Uutiset YLE Oulu

Hylje käväisi Oulun keskustan tuntumassa – toimittaja näki jäällä mytyn, joka kuitenkin alkoi kuikkia ja lopulta pulahti veteen

Oulun keskustan tuntumassa Toivoniemessä käväisi lauantaina hylje.

Ylen toimittaja Mari Jäntti oli aamupäivällä lenkillä Sulo-koiransa kanssa Merikosken silloilla, kun hän näki jäällä muovipussin näköisen asian.

– Se oli siellä sellaisena myttynä, pallukkana. Kun se huomasi, että jäin koiran kanssa sillalle, se alkoi kuikkimaan pää pitkällä meitä.

Jäntti käveli lähemmäs ottamaan kuvaa, ja hylje pulahti jäihin. Se kuitenkin jatkoi tilanteen tarkkailua ja seurasi kiinnostuneena Jäntin ja Sulon tekemistä.

– Kun kävelin poispäin, se aina välillä kuikki sieltä vedestä. Kun lähdin pois, se könysi takaisin jäälle.

Hylkeen kiinnostus ulkoilijoita kohtaan ei hämmästytä Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntijaa Tapani Veistolaa. Hän kertoo, että hylkeet ovat uteliaita, ja siksi ne toisinaan eksyvätkin kaupunkeihin kalanhakureissuillaan.

Yleensä tällaiset kaupunkien tuntumassa liikkuvat hylkeet ovat nuoria koiraita. Veistola kertoo, että joskus hylkeitä on tavattu jopa sisämaassa, jolloin ne ovat voineet hakeutua esimerkiksi kaivoon. Harmaahylkeitä tavataan toisinaan esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressakin.

Oulun edustalla Perämeressä elää sekä harmaahylkeitä eli halleja että itämerennorppia.

Esimerkiksi sanomalehti Kaleva on uutisoinut viime vuonna pikkukaloja pyydystävästä hylkeestä Toppilansaaressa, vuonna 2016 hylkeenpoikasesta Toivoniemessä sekä vuonna 2015 Nallikarista löydetystä hylkeestä, jota oli sekä hakattu että ammuttu.

Lue myös:

Hylje- ja norppakanta kasvaa Itämerellä – Norppamäärät vaihtelevat huhtikuisten jäätilanteiden mukana

Perämerellä halutaan vähentää hylkeitä – listalla useita keinoja edistää metsästystä

Harmaahylkeitä metsästetään murto-osa sallitusta: hylje on kalastajan riesa, mutta saaliina vaikea ja lähes hyödytön

Voit keskustella aiheesta 23.2. kello 23:een saakka!

Isot hiihtotapahtumat perutaan, mutta Kempeleessä lumen puutteen ei annettu estää – pieni hiihtotapahtuma aiotaan järjestää aina, oli lunta tai ei

Jossain lumen puutteen takia perutaan hiihtokisat, mutta ei Kempeleessä. Isot hiihtotapahtumat Finlandia-hiihto ja Tervahiihto on peruttu, mutta 35. Pertin hiihdot aiotaan järjestää, vaikka lunta ei Oulun naapurissa Kempeleessäkään juuri ole.

Noin 30 kilometrin latureitille on kaavittu eri puolilta kuntaa kasaan noin sata kuormaa välillä sulaneita ja välillä jäätyneitä lumilohkareita. Apuna lapioiden varressa huhkii parikymmentä talkoolaista.

Mutta jännitettävää järjestelyissä on silti riittänyt.

– Viimeisen viikon aikana olen herännyt kolmen-neljän aikaan yöllä ja ruvennut miettimään, että saapa nähdä! Onneksi tämä ihan viime päivien pakkanen on pelastanut tilannetta, sanoo kilpailujen johtaja Veikko Isokangas.

Latujen varressa isot jäiset lumilohkareet murskataan ja levitetään latupohjille latukoneen voimin.Risto Degerman / Yle

Seitsenkertaisen paralympiakultamitalihiihtäjän Pertti Sa**nkilammen nimikkohiihtojen järjestelyistä vastaa Kempeleen maratonklubi. Sen puheenjohtajan Juha Liljamon** mukaan mukana olleiden talkoolaisten keski-ikä on 64 vuotta.

Näytön paikka

Yksi talkoolaisista on Reijo Rissanen, joka ilmaantuu paikalle muiden maratonklubilaisten kanssa aina kun tarvetta talkoisiin on.

Tällä kertaa talkoolaisten motiivi on vähän tavallistakin isompi, kun muualla Suomessa on jouduttu perumaan hiihtotapahtumia.

– Oulun Tervahiihto peruttiin, mutta meillä on tarkoitus järjestää hyvät kilpailut, Reijo Rissanen vakuuttaa.

Vaikka sivullisen silmään traktorikuormina paikalla tuotavat lumet näyttävätkin lähinnä jääkokkareilta, latukoneiden jäljiltä vähälumiseen maastoon leviää vähitellen ihan hiihtokelpoinen baana, johon vedetään ladut myös perinteiselle hiihtotyylille.

– Se on Pertin hiihto viimeisen päälle. Olen ollut 19 vuotta kilpailunjohtajana eikä kertaakaan ole hiihtoja peruttu eikä peruta, lupaa kilpailujen johtaja Veikko Isokangas.

Osallistujia on Pertin hiihdoissa kolmisensataa.

Voit keskustella aiheesta 23.2. kello 23:een saakka!

Oulun yliopistossa kehitetään sementtiä, joka sitoisi itseensä hiilidioksidia – nykyään sementin päästöt jopa suuremmat kuin lentoliikenteen

Oulun yliopiston tutkijaryhmä kehittää uudenlaista sementtiä, joka tavallisesta sementistä poiketen sitoisi itseensä hiilidioksidia.

Tutkimusta vetävä Päivö Kinnunen kertoo, että sementin valmistusta voidaan muuttaa uusilla magnesiumpohjaisilla raaka-aineilla, joihin ei liity hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sementin lujittuminen perustuu hiilidioksidin sitomiseen tuotteeseen.

Nykyään valmistusmalli on päinvastainen eli hiilidioksidi poistetaan sementistä, joka onkin yksi pahiten ilmastoa rasittavista ihmisen tuottamista materiaaleista. Arviot sementtiteollisuuden hiilidioksidipäästöistä ovat noin 5–8 prosentin luokkaa eli enemmän kuin esimerkiksi lentoliikenteen päästöt.

Magnesiumpohjainen sementti ei ole uusi keksintö, mutta sen ongelmana on heikko pitkäaikais- ja vedenkestävyys, joihin nyt Oulussa haetaan uutta tietoa ja hallittavuutta monivuotisessa tutkimuksessa.

Yliopistotutkija Päivö Kinnusen mukaan asetaattipohjaisen etikkahapon tiedetään lujittavan uutta sementtiä ja parantavan sen vedenkestävyyttä, mutta miksi ja miten muutos tapahtuu, siitä ei ole vielä riittävästi tietoa.

Lue myös terästeollisuuden päästöt romauttavasta ratkaisuideasta: Ruotsissa testataan ratkaisua, joka mullistaisi yhteiskunnan ja romauttaisi päästöt – ja idea voi tulla käyttöön ensimmäisenä Suomessa

Rovaniemen hovioikeus lyhensi yhtä Oulun seksuaalirikostuomiota puolella vuodella

Rovaniemen hovioikeus on lyhentänyt yhtä Oulussa viime vuonna annettua tuomiota törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen hyväksikäytöstä.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden maaliskuussa Muso Asoevin kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus lyhensi tuomiota puolella vuodella. Korvaukset pidettiin ennallaan.

Hovioikeudenkin mukaan rangaistuksessa on otettu huomioon, että alle 10-vuotias lapsi on tuntenut erityistä luottamusta tekijään. Vaikka teot olivat vakavia, ne eivät omassa rikoslajissaan olleet vakavimmasta päästä.

Teot tapahtuivat vuoden 2018 kesän ja syksyn aikana.

Juttua korjattu 21.2.2020 kello 15.42: Jutussa luki aikaisemmin virheellisesti, että teot tapahtuivat vuonna 2019. Juttuun korjattu, että teot tapahtuivat vuonna 2018.

Lue myös: Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Oululaisen taksiyhtiön johtaja hämmästyi, kun näki slovakialaisyhtiön brändin – sekä taksit että logo olivat i:n pistettä myöten kuin Oulussa

Slovakialaisen taksifirman taksien graafinen ilme vaikuttaa hyvin paljon samalta kuin Oulun aluetaksilla Otaxilla. Jopa auton kyljessä oleva vip-taksin logo on i:n pistettä myöten samanlainen.

Otaxin toimitusjohtaja Ville-Veikko Pohjola kertoo, että asia tuli ilmi, kun hän huomasi netissä kuvia slovakialaisista takseista.

– Tuntuu pahalta puhua koko aiheesta. Kyllä tämä loukkaa, olemme laittaneet brändäykseen yli puoli miljoonaa euroa.

Pohjolan mukaan Otaxilla ja Etaxilla on autojen graafisen ilmeen lisäksi myös samanlaisia oheistuotteita, kuten mukeja. Hän uskoo, että Otaxin autojen ja eri tuotteiden kuvia on tullut Etaxille vastaan esimerkiksi somessa.

Yhtiön Facebook-sivuilla on oululaista taksifirmaa muistuttavia kuvia toukokuusta 2019 alkaen. Otaxin nykyisen brändin luominen alkoi noin kolme vuotta sitten.

Pohjola kertoo, että he ovat olleet yhteydessä slovakialaiseen taksifirmaan, mutta toistaiseksi vastausta ei ole saatu.

Myöskään Yle ei tavoittanut Etaxia kommentoimaan asiaa.

"Jossain on onnistuttu, jos se kelpaa kopioitavaksi"

Otaxin graafisen ilmeen on suunnitellut oululainen bränditoimisto Brandstein. Yrityksen perustaja ja suunnittelujohtaja Tuomas Mujunen oli hämmentynyt, kun kuuli slovakialaisyhtiön ilmeestä.

– Tosin ehkä tämä osoittaa sen, että jossain on onnistuttu, jos se kelpaa kopioitavaksi.

Mujusen mukaan kopiointi on niin ilmiselvä, ettei kyse voi olla sattumasta. Hän arvelee, että slovakialaisyhtiö on saanut nopeasti ja vaivattomasti uuden ilmeen – lainaamalla sen kaukaa toiselta puolelta Eurooppaa Oulusta.

Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Keskusta hajosi keskinäiseen riitelyyn puolueen syvimmillä kannatusmailla Haapavedellä, jossa on alkamassa satojen miljoonien eurojen biohanke

Kyläkoulukiistat ja luottamuspula repivät keskustan valtuustoryhmää Haapavedellä.

Valtuusto päätti maanantaina äänestysten jälkeen jatkaa nykyisellä kouluverkolla vastoin hallituksen esitystä. Tämä oli liikaa kahdeksalle keskustavaltuutetulle, joiden mielestä talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset olisi pitänyt tehdä nyt.

Koulupäätökseen pettyneet keskustavaltuutetut ilmoittivat eroavansa valtuustoryhmästä ja perustavansa oman ryhmän. Lähteneiden joukossa ovat muun muassa kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat.

Uuden Yhdessä vastuullisesti -ryhmän puheenjohtaja Helinä Niemelän mukaan eron syynä on paha luottamuspula, joka kumpuaa kyläkouluvalmistelusta ja maanantaisesta päätöksenteosta.

– Tämä on erittäin sotkuinen tilanne, jossa on syntynyt luottamuspula, kun on tehty tunteita nostattavia päätöksiä.

Niemelän mukaan keskustaryhmän yhteistyössä on ollut ongelmia aiemminkin. Syksyllä keskustan ryhmästä erosi 3 valtuutettua koulukiistojen takia, eli keskustalla on enää jäljellä 6 edustajaa 27 hengen valtuustossa.

Kuntavaalit ja iso biohanke tulossa

Syksyllä keskustalla oli vielä 17 valtuutettua ja selkeä enemmistö valtuustossa perinteiseen tapaan.

Tilanne on hankala, arvioi puolueen kuntayhdistyksen puheenjohtaja Janne Mäkinen, sillä kuntavaalit tai ainakin niihin valmistautuminen kolkuttelevat ovelle jo vuoden päässä.

– Jos tilanne pysyy tällaisena, niin eihän tämä hyvää tee vaaleja ajatellen. Oma tavoitteeni on vielä löytää tähän neuvotteluratkaisu, Mäkinen toteaa.

Myös Niemelän johtama Yhdessä vastuullinen -ryhmä miettii vielä tulevaa toimintaansa ja suuntaansa. Niemelä ei tyrmää neuvotteluja keskustankaan kanssa.

Kuntavaalien lisäksi Haapavedellä vallan vaakakupissa painaa iso, satojen miljoonien ja satojen työpaikkojen biojalostamohanke, joka on alkamassa valtion lähes 25 miljoonan euron investointituen turvin.

Ensimmäisenä keskustan hajaannuksesta uutisoi Haapavesi-lehti.

Katujen hiekoitus menee jätteeksi, jota syntyy kymmeniätuhansia tonneja vuodessa – mutta nyt alkaa näyttää, että kierrätys voisi kannattaa

Tänä talvena Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla on ensimmäistä kertaa käytetty edellisten vuosien hiekoitusmateriaalia suodatettuna uudestaan.

Suodatus tapahtuu poistamalla talteen kerätystä hiekoitussepelistä muun muassa siihen sitoutunut hieno pöly, roskat ja oksat. Kerran käytetty hiekoitussepeli voidaan suodattaa muutaman kerran.

Hiekoitussepelin kierrättäminen on kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän.

Raahessa käytettävä seulontatekniikka on käytännössä sama, mitä käytetään kalliomurskeen puhdistamiseen louhoksilla. Raahen talohoito oy:n toimitusjohtaja Jari Kotajärvi uskoo, että vastaavaa voitaisiin tehdä muissakin Suomen kaupungeissa.

– Tekniikka on jo olemassa. Kysymys on enemmän siitä, onko halua tutkia ja kehittää toimintaa.

Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu muissakin Suomen kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, ja se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.

Hiekoitusmateriaali on tosin monessa paikoin käytetty uudestaan esimerkiksi maantäytteenä. Raahessa aiemmin kymmeniä kuorma-autollisia soraa vietiin joka kevät muun muassa omakotitalojen teiden pohjiin ja muihin paikkoihin, missä täytemaata tarvittiin.

Varsinaista kierrättämistäkin on kokeiltu, ainakin Espoossa.

Raahessa hiekoitussepeliä kerätään pääasiassa asfalteilta, parkkialueilta, tunneleista ja terminaaleista. Markettien pihoilta kerätty sepeli ei ole kierrätyskelpoista, koska se murskautunut liikaa. Timo Nykyri / Yle Tuhansien eurojen säästöt

Espoossa hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen on kuitenkin maksanut suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Sepeliä ei ole kierrätetty enää kuluneena talvena, koska projektiin suunniteltu toiminta-alue oli haastava pienen kokonsa vuoksi ja se aiheutti haasteita niin toimijalle kuin Espoon toiminnalle.

Raahessa hommasta on saatu kuitenkin taloudellisesti kannattavaa.

Säästöt tulevat pääsääntöisesti työvaiheiden vähenemisestä ja suuresta seulontakapasiteetista. Käytetty hiekoitussepeli myös seulotaan kuivana, jolloin materiaalin pesemisestä ja kuivaamista ei tule kuluja.

Raahen talohoito oy:n toimitusjohtajaJari Kotajärvi kertoo, että kierrättäminen tuo yritykselle tuhansien eurojen säästöt.

– Ajattelemme tätä myös ympäristötekona, kun kalliota säästyy. Voisimme jatkaa projektia myös tulevina vuosina, kun se näyttää onnistuneen.

Kulunutta talvea varten Raahessa kerättiin noin 660 tonnia hiekoitussepeliä ja siitä noin puolet saatiin seulonnan jälkeen uusiokäyttöön. Määrä vastaa karkeasti noin 30 kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmää. Poikkeuksellisen liukkaan talven vuoksi kaikki kierrätetty sepeli on jo käytetty ja uutta on jouduttu ostamaan lisää.

Pöliseeko kierrätyshiekka liikaa?

Vaikka Espoossa kierrätys jäi yhteen talveen, niin yhteistyötä aiheen ympärillä on suunniteltu Vantaan ja Helsingin kanssa.

Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppilan mukaan voisi olla realistista, että vuonna 2021 kaupungit alkaisivat yhteistyöllä keräämään hiekoitusmateriaalia ja puhdistamaan sitä uusiokäyttöön.

Espoossa hiekoitusmateriaali puhdistettiin puhallustekniikalla. Siinä sepeli käsitellään ensin seulalla, jolla erotetaan pois isommat roskat. Tämän jälkeen sepeli ajetaan puhdistuslaitteiston läpi. Tämän prosessin jälkeen materiaalin hinta on sama kuin uutena ostetun hiekoitussepelin. Vastaavaa toimintatapaa aiotaan mahdollisesti jatkaa ja kehittää myös yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa.

Uusikauppila myöntää, että Raahen kaupungin käyttämä seulontatekniikka olisi huomattavasti edullisempi. Seulomalla saa myös aikaan kohtuullisen hyvää hiekoitusmateriaalia, mutta tekniikassa kaikkea hiekoitusmateriaalin pintaan tarttunutta hienoainesta, kuten pölyä ei saada pois.

– Meidän projektissamme on tavoitteena, että tästä pienestä pölyosuudesta päästäisiin eroon, jotta minimoidaan pölyäminen keväällä.

Raahen talohoito oy:n toimitusjohtaja Jari Kotajärvi kertoo, että Raahessa ollaan oltu tyytyväisiä seulontatekniikkaan. Pölyämistä minimoidaan muun muassa huomioimalla hiekoitussepelin raekoko: mitä isompi rae, sitä vähemmän siihen tarttuu pölyä. Nyt kierrätetyn sepelin rae on yhtä suurta kuin käyttämättömässä materiaalissa.

– Seulottu materiaali ei mielestämme pölyä enempää kuin uusi suoraan kalliolouhokselta tullut hiekoitussepeli.

Seulonnan haaste on se, että materiaali pitäisi saada seulontalaitteeseen mahdollisimman kuivana. Parasta olisi, että hiekoitussepeli kerättäisiin pois kuivan sään aikaan ja kuljetettaisiin suoraan seulontalaitteeseen. Esimerkiksi Espoossa ei kuitenkaan ole mahdollista odottaa hiekoitusmateriaalin kuivumista ennen sen harjaamista pois kaduilta. Keräysvaiheessa hiekoitusmateriaali on lisäksi pakko kastella pölyämisen vähentämiseksi.

Yksi vaihtoehto hiekoitussepelin saamiseksi uusiokäyttöön on hiekan peseminen vedellä. Muun muassa Espoossa huomattiin, että korkean hinnan lisäksi ongelmana on ollut se, että pesuprosessissa syntyvä liete on erikseen käsiteltävää jätettä. Pesu on kuitenkin siitä toimiva tekniikka, että käsittelyllä saadaan poistettua suuri osa materiaalin sisältämästä pölystä ja muusta hienoaineksesta.

Kierrätys koko maassa voisi olla mahdollista

Väyläviraston kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen kertoo, että hiekoitusmateriaalin kierrättämisestä on keskusteltu valtion liikenneverkon osalta, mutta vielä mitään käytännön toimia ei ole asian eteen tehty.

Periaatteessa kierrättäminen voisi kuitenkin olla mahdollista, ja Lappalainen näkee, että jollain aikavälillä ainakin osa valtion teistä hiekoitetaan uusiomateriaalilla. Erilaisiin puhdistustekniikoihin aiotaan perehtyä lähitulevaisuudessa.

– Ajatuksena se on mitä kannatettavin, mikäli se saadaan toimimaan kaikilla osa-alueilla.

Lappalainen arvelee, että mikäli esimerkiksi Raahesta saadaan positiivisia kokemuksia, voi olla, että saman kokoiset kaupungit uskaltavat lähteä kokeilemaan vastaavaa.

Keskustele aiheesta 21. helmikuuta kello 23:een saakka!

Lehto Group aloittaa yt-neuvottelut – rakennusyhtiön koko vuoden tulos reilusti tappiolla

Rakennusyhtiö Lehto Group aloittaa yt-neuvottelut, joiden piirissä on noin 400 ihmistä.

Yhtiön mukaan neuvotteluiden tavoitteena on suunnitella Hyvinvointitilat-palvelualueen toimintojen sulauttamista toisiin palvelualueisiin sekä toimia Asunnot-palvelualueen liiketoiminnan tehostamiseksi. Suunnitellut toimet voivat johtaa enimmillään 110 henkilön työsuhteen päättymiseen tai muuttumiseen.

Lehdon liiketulos oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,1 miljoonaa euroa. Koko vuoden tulos painui puolestaan 41,8 miljoonaa euroa tappiolle.

– Suurimmat tappiot syntyivät kolmelta selkeältä alueelta: peruskorjausprojekteista, Ruotsin ensimmäisestä projektikokonaisuudesta sekä yksittäisistä Hyvinvointitilat-palvelualueen hankkeista, sanoo toimitusjohtaja Hannu Lehto tiedotteessa.

– Ne haasteet, joita näillä kolmella ongelma-alueella havaittiin jo vuoden 2018 toisella puoliskolla, jatkuivat ja syvenivät vuoden 2019 aikana. Ongelmalliset peruskorjausprojektit ovat nyt päättyneet, ja Ruotsissa rakenteilla olleet päiväkotiprojektit on tehty valmiiksi, hän jatkaa.

Lehto arvioi, että vuoden 2020 liikevaihto laskee noin 10 prosenttia vuodesta 2019, ja että liiketulos on positiivinen.

Yhtiö kävi viime vuoden aikana kahdet yhteistoimintaneuvottelut.

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden päättyessä hieman yli 1 270 ihmistä, kun vuoden 2018 lopussa työntekijöitä oli reilu 1 550. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.

Lue myös:

Lehto Groupin yt-neuvottelut johtivat irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin ja lomautuksiin

Lehto irtisanoo ja lomauttaa sata työntekijää

Sateinen talvi näkyy myös pohjoisen vesistöissä: Iijoki virtaa voimakkaammin kuin yli sataan vuoteen

Sateet ja sulamisvedet ovat nostaneet Iijoen virtaaman ennätystasolle. Suomen ympäristökeskuksen mukaan joen virtaama on suurempi kuin kertaakaan helmikuussa yli sataan vuoteen.

Alajuoksulla sijaitsevan Raasakan mittausaseman virtaama on ollut viime päivinä noin 200 kuutiota sekunnissa. Aiempi yli sadan vuoden ajalta seurattu huippu on ollut tähän aikaan vuodesta noin 175 kuutiota sekunnissa. Mittaushistoria alkaa vuodesta 1911.

Täysin vertailukelpoisia virtaamatiedot eivät ole nykyisten vesivoimaloiden, säännöstelyn ja juoksutusten takia.

Etelä-Suomessa joet ovat nousseet monin paikoin viime päivinä tulvakorkeuksiin sateiden takia. Myös Iijoen alajuoksun voimakkaan virtauksen syynä ovat harvinaisen runsaat vesisateet. Iijoen virtaaman ennakoidaan nousevan vielä kuluvan viikon aikana ja pysyvän suurena ainakin maaliskuun alkuun.

Lauha ja sateinen talvi on saanut virtaamat koholleen myös muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Timo Hampisen mukaan jokien virtaamat ovat monin paikoin noin viisinkertaisia normaaliin talveen verrattuna.

Lisäksi järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Esimerkiksi Iijoen vesistön Pudasjärvi ja saman seudun Jaurakkajärvi ovat kymmeniä senttejä korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin helmi-maaliskuussa, ja nousun ennustetaan jatkuvan lähipäivinä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan Iijoella ei kuitenkaan vielä ole tulvavaaraa, vaikka tilanne hyvin poikkeuksellinen onkin.

Voit keskustella aiheesta 20.2. kello 23:een saakka.

Oulun edustan merialueella on alkamassa jättimäinen rakennusurakka – meren pohjaan juntataan massiivisia teräspaaluja turvalaitteita varten

Oulun syväväylän vaativaan turvalaiteurakkaan on löytynyt rakentaja. Väylä-virasto haki tekijää aluksi kahdella kilpailutuksella, mutta urakkaan varattu budjetti osoittautui aivan liian pieneksi.

Kiinteiden turvalaitteiden rakentamiseen saatiin viime vuonna 15 miljoonan euron lisäraha, joka yli kaksinkertaisti hankkeen budjetin.

Nyt urakoitsijaksi on valittu vesirakentamiseen erikoistunut Terramare Oy, jonka tavoitteena on saada työt tehtyä vielä tämän vuoden aikana.

Oulun edustalle rakennetaan kahdeksan kiinteää turvalaitetta kymmenien kilometrien matkalle. Ongelmia hankkeelle on aiheuttanut merenpohjan heikko kantavuus, minkä takia pohjaan saatetaan joutua junttaamaan jopa 40-metrisiä ja 200 tonnia painavia perustuspaaluja.

Syväväylän pituus on lähes 80 kilometriä ja syvyys on 12,5 metriä, mikä mahdollistaa aiempaa isompien alusten liikennöinnin Ouluun. Vanha väylä on 10 metriä syvä.

Moni veneväylä mataloituu merikarttojen uudistuessa, mutta vain kartalla – navigoinnin opettaja: "Saattaa säikäyttää, kun menee oudolle alueelle"

Veneilijöiden käyttämät merikartat ja vesiväylätiedot uudistuvat vaiheittain lähivuosina. Koska väylien nimellissyvyydet paikoin mataloituvat, voi muutos yllättää ainakin kotivesien ulkopuolella seilaavat.

Uusi N2000-nimellä kulkeva korkeusjärjestelmä huomioi entistä paremmin esimerkiksi maankohouman vaikutuksen merikartalla oleviin veden syvyystietoihin. Erityisesti Perämerellä vuotuinen maan kohoaminen muuttaa syvyystietoja, varsinkin pitkän ajan kuluessa.

– Tämän hetkinen keskivesijärjestelmä on teoreettinen ja laskennallinen. Uusi N2000-järjestelmä on sen sijaan sidottu maankuoreen, joten maannousema tulee jatkossa huomioiduksi Ilmatieteenlaitoksen ilmoittamissa vedenkorkeustiedoissa. Näin merikartan tieto pysyy ajantasaisena, selvittää Traficomin tiiminvetäjä Janina Tapia Cotrino.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi merikarttoihin merkityt vesiväylien kulkusyvyydet muuttuvat paikoin matalammiksi, mikä voi aiheuttaa veneilijöissä aluksi hämmennystä.

Navigointitaitoja veneilijöille opettava Risto Esko tähdentää, että merellä liikkuvien on syytä perehtyä uuteen järjestelmään huolellisesti ja muistaa tarkistaa päivittäinen vedenkorkeus Ilmatieteenlaitokselta.

– Tämä saattaa säikäyttää, kun menee oudolle alueelle, jossa lukema on niin pieni, että oma vene voisi siinä vaikka pohjaan kolistella. Mutta kun on tiedostanut tilanteen, niin siinä ei ole veneilijöillä minkäänlaista ongelmaa, Esko sanoo.

Lasse Isokangas / Yle Yhtenäinen järjestelmä Ruotsin kanssa

Veden määrä väylällä ei kuitenkaan muutu, vaan vesisyvyys saadaan jatkossa yhdistämällä merikartan syvyystieto Ilmatieteenlaitoksen päivittäin ilmoittamaan vedenkorkeustietoon.

Kokenut kokkolalainen purjeveneilijä Johan Nyberg pitää uudistuksen aiheuttamaa muutosta veneilijän kannalta pienenä.

– Sen merkitys ei käytännön veneilyssä ole kovin suuri. Missä se näkyy on se, että vedenkorkeudet mitataan nyt yhtenäisellä järjestelmällä, Nyberg sanoo.

Varsinkin Perämerellä moni veneilee myös Ruotsin puolella. Ruotsi on jo ehtinyt aloittaa siirtymisen uuteen Itämeren yhteiseen korkeusjärjestelmään viime kesänä. Siellä ilmoitetaan vedenkorkeus myös uuden järjestelmän mukaisesti, joten Suomen siirtyessä samaan systeemiin ovat merkinnät molemmissa maissa yhteneväiset.

Uudistuksen myötä vesiväylien syvyystiedot madaltuvat nykyiseen verrattuna enimmillään 20 senttimetriä. Väylien ulkopuolisilla vesialueilla muutos voi olla paikoin 30–50 senttimetriä ja joissain harvoissa paikoissa jopa 70 senttimetriä.

Muutokset ovat isoja juuri Perämerellä, jossa maa kohoaa vajaan senttimetrin vuodessa. Koska osa syvyysmittauksista on erittäin vanhoja, tietoja on päivitetty vastaamaan nykytasoa.

Merikarttauudistus alkaa tämän vuoden lopulla Perämereltä. Se etenee Trafin suunnitelmien mukaan meri- ja vesialueittain vuoteen 2026 saakka. Sisävesillä liikkuville uudistus ei juuri tuo käytännön muutoksia.

Lue myös:

"Merellä on tilaa kaikenlaiselle liikkumiselle" – Airiston tuhoisa turma nosti somessa kiivaan ristiaallokon, ulapalla oikeasti tyynempää

Upeat kuvat: Juuso-karhu sai oman näyttelyn – satoja töitä jää pelastamatta innokkaan karhuherran kynsistä

Kuusamon suurpetokeskuksessa asuvan Juuso-karhun näyttely avattiin Tampere-talossa tiistaina.

Antti Eintola / Yle

Näyttelyssä on esillä parikymmentä Juuson teosta. Esillä on alkuperäisiä teoksia, akvarelleja ja vedoksia.

Antti Eintola / Yle

Itse taiteilija on vielä talviunilla, mutta häntä edusti Pasi Jäntti suurpetokeskuksesta.

– Satoja töitä menee rikki, sillä niitä ei ehditä pelastaa Juuson kynsistä, sanoo Jäntti ja hymyilee.

Antti Eintola / Yle

– Joskus Juuso haluaisi makeaa hunajaa, marjoja tai hedelmiä inspiraatioksi, tulkitsee Jäntti.

Juuso-karhu on tunnettu taiteestaan. Pasi Jäntti

– Joskus taas Juuso menee pöydälle ja odottaa siinä, että nyt maalausvehkeet tänne. Nyt on inspis päällä, pitäis päästä töihin! Jäntti sanoo.

Tampere-talon näyttelyssä on lisäksi esillä Juusosta kuvia ja videoita, joissa se esiintyy yhdessä isäntänsä Sulo Karjalaisen kanssa.

Antti Eintola / Yle

Avajaisissa paljastettiin myös Juuson syksyllä tekemä teos nimeltä Ystävyys.

Teos huutokaupataan ja tuotto menee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Alun perin Juuso alkoi tehdä taidetta, sillä suurpetokeskus tarvitsi rahaa.

Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle

Näyttely on avoinna 1. maaliskuuta asti.

Lue lisää:

Juuso-karhu ja Sulo Karjalainen ikuistettiin patsaaksi Kuusamossa

IS: Juuso-karhun yllätyspennut saivat nimet – Katso video leikkisistä karhunpennuista

Kun älykello ei enää riitä – kuntoilijat mittaavat kehonkoostumusta ja kaupungitkin kannustavat liikkumaan laitteiden antaman tiedon avulla

Päivi Suominen ja Anne Rönneberg osallistuvat Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kehonkoostumusmittauksiin liikuntaryhmän kanssa. Ylipainoisille tarkoitettu ryhmä harjoittelee kolme kertaa viikossa, ja Impivaaran uimahalliin hankittua mittaria testataan samalla.

– Sieltä tuli tosi ilahduttavia tuloksia. Liikunta on tehnyt tehtävänsä, kertoo jo syksystä 2018 painoaan pudottanut Päivi Suominen.

Anne Rönneberg sen sijaan arkaili aluksi mittausta. Hänelläkin on taustalla pidempi elämänmuutos, kolme ja puoli vuotta sitten yllättäen tulleen sydänkohtauksen vuoksi.

– Olin ajatellut, etten mene ikinä sellaiseen mittaukseen. Se on itsesuojelua, että ei halua huonoja tuloksia, kertoo Rönneberg, jonka tulokset olivat lopulta suositusten mukaiset.

Naiset mitataan uudelleen kolmen kuukauden kuluttua.

– Kehonmittaus on motivoivaa, kun voi verrata lukemia omiin tuloksiin, pohtii Suominen.

Päivi Suominen on pudottanut painoaan syksystä 2018. Vaatekoko on pienentynyt kahdeksalla numerolla. Minna Rosvall / Yle Anne Rönneberg sai sydänkohtauksen kolme ja puoli vuotta sitten ulkomaanmatkalla. Liikuntatottumukset ja ruokavalio ovat menneet remonttiin. Minna Rosvall / Yle Kuntalaiset liikkumaan

Turussa liikuntaryhmäläiset odottavat innokkaina vuoroaan kehonkoostumusmittaukseen. Esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä kaupunkien liikuntapalveluissa tehdään jo maksullisia mittauksia kaikille halukkaille.

Turussa vasta opetellaan kaupungin oman kehonkoostumusmittarin käyttöä. Toisaalta monille mittari on tullut tutuksi liikuntakeskuksissa, ja Turussa mittaukseen voi mennä vaikka apteekissa.

Liikuntapalveluvastaava Satu Revonsuo kertoo, että tavoitteena on innostaa kuntalaisia liikkumaan ja huolehtimaan omasta terveydestä. Pilottiryhmäläiset saavat keväällä mittauksen ilmaiseksi, mutta jatkossa siitä tulee maksullista.

– Todennäköisesti liikuntapalvelukeskus jatkaa mittauksia ryhmien kanssa. Henkilökohtaisen palautteen lisäksi käymme testituloksia läpi joukolla, kertoo Revonsuo.

Testitulosten palautteen yhteydessä liikuntaneuvojat antavat vinkkejä muutosten tekemiseen ja ohjaavat tarvittaessa ohjattuihin liikuntapalveluihin tai esimerkiksi liikuntaneuvontaan saamaan innostusta ja tukea liikkumiseen.

Mahdollisesti syksyllä kaikki halukkaat pääsevät mittauksiin tiettyinä aikoina Impivaaran uimahallilla. Uimahalli tiedottaa asiasta lisää myöhemmin.

Lääketieteen tohtori Harri Helajärvi painottaa, että mittauksen tulokset on käytävä läpi ammattilaisen kanssa.Minna Rosvall / Yle Kehonkoostumuksen mittaus antaa lisätietoa

Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääketieteen tohtori, liikuntalääkäri Harri Helajärvi pitää kehonkoostumuksen mittausta yhtenä apuvälineenä liikkujille ja painonhallintaa tarvitseville. Siitä saa enemmän tietoa kuin pelkästä kehon painosta tai painoindeksistä.

– Kehonkoostumuksen mittaus antaa tarkempaa kuvaa elimistön tilasta, esimerkiksi lihasten ja rasvakudoksen määrästä ja myös vatsaontelon sisäisestä rasvasta. Nämä ovat tärkeitä asioita aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta, kertoo Helajärvi.

Hän painottaa kuitenkin, että mitään mittaustulosta tai lukuarvoa ei saisi tuijottaa liian kirjaimellisesti. Hän näkee vastaanotollaan ihmisiä, joille erilaisista mittauksista on tullut liiankin tärkeä asia.

– Eletään laitteiden antamien arvojen mukaan eikä osata lukea kehon merkkejä esimerkiksi siitä, nukuinko hyvin tai olenko lenkkikunnossa. Toisille apuvälineet sopivat paremmin kuin toisille, mutta ei anneta hyvän rengin muuttua isännäksi eli ei tuijoteta laitteita ja tuloksia liian kurinalaisesti.

Päivi Suominen, Riitta Lammela ja Sari Kemppainen harjoittelevat Ihanaisten naisten ryhmässä Turun Impivaaran uimahallin kuntosalissa. Minna Rosvall / Yle Henkilökohtainen palaute tärkeää

Liikuntalääkäri Harri Helajärvi ja liikuntapalveluvastaava Satu Revonsuo painottavat molemmat henkilökohtaisen palautteen merkitystä. Asiakkaan on vaikea itse tulkita mittareiden antamia tuloksia. Revonsuo on varannut jokaiselle liikuntaryhmäläiselle noin vartin verran aikaa. Itse mittaus kestää vain muutaman minuutin.

– Käymme yhdessä läpi nämä tulokset, ja on tarkoitus on verrata tuloksia omiin seurantatuloksiin toukokuussa. Vaikka olemassa on viitearvot, joihin tulisi pyrkiä, tärkeintä on seurata omaa kehitystä, kertoo Revonsuo.

– On tärkeää, että tuloksia käydään läpi ammattilaisen kanssa. Pelkästään tieto rasvaprosentista ei riitä. Asiakkaan kanssa voidaan puhua sekä hyvistä löydöksistä että parannusta vaativista tuloksista. Usein vamman jälkeen vammautuneen kehonosan lihakset heikentyvät. Lihaksia voidaan kehittää harjoitusohjelmalla ja lihasten tasapainon kehitystä voidaan seurata mittauksella, kertoo Helajärvi.

Liikuntalääkäri Harri Helajärvi esittelee Paavo Nurmi -keskuksessa olevaa kehonkoostumuslaitetta.Minna Rosvall / Yle Geenejä vastaan voi taistella

Monet liikkujat ja painonpudottajat arvelevat usein, että heidän vartalonsa ja aineenvaihduntansa ovat muotoutuneet geenien perusteella. Osaksi näin onkin, mutta liikuntalääkäri Harri Helajärvi kannustaa taistelemaan geenejä vastaan.

Kehonkoostumusmittari näyttää, kuinka paljon rasvaa on vatsaontelon sisällä. Tämä niin sanottu viskeraalirasva aiheuttaa pitkäkestoista matalaa tulehdustilaa ja lisää elintapasairauksien kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Kaksostutkimuksissa, joissa on tutkittu geeneiltään identtisiä kaksosia, on nähty, että huonojenkin geenien haitallisilta vaikutuksilta voi suojautua, jos eletään kohtalaisen terveeellisesti. Mittaus voi herättää miettimään, että rasvamaksa pitää saada parempaan kuntoon, ettei käy kuten kävi isälle tai äidille, Helajärvi sanoo.

Keskivartalolihavuuden poistamiseen lääkäri kannustaa käyttämään samoja keinoja kuin muuhunkin painonhallintaan. Kestävyyys- ja lihaskuntoliikuntaa on hyvä harrastaa tasapainoisesti. Ruokavaliosta kannattaa karsia runsaasti energiaa sisältäviä ja turhia kiloja kerryttäviä tuotteita.

Hoikkakin voi olla "läski"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljäsosa suomalaisista aikuisista on lihavia. Kehonkoostumusmittarit ovat ahkerassa käytössä myös muiden kuin painonpudottajien keskuudessa. Kehonkoostumusmittarin lukema voi yllättää hoikankin, muistuttaa liikuntalääkäri Harri Helajärvi.

– Hoikallakin ihmisellä voi olla runsaasti vatsaontelon rasvaa, ja elintapasairauksien riski on kohonnut. Joskus puhutaankin leikillisesti tai ivallisesti hoikista läskeistä, kun lihaksiakaan ei ole kehossa riittävästi, kertoo Helajärvi.

Lihakset ovat tärkeitä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan elimiä ja toimintakyvyn ylläpitäjiä.

Päivi Suominen on tyytyväinen kehonkoostumusmittarin antiin. Hän kävi tulokset läpi liikuntapaikkavastaava Satu Revonsuon kanssa.Minna Rosvall / Yle Vaatekoko pieneni kahdeksalla

Palataan vielä turkulaiselle kuntosalille. Päivi Suominen keskustelee innokkaasti painonhallinnasta ja liikkumisesta ryhmäläisten kanssa. Hän kannustaa omalla esimerkillään.

– Kannattaa lähteä liikkumaan vaikka tällaiseen ryhmään. Täältä saa vertaistukea. Yksin voi hakea liikuntamuotoa, joka tuottaa mielihyvää. Ei kannata lähteä salille, jos se ei ole ykkösvaihtoehto, ja ylipainoisille suositellaan aina vesiliikuntaa, kertoo Suominen.

Suomisen oma kuntokuuri on pienentänyt vaatekokoa kahdeksalla numerolla ja vyön mitta on lyhentynyt 10 senttiä.

– Pelkästään liikunta ei riitä eli syömisen oikaiseminen on se tärkein asia. Olen pienentänyt annoksia sekä lisännyt kasviksia ja vihanneksia. Karkki- ja alkoholilakossa olen koko ajan, mutta siitä voi välillä lipsua.

Sekä Päivi Suominen että Anne Rönneberg odottavat innoissaan uutta mittausta toukokuussa. Molemmat saivat uutta puhtia harjoitteluun.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.2. kello 23.

Lue lisää:

Kehonkoostumuksen mittaaminen voi johtaa laihduttajaa harhaan – jopa jalkapohjan ihon paksuus vaikuttaa tuloksiin

Karkkihyllyt piiloon, pähkinät halvemmiksi, ilmaisia kehonkoostumusmittauksia – näin ylipainoiset ihmiset ja asiantuntijat ratkaisisivat suomalaisten lihomisen

Stressaatko sinäkin muutaman liikakilon takia? – "Tavallista vaakaa ei kannata tuijottaa"

Lukiot houkuttelevat opiskelijoita läppäreillä, ajokorteilla ja jopa vuokra-asunnoilla, kun nuorten määrä vähenee – katso oman kuntasi kehitys

Haku Suomen lukioihin käynnistyy tiistaina. Helsingin lukioissa on tulevina vuosina yhä enemmän tungosta, mutta pienemmillä paikkakunnilla tilanne on tukala aivan päinvastaisista syistä.

Nuoria on vuosi vuodelta vähemmän. Lukiot kuihtuvat kaikessa hiljaisuudessa – tai kilpailevat hampaat irvessä opiskelijoista naapurikuntien kanssa.

Tällainen tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla.

Kärsämäen ja Siikalatvan kunnissa on pienet noin 60–70 opiskelijan lukiot. Ne sijaitsevat vain noin 30 kilometrin päässä toisistaan ja kosiskelevat lukiolaisia eduilla, joista suurempien kuntien asukkaat voivat vain haaveilla.

Kyse on yhteensä tuhansien eurojen eduista.

Koulukyyti. Sen saa vieraspaikkakuntalainenkin.

Ilmaiset kirjat, tabletit ja tietokoneet. Ne saa lainaksi. Siikalatvassa tietokoneen voi myös lunastaa myöhemmin itselleen.

Ajokortti. Siikalatvalla ja Kärsämäellä lukiolaiset voivat käydä ilmaiseksi autokoulun teoriatunnit ja pakolliset ajoharjoittelut. Vain viranomaismaksut ja mahdollinen lisäopetus jäävät opiskelijan itsensä harteille.

Kun Siikalatvan lukio lupasi ajokortin, Kärsämäelle iski kato.Mikael Kokkola / Yle Mitä Pohjois-Pohjanmaalla oikein tapahtuu?

Kärsämäeltä kerrotaan, että he eivät aloittaneet nokittelua.

– Kun Siikalatva päätti tarjota autokoulun lukiolaisille, niin meiltä vaihtoi lukiolaisia sinne kesken kaiken, Kärsämäen koulun rehtori Kari Oikarinen sanoo.

– Aina kun Siikalatva jotakin tarjoaa, meidän on pakko vastata. Muutoin pyhäntäläiset menevät kaikki sinne.

Hetkinen, miten pyhäntäläiset tähän kärsämäkeläisten ja siikalatvalaisten nokitteluun liittyvät?

Kari Oikarinen kertoo, että Pyhännällä ei ole omaa lukiota ja juuri heistä naapurikunnat kilpailevat. Tilanne on kaikkea muuta kuin helppo.

Siikalatvan lukion rehtori Juha Arbelius myöntää, että hänen kuntansa on ollut kilpailun käynnistäjänä. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.

– Oppilastilanteen vuoksi kunnan päättäjien on pitänyt tehdä ratkaisuja, joilla lukio säilyisi. Siikalatvassa on päädytty siihen, että tarjotaan käytännössä ilmaista lukiota, Arbelius sanoo.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaku alkaa
  • Yhteishaku käynnissä 18.2. – 10.3.
  • Tarjolla yli 80 000 opiskelupaikkaa
  • Koulutukseen haetaan Opintopolku.fi-palvelussa
Tulevaisuus näyttää synkältä

Tällä vuosituhannella noin neljäsosa Suomen lukioista on sulkenut ovensa. Vuosien 2008 ja 2018 välillä lukioikäisten määrä kasvoi vain noin joka kymmenennessä kunnassa.

Tämä huomioon ottaen lukioverkosto on yhä yllättävänkin tiivis. Suomen 16-vuotiaista nuorista 84 prosenttia asuu alle kymmenen kilometrin päässä lukiostaan.

Paras tilanne on Etelä-Suomen alueella, jossa 92 prosenttia nuorista asuu kymmenen kilometrin säteellä lähimmästä lukiosta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella osuus on selvästi matalampi, 72 prosenttia.

Kuntaliiton Kyösti Värrän mukaan lukioiden rahoitus ohjaa kuntia kilpailemaan toisiaan vastaan.Suomen Kuntaliitto

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo, että lukiot ovat tähän asti kyenneet sopeutumaan nuoren väestön vähenemiseen.

– Lukioiden määrän muutos on pääsääntöisesti tapahtunut siten, että lukioita on yhdistetty yhden kunnan sisällä. Toisaalta pienet kunnat ovat ylläpitäneet lukiota lisäämällä omaa rahoitustaan, Värri sanoo.

– Pian tämä tie on kuitenkin kuljettu loppuun.

Alla oleva kaavio kuvaa, miten lukio-ikäisten määrä romahtaa Suomessa seuraavan 15 vuoden aikana.

Yllä olevasta listasta löydät Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Voit myös kirjoittaa hakukenttään kunnan nimen, niin näet tilanteen omassa kotikunnassasi.

Lukioikäisten määrä lisääntyy vain muutamien kasvukeskusten läheisyydessä – sekä joissain saariston pienissä kunnissa.

Lukiolaisista kilpailevan Kärsämäen (-14 %) tilanne näyttää synkältä – ja Siikalatva mahtuu kymmenen suurimman romahtajan joukkoon.

Aloitetaan kuitenkin kymmenestä kunnasta, joissa nuorten määrä on kasvussa.

Samuli Huttunen / Yle Yhdistetäänkö lukio ja ammattikoulut?

Useimmissa Suomen kunnissa lukioikäisten määrä laskee nopeasti. Kuntien talouskin näyttää yhä huonommalta, joten sieltäkään ei voi loputtomasti ammentaa lisärahaa oman lukion ylläpitämiseen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ehdotti viikko sitten ratkaisuksi "toisen asteen lähikouluja". OAJ ja opiskelijajärjestöt tyrmäsivät ehdotuksen.

Myöhemmin Kurvinen sanoi, että hän ei ole laittamassa lukioita ja ammattikouluja yhteen vaan ajamassa yhteistyötä. Säästöjä voidaan kuitenkin tavoitella yhdistelemällä esimerkiksi tiloja niissä kunnissa, joissa toimii jo nyt lukio ja jokin toisen asteen oppilaitos. Myös opettajien työtä voidaan periaatteessa jakaa kahden koulun kesken.

Näin tehdään esimerkiksi Varkauden koulutuskuntayhtymässä, jossa Savon Ammattiopisto ja Varkauden lukio jakavat sekä opettajia että yhteisiä tiloja. Oppitunnit ovat sielläkin yhä erikseen ammattiopiston ja lukion kesken.

Isossa kuvassa on syytä muistaa, että niissä kunnissa, joissa lukio-opetus on heikoilla, ei useinkaan ole tarjolla ammatillista koulutusta.

Kuntaliitto on käynnistelemässä parhaillaan Koulutus palveluna -hanketta, jossa haetaan uusia yhteistyön muotoja.

Rahoitus ajaa kilpailemaan

Kuntaliiton erityisasiantuntija Värrin mukaan lukioiden rahoitusmalli tukee tällä hetkellä pieniä lukioita, mutta ei huomioi sitä, kuinka lähellä on seuraava pieni lukio.

– Järjestelmä ei ole tässä tilanteessa optimaalisin. Se ohjaa koulutuksen järjestäjät kilpailemaan keskenään. Rahoitusjärjestelmän avulla pitäisi huolehtia mieluummin koulutuksen saavutettavuudesta ja haasteellisista olosuhteista kuin yksikkökoosta.

Viikolla julkaistu Valtiovarainministeriön Kunnat käännekohdassa -raportti tekee saman huomion. Pienille lukioille tarjottu lisärahoitus auttaa pitämään lukiot lähellä suomalaisia – mutta toisaalta se hidastaa lukioverkoston kehittämistä. Tuen ansiosta jopa avattu jo kertaalleen suljettuja lukioita.

Näin on tehty Vetelissä.

Raportissa mainitaan myös pienten kuntien lukioiden opiskelijoille tarjoamat edut, kuten ilmaiset kurssikirjat, tietokoneet, koulumatkatuet ja autokouluopinnot.

– Oma kysymyksensä on, tulisiko kuntien väliseen, osittain epäterveitä piirteitä saaneeseen kilpailuun puuttua tulevaisuudessa rahoitusjärjestelmän kautta, raportissa kysytään.

Kyösti Värrin mukaan kiristyvä kuntatalous ja väestörakenteen muutos pakottavat kunnat lopulta yhteistyöhön.

– Naapurikuntien kannattaisi nyt istua alas ja ottaa käteen kymmenen vuoden väestöennuste ja miettiä, miten nuorten lukiokoulutus hoidetaan.

Lukio on kuitenkin kunnille arka kysymys. Kun kunnassa on lukio, asukkaat tietävät, että vielä 16-vuotiaana ei tarvitse lähteä maailmalle – vaikka kunnan ammattikoululaiset näin joutuisivatkin tekemään.

Niinpä Kärsämäen ja Siikalatvan lukiot jatkavat markkinointia Pyhännän kunnan yhdeksäsluokkaisille ja heidän vanhemmilleen.

– Mieluummin kilpailisimme opetuksen laadulla, emmekä keksisi vuosittain uusia täkyjä, Juha Arbelius myöntää.

Hän lisää, että kunta ei sentään tarjoa ilmaisia asuntoja, kuten muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Vaalan kunta tekee.

Siellä kauempaa saapuvat lukiolaiset saavat vuokra-asunnon sähkö- ja vesimaksun hinnalla.

Keskustelu on avoinna 19.2. klo 23 asti.

Lunta on nyt niin vähän, että Oulun Tervahiihto perutaan – ensimmäistä kertaa yli 130 vuoteen

Perinteinen Tervahiihto joudutaan perumaan talven huonojen olosuhteiden vuoksi. Tervahiihto oli tarkoitus järjestää karkauspäivänä 29. helmikuuta.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Tervahiihto on jouduttu perumaan lumen puutteen vuoksi. Tervahiihto on maailman vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty hiihtotapahtuma. Sitä on järjestetty vuodesta 1889 saakka, aluksi Oulun hiihdon nimellä. Sotavuosina hiihto hiihdettiin rintamalla.

Oulun Hiihtoseuran järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Anne Talvensaari-Mattila kertoo, että Tervahiihdon reittiä lyhennettiin ja lähtöpaikkakin muutettiin Utajärveltä Muhokselle, mutta sekään ei pelastanut kisoja.

– Päätös kisojen perumisesta tehtiin raskain mielin. Reitin varrella on pitkiä lumettomia taipaleita, jopa kahden kilometrin mittaisia. Kisojen järjestäminen on mahdotonta.

Ilmoittautuneita hiihtäjiä oli tässä vaiheessa noin nelisensataa.

Myös esimerkiksi Lahden ympäristössä hiihdettävä Finlandia-hiihto on tänä vuonna peruttu lumen puutteen takia.

Näin lumetonta oli Oulussa 13.2.Risto Degerman / Yle

Tervahiihdon perumisesta kertoi ensin Kaleva.

Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka!

Kätilöt väittivät, että äitien ja vauvojen turvallisuus olisi vaarassa – nyt sairaala huomasi, että verensokerimittauksissa on ollut viivettä

Yle uutisoi viikonloppuna, että Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston kätilöt ovat huolissaan potilaistaan ja uskovat heidän turvallisuutensa olevan uhattuna.

Syynä on kätilöiden mukaan työntekijöiden kiire. Jutussa haastatellut kuusi kätilöä sanoivat, että verensokerimittauksia ei pystytä tekemään ajallaan tai hälytyskellon soittoon ei ehditä heti vastaamaan. Viisi kätilöä kertoi, että myös sydänäänien mittauksissa on viiveitä.

Jutussa sairaalan johto sanoi, että kätilöiden kuvaamia ongelmia ei ole ja että huoli saattaa johtua liiasta tunnollisuudesta.

Maanantaina sairaalassa kuitenkin käytiin tarkemmin läpi henkilökunnan mahdollisista vaaratilanteista tekemiä ilmoituksia. Niissä selvisi, että verensokerimittauksissa on ollut viiveitä.

– Puutteita sydänäänikäyrien seurannassa tai lääkehoidossa ei havaittu, mutta lyhyitä viiveitä verensokerimittauksissa on tapahtunut. Ne eivät kuitenkaan ole olleet potilaille vaarallisia, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtajan Eila Suvanto.

Suvannon mukaan tilanteet täytyy käydä rauhassa läpi yksitellen ja pohtia, mikä on ratkaisu- ja kehitysmahdollisuus vastaavissa tilanteissa.

Hänen mukaansa vastaavat ilmoitukset käydään aina läpi. Nyt tapaukset kuitenkin käydään läpi erityisen tarkkaan.

– Koska on herännyt huoli ja on tullut jonkin verran enemmän ilmoituksia ja koska media on kiinnittänyt asiaan huomiota. Silloin on velvollisuus tarkastella ilmoituksia kahta tarkemmin.

Voit keskustella aiheesta 18.2. kello 23:een saakka!

Psykologin ja kuraattorin palveluita jo 0-5-vuotiaille – päiväkodeissa kokeillaan, voisiko siitä olla apua

Varhaiskasvatuksen psykologi Nina Sassali on kiertänyt työparinsa, varhaiskasvatuksen kuraattori Paula Koskisen kanssa kuudessa oululaisessa päiväkodissa viime syksystä saakka.

Aiemmin psykologipalveluita on tarjottu vasta esiopetuksesta alkaen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti.

Työparin jalkautuminen päiväkoteihin on yksi osa valtakunnallisia niin sanotun positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun hankkeita, joilla halutaan ehkäistä syrjäytymistä jo varhaiskasvatuksesta lähtien, eli jo 0–5-vuotiaiden lasten parissa.

Varhaiskasvatuksen kuraattori Paula Koskinen on jo tuttu hahmo lapsille niissä päiväkodeissa, joissa hän kiertää yhdessä työparinsa kanssa.Marko Väänänen / Yle

Kunnat saattoivat hakea erityisavustusta alueille, joilla on tunnistettu syrjäytymisriskejä. Tuen myöntämisen perusteina ovat olleet alueen matala koulutustaso, korkea työttömyysaste, suurempi vieraskielisen väestön osuus sekä maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä.

Ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain

Käynnissä onkin nyt lähes sata hanketta ympäri maan. Joillakin alueilla on hankittu lisää työntekijöitä päiväkoteihin, erityislastentarhan- tai suomi toisena kielenä -opettajia. Muun muassa Oulussa kokeillaan nyt, miten psykologi ja kuraattori voisivat auttaa päiväkodissa sekä lapsia että vanhempia, mutta myös päiväkodin henkilökuntaa.

Ja sehän on juuri oikein, miettii oululaisen Pateniemen päiväkodin johtaja Mervi Kilpeläinen. Päiväkodissa voidaan nähdä merkkejä perheissä orastavista ongelmista tai lapsen kehityksen vaikeuksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja silloin niihin puuttuminen on helpompaa.

– Jos ne lähtevät kertautumaan koulupolulle, ne voivat kasvaa aika isoksi, Kilpeläinen sanoo.

Vastaavia kokeiluja on käynnissä muuallakin. Esimerkiksi Vantaalla muutamiin päiväkoteihin on palkattu pilottikokeilussa (Helsingin Sanomat) kaikkiaan kolme psykologin ja kuraattorin työparia. Elokuussa alkaneessa kokeilussa erityisenä painopisteenä on vanhemmuuden tuki.

Vantaalla kokeiluun ollaan tyytyväisiä. Opiskeluhuollon päällikkö Tuija Harakka on havainnut, että vanhempien on helppo esittää kysymyksiä ja nostaa ongelmia esiin, kun ammattilaiset voi kohdata suoraan päiväkodissa.

Pois palvelurakenteiden piilosta

Kuraattori Paula Koskisella on pitkä kokemus työstä lasten parissa ja hänen mielestään arki on muuttunut paljon viime vuosituhannen loppupuolelta.

– Elämän pirstaloituminen sekä jonkinlainen epävarmuus elämässä ja tulevaisuudessa heijastuvat perheidenkin elämään.

Silti vanhemmat esittävät Koskiselle ja Sassalille kysymyksiä ihan arkisista asioista: nukkumisesta, käyttäytymisestä, rajoista tai vaihtuvista perhetilanteista. Erityistä huomiota kevään aikana oululaispäiväkodeissa kiinnitetään tunnekasvatuksen asioihin, Koskinen kertoo.

– Siihen kuuluvat sosiaaliset taidot ja tunnekasvatus kaikessa laajuudessaan. Ne ovat hyviä vuorovaikutustaitoja, joita me kaikki tarvitsemme elämässä.

Varhaiskasvatuksen psykologi Nina Sassalin työpäivään saattaa kuulua myös osallistuminen lasten askarteluhetkeen. Työtä lasten kanssa tehdään lähietäisyydellä.Hanna Juopperi / Yle

Nina Sassali on jo ensimmäisten kuukausien jälkeen tyytyväinen, että kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut. Vanhempien kanssa on helppo keskustella, kun ammattilaiset ovat mukana päiväkotien arjessa eivätkä etäällä kuntien palvelurakenteiden syövereissä.

– Nyt ollaan enemmän juuressa.

Toisaalta psykologin ja kuraattorin ilmaantuminen päiväkodin arkeen voi myös säikäyttää vanhempia ja luoda mielikuvia lapsen kehityksen häiriöistä tai ongelmista. Paula Koskisen mukaan vastaanotto on kuitenkin ollut rohkaiseva.

– On ollut luontevaa kohdata vanhempia iltapäiväkahveilla ja vanhempainilloissa. Koulumaailmassa vastaava on ollut jo pitkään lakisääteistä, ja se on monille vanhemmille jo ennalta tuttua.

Voit keskustella aiheesta 17. helmikuuta kello 23:een saakka!

”Et saa koskaan naista”, näyttelijälle hoettiin nuorena – Juho Uusitalo sai naisellisen miehen leiman, ja se sotki koko elämän

Näyttelijä Juho Uusitalo, 26, näyttää, miten hän on tottunut puhumaan käsillään kuin naiset. Kämmenet heiluvat ylhäällä sanojen seurana. Hänen äänensä on korkea ja kimeä.

Harteikkaan miehen päällä on sininen collegepusero, jossa lukee englanniksi Twister Pulling Team. Se on Uusitalon perheen joukkuepaita.

Uusitalo valmistui viime vuonna näyttelijäksi Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta. Hän on kotoisin Haapavedeltä, jossa pulling eli traktoriveto on iso juttu. Siinä kilpaillaan viritetyillä traktoreilla, joiden moottorit toisinaan räjähtävät, kun koneet vetävät todella painavia kuormia.

Sitä yleisö odottaa kisoissa eniten. Räjähdyksiä.

Uusitalo toi erikoisen kilpalajin ja siihen liittyvän miehisen maailman esille näytelmässään Full Pull, Woyzeck!, joka pyöri tänä talvena helsinkiläisessä Teatteri Jurkassa. Näytelmä oli Uusitalon henkilökohtainen tilitys miehenä olemisesta.

Kun Haapavedeltä Helsinkiin tulleet Uusitalon vanhemmat näkivät poikansa näytelmän, he murtuivat. Isä ja äiti ymmärsivät ensi kertaa, mitä kaikkea pojalle oli elämässä tapahtunut.

Traktoriveto eli pulling on Uusitalojen harrastus. Perheen joukkueen nimi on Twister Pulling Team. Uusitalosta tulee silmätikku

Uusitalo kasvoi isän ja äidin pyörittämällä maatilalla kolmen veljen kanssa. Vuosia myöhemmin perhe kasvoi kahdella sijoitetulla lapsella.

Uusitalot asuivat Aittokylän vanhassa kansakoulussa joen varressa. Ympärillä oli peltoa ja metsää. Tilalla riitti töitä, sillä lehmät, sonnit ja hiehot piti ruokkia. Sen lisäksi oli tehtävä peltotyöt.

Vanhempiaan Uusitalo kuvailee tasa-arvon kannattajiksi. Molemmat ottavat hänen mukaansa toistensa mielipiteet huomioon.

Haapavesi on vanhoillislestadiolaista aluetta, mutta Uusitalon perhe ei kuulunut herätysliikkeeseen. Kotona korostettiin työn merkitystä. Tilan pyörittäminen oli taloudellisesti raskasta.

– Jos tehdään työtä, niin tehdään se kunnolla. Muuten ei tule leipää pöytään, Uusitalo kuvailee ilmapiiriä.

Hän muistelee lapsuuden maatilaa ihanaksi kasvuympäristöksi, mutta se ei ole koko totuus asiasta.

Uusitalosta tuli pilkan kohde kyläyhteisössä.

Kotona opetettiin, ettei leipä tule ilmaiseksi pöytään.Antti Haanpää / Yle Tanssivaa poikaa pidettiin outolintuna

Isoveljet painuivat isän perässä hallille rassaamaan koneita, mutta Uusitalo jäi mopin ”varteen” äidin kanssa hoitamaan taloa. Hän oppi tyhjentämään astianpesukoneen, pesemään pyykkiä ja ikkunoita.

– Olin äidin apuna niin pienestä kuin voi olla. Olimme yhdessä tosi tiiviisti ja jaoimme asioita.

Tuleva näyttelijä oppi myöhemmin laittamaan koko porukalle myös ruuat. Kymmenen litran kattilan ruskeakastiketta, ämpärillisen pottuja ja vähän jauhelihaa kastikkeen jatkeeksi.

Uusitalosta kehittyi vuosien varrella hyvä kokki. Perhe vitsaili, että hän hakkaa ruuanlaitossa jo äidin.

Äiti näki poikansa herkkyyden ja kysyi, halusiko tämä mennä tanssitunneille. Uusitalo aloitti nykytanssin harrastamisen 6–7-vuotiaana Jokihelmen opistossa Haapavedellä. Myöhemmin hän alkoi esiintyä paikallisen tanssiteatterin Tilleri Tallerin näytelmissä.

Tanssitunneille vieminen oli Uusitalon mukaan vanhemmilta iso teko, sillä ympäristön odotukset olivat päinvastaiset.

Vanhoillislestadiolaiset eivät hyväksy tanssia, ja he toimivat monissa merkittävissä tehtävissä Haapavedellä, kuten koulujen opettajina. Vanhoillislestadiolaiset vaikuttavat voimakkaasti Haapaveden ilmapiiriin.

Tanssi oli monille kylillä liikaa, ja sitä harrastava poika vielä vaikeampi pala purtavaksi.

– Olen äärettömän kiitollinen vanhemmilleni, että he veivät minut tanssitunneille ja tulivat katsomaan joka ikisen esityksen, Uusitalo sanoo.

Pienen paikkakunnan henkiset paineet alkoivat näkyä myös isoveljissä. Tanssiva pikkuveli hermostutti heitä.

Uusitalo toi pullingin eli traktorivedon ja siihen liittyvän miehisen maailman esille näytelmässään Full Pull, Woyzeck!Eetu Laine ”Koneista en ymmärrä hevon helvettiä”

Tanssia harrastavaa poikaa katsottiin kylillä vinoon. Uusitalon kaverit olivat enimmäkseen tyttöjä, ja se vahvisti stereotyyppistä kuvaa tanssia harrastavasta pojasta. Uusitalo leimattiin homoksi.

Kun puhe kääntyy Uusitalon asemaan perheen sisäisessä hierarkiassa, näyttelijää alkaa itkettää. Hän puhuu siitä, miten kasvoi niin erilaiseksi pojaksi ja veljeksi kuin muut. Kokemus tuntuu vieläkin pahalta.

– Olen tosi herkkä. Sain perheessä herkän tarkkailijan roolin.

– Rakastan kyntää peltoa ja ajaa paskaa sinne, mutta koneista en ymmärrä hevon helvettiä, Uusitalo sanoo.

Uusitalo uskoo, että se vaikutti veljesten väliseen dynamiikkaan.

– Väitän, että jos olisin innostunut koneiden rassaamisesta ja tissikalentereista, minulla olisi isoveljien kanssa toisenlaiset välit, Uusitalo pohtii.

Mutta hän halusi tanssia ja pukeutua joskus äidin mekkoon. Uusitalolla oli tyttömäinen ääni, eikä hänelle tullut koskaan äänenmurrosta.

Siitä tuli seuraava taakka.

Perheessä Uusitalo sai herkän tarkkailijan roolin.Antti Haanpää / Yle ”Äänesi kuulostaa sialta, jota raiskataan”

Erityiskoulussa opiskellut Uusitalo lähti yhdeksännen luokan jälkeen ammattikouluun opiskelemaan huonekalupuusepäksi, ja siksi hän valmistui Haapavedeltä vuonna 2012.

Ammattikoulussa hän tunsi itsensä vielä oudommaksi kuin ennen. Tanssiva poika ei mahtunut niihin valmiisiin miesten malleihin, joita ammattikoulu tarjosi: metallimies, rakennusmies ja autonasentaja.

Työharjoittelussa hän oli päästä hengestään.

Paikallisen huonekalufirman pakkaamossa työkaveri nosti Uusitalon kurkusta suorille käsille kaappia vasten. Mies hermostui, kun Uusitalo vitsaili hänelle omista voimistaan.

– Mies huusi minulle, että saatanan ämmä ja homo. Piipität kuin akat. Miksi minun pitää tehdä sinun kanssasi töitä. Tapan sinut, lyönkö? Uusitalo muistelee.

Hän anoi armoa, ja työkaveri pudotti Uusitalon lattialle. Myöhemmin asia soviteltiin firmassa, ja Uusitaloa uhkaillut mies sai jatkaa töissä.

Uusitalo kantoi naisellisen miehen ja piipittävän homon leimaa. Hänelle toistettiin toistamistaan, ettei Uusitalo ”saa koskaan naista”. Hän sai kuulla siitä koulussa, ammattikoulussa ja armeijassa.

Varusmiespalveluksessa Kainuun prikaatissa Kajaanissa yliluutnantti huusi:

– Alokas Uusitalo. Äänesi kuulostaa sialta, jota raiskataan.

Yliluutnantin lause nostaa yhä Uusitalossa vihan pintaan. Armeijassa hän meni itkemään sitä teltan taakse. Varusmiespalvelus oli toisaalta myös helpotus. Uusitalo pääsi vähäksi aikaa pois Haapavedeltä.

Vanhemmat kollegat varoittelivat, että Uusitalon ura teatterissa voi tyssätä ääneen.Antti Haanpää / Yle Elina Knihtilä lohdutti

Armeijan jälkeen Uusitalo päätti lähteä opiskelemaan teatteria Tampereelle. Kipinä näyttelemiseen oli syttynyt tanssiteatterissa. Uusitalo pääsi Suomen teatteriopistoon, jossa voi opiskella teatterityön perusasioita.

Korkeasta ja kimeästä äänestä tuli taas ongelma. Kokeneet näyttelijät sanoivat, ettei Uusitalolla olisi tulevaisuutta teatterissa sen takia.

Jo paljon aiemmin Haapavedellä Uusitalo oli käynyt äänen takia lääkärissä, mutta siitä ei löytynyt mitään elimellistä vikaa. Äänihuulet olivat kunnossa.

Uusitalon oma ääni on korkea, mutta hän pystyy puhumaan myös matalalta. Matala ääni putkahti esiin Haapavedellä ennen armeijaa, kun Uusitalo kirosi isälle huonosti traktorin perään istuvaa kyntöauraa. Isä ei kiinnittänyt uuteen ääneen huomiota eikä äiti.

Uusitalo puhuu matalasta äänestään kuin toisesta minästään, joka on hänelle vieras. Hän pystyy käyttämään sitä, mutta ei tunne ääntä omakseen.

Suomen teatteriopiston jälkeen Uusitalo pääsi Teatterikorkeakouluun.

Leirikoulussa opintojen alkumetreillä Uusitalon erikoinen ääni nousi taas esiin. Hän halusi puhua siitä kahden kesken Elina Knihtilän kanssa. Knihtilä on näyttelijäntyön professori Taideyliopistossa. Itkunsekainen Uusitalo ihmetteli, miksi hänet ylipäänsä otettiin Teatterikorkeakouluun sellaisella äänellä.

– Juho, Knihtilä sanoi minulle. Tässä ei ole mitään hätää. Täällä sinut ymmärretään juuri sellaisena kuin olet, Uusitalo sanoo.

Knihtilän sanat jäivät Uusitalon mieleen.

Uusitalo vei näytelmänsä Haapavedelle. Se oli kova paikka.Antti Haanpää / Yle Iso mies itkee

Miehen rooliin sopimattomien leimojen kanssa kipuillut Uusitalo oli viime kesänä kovan paikan edessä. Hän vei esityksensä Full Pull, Woyzeck! Haapavedelle, mistä henkilökohtaisen teoksen kipupisteet kumpuavat. Esitykset oli myyty loppuun ennätysajassa.

Näyttelijä oli kauhuissaan.

Hän pelkäsi, tulevatko kiusaajat paikalle. Ja isoveljet. Vanhemmat olivat itkeneet esityksen lähestulkoon läpi aiemmin Helsingissä. Miten nyt kävisi?

– Se oli elämäni vaikein, haastavia, hirvein, ihanin ja kaunein esitys. Se tuntui yhtä aikaa tosi pahalta ja hyvältä, Uusitalo toteaa.

Yleisössä oli ihmisiä, jotka olivat tukeneet Uusitaloa Haapavedellä, ja niitä, jotka uskoivat, ettei hänestä tule koskaan mitään. Katsomossa istui myös Uusitalon kiusaajia.

Aplodien jälkeen seitsemänkymppinen mies tuli kiittämään näyttelijää.

Mies paljasti Uusitalolle kiusanneensa muita, mutta nyt hän halusi kertoa lapsenlapsilleen, että se on väärin.

Sitten vuorossa oli isoveli, joka tuli onnittelemaan.

– Hän kiitti esityksestä ja totesi, että olipa kova veto.

Sen jälkeen veljekset katsoivat toisiaan silmiin, ja isoveli murtui. Hän alkoi Uusitalon mukaan itkeä kuin pikkupoika.

– Kaappasin hänet syliini ja itkimme molemmat, Uusitalo toteaa.

– Se kaikki entinen on ollutta ja mennyttä. Minulla on isoveljien kanssa asiat paremmin nyt kuin koskaan, Uusitalo sanoo.

– Kaikki entinen on ollutta ja mennyttä. Antti Haanpää / Yle “Haluan olla perusheteroukko”

Vaikka Uusitalolle hoettiin tämän tästä, ettei hän saa koskaan naista, toisin kävi. Uusitalo on ollut kolme vuotta kihloissa teatteriohjaaja Laura Mattilan kanssa. Mattila ohjasi Uusitalon Full Pull, Woyzeck! -esityksen.

Mattilaan Uusitalo kiinnitti huomionsa jo ensimmäisenä päivänä Teatterikorkeakoulussa.

Uusitalo asui sukulaisten luona Järvenpäässä, ja hän panikoi, miten voisi ikinä löytää sinne takaisin Helsingin Sörnäisistä, jossa Teatterikorkeakoulu sijaitsee. Mattila lähti saattamaan Uusitaloa metrolle, jolla pääsee rautatieasemalle.

– Olin ihan lääpälläni häneen jo ekasta vuodesta lähtien. Pari vuotta kesti ennen kuin uskalsin sanoa, että minulla olisi tässä muitakin fiiliksiä sinua kohtaan.

Jo vuosia ennen kuin pari tapasi, Uusitalo kävi itsensä kanssa keskustelua siitä, pitäisikö hänen alkaa pitää miehistä, koska ympäristö väitti niin.

Ajatus ei tuntunut omalta.

– Mietin, että miksi en saa olla perusheteroukko, ja tehdä silti näitä asioita.

Lue myös:

Tanssiva, tyttömäisellä äänellä puhuva poika räjähtävien traktoreiden maassa - Full Pull, Woyzeck! Teatteri Jurkassa

Merellä myrskyää kunnolla, maalla kovia puuskia – Atlantin Dennis-myrskyn rippeet rantautuvat Suomeen huomenna

Myräkkää pukkaa huomenna sunnuntaina. Pohjoisessa ajokeli on huono, ja koko maassa sataa.

Mutta sitä ennen yksi huomio autoilijoille vielä tälle päivälle: lumisade tekee ajokelistä huonon maan keskivaiheilla.

Huomenna samalla alueella ei kelivaroituksia ole, sillä Atlantilta saapuvan, Dennis-nimen saaneen myrskyn rippeet koettelevat Suomessa ennemmin rannikkoalueita, Pohjanmaata sekä Lappia. Luvassa on paljon sateita, kovaa tuulta, huonoa tai erittäin huonoa ajokeliä Lappiin sekä merelle voimakasta myrskyä.

Meri myrskyää, mantereella kovia puuskia

Merellä käy huomenna kova aallokko. Tuuli nousee myrskyksi, 25 metriin sekunnissa ja puuskissa jopa 30 metriin sekunnissa.

Laivalla voi vähintäänkin keikuttaa. Vaasan ja Ruotsin Uumajan välillä liikennöiviä lauttoja on jo nyt peruttu sunnuntailta ja maanantailta myrskyn takia, kertoo STT.

Perämerellä meriveden pinta nousee korkealle.

Mantereen puolella tuulenpuuskat voivat ylittää myrskyrajan, 21 metriä sekunnissa, mutta keskituuli ei ole läheskään yhtä korkea. Se on 10–15 metrin luokkaa sekunnissa.

– Ei se järjettömän voimakas myrskypuuska ole, mutta yltää myrskytuulen tilastolliselle rajalle. Ero olisi jo tuntuva, jos puuskan tuulen nopeus ylittäisi 25 metrin sekunnissa, toteaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Voimakkaimpia tuulenpuuskat ovat maanantain vastaisena yönä.

Matti Huutonen / Yle

Atlantilta saapuva matalapaine tekee säästä lauhan, mutta puuskainen tuuli saa sään tuntumaan kylmemmältä kuin mittarissa näkyvä lukema antaisi ymmärtää.

Lisäksi matalapaine tuo mukanaan runsaat sateet koko Suomen ylle. Etelästä Oulun korkeudelle asti sade tulee vetenä. Siitä pohjoisemmaksi kulkiessa sade muuttuu ensin rännäksi ja pohjoisessa lumeksi. Pellon ja Tornion tuntumassa voi sataa huomenna lunta jopa 20 senttiä.

Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että Dennis-myrskyssä erityistä on juuri matalapaineen voimakkuus eli ilmanpaineen lasku hyvin alhaiselle tasolle.

– Sanoisin, että nyt kolkutellaan kaikkien aikojen matalapaineen ennätystä, Huutonen sanoo.

Keskiviikosta alkaa lyhyt poutajakso

Matalapaineen keskus liikkuu Suomen pohjoisrajaa hipoen maanantaina kohti itää, Kuolan niemimaata. Maanantaipäivä tuntuu kylmältä tuulisuuden vuoksi, mutta aurinko saattaa pilkistää. Maanantain ja tiistain väliselle yölle on vielä annettu myrskyvaroituksia merelle.

Tiistai ei oikeastaan juuri poikkea maanantaista, joskin tuulet hieman heikkenevät.

Keskiviikosta perjantaihin saakka on luvassa pieni muutos: poutasäätä, hieman kylmempää ja pakkasöitä etelää myöten, mutta viikonloppuna sää lauhtuu jälleen.

– Tällaista sahailua on koko talvi ollut. Pidempää kuivaa ja kylmää korkeapaineen jaksoa ei ole oikeastaan tullut tänä talvena, Huutonen sanoo.

– No, ehkäpä se saadaan sitten kesällä, Huutonen vitsailee.

Sivut