenvaihteessa voimaan tulleeseen tulorekisterilakiin kirjattu viiden päivän ilmoittamisaika pitäisi muuttaa. Se ei onnistu ilman lain avaamista.

Pikavippipeikko kurkistaa rekisterin takaa

Peikkona on myös pikavippifirmojen mahdollinen tulo paikkaamaan palkkaennakoita. Kuun lopussa tasattavat ennakot ovat Accountorin Niklas Sonkinin mukaan paljon yleisempi ilmiö kuin valtionhallinnossa on ymmärretty.

– Todennäköisesti tarve pikavipeille kasvaa, koska monet perheet ovat riippuvaisia pitkin kuukautta maksettavista palkkaennakoista, sanoo Sonkin.

Tulorekisterin tuoma uusi käytäntö ilmoittaa palkkaennakoista joka kerta erikseen, on saanut monet yritykset lopettamaan niiden maksun. Aikaisemmin ennakkojen ennakkoperintä on hoidettu varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Se ei verohallinnon mukaan enää ole mahdollista.

– Tietysti on helppo sanoa, että hoitakaa taloutenne paremmin yrittäjät ja perheet, mutta se on aika arrogantti lähestyminen ja pidän sitä tarpeettomana tässä tilanteessa, Sonkin sanoo.

Verohallinnon kanta järjestelmään on ollut järkkymätön. Vasta hallituksen kaatumisen jälkeen maaliskuun puolessa välissä on valtionhallinnosta alkanut kantautua ensimmäisiä signaaleja siitä, että kaikki ei ehkä kuitenkaan ole mennyt hankkeessa ihan putkeen.

Noin kaksi ja puoli kuukautta järjestelmän käyttöönoton jälkeen on alettu myöntää tulorekisterin aiheuttavan ongelmia mikroyrityksille. ( Valtiovarainministeriön hankepäällikkö Arto Leinosen kolumni)

Lue lisää:

Mikä ihmeen tulorekisteri? Yritysten pitää ottaa uusi järjestelmä käyttöön jo vuodenvaihteessa – vain osa on siihen valmis

Tulorekisteri aloittaa vuodenvaihteessa – näin se vaikuttaa palkkojen ja etuisuuksien saajiin

Automatisaatioon tähtäävä uudistus vaikeuttaa yrittäjien ja urheiluseurojen elämää – "Todellisuus ei taivu tulorekisteriin"

Sometähtien saapuminen Suomeen ei ole sattumaa – kiinalaisnäyttelijän vierailu maksoi 100 000 euroa

Tästä on kyse
  • Kiinalaisen somevaikuttajan Wang Kain video Sotkamon maisemista on herättänyt huomiota. Videota on katsottu jo 20 miljoonaa kertaa.
  • Kiinassa menestyneen somevaikuttajan vierailu Suomessa maksoi yhteensä 1 00 000 euroa.
  • Somevaikuttajien käyttö matkailumarkkinoinnissa on arkipäivää. Nyt yritykset ovat kiinnostuneet mikrovaikuttajista, joilla ei ole valtavasti seuraajia.

Sosiaalisessa mediassa pyörii tällä hetkellä video, jota on kuvattu viime vuoden lopulla Sotkamossa.

Videolla kiinalainen somevaikuttaja Wang Kai seuraa kiinalaisten urheilijoiden hiihtotaitojen kehittymistä, vierailee paikallisella huskytilalla ja istuskelee nuotion äärellä. Reilun 13 minuutin mittaista videota on katsottu jo 20 miljoonaa kertaa ja katsojamäärä kasvaa vauhdilla koko ajan.

Sotkamon kunnan hankejohtaja Arto Asikaisen mukaan Wang Kain vierailu Suomessa liittyy Vuokatin ja Visit Finlandin yhteistyöhön. Asikainen laskee, että Wang Kain vierailu maksoi Sotkamolle 25 000 euroa. Summan sijoittaminen perinteiseen mainostamiseen ei olisi antanut kunnalle vastaavanlaista näkyvyyttä.

– Koko summa oli karkeasti 100 000 euroa, kun Kiinasta saapui tänne 30 hengen kuvausryhmä kolmeksi yöksi. Tästä Visit Finland maksoi puolet, Sotkamo 25 000 ja Ruka, jossa myös kuvattiin, maksoi 25 000 euroa.

Somevaikuttajia käyttävät kaikki, jotka tekevät tavoitteellista työtä matkailun parissa. Sanna Tarssanen

37-vuotias Wang Kai on näyttelijä, joka on kerännyt itselleen suuren somenäkyvyyden. Wang Kai on ollut useamman vuoden ajan suosittu Kiinassa, ja hänellä on yli 21 miljoonaa seuraajaa Weibossa, joka on Kiinan vastine Twitterille.

Wang on saavuttanut näkyvyyttä itselleen muodin, musiikin ja näyttelemisen kautta. Lisäksi hän tekee paljon hyväntekeväisyyttä.

– Näimme, että hänessä on laajemman tempauksen kautta hyvä yhteistyön mahdollisuus. Hän sopii myös talviurheilun teemaan, sanoo business Finlandin kansainvälisen median vastaava Hetta Huittinen.

Suomen ja Kiinan talvimatkailuun keskittyvä yhteistyö näkyi jo tammikuussa, kun presidentti Sauli Niinistö kävi Kiinassa edistämässä Suomen talviurheilumainetta.

Suomi löydetään somesta

Visit Finland tekee paljon yhteistyötä somevaikuttajien kanssa. Se on keino saada näkyvyyttä kanavissa, joilla on paljon seuraajia. Somepäivitykset luovat Suomesta kansainvälisesti kuvaa haluttavana matkakohteena.

– Saamme matkailijoita somevaikuttajien kautta. Pitää luonnollisesti paikkansa, että kotimaiset ja ulkomaiset somevaikuttajat saavat elantonsa tekemisestä. Palkka tulee yhteistöistä, joita oman kanavan puitteissa tehdään, sanoo Hetta Huittinen.

Ison luokan sometähdillä on hintalappu, yleensä Visit Finland korvaa heille majoitukset ja lennot. Ennen yhteistyötä arvioidaan, palveleeko yhteistyö suomalaisen matkailun tarpeita, eli ovatko vaikuttajan seuraajat kiinnostuneita Suomeen matkustamisesta.

Wang Kailla on Weibo-tilillään yli 21 miljoonaa seuraajaa. Mimmi Nietula / Yle

Somevaikuttajien käyttö matkailumarkkinoinnissa on siis arkipäivää ja olennainen osa tavoitteellista sosiaalisen median markkinointia, kun halutaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä.

– Erityisesti Kiinan markkinoilla somevaikuttajilla on iso vaikutus, sanoo House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen.

– Somevaikuttajia käyttävät kaikki, jotka tekevät tavoitteellista työtä matkailun parissa. Aikaisempina vuosina on käytetty niitä, joilla on mahdollisimman suuri määrä seuraajia, mutta nyt heidät mielletään jopa liian kaupallisiksi, Tarssanen jatkaa.

Somevaikuttaja voi vaikuttaa seuraajan matkustuspäätökseen

Matkailualalla puhutaankin nyt mikrovaikuttajista. Heidän seuraajakuntansa ei ole suuri, mutta he ovat silti isoja vaikuttajia pienemmän ryhmän keskuudessa.

– Heidän avullaan saavutetaan juuri toivottu kohderyhmä. Usein kohderyhmä kokee vaikuttajien päivitykset aidommiksi kuin isojen sometähtien vastaavat viestit.

Matkailuvinkit myös koetaan henkilön kautta kerrottuina kiinnostavampina kuin perinteisen markkinointiorganisaation kertomana.

– Somevaikuttaja voi tarjota vahvistuksen seuraajiensa matkustuspäätökseen, sanoo Tarssanen.

Yhteistöistä maksettavat palkkiot eivät ole julkista tietoa. Sanna Tarssanen

Viime kesänä House of Lapland teki yhteistyötä kolmen suomalaisen ja yhden kansainvälisen Instagram-vaikuttajan kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli kertoa Lapista kesämatkailukohteena vaikuttajien silmin ja tavoittaa heidän kauttaan uusia kohderyhmiä.

Kampanjassa Instagram-vaikuttajat ja luontokuvaajat Eeva Mäkinen, Daniel Taipale ja Konsta Punkka sekä Nude Yoga Girl kiersivät viikon ajan Lappia ja julkaisivat kuvia Instagramissa.

– Yhteistyöstä maksettavat palkkiot eivät ole julkista tietoa ja sopimusten sisällöt ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi ison julkisuuden saanut Shakiran vierailu ei tiettävästi ollut kaupallinen yhteistyö, kertoo Tarssanen.

Oletko matkustanut jonnekin somevaikuttajan suosituksesta? Kokemuksia voi jakaa jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan

Sometykkäykset sen kertovat: nyt halutaan luontoon – Marinella Himari ja muut bloggaajat inspiroivat retkeilemään

Kalliokyyhky matkasi Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelineessä ja selvisi siitä hengissä, nyt mietitään jo paluuta kotiin

Tästä on kyse
  • Oulun lentokentällä kuormaajana työskentelevää Jouni Kuismaa odotti yllätys.
  • Ouluun laskeutuneen matkustajakoneen laskutelinetilasta löytyi kylmettynyt kalliokyyhky.
  • Vastoin odotuksia elossa selvinnyt lintu ei lähemmän tarkastelun perusteella ole mikä tahansa toripulu.
  • Lintu on harrastekyyhky, jota on ruokittu ja jolla on vahvat lentolihakset. Nämä seikat ovat voineet auttaa sitä selviytymään rankasta matkasta.

Kanariansaarten Teneriffalta Ouluun lentäneestä matkustajakoneesta löytyi keskiviikon vastaisena yönä elävä kalliokyyhky.

Kyyhky ei suinkaan matkannut noin seitsemän tunnin lentomatkaa mukavasti matkustamossa tai ruumassa, vaan lentokoneen laskutelinetilassa.

Olosuhteet lentokoneen rungon sisällä olevassa laskutelinetilassa ovat usein mille tahansa elävälle kuolettavat.

– Koneen ulkopuolella on kymmenessä kilometrissä reilut 60 astetta pakkasta, eli todella kylmä on ollut myös laskutelinetilassa. Happeakaan ei varmasti ole ollut paljoa saatavilla, kertoo linnun yhdessä lentokonemekaanikon löytänyt kuormaaja Jouni Kuisma.

Kanarian lintu

Kuisman tavallinen työvuoro kuormaustehtävissä muuttui ikimuistoiseksi, kun laskeutunutta konetta tarkastanut lentomekaanikko pyysi häntä mukaansa katsomaan laskutelinetilaa.

– Sieltä se löytyi kylmettyneenä ja tokkuraisena, Kuisma kertoo.

Hetken aprikoinnin jälkeen Kuisma löysi käsiinsä jätesäkin, jonka avulla hän sai linnun kiinni. Hän vei kylmettyneen linnun oitis lämpimään hallitilaan.

Linnun virotessa Kuisma soitti hätäkeskukseen, josta hänet ohjattiin poliisin juttusille. Tässä vaiheessa Kuisma ei vielä ollut huomannut, että lintu oli rengastettu.

Poliisin opastamana Kuisma kirjoitti viestin Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ari-Pekka Auviselle, joka muun muassa auttaa loukkaantuneita lintuja.

– Hän pyysi minua tarkistamaan onko kyyhky rengastettu, ja löytyykö siitä maatunnusta. Niinhän siellä luki "Canaria Spain", Kuisma muistelee yön tapahtumia.

Kyyhkyn jalasta löytyvässä renkaassa on tietoja, joiden avulla kyyhkyn omistaja voidaan paikantaa.Marko Väänänen / Yle

Tämän löydöksen jälkeen harrastaja pyysi Kuismaa pistämään kyyhkyn pahvilaatikkoon kera vesikupin ja laatikon hämärään.

– Siellä se yhdellä jalalla seisten nukkui, Kuisma hämmästeli.

Kanamuna ja liotettu leipä auttaneet toipumisessa

Linnun yö ja aamu vierähtivät lentokentällä, kunnes Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen vapaaehtoinen Pauliina Rautio haki sen kotihoitoonsa.

– Veden lisäksi se on saanut keitettyä kanamunaa ja vedessä liotettua leipää. Lintu on selvästi piristynyt muutamassa tunnissa, Rautio arvioi.

Kuormaaja Jouni Kuisma (vasemmalla) ja lintuharrastaja Ari-Pekka Auvinen (oikealla) tutkivat Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelineessä kulkeutuneen kalliokyyhkyn vointia.Marko Väänänen / Yle

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ari-Pekka Auvisen mukaan kyyhky on rengastettu viime vuonna sen syntymän jälkeen eli kyseessä on nuori yksilö.

Kulkurikyyhkyn lentomatka Suomeen on hyvin harvinainen, arvioi noin 30 vuotta lintuja harrastanut ja tutkinut Ari-Pekka Auvinen.

– Itse en omalta uraltani vastaavaa tiedä, eikä muiltakaan lintuharrastajilta ole tullut tietoa toisesta tällaisesta tapauksesta, Auvinen kertoo.

Hänen mukaansa lentämisen kannalta tärkeät rintalihakset ovat kyyhkyllä vahvat, ja se syö hyvin. Auvisen mukaan nämä ovat hyviä merkkejä siitä, että lintu voisi olla lentokuntoinen jo lähipäivinä.

Auvisen ja Raution mukaan kyyhkyn lentoharjoittelu ja säännöllinen ruokailu kotilakassaan Kanariansaarilla ovat voineet auttaa linnun selviytymistä vähähappisesta ja jäisestä lentomatkasta Suomeen.

Millä siivillä kyyhky lentää kotiin?

Lintuasiantuntija Ari-Pekka Auvinen on silminnähden tyytyväinen kalliokyyhkyn voinnista.

– Nyt näyttää vahvasti siltä, että lintu selviää ja voisi lähteä kotimatkalle jo lähipäivinä, Auvinen arvioi.

Kokenut lintuharrastaja Auvinen kertoo, että seuraavaksi tavoitellaan kyyhkyn omistajaa ja kysytään, miten hän haluaa linnun takaisin kotiinsa.

– Periaatteessa voisi olla mahdollista, että kyyhky lentäisi ja suunnistaisi itsekin takaisin kotilakkaansa, mutta se on omistajan päätös.

Auvisen mukaan noin 5000 kilometrin matka ei sinällään ole kilpa- tai kirjekyyhkylle ongelma.

– Lintuun voisi vielä asentaa pienen satelliittipaikantimen, jonka avulla voisi seurata sen kotimatkaa, Auvinen pohdiskelee.

Toinen vaihtoehto on selvittää lentoyhtiön kanssa paluulento Kanariansaarille, mutta tällä kertaa mukavasti paineistetussa ja lämpimässä tilassa toisin kuin Suomeen tullessa.

Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

Oulun käräjäoikeus on antanut ensimmäisen tuomion Oulun epäillyistä seksuaalirikoksista. 44-vuotias Muso Asoev on tuomittu törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta korottaa se, että lapsi on tuntenut erityistä luottamusta tekijään. Kyseessä oli alle 10-vuotias tyttö.

Lisäksi Asoev on velvoitettu maksamaan uhrille 9 500 euroa tuottamastaan kärsimyksestä ja 1 500 euroa kivusta, särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta.

Teot ovat tapahtuneet viime kesän ja syksyn aikana.

Tuomitulla miehellä ei ollut aikaisempaa rikostaustaa.

Puolustuksen asianajaja Meeri Luolavirta kertoo, että hänen päämiehensä aikoo valittaa tuomiosta kokonaisuudessaan. Päämies kiistää edelleen kaikki teot.

Kihlakunnansyyttäjä Essi Kanniainen katsoo, että tuomio on perusteltu. Syyttäjä aikoo kuitenkin vielä harkita, valittaako päätöksestä.

Oulun epäillyt seksuaalirikokset

Oikeudenkäynti on herättänyt huomiota mediassa, sillä kyseessä on ensimmäinen tuomio, joka on annettu paljon julkisuutta keränneistä seksuaalirikosepäilyistä Oulussa.

Tapaukset nousivat esiin viime vuoden lopussa, kun poliisi kertoi epäilevänsä kahdeksan miehen hyväksikäyttäneen lasta törkeästi useiden kuukausien ajan Oulussa. Tapaukseen liittyy useita rikosnimikkeitä, yhden miehen osalta epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta henkilöltä.

Oulun poliisi on kertonut aikaisemmin tässä kuussa tutkivansa 29:ää rikoskokonaisuutta, joissa epäillään törkeitä alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäillyissä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia epäiltyjä. Nyt annettu tuomio on yksi näistä, eikä se liity usean epäilyn vyyhtiin.

Osassa Oulun seksuaalirikosepäillyissä yhteydenotto on tapahtunut netin kautta, ja osassa epäilty ja uhri ovat tunteneet toisensa entuudestaan.

Lue myös:

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Nivelten kuluminen on yleistä, mutta pienikin rutina voi kieliä sairaudesta – uusi menetelmä kuulee nämä äänet ihmiseltä kuin hevoseltakin

Tästä on kyse
  • Oululaiskeksinnössä selvitetään polvinivelten kulumia uudenlaisella akustisella menetelmällä.
  • Liikkumisen aiheuttamien äänien analysointi antaa perustietoa esimerkiksi polvessa olevasta nivelrikosta tai rustovauriosta.
  • Uutta menetelmää on kehitetty lääketieteellisissä tutkimuksissa, mutta menetelmää voidaan soveltaa myös eläinlääketieteessä.

Oulussa kehitetyssä uudessa nivelrikon tutkimusmenetelmässä nivelten kuntoa selvitetään kuuntelemalla liikkuessa syntyviä ääniä. Menetelmää on testattu sekä ihmisillä että hevosilla, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

Äänen, liikkeen ja ihon lämpötilan muutoksia analysoivaa menetelmää kehitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä.

Tämän akustisen menetelmän avulla voidaan seurata esimerkiksi nivelrikon etenemistä ja tekonivelleikkauksen jälkeisen kuntoutumisen edistymistä.

Menetelmää ovat Oulun yliopistossa kehittäneet tutkijatohtori Jérôme Thevenot ja professori Simo Saarakkala.

Tieteentekijät ideoivat usein vapaa-ajallaan, ja näin oli asian laita Thevenotin ja Saarakkalankin kohdalla.

– Ajatus juolahti mieleemme sulkapallopelin väliajalla, kun pohdiskelimme, mihin kaikkeen äänien kuuntelua voisi käyttää, Saarakkala kertoo.

Pienen alkuselvittelyn jälkeen Thevenot rakensi ensimmäisen prototyypin kotonaan, ja sen jälkeen asiaa ruvettiin pohtimaan tosi mielellä.

Tutkimusta on tehty nyt parin vuoden ajan, ja sen kuluessa on jo saatu tutkittua toistasataa koehenkilöä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Nivelten kuluminen on yleistä

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus, ja sitä esiintyy polvien lisäksi myös lonkissa ja sormien nivelissä sekä selkänikamien välisissä nivelissä.

Korvilla kuultavat äänet syntyvät Simo Saarakkalan mukaan sairauden loppuvaiheessa, mutta jo pienetkin nivelrustovauriot synnyttävät herkkiä ääniä.

– Niitä ei ihmiskorvalla kuule, mutta herkillä mikrofoneilla ne pystytään havaitsemaan, Saarakkala kertoo.

Uuteen menetelmään on jo saatu yksi kansallinen patentti, mutta tie varsinaiseen kliiniseen käyttöön vie vielä vuosia, koska tutkimustulokset on alistettava vielä ulkopuolisten tekemään kriittiseen tarkasteluun.

– Kyllähän se näin on, kuten kaikilla lääketieteellisillä keksinnöillä, Saarakkala sanoo.

Uuden menetelmän etuna on laitteiston keveys sekä myös se, että sen avulla voidaan vähentää säteilyyn perustuvia röntgenkuvauksia sekä kalliita magneettikuvauksia.Risto Degerman / Yle

Vaikka keksinnön matka kliiniseen käyttöön ihmisten hoidossa vaatii vielä pitkäkestoisia testauksia, eläinlääketieteen puolella sovellus on jo edennyt prototyyppivaiheeseen.

Sen avulla onkin testattu muun muassa kilpahevosten polvinivelten kuntoa.

– Nyt kehitämme versiota, jota voidaan käyttää eläinsairaaloissa ja hevostalleilla. Sillä voidaan helpottaa alkuvaiheen nivelkipujen diagnosointia, kertoo yliopistolta keksinnön kaupallistamiseksi perustetun Maknee -start up -yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyvä Jérôme Thevenot.

Jessen ontumisen syyt selvisivät

Anna Airaksisen Jesse-hevonen tuli mukaan testeihin sen jälkeen kun Jessen etujalan leikkauksen yhteydessä selvisi, että polvessa oli rustovaurioita.

Kun jalkaa tutkittiin leikkauksen jälkeen uudella akustisella menetelmällä, varmistui, että myös ääneen perustuva tutkimus antoi luotettavan havainnon rustovaurioista.

Jessen lupaava kilpaura tyssäsi nuorten hevosten luokan jälkeen pari vuotta sitten. Kortisonin avulla kivut on saatu pidettyä kurissa, mutta kilpaura on nyt takana. Anna Airaksinen kertoo.Risto Degerman / Yle

Jesse päätyi kuitenkin uudestaan tutkimuksiin, kun sen kävelyssä alkoi myöhemmin näkyä uudelleen epämääräistä ontumista.

– Koska hevonen pyrkii peittämään kivun näyttämisen, oli kipukohdan tarkkaa paikkaa vaikea tietää, Anna Airaksinen kertoo.

– Ei ollut tietoa siitä, mikä jalka sitä vaivaa, mutta tällä tavalla se saatiin selville.

Anna Airaksinen kertoo kiinnostuneensa uudesta menetelmästä ensimmäisen testauksen jälkeen sen takia, että se näytti paljastavan rustovaurioita ilman kalliita magneettikuvauksia tai tähystysleikkauksia.

Yksinkertainen tutkimus kenttäoloissa

Jesse seisoo Oulun hevosklinikan maneesilla ryhdikkäänä emäntänsä vierellä samalla kun Jérôme Thevenot kiertää hevosen ympärillä ja kuvaa Jessen jalkoja lämpökameralla.

Kuvaamisen jälkeen polvet peitetään tavallisilla polvisuojilla, joihin on kiinnitetty ääniantureita. Seuraavaksi nivelistä kuuluvat äänet nauhoitetaan ja kaikki tiedot analysoidaan tietokoneella.

Mittauksen aikana Jesse kävelee muutaman kerran maneesin reunasta reunaan ja Jérôme Thevenot ja häntä avustava Oulun yliopiston opiskelija Nanni Nielikäinen seuraavat tietokoneen ruudulle piirtyvää äänikäyrää.

– Tuossa kohtaa Jesse ojentaa jalkaa, Nielikäinen kertoo ja näyttää pientä piikkiä käyrässä.

Makneen Iivari Kanninen ja tutkimusavustaja Nanni Nielikainen kiinnittävät antureita hevosen jalkaan. Risto Degerman / Yle

Nykyisin hevosten alaraajakipuja selvitetään useimmiten alkuvaiheessa röntgenillä ja ultraäänellä sekä seuraavassa vaiheessa joko tähystysleikkauksilla tai magneettikuvauksella.

Esimerkiksi hevosten magneettikuvaukseen soveltuvia laitteita on kuitenkin koko Suomessa vain muutama.

– Ultraääni ja varsinkaan röntgentutkimus ei ole kovin herkkä menetelmä tunnistamaan nivelrikkoa, kertoo akustiseen tutkimukseen tutustunut Oulun Hevosklinikan johtaja, eläinlääkäri Ritva Kaikkonen.

– Jos tämä lähtee toimimaan niin tämä antaa selvästi lisämahdollisuuksia diagnostiikkaan, Kaikkonen sanoo. Hän pitää uuden järjestelmän etuna nopeutta ja kevyttä toimintatapaa.

Menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa laajemminkin.

– Tähän mennessä olemme kokeilleet järjestelmää ihmisiin ja hevosiin, mutta olemme miettineet testien ulottamista myös esimerkiksi kamelien sekä isojen koirien tutkimuksiin, Jérôme Thevenot kertoo.

Nainen kaahasi poliisia pakoon – takakontissa etsintäkuulutettu mies

Poliisipartio onnistui nappaamaan etsintäkuulutetun miehen Raahessa keskiviikkoa vasten yöllä. Kiinniottoa edelsi takaa-ajo, jossa vauhti nousi yli sataseen taajama-alueella.

Poliisi pysäytti naisen Sotaplassintiellä puoli kahden aikaan yöllä. Naisen ajokunto oli hyvä, mutta poliisilla heräsi epäilys, että autossa piileskeli etsintäkuulutettu mies. Kun poliisit poistuivat omaan autoonsa kysymään lupaa naisen auton tarkastukseen, nainen kaasutti pakoon.

Pakomatka Raahessa kesti reilun varttitunnin. Nainen kaahasi pahimmillaan hieman yli 100 kilometrin nopeutta rajoitusten oltua 40–60 kilometriä tunnissa.

Lopulta auto pysähtyi ja kuski lähti juosten pakoon, mutta poliisi sai hänet kiinni. Auton takakontista löytyi etsintäkuulutettu mies, joka pakoili vankilatuomiotaan.

Naista epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ja häneltä lähti ajokortti.

– Pariskunta sai majoituksen samasta osoitteesta loppuyöksi – Raahen Poliisiasemalta – eri selleistä, poliisi kertoo tiedotteessaan.

Oulu saanee seksuaalirikosten ehkäisyyn reilusti haettua vähemmän rahaa – traumapsykologi näkee toimintasuunnitelmassa puutteita

Tästä on kyse
  • Oulun kaupunki haki helmikuussa valtiovarainministeriöltä vajaan 2,4 miljoonan euron rahoitusta seksuaalirikosten ehkäisemiseksi.
  • Kaupungille näillä näkymin tuleva summa jää noin miljoonaa euroa haettua pienemmäksi.
  • Kaupungin laatima toimintasuunnitelma seksuaalirikosten ehkäisemiseksi herättää asiantuntijassa kysymyksiä.

Oulun kaupungin valtiovarainministeriöltä helmikuussa hakema vajaan 2,4 miljoonan euron rahoitus seksuaalirikosten ehkäisemiseksi jää näillä näkymin huomattavasti toivotusta. Kaupungille kohdistettu summa tulee olemaan kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan noin miljoona euroa haettua pienempi.

– Tietysti olimme toiveikkaita, kun ministerit täällä kävivät, että kaupunki saa sen mitä hakee. Siinä mielessä voi sanoa, että kaupungin kannalta tämä on hieman pettymys.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vieraili Oulussa tammikuussa.

Mutkikas hakuprosessi

Oulun hakemaa rahoitusta on käsitelty ainakin sosiaali- ja terveysministeriössä, opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sisäministeriössä.

Oulua ja viranomaisia on vaivannut koko hakuprosessin ajan epätietoisuus lopullisesta summasta ja sen käyttötarkoituksesta. Laajalan tietojen mukaan varmempaa rahoitusta on tulossa 500 000 euroa psykososiaaliseen tukeen ja yhteensä noin miljoona euroa opetus-, kulttuuri-, ja nuorisotoimeen.

– Kaikki nämä ovat vielä osittain arvailuja. Näin ollen juuri kaupungille tulevaa lopullista euromäärää en voi vielä tarkkaan sanoa.

Juha Virranniemi / Yle

Kaupunginjohtajan mukaan rahoitushakemuksen ohessa julkaistu, kuusikohtainen toimintasuunnitelma aiotaan kuitenkin toteuttaa.

– Olen pyytänyt, että hyvinvointilautakunta ja sivistys- ja kulttuurilautakunta tekevät esityksen siitä, mitä rahoitusta kaupunki tarvitsee. Tarkoitukseni on viedä asia huhtikuun valtuustoon ja esittää puuttuva rahoitus kaupungin talousarvioon.

Laajala muistuttaa, että kaupungin hakemuksen ulkopuolella Ouluun on tulossa seksuaalirikosten ehkäisemiseen kohdennettua valtion rahoitusta monille eri toimijoille, kuten poliisille, sairaanhoitopiirille ja eri järjestöille.

Toimenpideohjelma herättää kritiikkiä

Kaupungin rahoitushakemuksen ohessa julkaiseman toimintasuunnitelman tarkoituksena on muun muassa vahvistaa lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutusta ja osaamista. Tukea aiotaan tarjota myös lasten vanhemmille ja viranomaisille.

– Oulun kaupunki teki nopeasti parissa viikossa hakemuksen. Hakemus pyrittiin tekemään sillä tasolla, että se olisi kohtuullinen, mutta uusien palvelujen osalta riittävä, Laajala sanoo.

Psykoterapeutti, psykologi Soili Poijula näkee Oulun toimintasuunnitelmassa paljon parantamisen varaa. Traumapsykoterapian asiantuntijan mukaan suunnitelma näyttää lähinnä asialuettelolta.

– Siinä ei ole juurikaan avattu, mitä suunnitelma tulee käytännössä olemaan, asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen toimitusjohtajana toimiva Poijula sanoo.

"Mallina on käytetty Islannissa 1990-luvulla tehtyä nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyohjelmaa." Soili Poijula

Varsinkin toimintasuunnitelmassa mainittu mediakasvatukseen satsaaminen kiinnittää Poijulan huomion. Psykologin näkökulmasta ongelma ei ole se, ettei lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla olisi tietoa riittävästi.

– Tositilanteessa se tieto ei auta, koska nuoret eivät ole kehityksellisesti kovin harkitsevia, vaan uteliaita ja kiinnostuneita uusista asioista.

Poijulan mukaan toimintasuunnitelman painopiste pitäisi olla enemmänkin lasten ja nuorten psykologisessa ymmärtämisessä ja sen pohjalta ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.

Vanha islantilaismalli ihmetyttää

Poijulan mukaan Oulussa olisi tarpeellista luoda uusia palveluita vanhojen vahvistamisen sijaan.

– Lisäksi haettaisiin parhaat asiantuntijat kehittämään tutkimuksen ja käytännön työn pohjalta toimintaa.

Kaupungin suunnitelmassa on mainittu uusi nuorten kohtaamispaikka, jossa olisivat läsnä myös nuoriso-, mielenterveys- ja päihdepalvelut, seurakunnat ja eri järjestöjä. Lisäksi rahaa aiotaan käyttää uudenlaiseen liikkuvaan tukityöhön, jossa asiantuntijat tekisivät käytännön työtä häirintä- ja kriisitilanteisiin liittyen, kun lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea.

Soili Poijulan mukaan Oulun toimintasuunnitelman valmistelu herättää kysymyksiä.Marko Väänänen / Yle

Asiantuntijoiden käyttämistä Poijula olisi toivonut myös toimintasuunnitelman valmistelussa.

– Siinä ovat olleet mukana juristi, sairaanhoitajia, rehtoreita, opettajia ja psykologi. Mallina on käytetty Islannissa 1990-luvulla tehtyä nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyohjelmaa, mikä vaikuttaa aika hätäiseltä ja kaukaa haetulta aihetta ajatellen.

Islannissa mallin avulla pyrittiin löytämään lasten päihteiden käytön riskit ja lasten elämään myönteisesti vaikuttavat ratkaisut. Kaupungin suunnitelman mukaan Oulussa rakennetaan Islannin mallin pohjalta oma malli seksuaalirikosten ehkäisyksi. Mallin keskeisinä elementteinä toimivat yhteisön eli vanhempien ja alueen toimijoiden yhteiset sopimukset.

Poijulan mukaan kriisitilanteissa tarvitaan ulkopuolista apua ja parasta mahdollista asiantuntijuutta. Hänen mukaansa Oulussa on haluttu toimia jostain syystä pitkälti omin voimavaroin. Tässä hän näkee eroavaisuuksia muihin kaupunkeihin verrattuna.

– Ainakin osassa Suomen kaupunkeja kriisijohtamisen valmius on erinomaista ja siihen kuuluu ulkopuolisten asiantuntijoiden konsultointia – hyvin kiireellisestikin, Poijula sanoo.

Suunnitteilla lisäresursointeja

Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan kaupungille tuli valtavasti yhteydenottoja ja yhteistyötarjouksia hakemuksen valmisteluvaiheessa. Työryhmä päätyi hyödyntämään asiantuntijana erikoislääkäri Tiina Tenhusta Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköstä.

– Ohjelma on rakennettu nimenomaan ehkäisyn näkökulmasta eli miten pystytään jatkossa toimimaan yhteiskunnallisesti ja yhteistyössä niin, ettei tämäntyyppisiä seksuaalirikoksia enää tehtäisi, Ylitalo-Katajisto toteaa.

"Oulun kaupunki teki nopeasti parissa viikossa hakemuksen." Päivi Laajala

Ylitalo-Katajiston mukaan suunnitteluprosessi alkoi, kun ministeriöt lupasivat rahoittaa Oulun toimenpiteitä. Suunnitelmia ei ole lähdetty viemään käytännössä eteenpäin rahoituksen ollessa edelleen epäselvä.

– Joitain linjauksia ministeriöistä on saatukin. Yksi pyyntö oli, että Oulun pilotissa voitaisiin lähteä rakentamaan laajempaa yhteiskunnallista näkemystä.

Ylitalo-Katajiston mukaan Islannissa käytetty malli sopii laajemman yhteiskunnallisen näkemyksen rakentamiseen. Suunnitelman ensimmäisen kokonaisuuteen, vanhemmuuden tukemiseen lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa, aiotaan hänen mukaansa hakea myös ulkopuolista osaamista.

– Lisäksi suunnitelmissa on käynnistää lisäresursointeja psykososiaalisen tuen vahvistamiseen aika pikaisella aikataululla, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Ulosmarssi tyhjentää Stora Enson Oulun-tehtaan

Stora Enson Oulun-tehtaan työntekijät marssivat aamulla ulos vastalauseena satoja ihmisiä koskevalle irtisanomisuhalle. Ulosmarssi tyhjentää tehtaan kahdeksi vuorokaudeksi.

Pääluottamusmiehen mukaan töihin saapuvat ainoastaan turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaavat henkilöt.

Stora Enso ilmoitti maanantaiaamuna aloittavansa Oulun-tehtaalla yt-neuvottelut, joiden seurauksena vähenee enintään 400 työpaikkaa.

Työntekijät vastustavat yhtiön suunnitelmia sulkea paperikone ja tehtaan arkittamo. Yhtiö perustelee suunnitelmiaan sillä, että paperikoneen valmistaman hienopaperin kysyntä on laskenut.

Lisää aiheesta:

Stora Enson Oulun tehtaan työntekijät järkyttyivät yt-uutisesta – "Tuli täysin puun takaa"

Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut – 400 työpaikkaa vaarassa

Hiihtotaidottomat australialaisveljekset sivakoivat Suomen itärajalta länsirajalle – tältä hiihto näytti alussa ja lopussa

Tästä on kyse
  • Rajalta rajalle -hiihto hiihdetään Kuusamosta Tornioon viikon ajan.
  • Hiihtotapahtuma järjestettiin 36. kerran viikolla 11.
  • Maratonhiihtoon osallistui yli 200 hiihtäjää 23 eri maasta.
  • Australialaispojat Monty ja Ziggy de Nicolai osallistuivat hiihtoon, vaikka eivät sitä aikaisemmin olleet hiihtäneet laisinkaan.

Lauantai 9. maaliskuuta 2019. Kuusamojärven rannassa 12- ja 16-vuotiaat australialaisteinit Monty ja Ziggy de Nicolai sitovat ensimmäistä kertaa elämässään maastohiihtosukset jalkaansa.

Sunnuntai 10. maaliskuuta 2019. Australialaisveljekset starttaavat Kuusamosta kohti Torniota hiihtäen. Hiihtomatkaa on edessä 440 kilometriä.

– Kyllä me toteutamme tämän, uhosi Ziggy lumipyryssä.

Lauantai 16. maaliskuuta 2019 Torniossa australialaisnuorukaiset päättävät urakkansa. Koko matkaa he eivät hiihtäneet, vaan keskimäärin kymmenen kilometriä päivässä. Rajalta Rajalle -hiihtoon osallistuneet yli 200 hiihtäjää sivakoivat päivittäin keskimäärin 30–60 kilometrin etappeja.

– Ensi vuonna uudestaan tänne, toteaa urakan jälkeen 12-vuotias Monty.

– Minä en valitettavasti ensi vuonna pääse tapahtumaan, koska opiskelut estävät paluun Suomeen, harmittelee puolestaan veljeksistä vanhempi Ziggy.

– Pitänee ostaa pojille Australiassa rullasukset, että pääsevät harjoittelemaan hiihtoa, naurahtaa poikien suomalainen äiti Tiina de Nicolai.

Tiina de Nicolain mukaan hiihtotapahtuma sujui ongelmitta. Hiihtoa auttoi Tiina de Nicolain mukaan se, että hän ja pojat hiihtivät kokeneiden hiihtäjien ryhmässä.

– Ryhmäläiset auttoivat monin tavoin etenemistämme. Saimme matkan varrella paljon oppia hiihtämisestä, Tiina de Nicolai toteaa.

Australialaispojat yhdistivät hiihtoretken hyväntekeväisyyskampanjaansa. Monty ja Ziggy keräsivät hiihtotapahtumassa varoja brisbanelaiskirkon kautta paikallisille vähävaraisille ihmisille.

Stora Enson väki marssii ulos tiistaiaamuna Oulussa

Stora Enson Oulun tehtaan väki marssii ulos tiistaiaamuna kello 6 vastatoimena tänään ilmoitetuille yhtiön aikeille lopettaa hienopaperin tuotanto kaupungissa.

Työnseisaus on kahden vuorokauden pituinen. Töihin jää tulematta yli 600 työntekijää Stora Ensolta ja sen kunnossapitoyhtiö Eforalta.

Stora Enso ilmoitti tänään, että se suunnittelee sulkevansa hienopaperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa. Oulun tehdas on tarkoitus muuttaa hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi.

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan Oulussa saadaan käyttöön normaalit ELY-keskuksen ja TE-toimiston tarjoamat muutosturvan keinot. Hänen mukaansa muutosturvatoimet voidaan aloittaa välittömästi yt-neuvotteluiden alkaessa, ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on hyvin tilanteen tasalla.

Lindstömin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö selvittää lisäksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) mahdollisuudet tukea Stora Ensolta irtisanottavien uudelleentyöllistymistä.

– Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa kaikki rakennemuutokset äärimmäisen vakavasti ja hyödyntää koko palvelurepertuaarinsa tilanteen helpottamiseksi, Lindström toteaa tiedotteessa.

Lue myös:

Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

Stora Enson Oulun hienopaperitehdas on enemmän kuin yksi paperitehdas muiden joukossa. Se on kapasiteetiltaan Suomen suurin paperitehdas.

Oulun tuotantolinjan muuttaminen ja enintään 400 työpaikan väheneminen kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta.

Lyhyesti: paperin kysyntä vähenee jatkuvasti, mutta samaan aikaan pakkausten tarve kasvaa huimasti. Pitkässä juoksussa paperien hinnat jatkavat laskuaan. Samaan aikaan sellun ja pakkauskartonkien hinnat kallistuvat.

Nettikauppa vetää

Nettikauppa lisää pakkausten kysyntää. Kalliit kellot ja hienot hajuvedet pakataan yhä hienompiin pakkauksiin. Myös elintarvikkeiden pakkauksilta vaaditaan paljon laadukkaita ominaisuuksia.

Aasiassa ja muilla isoilla markkinoilla tarvitaan puolestaan paljon sellua. Siitä tehdään muun muassa pehmopapereita eli vessa– ja talouspapereita.

Uutiset luetaan nykyisin netistä. Kirjoituspaperiakin kuluu vähemmän kuin ennen. Digitaalisuus on päivän sana.

Siksi paperikoneet muutetaan pakkauskartonkikoneiksi, jos se muuten on järkevää esimerkiksi tehtaan sijainnin kannalta.

Suomesta kannattaa viedä Aasiaan sellua. Meillä on puuta ja selluosaamista.

Uusi tehdas Kemiin?

Metsä Groupin Äänekosken jättisellutehdas on osoittautunut oivaksi rahantekokoneeksi. Siksi yhtiö saattaa ilmoittaa vielä ennen kesälomia, että se rakentaa samanlaisen biotuotemyllyn Kemiin.

Myös toinen metsäjätti, UPM voi ilmoittaa uuden maailmanluokan sellutehtaan rakentamisesta Uruguayhyn.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board oli ensimmäinen metsäyhtiö, joka luopui kokonaan paperien valmistamisesta. Kova, mutta rohkea päätös.

Myös muut metsäyhtiöt harkinnevat tarkoin, ajetaanko vanhentunut paperikone kokonaan alas vai muunnetaanko se kartonkituotteiden tuotantoon. Näin ostetaan lisää aikaa entiselle paperikoneelle ja viereiselle sellutehtaalle.

Jos ja kun metsäyhtiöt päättävät tehtaidensa jatkamisesta tai koneiden valmistuslinjojen muuttamisesta, verstaan sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Meren rannalla sijaitseva tehdas ja oma laituri ovat kova yhdistelmä.

Silti päämarkkinoille on Suomesta pitkä matka. Firmojen viedessä Aasiaan ja Eurooppaankin tuotteitaan, Suomen kilpailukyvyllä on merkitystä.

Epävarmuus lisääntyy

Vientiteollisuus tulee varmasti muistuttamaan näin vaalien alla, ettei uuteen hallitusohjelmaan saa kirjata mitään yhtiöiden kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä.

Stora Enso ilmoitti kesällä selvittävänsä 700 miljoonan euron uusinvestointeja Ouluun. Nyt puhutaan enää 350 miljoonan euron investoinneista.

Talouskasvu on hidastumassa. Epävarmuus lisääntyy. Onko yhtiöistä tullut arkoja?

Lue myös:

Stora Enson Oulun tehtaan työntekijät järkyttyivät yt-uutisesta – "Tuli täysin puun takaa"

Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

Tästä on kyse
  • Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Oulun tehtaalla.
  • Paper-divisioonan viestintäjohtajan mukaan hienopaperin kysyntä on laskenut nopeammin kuin yhtiössä osattiin arvata.
  • Oulun tehdas on tarkoitus muuttaa hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi.
  • Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo, että kaupunki on odottanut tietoa Oulun tehtaan kohtalosta.
  • Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen on järkyttynyt yt-neuvotteluista ja niiden laajuudesta.

Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Oulun tehtaalla. Vaarassa on 400 työpaikkaa. Oulun Stora Ensolla työskentelee tällä hetkellä noin 600 henkilöä.

Paper-divisioonan viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen sanoo Ylelle, että hienopaperin kysyntä on laskenut nopeammin kuin yhtiössä osattiin arvata. Hienopaperia käytetään muun muassa aikakauslehtien paperina.

Satojen työpaikkojen vähentämistä Nyyssönen perustelee uuden teknologian mukanaan tuomilla muutoksilla. Oulun tehtaan muuttaminen hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi tarkoittaa yhden tuotantolinjan vähenemistä Oulussa. Hienopaperia on tehty kahdella tuotantolinjalla, kun kartongin tekemiseen tarvitaan jatkossa yksi.

– Hienopaperin arkituksessa on 130 henkilöä. Esimerkiksi arkitusta emme enää jatkossa tarvitsisi, kertoo Nyyssönen.

Yt:t alkavat maanantaina

Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen on järkyttynyt yt-neuvotteluista ja niiden laajuudesta. Hän ei osannut ollenkaan odottaa, että jopa 400 henkilöä saatetaan irtisanoa.

– Uutinen tuli täysin puun takaa, Kaikkonen kertoo.

Kaikkosen mukaan tiedossa on ollut se, että jos Oulun tehdas muutetaan hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi, olisi luvassa jonkinlaisia muutoksia henkilöstömäärään.

– Kuvitelmissa kuitenkin oli, että mahdolliset irtisanomiset koskisivat huomattavasti pienempää joukkoa.

Kaikkonen kertoo, että työntekijöiltä on tullut niin paljon yhteydenottoja, ettei hän ole ehtinyt vastaamaan jokaiseen.

– Ensi maanantaina aloitetaan yt-neuvottelut. Paperia kuitenkin valmistetaan tämän hetken tietojen mukaan vuoteen 2020, joten vasta silloin yt-neuvottelut realisoituvat.

Paperiteollisuuden työntekijöiden ammattiliitto Paperiliitto on sekin ottanut tiedon yt-neuvotteluista vastaan raskaasti.

– Edellytämme Stora Ensolta vastuuta ja tuntuvaa vastaantuloa, jotta tehtaan työntekijät eivät jää muutoksessa tyhjän päälle, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo.

Paperin kulutus vähentynyt

Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi kertoo, että paperin kulutus on vähentynyt viime vuosina ja etenkin päällystetyn hienopaperin osalta kysyntä on laskenut lähes 10 prosenttia viime vuoden lopulla.

Parven mukaan paperin kulutuksen vähenemiseen vaikuttaa muun muassa digitalisaatio, sillä esimerkiksi mainokset ja uutiset ovat siirtyneet nettiin.

Oulun tehdas on tarkoitus muuttaa hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi, mikä Parven mukaan tulee lisäämään puun kysyntää. Hän kertoo, että kartongin kysyntä on lisääntynyt muun muassa postilähetysten takia.

– Digitalisaatio, joka sinänsä on uhka paperin kysynnälle, on mahdollisuus pakkauspuolella. Mitä enemmän kukin meistä tilaa intenet-kaupoista tavaraa, sitä enemmän tarvitaan laatikoita.

Vaikutuksia koko Oulun talouteen

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan on kuitenkin hienoa, että yt-neuvotteluista huolimatta tehdas säilyy.

Hän kertoo, että myös kaupunki on odottanut tietoa Oulun tehtaan kohtalosta. Laajalan mukaan tämä ei koske vain Oulua, vaan koko Pohjois-Pohjanmaata

– Aluetaloudelliset vaikutukset ovat todella suuret. Tämä on iso asia.

Myös Olli-Pekka Kaikkosen mukaan mahdolliset laajat irtisanomiset vaikuttavat välillisesti koko Oulun talousalueeseen.

Laajala kertoo, että kaupunki on tarvittaessa tukena auttamassa mahdollisten irtisanottujen uudelleen työllistymisessä ja kouluttamisessa.

Evan kysely: Maahanmuuttoasenteet muuttuneet myönteisemmiksi – "Oulun tapahtumat eivät vaikuttaneet asenteisiin mitenkään"

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva selvitti kansalaisten asenteita maahanmuuttoon kyselyllä 2 000 henkilölle. Tietoja kerättiin viime syksynä ja nyt tammi-helmikuussa. Vastaavia kyselyitä on tehty aiemminkin.

– Kyselyn tärkein tulos on se, että suomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat muuttuneet myönteisemmmiksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, toteaa Evan Tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

–Yksittäisin suurin muutos on se, että suomalaiset ajattelee nykyään niin, että meidän maassamme todella tarvitaan ulkomailta tulevia ihmisiä töihin, Haavisto kertoo.

Kyselyn tiedonkeruut tehtiin ennen ja jälkeen Oulussa paljastuneita epäilyjä maahanmuuttajien seksuaalirikoksista.

– Oulun tapahtumat eivät vaikuttaneet suomalaisten yleisiin maahanmuuttoasenteisiin oikeastaan mitenkään.

Kansa jakautunut

Myönteisyyden kasvusta huolimatta iso osa suomalaisista suhtautuu edelleen varautuneesti maahanmuuttoon. Kyselyn mukaan 52 prosenttia katsoo, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa. Näkemykset eroavat kuitenkin suuresti puolueittaan.

Yle Uutisgrafiikka

– Vihreitä, vasemmistoliittoa ja Rkp:tä äänestävien maahanmuutoasenteet ovat melkein kaikilla mittareilla hyvin myönteisiä. Vastaavasti perussuomalaisia ja sinisiä äänestävät ovat toisessa ääripäässä vieläpä siten, että perussuomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat selvästi torjuvampia kuin sinisten, Haavisto kertoo.

– Muiden puolueiden äänestäjät sijoittuvat näiden kahden ryhmän välimaastoon siten, että ovat selvästi lähempänä maahanmuuttomyönteistä siipeä.

Perussuomalaisten asenteet ovat ihan omilla luvuillaan kuin väestö keskimäärin, Haavisto kertoo tuloksista.

Ei saa höllätä

Vaalikentille kirmaaville kansanedustajaehdokkaille kysely tarjoaa mielenkiintoisen vastakohtaisuuden tulevien päätösten pohjaksi.

– Pieni paradoksi on, että maahanmuuttoon sinänsä suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, mutta politiikkaa ei haluta höllentää. Pikemmin toivottaisiin että maahanmuuttopolitiikkaa pyrittäisiin kiristämään koko Euroopan unionin laajuisesti, Haavisto kertoo.

Kyselyn mukaan aimmista vaaleista tuttua maahanmuuton vastaisuuden nousua ei nyt ole havaittavissa.

– Se on yllättävää. Vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien alla maahanmuuton vastaisuus lähti kasvuun, mutta nyt tällaista ei ole havaittavaissa.

Kysely maahanmuutosta on osa EVAn Arvo- ja asennetutkimusta. Syksyn tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018 ja talven tiedot 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Naisia rohkaistaan, kannustetaan ja houkutellaan koodaamaan – "Vielä voi vaikuttaa tulevaisuuteen"

Tästä on kyse
  • Ohjelmistoasiantuntijoista noin 90 prosenttia on miehiä.
  • ICT-alan työntekijöistä noin 25 prosenttia on naisia.
  • Useat kampanjat kannustavat naisia ja nuoria teknologia-alan töihin ja ohjelmoimaan.
  • Ohjelmointi kuuluu nykyään perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Ohjelmointi on hämmentävän miesvaltainen ala. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen väestön ICT-koulutuksen saaneista neljä viidestä oli miehiä. Lisäksi alan etujärjestöistä ja yhdistyksistä arvioidaan, että jopa 90 prosenttia koodareista on miehiä.

Ehkä vielä enemmän hämmentävää on se, että vain seitsemän prosenttia tytöistä kokee ICT-alan toiveammatikseen vuoden 2016 nuorisobarometrikyselyssä.

Tätä taustaa vasten nopeaa muutosta ICT-alan sukupuolijakaumaan ei ole odotettavissa, mutta töitä tehdään kuilun kaventamiseksi.

Aiemmin tarvittiin näppäräsormisia naisia

Tieto- ja viestintätekniikka on perinteisesti kiinnostanut enemmän miehiä kuin naisia, mutta 30 vuodessa naisten hakeutuminen ICT-alan koulutukseen on vähentynyt tuntuvasti miehiin verrattuna.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vielä vuonna 1987 lähes 40 prosenttia alalle valmistuneista oli naisia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli enää 16 prosenttia.

Mutta millainen tilanne oli yli 30 vuotta sitten? Sitä on hyvä kysyä Raahessa sijaitsevan elektroniikkatehtaan pääluottamusmies Pirkko Valtaselta, joka tuli alalle juuri 1980-luvun lopulla.

– Esimerkiksi Raahessa järjestettiin vuoden 1987 keväällä viisi viiden viikon työllisyyskurssia, joilla jokaisella oli 20–30 naista. Yritykset olivat mukana räätälöimässä koulutusta, ja kaikki kurssilaiset pääsivät töihin. Minä mukaan lukien, Valtanen naurahtaa.

ICT-alan työtehtävät painottuvat Suomessa nykyään suunnitteluun ja ohjelmointiin.Victor J. Blue / Getty Images

PKC Electronics työllisti Raahessa enimmillään yli 400 työntekijää, joista suurin osa oli naisia.

– Kokoonpanoon tarvittiin näppäräsormisia ja pitkäpinnaisia naisia. Tuotekehityksessä naisia oli tuolloinkin suhteellisen vähän, Pirkko Valtanen muistelee.

Raahen elektroniikkatehtaan työntekijöistä noin 70 prosenttia oli naisia vielä 2000-luvun alussa.

Nykyään ICT-alan työntekijöistä noin 25 prosenttia on naisia. Yksi syy kehitykseen on ollut alan murros, joka on vienyt tällä vuosituhannella tuhansittain työpaikkoja eri kaupunkiseuduilta juuri asennus- ja kokoonpanotehtävistä.

Jäljelle on jäänyt, ja tilalle on tullut uusia suunnittelu- ja ohjelmointitehtäviä, joissa miehiä on perinteisesti ollut naisia enemmän.

Koodaus kiinnostaa poikia

ICT-alan sukupuolijakauma ei näy pelkästään yrityksissä ja oppilaitoksissa, vaan sama jako nousee esille jo lasten koodauskursseilla.

Suomen Koodikoulun toimitusjohtaja Kaisu Pallaskallio kertoo, että ohjelmointi kiinnostaa poikia selvästi enemmän kuin tyttöjä.

– Viime ja tämän vuoden aikana meidän harrastekurssien lapsista alle kymmenen prosenttia on ollut tyttöjä. Koulujen iltapäiväkerhojen koodauskursseilla tyttöjen osuus sen sijaan on paljon suurempi.

Pallaskallion mukaan pojat hakeutuvat tyttöjä halukkaammin ohjelmoinnin pariin, mutta jos osallistumiskynnys on matala kuten koulujen kerhoissa, niin tytötkin lähtevät helpommin mukaan.

Ohjelmointiopetuksesta toivotaan tukea tytöille

Ohjelmointi otettiin mukaan koulujen opetussuunnitelmaan Suomessa vuonna 2016. Suomen peruskouluissa on parin vuoden ajan opetettu ohjelmointia niin opettajille kuin oppilaillekin.

Työ on vielä alkuvaiheessa, mutta Suomen Koodikoulun toimitusjohtaja Kaisu Pallaskallio luottaa, että kouluissa alkanut ohjelmointiopetus tulee muokkaamaan ICT-alan sukupuolijakaumaa ja houkuttelemaan tyttöjä alan koulutukseen

– Odotukset ovat kovat ja syystäkin, sillä juuri kouluopetus voi madaltaa tyttöjen kynnystä alkaa harrastaa ohjelmointia.

Lapsia ja nuoria opetetaan ja kannustetaan ohjelmoimaan pelien ja robottien avulla. Paulus Markkula / Yle

Pallaskallion kanssa samoilla linjoilla on Suomen ohjelmisto- ja verkkoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Toivon muutosta, mutta siihen tarvitaan myös vanhempien, kavereiden, opettajien ja opojen kannustusta tytöille suunnata teknisille aloille.

Myös teknologiateollisuudesta korostetaan tyttöjen kannustuksen tärkeyttä. Koulutusjohtaja Leena Pöntysen mukaan pinttyneet ennakkoasenteet voivat vaikeuttaa tyttöjen suuntautumista teknisille aloille.

– Ennakkoluuloja voi kitkeä havainnollistamalla lapsille alan mahdollisuuksia, ja tyttöjä tulisi kannustaa vahvemmin teknologia-alalla.

Pöntynen nostaa esille myös Microsoftin viime vuonna tekemän kyselyn, johon vastasi noin 1400 tyttöä ja nuorta naista. Heistä lähes kolmannes totesi, ettei ole saanut lainkaan kannustusta teknologian pariin.

Digitalisaation kyytiin ehtii vielä mukaan

Opetuksen lisäksi sukupuolijakaumaa voidaan tasoittaa lisäämällä tietoisuutta ICT-alan tarjoamista työmahdollisuuksista.

Alan yrityksiä edustavan Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussan mukaan yrityksillä on iso vastuu osaajien houkuttelussa.

– Ohjelmistoasiantuntijoista on alalla pula niin miehistä kuin naisistakin. Se on keskeisin ongelma, joka pitää ratkaista. Yritysten pitää myös itse aktiivisesti tuoda esille työpaikkojen monipuolisuutta ja lisätä niiden houkuttelevuutta.

Ohjelmisto- ja e-business -yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan yhteiskunnan digitalisaatioon ehtii vielä mukaan.

– Vaikka vauhti on ollut kovaa, niin olemme nähneet digitalisaatiosta vasta jäävuoren huipun. Tulevaisuuteen voi vielä hyvin vaikuttaa, Roiha rohkaisee nuoria ja naisia alalle.

Kampanjat kannustavat naisia, tyttöjä ja nuoria ICT-alalle

ICT-alan myönteisiä mahdollisuuksia tuodaan esille useissa erilaisissa kampanjoissa, joita suunnataan niin nuorille kuin naisillekin.

Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelma kannustaa nuoria hyödyntämään teknologiaa arjessaan sekä tutustumaan alan yrityksiin ja työmahdollisuuksiin. Women in Tech -ohjelma puolestaan on suunnattu alalla jo työskenteleville ja siitä kiinnostuneille naisille.

Koulujen ohjelmointiopetuksen myönteisten vaikutusten odotetaan näkyvän alan oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla tulevina vuosina.Antti Heikinmatti / Yle

Yksi näkyvimpiä kampanjoita on ollut Suomen ohjelmisto- ja verkkoyrittäjien tukema Mimmit koodaa -hanke. Myös Microsoft on nostanut esille alalla työskenteleviä naisia omassa #SurfaceTheWomen-kampanjassaan.

Kampanjat lisäävät tietoisuutta alan mahdollisuuksista naisille ja tuovat uusia osaajia ohjelmisto- ja muihin ICT-yrityksiin.

Samaan aikaan pitempää muutosta rakennetaan kouluissa, joissa alkuvaiheessa olevan ohjelmointiopetuksen vaikutukset alkavat näkyä alan oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla tulevina vuosina.

Lue myös:

Naisista halutaan koodareita – aikuisilla naisilla on ohjelmoinnissa tarvittavaa ongelmanratkaisukykyä

Koodaavat naiset ovat nyt nousussa Nairobissa – mutta slummeissa moni tyttö ei ole nähnytkään tietokonetta

16 vuotta koodannut Suvi Syrjäläinen kritisoi kiirettä saada huippukoodareita hetkessä: "Mistä ne tuhannet koodaajat revitään, jos ei aloittelijoista?"

Kauppakeskus Valkean evakuointi päättynyt Oulussa – kaasuvuoto ajoi ihmiset pihalle lauantaina

Oulun keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Valkean evakuointi on päättynyt, kertoo kauppakeskuksen johtaja Anu Junnikkala-Aho Ylelle. Viranomaiset antoivat asiakkaille luvan palata kauppakeskukseen lauantaina noin kello 16.

Oulun pelastuslaitoksen mukaan kauppakeskuksessa tapahtui iltapäivällä kaasuonnettomuus. Valkean ravintoloiden nestekaasukeskuksessa oli tehty huoltoa ja venttiilit olivat pelastuslaitoksen mukaan jääneet ilmeisesti vuotamaan, mikä aiheutti nestekaasun hajua kauppakeskuksessa.

Kauppakeskus päätettiin tyhjentää asiakkaista. Junnikkala-Ahon mukaan ihmiset joutuivat odottamaan ulkona noin puoli tuntia.

Pelastuslaitos sai hälytyksen tehtävästä kello 14.38. Sen mukaan tiedossa ei ole, että onnettomuus olisi aiheuttanut minkäänlaisia henkilövahinkoja.

Oulun poliisin johtokeskuksen mukaan Valkeassa on paikalla useita pelastuslaitoksen ja ensihoidon yksiköitä.

Asiasta kertoi ensimmäiseksi Ilta-Sanomat.

Oululaisen sanomalehti Kalevan mukaan sama kauppakeskus jouduttiin tyhjentämään asiakkaista myös tiistaina. Tuolloin syynä oli automaattihälytys.

Junnikkala-Aho kertoo Ylelle, että tiistain ja lauantain tapaukset eivät liity toisiinsa.

Piirakka kuplii uunissa oudosti, ovella on kaksi tuntematonta poliitikkoa ja kamera käy – Nyt katsottavissa oleva Yle Vaalisohva yllättää

Etukäteen hovimestaria ja freelancer-esiintyjää Eino Hantulaa vähän jännitti. Hän oli lupautunut puolisonsa Tero Luksuan kanssa keskustelemaan uudenlaiseen vaaliohjelmaan Yle Vaalisohvaan.

Siinä tavalliset suomalaiset väittelevät ja keskustelevat eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Rovaniemeläinen pariskunta kahvitti kaksi eduskuntavaaliehdokasta kotonaan ja keskustelu nauhoitettiin.

– Tämä oli jännittävää, koska keskusteluun ei voinut valmistautua kamalasti, Hantula sanoo.

Ohjelmat on julkaistu Yle Areenassa

Tulos on nyt jokaisen nähtävillä, sillä Yle Areenassa on tänään julkaistu 12 Yle Vaalisohva -keskustelua. Keskusteluita tehtiin yksi jokaisesta vaalipiiristä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen vaalipiiri ja siksi se on mukana Svenska Ylen vaalisisällöissä.

Keskustelijat myös valitsivat aiheet, joista ohjelmassa puhuttiin. Hantula ja Luksua halusivat puhua syrjäseutujen asuttamisesta. Onko Lappi tulevaisuudessa vain matkailu- ja kaivosreservaatti.

Vasemmalta Thomas Suni, Tero Luksua, Eino Hantula, vihreiden ehdokas Riikka Karppinen ja kokoomuksen Mikko Anttila olivat leppoisissa tunnelmissa nauhoituksen jälkeenkin. Jari Vesa / Yle

Ehdokkaat joutuivat välillä koville siitä, miten Suomessa pärjää ilman autoa.

– Saimme vihreiden edustajan sanomaan, että kyllä yksityisautoja tarvitaan, eivätkä ne saisi maksaa niin paljon. Hän uskalsi olla ristiriidassa puolueensa kanssa, Hantula kuvaa sisältöä.

Juttelussa ei unohdettu myöskään huumoria. Lapin jaksossa annetaan myös deittailuvinkkejä.

"Saimme kämpän siivottua"

Eniten stressiä tuotti etukäteen tarjottava.

– Ajattelimme, että muut tekevät täytekakkua ja kahvia juodaan hienosti Myrna-kupeista. Me olimme työmatkalla edellisenä iltana ja toimme Helsinki-Vantaan-lentoasemalta domino-keksejä. Mitä kekseissä hävittiin, se voitettiin keskustelun laadukkuudessa, Hantula sanoo.

Myös imatralaisessa seitsemän lapsen perheessä mietittiin etukäteen tarjoilua. Ja siivousta, isä Heikki Laine naurahtaa.

– Olin onneksi isyyslomalla, joten saimme kämpän siivottua. Lea-vaimoni oli tehnyt sitruunapiirakkaa ja viime hetkillä mietimme, pitääkö olla jotakin suolaistakin. Piirakka kupli oudosti uunissa, mutta se oli älyttömän hyvää, Laine kertoo.

Mikko Savolainen / Yle "Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä"

Yle Vaalisohvaan ilmoittautui peräti 500 ihmistä, joista aluetoimitukset valitsivat keskustelijat. Heikki Laine kiinnostui ohjelmasta, koska siinä tavalliset ihmiset pääsivät ääneen.

– Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä. Tässä keskustelussa oli mukava henki, ja se poikkesi ehkä sillä tavallakin perinteisestä vaaliväittelystä, Heikki Laine sanoo.

Laineet halusivat kysyä, mitä mieltä ehdokkaat ovat lasten kotihoidosta.

– Vaimoni on mennyt osa-aikaisiin töihin yleensä jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Kolmannesta lapsesta lähtien meillä on ollut hoitaja kotona, ja meillä on ollut siitä hyviä kokemuksia. Tuntuu, ettei lasten hoitamista kotona arvosteta keskustelussa perhevapaauudistuksesta, Laine sanoo.

Laineet eivät kaihtaneet vaikeitakaan aiheita. Seitsemän lapsen isä aloitti Yle Vaalisohvan kysymällä, onko alhainen syntyvyys Suomessa ongelma ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa ehdokkaiden käsityksiin lisääntymisestä.

Imatralainen Laineen perhe järjesti Vaalisohvan kotonaan. Mikko Savolainen / Yle

Heikki Laine yllättyi, miten vaikeaa kysymysten muotoileminen oli. Helposti sitä ajattelee, eikö poliitikko kykene puhumaan vaalipaneelissa paremmin.

– Kun itse on tilanteessa, huomaa, ettei se ole niin helppoa.

"Erilainen ja miltei intiimi"

Yle Vaalisohvan tuottaja Sinikka Tuomi sanoo, että 12 ohjelmaa ovat kaikki erilaisia ja mielenkiintoisia. Tuomi uskoo, että nekin, jotka eivät vaalikeskusteluista muuten perusta, kiinnostuvat tällaisesta poliittisesta keskustelusta.

– Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Se tuo keskusteluun yleisön valitsemia aiheita ja haastaa ehdokkaita kohtaamaan äänestäjän lähellä heidän kodeissaan.

Yle Vaalisohvassa haluttiin löytää uusia mielenkiintoisia näkökulmia. Kahvittajien ehtona oli, etteivät he kuulu puolueisiin tai ole ehdolla vaaleissa.

– Vaalisohvailijat ovat sitoutumattomia suomalaisia. Etujärjestöjen jäseniä he voivat olla, mutta eivät niidenkään aktiiveja, jos sohvalla käsitellään heidän etujärjestönsä ajamia asioita, Tuomi sanoo.

Valinnat journalistisin perustein

Mukana olevat 24 kansanedustajaehdokasta valittiin journalistisin perustein.

– Kun Yle Vaalisohvan aihe oli tiedossa ja se oli asukkaiden kanssa hiottu ja näkökulmitettu, mietittiin, ketkä ehdokkaat vaalipiirissä olisivat parhaat aiheesta keskustelemaan tai keidät asukkaat haluavat haastaa juuri tästä aiheesta. Päätöksen ehdokkaista teki Yle yhdessä asukkaiden kanssa siten, että sarjan kokonaisuudessa on otettu huomioon poliittisten puolueiden mahdollisimman tasapuolinen kohtelu ja Ylen riippumattomuus, Tuomi sanoo.

Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Sinikka Tuomi

Mukana olevat puolueet ovat rekisteröityneitä puolueita, joilla on vähintään yksi kansanedustaja. Tähän ohjelmaan mahtui ehdokkaista murto-osa, mutta kaikki ehdokkaat ovat halutessaan mukana Ylen vaalikoneessa.

Yle Vaalisohva eroaa tavallisista vaaliohjelmista myös niin, ettei kuvassa näy toimittajaa. Toimittaja oli kuvaustilanteessa kuitenkin paikalla ja teki asukkaiden kanssa perusteellisen pohjatyön.

– Lisäksi toimittaja ja ohjaaja tekivät varsinaisen ohjelman leikkauspöydällä, kun noin tunnin materiaalista leikattiin valmis 15 minuutin ohjelma, Tuomi kertoo.

Yle Vaalisohvan parhaat palat on koottu televisioon Yle Vaalisohva Remix -koosteeseen. Se esitetään TV1:ssa 10. huhtikuuta kello 21.05.

Lue lisää:

Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle

Ylen uudessa vaaliohjelmassa ihmiset kutsuvat ehdokkaat kotiinsa – politiikan tutkija innostui Vaalisohvasta: ”Loistava tilaisuus päästä poliitikon nahan alle”

Ylen uuden vaaliohjelman suosio yllätti myös tekijät: 500 ihmistä haluaa puhua politiikkaa kotisohvallaan

Suomessa on C-hepatiittia epidemiaksi asti – THL: "Huumeidenkäyttäjiä pitää hoitaa, muuten tautia ei selätetä"

Maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti c jyllää Suomessa. Virusta esiintyy epidemiaksi asti.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä hoitamattomia viruksen kantajia noin 20 000. Viruksen kantajalla tarkoitetaan ihmistä, jolla on virus aktiivisena ja hän voi tartuttaa muita.

– Se on suuri määrä. Nämä ihmiset pitäisi hoitaa terveeksi, etteivät he sairastu maksatauteihin ja tartuta virusta eteenpäin, sanoo tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:ltä.

Leviää yleisimmin likaisista neuloista

Suurin viruksen kantajaryhmä on huumeidenkäyttäjät, jotka käyttävät suonensisäisiä huumeita.

Suonensisäisiä huumeidenkäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 16 000. Heistä THL:n arvion mukaan 75 prosentilla on C-hepatiitti vasta-aineita veressään.

Vuosittain C-hepatiittitartunta todetaan 1100–1200 henkilöltä. Taso on pysynyt samana vuosikymmenen ajan.

Väestömäärään suhteutettuna eniten uusia viruslöydöksiä tehtiin viime vuonna Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Savossa tapauksia oli 72 ja Etelä-Karjalassa 38. Molemmissa maakunnissa viruksen kantajia on kuitenkin satoja, koska huumeidenkäyttäjät eivät käy aktiivisesti testeissä.

Tällä hetkellä Lappeenrannassa neulanvaihtopiste on auki tiistaisin ja perjantaisin kolmen tunnin ajan.Kare Lehtonen/Yle Hyvä testaus selittää isoja lukuja

Yhtenä syynä C-hepatiittitartuntojen kasvuun infektioylilääkäri Pekka Suomalainen pitää lisääntynyttä testaamista. THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio on samaa mieltä.

– Lukuja voi selittää se, että testaus on hyvää ja tehostettua. Se on todennäköinen syy löydösmäärän kasvuun. Voi tietenkin olla niinkin, että tapauksia on oikeastikin enemmän, sanoo Brummer-Korvenkontio.

Neulojen vaihtopisteen aukioloaikoja supistettiin

Yleisin tartuntatapa C-hepatiitille on käytettyjen pistovälineiden käyttö. Tartunnan voi saada myös sukupuoliyhteydestä, ulkomailla sairaalahoidossa tai esimerkiksi tatuoinninoton yhteydessä.

THL:n tutkimuspäällikkö Brummer-Korvenkontion mukaan tärkeintä epidemian selättämiseksi on puhtaiden välineiden vaihtaminen huumeidenkäyttäjille.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on neulanvaihtopisteiden aukioloaikoja supistettiin viime vuonna. Lappeenrannassa puhtaita neuloja saa päihdeklinikalla kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan. Aiemmin neulanvaihtopiste oli auki kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

– On hyvin kustannustehokasta jakaa huumeidenkäyttäjille puhtaita neuloja ja ruiskuja, sanoo Eksoten infektiolääkäri Pekka Suomalainen.

Tällä hetkellä Eksotessa huumeidenkäyttäjä saa sata uutta ruiskua ja neulaa, mikäli tuo vaihdossa vanhat välineet. Jos käyttäjä hakee vain uusia neuloja, niitä saa silloin 20 kappaletta.

Hepatiitti c:n testaus on helppoa. Myös taudin lääkehoito on mennyt aimoharppauksen eteenpäin.Petri Aaltonen, Yle Epidemia kuriin

THL:n tutkimuspäällikön mielestä epidemian kitkemiseksi täytyy viruksen testauksen olla helposti saatavilla. Pelkkä tehokas testaus ja puhtaat piikit eivät kuitenkaan riitä.

– Pitää myös hoitaa tartunnan saaneita. Nimenomaan niitä, jotka vielä ovat aktiivisia huumeidenkäyttäjiä, etteivät he enää tartuta toisia henkilöitä. Heillä on kuitenkin jonkun verran huumeiden yhteiskäyttöä, ynnää Brummer-Korvenkontio.

– Tartunnan saaneet pitää hoitaa. Muuten C-hepatiitin selättäminen ei onnistu, jatkaa Brummer-Korvenkontio.

Jos uuden lääkkeen avulla hoidettaisiin vuosittain tuhat taudin kantajaa, kymmenen vuoden päästä heitä voisi olla puolet vähemmän kuin nykyisin.

C-hepatiitin hoito on nykyään helppoa

C-hepatiitin hoito on kehittynyt valtavin harppauksin viiden vuoden aikana. Hepatiitti voidaan nykyään parantaa 8–12 viikkoa kestävällä lääkekuurilla.

– Sivuvaikutuksia lääkkeellä ei juuri ole. Hoidon teho on todella hyvä, sanoo Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

Nyt koko Suomessa panostetaan viruksen hoitoon, jotta epidemia saataisiin kuriin. Esimerkiksi hepatiitti c:n lääkehoito yritetään siirtää erikoisterveydenhuollosta lähemmäs potilasta terveyskeskuksiin ja päihdehuoltoon.

– Aikaisemmin taudin hoidot olivat niin monimutkaisia, että ne piti toteuttaa erikoisterveydenhuollossa. Nyt ne ovat yksinkertaisia.

Hepatiitti c voi tarttua myös esimerkiksi ulkomailla tehdyn verensiirron mukana.Toni Pitkänen / Yle THL tutkii nyt maaseutukaupungeissa

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos aloittaa keväällä tutkimusseurannan huumeidenkäyttäjien parissa. Siinä tutkitaan hivin ja hepatiitti C:n levinneisyyttä maaseutukaupungeissa. Tutkimus leviää keväällä muun muassa Lappeenrantaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Vaasaan.

Aiemmin seurannassa on tutkittu Suomen suurimpia keskuksia kuten pääkaupunkiseutua, Tamperetta, Turkua ja Kuopiota. Seurantatutkimusta on laajennettu, jotta tautitilanteesta saataisiin kattavampi kuva.

– Aiemmin me olemme yleistäneet koko Suomen tilanteen isojen paikkakuntien tietojen pohjalta, mutta tilannehan saattaa olla erilainen toisaalla Suomessa, kertoo Brummer-Korvekontio.

Seurantaa tehdään terveysneuvontapisteessä, jossa vapaaehtoiselta osallistujalta otetaan verinäyte anonyymisti.

Kova pamaus säikäytti matkustajat junassa: Kahden eri junan ikkunaan reiät – "Tietyillä keleillä näitä tapahtuu"

VR:n junista meni peräti kaksi lasia rikki torstaina aamulla. Tampereelta seitsemältä lähteneessä Pendolinossa kuului kova pamaus Iittalan kohdalla.

Juna on suosittu ja yleensä täynnä.

Ylen toimittaja Maarit Lehtonen oli vaunussa ja kertoo, että matkustajat säikähtivät, koska pamaus oli yllättävän kova.

Ikkunaan tuli pieni reikä ja matkustajat siirrettiin toisille paikoille ikkunan läheltä. Juna lähti matkan jälkeen varikolle.

VR:n mukaan myös Intercity 21:ssä hajosi aamulla ikkuna. Juna oli matkalla Helsingistä Ouluun.

Myös siinä uloin lasi meni rikki, mutta sisin lasi pysyi ehjänä. Matkustajille ei käynyt kummassakaan tapauksessa kuinkaan.

Reiät aiheutti todennäköisesti jääkokkare. VR:n viestinnän mukaan samaan aikaan tuli junia vastaan.

Kahden ikkunan rikkoutuminen samana aamuna on harvinaista.

– Näitä tapahtuu tietyillä keleillä, VR:n viestinnästä kommentoidaan.

Etelä-Suomessa on siirrytty pakkasesta nollakeliin.

Uusi ohje: Kuntien tulisi sammuttaa koulujen ja muiden julkisten tilojen ilmanvaihto ilta- ja yöajaksi sekä viikonlopuiksi

Tänään julkistettava ohje kehottaa kuntia kytkemään kiinteistöjensä ilmanvaihdon pois päältä ilta- ja yöajaksi.

Koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten ilmanvaihto olisi näin päällä pääsääntöisesti vain päiväsaikaan. Tämä olisi merkittävä muutos nykytilaan, jossa ilmanvaihto on monissa kiinteistöissä päällä jatkuvasti.

Ohje ei koske rakennuksia, jotka ovat toiminnassa ympäri vuorokauden. Tällaisia ovat muun muassa sairaalat ja palvelukodit.

Ilmanvaihto syö rahaa ja energiaa

Ohjeen ovat laatineet Sisäilmayhdistys ja Kuntien sisäilmaverkosto, johon kuuluu kymmenen kaupunkia: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Tampere, Turku, Vantaa. Kirjoittamassa ja kommentoimassa on ollut yli 50 asiantuntijaa.

Taustalla on halu säästää energiaa ja kustannuksia sekä pienentää kuntien hiilijalanjälkeä. Ohjeen tekijöiden mukaan jatkuvan ilmanvaihdon käyttö on kallista, muttei tarjoa parempaa sisäilmaa kuin jaksottainen ilmanvaihto.

– Uskon, että tällä saadaan energiankäyttö kohdistettua järkevästi ja tarpeeseen. Vaikka rakennusmateriaalipäästöt nousevat hiukan kun ilmastointi on yöllä pois, ne ehtivät laskea, kun ilmanvaihto käynnistetään ennen käytön alkua, sanoo ohjeen päälaatija, Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Marianna Tuomainen.

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo, että ohjeella pyritään yhdenmukaistamaan kuntien toimintaa.

– Tähän liittyy mielikuvia, että tämä olisi vain säästökeino. Mutta haluamme ennen kaikkea parantaa ohjeistusta.

Ohje: Ilmanvaihto seis öisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina
  1. Ohjeessa suositellaan, että ilmanvaihto kytkettäisiin päälle 2 tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista ja pois päältä 1–2 tuntia käyttöajan päättymisen jälkeen.
  2. Käyttöaikaan lasketaan mahdollinen iltakäyttö sekä aamu- ja iltasiivoukset.
  3. Viikonloppuisin ohje suosittelee pitämään ilmanvaihtoa päällä tunnin päivässä. Sama pätee loma-aikoihin, mikäli rakennusta ei silloin käytetä.
  4. Uusissa rakennuksissa suositellaan jatkuvaa ilmanvaihtoa ainakin vuoden ajan, jotta materiaalipäästöt poistuvat sisäilmasta. Lisäksi jatkuvaa ilmanvaihtoa suositellaan esimerkiksi perussiivouksen ja lattiavahauksen jälkeen.

Käytännöt kunnissa ja kaupungeissa ovat kirjavia.

Monissa suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, ilmanvaihto on pääsääntöisesti jo nyt sammuksissa öisin ja viikonloppuisin. Helsinki on toiminut näin 25 vuotta. Esimerkiksi Espoo, Oulu ja Jyväskylä sen sijaan pitävät ilmanvaihtoa päällä ympärivuorokautisesti.

Koska ilmanvaihto syö paljon energiaa, jaksottamisen raha- ja päästösäästöt lasketaan merkittäviksi.

– Meillä ympärivuorokautinen ilmanvaihto maksaisi reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät noin 50 prosenttia, sanoo Helsingin kaupungin kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.

Vantaalla on laskettu, että jatkuva ilmanvaihto tarkoittaisi noin kolmen miljoonan euron lisäkustannusta, kertoo kaupungin tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius.

Vanhoja ja ainakin osin sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä on runsaasti, ja ilmanvaihdon poiskytkeminen herättää kysymyksiä riskeistä.Jari Kovalainen / Yle Sopiiko yksi ohje kaikille?

Kaikki eivät ole purematta nielleet tietoa uudesta yhteisohjeesta.

Vanhoja ja ainakin osin sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä on runsaasti, ja ilmanvaihdon poiskytkeminen herättää kysymyksiä riskeistä. Esimerkiksi Oulu ei ole lähtenyt "Helsingin tielle", vaan pitää ilmanvaihdon rakennuksissaan öisinkin ainakin osatehoisena.

– Erityisesti vanhojen kiinteistöjen osalta kokonaisuudenhallinta on haastavaa. Meidän mielestämme kannattaa katsoa tapauskohtaisesti, missä ilmanvaihdon voi sammuttaa ja missä ei, Oulun tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen sanoo.

Uusi ohjeistus osuu ennen kaikkea kouluihin ja päiväkoteihin. Opettajien ammattijärjestö OAJ olisi toivonut, että tilojen käyttäjät olisi otettu mukaan ohjeen valmisteluun. Ilmanvaihdon puutteet on OAJ:n mukaan kiinteistön käyttäjien tavanomaisin ongelmapalaute.

– Julkiset rakennukset ovat heikossa kunnossa. Ymmärtääkseni kysymys on rakennuskohtainen, eli asiaa pitäisi arvioida rakennus kerrallaan, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo.

Ohjeen laatijoiden mukaan ylimääräisiä riskejä ei pitäisi syntyä. Ohje ei päde esimerkiksi kosteusvaurioisissa kiinteistöissä sellaisenaan, vaan ilmanvaihdosta onkin tarkoitus päättää tällöin aina tapauskohtaisesti.

– Ilmanvaihdon käyntiajoista on käyty keskustelua vanhempainilloissa jo ainakin kymmenen vuotta. Mutta on yleinen harhaluulo, että ilmanvaihdolla voitaisiin estää kosteusvaurioita, Helsingin kaupungin kiinteistöpäällikkö Hildén sanoo.

– Ilmanvaihdolla ei sisäilmaongelmaa poisteta. Jos rakennuksessa on vaurio, se pitää joka tapauksessa korjata, sanoo myös Sisäilmayhdistyksen Ahola.

Ilmanvaihdon pitäminen sellaisena, ettei rakennukseen synny merkittäviä paine-eroja, on erityisesti vanhoissa rakennuksissa usein hankalaa.Jyrki Lyytikkä / Yle Paine-erot yritetään saada kuriin

Ohjeessa kiinnitetään runsaasti huomiota rakennusten yli- tai alipaineeseen. Ne ovat suoraan kytköksissä ilmanvaihtoon.

Aiemmin alipainetta pidettiin hyvänä asiana: kun rakennus imee ilmaa ulkoa itseensä, se kuivattaa samalla rakenteita. Nyttemmin on huomattu, että samalla sisäilmaan saattaa imeytyä rakenteista haitta-aineita.

Ilmanvaihdon pitäminen sellaisena, ettei rakennukseen synny merkittäviä paine-eroja, on erityisesti vanhoissa rakennuksissa usein hankalaa. Se on kuitenkin uuden ohjeen tavoitteena.

Kaupungit ovat havahtuneet asiaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä ohjetta paine-erojen säätämisestä rakennuksissaan.

Boeing-lentokiellolla vaikutusta viiteen lentoon Suomessa

Suomessa Boeing 737 Max -konemallin lentokielto vaikuttaa keskiviikkona näillä näkymin viiteen lentoon.

Lentoyhtiö Norwegian on perunut neljä lentoa Helsingin ja Tukholman välillä ja yhden lennon Helsingistä Ouluun.

Lisäksi myöhäisillan lento Gran Canarialta Helsinkiin on peruttu, mutta yhtiön mukaan peruutus ei liity konetyypin lentokieltoon.

Muut lennot on saatu korvattua muilla konetyypeillä.

Vielä tiistaina arvioitiin, että lentokielto vaikuttaa Helsinki-Vantaalla keskiviikkona kaikkiaan kolmeentoista lentoon.

Euroopan lentoturvallisuusviranomainen kielsi tiistaina lennot Boeing 737 Max -koneilla unionin alueella. Syynä ovat epäilyt koneen turvallisuudesta. Kone on joutunut äskettäin kahteen tuhoisaan onnettomuuteen.

Ajantasaisen tiedon lähtevistä ja saapuvista lennoista saa Finavian sivuilta.

Lue myös:

Yhdysvallat ei määrää Boeing 737 MAX -mallin koneita lentokieltoon –  "ei perusteita"

TUI ja Norwegian pyrkivät järjestämään korvaavaa kalustoa Boeing 737 MAX 8 -lentokoneiden tilalle

Etiopian turmakoneen molemmat mustat laatikot löydetty – Laitteiden avulla saadaan lisätietoa lennon tapahtumista

Sivut