Uutiset YLE Oulu

Haaveet loistohotellista ränsistyttivät upean leirintäalueen – hotelliyrittäjää ei löytynyt, ja nyt kaupunki haluaa jälleen kehittää leirintäaluetta

Tästä on kyse
  • Huhtiniemen leirintäalue Lappeenrannassa on rapistunut, koska kaupunki odotti pitkään alueelle loistohotellia
  • Yrittäjän mukaan myös leirintäalueen lyhyet vuokrasopimukset ovat estäneet alueen kehittämisen
  • Kunnat omistavat valtaosan Suomen leirintäalueista, ja lyhyet vuokrasopimukset ovat yleinen ongelma

Pikkuruisen hirsimökin katolle on kerääntynyt paksu kerros männynneulasia ja puista putoilleita pieniä oksia. Niiden alle on alkanut kasvaa sammalta. Selvästi näkee, ettei kattoa ole harjattu vuosiin.

Samanlaisia pikkumökkejä on rinta rinnan Saimaaseen laskeutuvalla mäenrinteellä.

– Ei sitä kehtaa mennä harjaamaan, ettei tee vieläkin isompaa vahinkoa noille katoille, Lappeenrannan Huhtiniemen leirintäalueen toimitusjohtaja Riku Oksanen sanoo.

Noin kuuden neliön mökeissä on kaksi kerrossänkyä, joiden välissä on pieni puupöytä. Mökeistä huokuu tunkkainen 1970-luvun henki.

Sama tunne tulee vastaan muuallakin Huhtiniemen leirintäalueella. Periaatteessa kaikki toimii, mutta remontin tarve pistää silmään kaikkialla.

Remontti viipyy

Alueen omistava Lappeenrannan kaupunki ei ole vuosiin panostanut Huhtiniemen leirintäalueen kunnostamiseen.

– Reiluun kymmeneen vuoteen alueelle ei ole tehty juuri mitään. Totta kai se alkaa väkisinkin näkyä, leirintäaluetta kaupungilta vuokraavan Loma-Oksa Oy:n toimitusjohtaja Riku Oksanen sanoo.

Riku Oksanen kertoo, ettei ole uskaltanut investoida leirintäalueeseen lyhyiden vuokrasopimusten takia.Mikko Savolainen / Yle

Yritys ei ole myöskään uskaltanut investoida leirintäalueen kunnostamiseen itse, koska Oksasen mukaan kaupunki ei ole antanut selkeää tietoa vuokrasopimuksen jatkosta.

– Me ollaan noin vuodesta 2010 menty vuoden tai kahden vuoden vuokrasopimuksilla. Tänäkin vuonna saimme vasta huhtikuun alussa tiedon vuokrasopimuksen jatkosta täksi kesäksi.

Vuokrasopimukset liian lyhyitä

Huhtiniemen leirintäalueen yrittäjä ei ole piinassaan yksin. Suomen leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkonen sanoo, että kuntien yleisin virhe on juuri se, että ne tekevät omistamistaan leirintäalueista liian lyhyitä vuokrasopimuksia.

– Lyhimmillään vain yhden kesän mittaisia.

Kunnat omistavat valtaosan Suomen leirintäalueista: reilusta 300 yleisestä leirintäalueesta noin kaksi kolmasosaa on niiden hallussa. Omistus on perua 1960- ja 70-luvuilta, jolloin Suomessa oli kova leirintäaluebuumi. Monet kunnat halusivat perustaa oman leirintäalueen, ja kunnat myös vastasivat itse niiden toiminnasta.

Ajan myötä leirintäalueiden suosio laski, ja samoin kävi kuntien innolle pyörittää niiden toimintaa. Kunnat alkoivat vuokrata leirintäalueiden maita ja rakennuksia yksityisille yrittäjille.

– Osa kunnista on hoitanut hommat todella hyvin ja osa todella huonosti, Antti Saukkonen sanoo.

Huhtiniemen leirintäalueen mökin katolle on kertynyt kariketta.Mikko Savolainen / Yle

Ratkaiseva asia on vuokrasopimuksen kesto. Jos sopimus on lyhyt, yrittäjät eivät uskalla laittaa omia rahojaan kiinni leirintäalueen parannuksiin ja remontteihin. Lopputuloksena leirintäalue rapistuu rapistumistaan. Jos taas vuokrasopimus on pitkä – esimerkiksi 15 vuotta – yrittäjällä riittää motivaatiota pitää leirintäalue hyvässä kunnossa.

– Positiivisia esimerkkejä ovat Kotkan Santalahti ja Oulun Nallikari. Ne ovat todella hienoja ja hyvässä kunnossa, Antti Saukkonen sanoo.

Haaveet loistohotellista

Huhtiniemen leirintäalue sijaitsee luonnonkauniilla, Saimaaseen laskeutuvalla Salpausselän rinteellä aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Niin lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevia leirintäalueita on enää vähän Suomessa.

Myös Lappeenrannan kaupunki on tajunnut alueen arvon. Ei kuitenkaan karavaanareiden, telttailijoiden ja mökkeilijöiden tukikohtana, vaan varakkaampien turistien houkuttimena: kaupunki kaavoitti paikan jopa 17-kerroksiselle loistohotellille kiinteistösijoitusyhtiö Conte Investin aloitteesta.

Lappeenrannan kaupunki toivoi, että Huhtiniemeen olisi tullut hulppea kylpylähotelli.Buildia Oy

Myöhemmin mukaan tuli suomalainen kiinteistöyhtiö Ultivista, joka suunnitteli Espoon Westendiin Suomen ensimmäistä Marriot-hotellia.

Kiinteistösijoittajat etsivät kuumeisesti Lappeenrannasta kiinnostunutta hotelliketjua, ja ilmoille heitettiin Hilton-ketjun nimi.
Hotelliketjua ei kuitenkaan löytynyt, ja Conte Investin hotellihanke Lappeenrantaan kaatui. Kaupunki ei toistaiseksi ole löytänyt uutta rakennuttajaa hotellille.
Hotelliyrittäjää odoteltaessa suunnitelmat leirintäalueen kehittämisestä ovat olleet jäissä, ja leirintäalue on saanut rauhassa ränsistyä.

Eko-campingia ja maisemamökkejä?

Nyt Lappeenrannan kaupungilta vakuutetaan, että Huhtiniemen leirintäalueen kehittäminen on jälleen lähdössä käyntiin ja suunnitelmat ovat työn alla.

– Tietysti olisi hienoa, että se olisi ihan perinteinen leirintäalue, mutta että siellä olisi myös jotain erikoislaatuisempaa tarjolla, Lappeenrannan kaupungin tiedotuspäällikkö Alina Kujansivu sanoo.

– Olemme mietittineet erilaisia vaihtoehtoja. On ollut ajatuksia eko-campingistä ja erilaisista maisemamökeistä. Yritämme keksiä, millainen tulevaisuuden leirintäalue voisi olla.

Hotellisuunnitelmia kaupunki ei ole kuopannut.

– Alueen kaavassa on edelleen hotelli, mutta tällä hetkellä keskusteluja hotellihankkeesta ei ole käynnissä, tiedotuspäällikkö Alina Kujansivu sanoo.

Omat suihkut ja minikeittiöt

Leirintäalueiden tulevaisuus ei ole kiinni kovin monimutkaisista asioista, Suomen leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkonen sanoo. Parhaiten pärjäävät ne leirintäalueet, joiden perusasiat ovat kunnossa: vanhat mökit on korjattu tai niiden tilalle on rakennettu kokonaan uudet mökit. Lisäksi mökeissä pitäisi olla omat suihkut ja minikeittiöt.

Myös leirintäalueiden päärakennusten ja yhteisten tilojen pitäisi olla siistissä kunnossa.

– Lisäksi matkailuautolla liikkuvien määrä kasvaa koko ajan. Sen takia on tärkeää, että leirintäalueella on tasainen alue, johon on helppo tulla vaikka myöhään illalla.

Antti Saukkonen antaa vinkin Lappeenrannan kaupungille Huhtiniemen kehittämiseen: kaupungin pitäisi ottaa kaikki irti siitä, että Huhtiniemi sijaitsee itärajalle vievän Kuutostien varrella.

– Uskon siihen, että venäläisten matkailijoiden määrä tulee kasvamaan. Heitä varmasti kiinnostaisi lähellä oleva ja hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva leirintäalue.

Suomen suurin aurinkokenttä valmistumassa – mutta kaukolämmön tuottaminen auringosta ei ole järin hyvä bisnes

Tästä on kyse
  • Ensimmäinen suuri suomalainen aurinkokeräinkenttä rakentuu Oulun moottoritien varteen.
  • Aurinkokeräin kuumentaa lämmönsiirtonestettä, joka luovuttaa lämmön kaukolämpöverkkoon.
  • Nykyisellä politiikalla energiatuet eivät kuitenkaan suosi aurinkoenergiajärjestelmiä. Esimerkiksi tuulienergiaa tuetaan Suomessa merkittävästi.

Limingan 800:n neliömetrin aurinkokeräinkenttä tuottaa parhaimmillaan lämpöä 250-300 kilowattia, mikä on samaa luokkaa kuin 50 sähkökiuasta samanaikaisesti.

Savosolar Oyj on kehittänyt aurinkokeräimensä teholuokkaa. Samalla yhtiö on rakentanut uudentyyppisiä keräimiä, joiden teho perustuu kykyyn hyödyntää myös viistosti tulevaa auringon valoa.

– Olemme kehittäneet ja valmistamme nanopinnoitettuja alumiiniprofiileita, mikä on täysin erilainen valmistustapa kuin muilla keräinvalmistajilla, projektipäällikkö Miika Kilgast sanoo.

Öljyn käyttö vähenee

Käytännössä 24 suurta paneelia lämmittävät Tupoksen Aurinkolahden pienehköä kaukolämpöverkkoa. Vuotuisesta energiantarpeesta paneelit kattavat kymmenisen prosenttia. Hyöty korostuu valoisina vuodenaikoina. Pimeimpään talviaikaan kaukolämpökattilaa lämmitetään edelleen pelleteillä.

Limingan aurinkokeräinjärjestelmässa on 24 suurta paneelia.Timo Nykyri / Yle

Oulun Seudun Sähkö Oy:n kaukolämmön tuotantopäällikkö Mikko Haaranen perustelee uudenlaista kaukolämmön tuotantotapaa yhtiön laajemmalla strategialla. Yhtiö kerää kokemuksia myös esimerkiksi maalämmöstä ja sähköä tuottavista aurinkopaneeleista.

– Kaikkea täytyy kokeilla. Tämä on osa isompaa hanketta, jolla vähennämme öljyn käyttöä. Öljyä käytämme enää kymmenen prosenttia siitä, mitä vuosikymmenen alussa.

Keräinkenttää varten yhtiö on investoinut 160 000 euroa. Tekesiltä investointitukea on tullut 40 000 euroa.

Huoltovapaata tekniikkaa

Miika Kilgastin mukaan aurinkokeräimet ovat Suomessa kiinnostaneet selvästi heikommin kuin Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Tanskaan yhtiö on vienyt neljä kertaa suurempia keräinkenttiä.

Mikko Haaranen tunnustaa, että kaukolämmön kerääminen suoraan auringonvalosta ei ole kovin hyvä bisnes. Silti keräimet saattaisivat hänen mielestään sopia esimerkiksi kerrostalokohteisiin.

Sekä Haaranen että Kilgast katsovat, että nykyisellä politiikalla energiatuet eivät suosi aurinkoenergiajärjestelmiä. Esimerkiksi tuulienergiaa tuetaan Suomessa merkittävästi.

– Mutta se hyvä puoli on, että nämä ovat huoltovapaita. Ei oikeastaan tarvitse tehdä muuta, kuin ruohon leikkuuta, Haaranen naurahtaa.

Tuore tutkimus kertoo, mihin asuntosijoittajan kannattaa tähyillä – parhaat vuokratuotot saa Kuopiosta

Keskiviikkona julkaisu tutkimus selvittää, missä ovat Suomen parhaat vuokratuotot ja mihin päin Suomea asuntosijoittajan kannattaa suunnata mielenkiintonsa.

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämä tutkimus kertoo, että asuntosijoittaja saa tällä hetkellä parasta tuottoa sijoituksilleen suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Paras tuotto tulee tutkimuksen mukaan tänä vuonna Kuopiosta. Suurin nousija on kolmanneksi neljätoista sijaa ylöspäin kivunnut Oulu.

Muita selkeitä nousijoita ovat kahdeksan sijaa toiseksi kivunnut Turku ja viidenneksi yhdeksän sijaa noussut Rovaniemi. Myös Tampere on noussut nohevasti viisi sijaa neljänneksi rankingissa.

Helsingin sijoitus sen jälkeen laski jälleen. Nyt pääkaupunki löytyy kahdeksannelta sijalta. Toinen selkeä laskija on kahtena aiempana vuonna vertailun voittanut Vaasa, joka on valahtanut nyt viisi alaspäin, kuudenneksi. Listan kaikista vertailluista kaupungeista voit lukea täältä.

Miten tutkimus sitten tehtiin? Siinä asuntojen vuokratuoton ja arvonnousun kehitystä alueellista kehitystä tarkasteltiin kahdeksan muuttujan kautta. Niitä olivat väestönkasvu, kotitalouksien tulot, asuntojen hintataso, opiskelijoiden osuuden väestöstä ja asuntokuntien lukumäärä.

Suomen Vuokranantajien teettämä tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Tutkimus ennustaa asuntosijoittajan saavan vuokratuotosta jatkossakin maltillista ja vakaata tuottoa.

Vuokratuotto on pitkällä aikavälillä pysynyt käytännössä samana noin 3,5 prosentissa, tutkimus kertoo.

Leimaantumisen pelko saattaa estää yrityksiä tukemasta Pride-tapahtumia pohjoisessa – ''Pelätään sitä, miten suuri yleisö reagoi''

Tästä on kyse
  • Oulussa, Kokkolassa ja Torniossa Pride-tapahtumilla on ollut hankaluuksia löytää yhteistyökumppaneita.
  • Pohjois-Suomessa kesän aikana järjestetään yhteensä viisi Pride-tapahtumaa.
  • Oulun Pride alkaa keskiviikkona 18.7 ja kestää sunnuntaihin 22.7 saakka. Tapahtumassa pyritään edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen pohjoisen Pride-tapahtumiin on aiempaa helpompaa, mutta ennakkoluuloja esiintyy järjestäjien mukaan yhä.
Oulun Pride-tapahtuman tuottaja Martu Väisänen kertoo, että yhteistyökumppaneita on saatu mukaan ihan hyvin, mutta myös arkuutta on ollut näkyvissä. Väisäsen mukaan vanha 70–80-luvun ajattelumaailma on ollut näkyvissä.
– Ensin puhutaan, että ollaan mukana, mutta sitten ei kuitenkaan uskalleta. Leimaantumisen pelko on niin voimakas. Pelätään sitä, miten suuri yleisö reagoi.

Oulussa Pride-tapahtuma järjestetään tänä kesänä kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen. Uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut nyt helpompaa kuin kuusi vuotta sitten, Väisänen kertoo.

Torniossa ja Haaparannassa järjestettävässä Border Pride-tapahtumassa on ollut myös ongelmia yhteistyökumppaneiden saamisessa sekä radikaalimpaa vastustusta tapahtumaa kohtaan. Border Priden tuottaja Jenny Rosberg myöntää että arkailua on vielä havaittavissa, mutta tukea on tullut enemmän kuin viime vuonna.

Kesäkuussa Yle uutisoi, että myös Kokkolassa tunnistetaan sama ongelma. Useat yritykset ja kulttuurilliset tahot vetosivat neutraaliin suhtautumiseen ja kieltäytyivät siten tukemasta sen toimintaan. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja vetosi neutraaliin suhtautumiseen Pridea kohtaan.

Kainuussa ja Napapiirillä yritykset ovat lähteneet innolla mukaan

Pohjois-Suomessa Prideja on järjestetty yhteensä viidessä eri kaupungissa. Kainuu Pride-tapahtuman idean äiti Mira Haataja puolestaan kertoo, että yritykset ovat olleet todella hyvin lähestyttävissä ja lähteneet toimintaan mukaan myönteisellä asenteella. Lukuisten yritysten tuki osoittaa, että ajatusmaailma on muuttumassa.

– Yrityksissä oltiin jo odotettu puhelua meiltä. Oli yllättävää, että monessa paikkassa oli suunniteltu omia toimia tapahtumaa varten ennen meidän yhteydenottoa.

Ensin puhutaan, että ollaan mukana, mutta sitten ei kuitenkaan uskalleta. Martu Väisänen

Myös Rovaniemellä tapahtuma on ollut menestys. Artic Pride on järjestetty jo kuusi kertaa, ja jokaisella kerralla ihmiset ovat lähteneet mukaan entistä sankemmin joukoin. Tapahtuman tuottaja Mari Mäen mukaan opiskelijakaupunki toimii eräänlaisena kulttuurillisena sulatusuunina.

– Mutta hylkyjäkin on tullut. Yleisin selitys on ollut, ettei haluta ottaa kantaa Pride-liikkeeseen siksi, että kannanotto saattaisi vaikuttaa asiakkaiden mielipiteisiin.

Mäen mukaan rahallista tukea antavien yhteistyökumppaneiden määrä on kuitenkin kasvanut kahden viime vuoden aikana.

– Tämän ajattelen johtuvan siitä, että uusia ja ennakkoluulottomia yrityksiä on tullut Rovaniemelle. Sekin voi vaikuttaa että Arctic Pride on jo tuttu konsepti Rovaniemellä monille, Mäki pohtii.

Tavoitteena yhdenvertaiset oikeudet

Oulun Pridea järjestävä Martu Väisänen kertoo, että Oulun Pride-tapahtumissa ollaan tähän asti vältytty vahingonteoilta. Väestöstä aina löytyy kuitenkin huutelijoita ja mielensäpahoittajia. Väisäsen mukaan nämä kommentit johtuvat usein tietämättömyydestä ja siitä, että oma tieto perustetaan huhupuheisiin ja väärään tietoon.

– Ei ole kysymys siitä, että me haluaisimme erityisoikeuksia tai jotain ekstraa, vaan kysymys on siitä, että me haluamme yhdenvertaiset oikeudet olla olemassa, Väisänen muistuttaa.

Oulun Pride alkaa keskiviikkona 18. heinäkuuta ja kestää sunnuntaihin 22. heinäkuuta saakka.

Pride-tapahtumissa pyritään tasa-arvoon ja siihen, että nuoret sekä vanhat uskaltaisivat tulla kaapista. Koko Suomessa on järjestetty jo 20 Pride-tapahtumaa, ja Pohjois-Suomessakin on herätty tapahtumien järjestämiseen.

Synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa sai kätilöt huokaisemaan helpotuksesta – "On ollut hyvin raskasta"

Tieto Oulaskankaan synnytystoiminnan jatkumisesta on otettu sairaalan henkilökunnan keskuudessa vastaan huojentuneena. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tiistaina, että se on myöntänyt Oulaisissa toimivalle sairaalalle poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa vuoden 2021 loppuun.

Synnytysosastolla pitkään työskennelleen kätilön Marjo Kontinahon mukaan työntekijät ovat helpottuneita siitä, että synnytystoiminta saa jatkua Oulaisissa vielä useamman vuoden.

Sairaalan synnytyksistä on väännetty kättä pitkään. Pitkään jatkunut epätietoisuus tulevaisuudesta on väsyttänyt työntekijöitä.

– Tämä on ollut hyvin raskasta. Osa työntekijöistä on vaihtanut työpaikkaakin, kun jatkosta ei ole ollut tietoa, Marjo Kontinaho kertoo.

Oulaskankaan ylilääkärin Asko Rantalan mukaan sairaalassa on tehty tarvittavat parannukset vastasyntyneiden tehostettuun valvontaan, ja toimintaa parannetaan yhä.

Kätilöille on esimerkiksi annettu lisäkoulutusta vastasyntyneiden tehostetusta valvonnasta Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaskankaan synnytysosaston yhteyteen on myös jo aiemmin avattu vauvojen tehostetun valvonnan yksikkö.

Juttua korjattu 18.7.2018 klo 8.15: Jutussa puhuttiin aiemmin vauvojen tehostetun hoidon yksiköstä, mutta kyse on tehostetun valvonnan yksiköstä.

Lue lisää:

Oulaskankaalla synnytykset jatkuvat, vaikka vasta keväällä potilasturvallisuudessa oli suuria puutteita – professori pitää poikkeuksellisena

KHO: Oulaskankaan alle tuhat synnytystä on vastoin lakia – työntekijät ovat järkyttyneitä

"Työntekijät ovat erittäin väsyneitä" – Oulaskankaalla synnytysosaston kohtaloa jännittävät sekä henkilökunta että synnyttäjät

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Valokuvaaja halusi rohkaista pikkukylien vähemmistöjä tallentamalla pohjoisen Pride-juhlintaa – ''Rakkaus kuuluu kaikille, sole poka mikhään höpöhomma''

Tästä on kyse
  • Tiina Mäki on kuvannut valokuvaprojektiinsa Pohjois-Suomen Pride-juhlintaa.
  • Pohjoisen Prideissa korostuu Tiina Mäen mukaan paikkakuntien vahva identiteetti.
  • Koko Suomessa järjestetään tänä vuonna noin 20 Pride-tapahtumaa.

Sadat ihmiset marssivat joikaten ja huudellen muutoin hyvin rauhallista kylänraittia pitkin.

Näin Ylitorniolta kotoisin oleva valokuvaaja Tiina Mäki muistelee Inarin Pride-tapahtumaa.

Mäki on seurannut pohjoisen Pride-juhlintaa Inarissa, Rovaniemellä ja Torniossa kameran linssin läpi.

Sápmi Prideillä Lapin kaunis luonto antaa oman mausteensa juhlintaan.Tiina Mäki

Idea kuvaprojektista syntyi Rovaniemellä Arctic Pride -tapahtumassa, kun Mäki koki suunnatonta riemua ja ylpeyttä katsellessaan kirjavaa kulkuetta.

– Silloin päätin, että mie haluan kokea nämä kaikki ja dokumentoida pohjoista ylpeyttä. Mielestäni se on myös pala tärkeää lappilaista historiaa ja tulevaisuutta.

Yhteisiksi piirteiksi pohjoisen Prideilla Mäki mainitsee lämmön, vilpittömyyden ja rentouden. Vapaaehtoisten merkitys pohjoisessa onkin suuri ja isompien tukijoiden lisäksi mukana on usein pieniäkin yrittäjiä ja käsityöläisiä.

Pride-kulkueen lisäksi mukana on myös monenlaista muuta ohjelmaa.Tiina Mäki

Mäen valokuvaprojekti onkin omistettu kaikille vapaaehtoisille, tukijoille ja ennen kaikkea rohkaisuksi kaikille vaikeassa tilanteessa oleville.

– En ole tehnyt tätä missään vaiheessa itselleni vaan kaikille muille. Sellaisille, jotka ovat joskus muuttaneet pois pohjoisesta, koska ovat kokeneet elonsa jotenkin hankalaksi pienissä ympyröissä. Ja lisäksi sellaisille, jotka tällä hetkellä painivat hankalan tilanteen kanssa.

Rovaniemellä poro on toiminut Pride-kulkueen maskottina jo useamman vuoden ajan.Tiina Mäki

Mäen mielestä parasta pohjoisen tapahtumissa on kuitenkin se, että jokaisella on oma paikallinen erikoisuutensa tai muuten vahva identiteetti.

Sápmi Prideillä korostuvat saamelaisuus ja Lapin karun kaunis luonto, kun taas Rovaniemellä Pride järjestetään kevättalvella, jolloin aurinkoinen talvisää tuo oman mausteensa tasa-arvon juhlaan.

Pride-tapahtumille on kysyntää

Oulussa Pride-tapahtuma järjestettiin viimeksi vuonna 2012. Tämä vuoden tapahtuman tuottaja Martu Väisänen kertoo, että Pride-tapahtuman järjestämistä Oulussa toivottiin paljon. Väisäsen mukaan Pride-tapahtumien suosio on kasvanut koko Suomessa merkittävästi.

– Koko Suomessa järjestetään tänä vuonna noin 20 Pride-tapahtumaa. Mielestäni se kertoo siitä, että pienet paikkakunnatkin alkavat olla jo valmiita tällaisiin tapahtumiin.

Ilkivallasta huolimatta Border Pridet Torniossa keräsivät enemmän osallistujia kuin oltiin osattu odottaa.Tiina Mäki

Helsingissä Pride-kulkue kolminkertaisti osallistujamääränsä tänä vuonna. Poliisin mukaan osallistujia oli lähemmäs 100 000, mikä on enemmän kuin Lordin Eurovision-laulukilpailun voitonjuhlissa Senaatintorilla vuonna 2006.

Sekä Mäen että Väisäsen mukaan on tärkeää, että pienilläkin paikkakunnilla järjestetään Pride-tapahtumia.

– Monesti ihmetellään, miksi Prideja järjestetään. Kyllähän niille on tarvetta vielä. Kysymys on kuitenkin yhdenvertaisuudesta ja samoista oikeuksista ja velvollisuuksista kaikille kansalaisille, Väisänen sanoo.

Pride-kulkue on kaikille avoin tapahtuma ja mukana onkin usein kaikenikäisiä.Tiina Mäki

Mäki tiivistää asian lyhyesti ja ytimekkäästi yhteen lauseeseen.

– Rakkaus kuuluu kaikille, sole poka mikhään höpöhomma.

Lue lisää:

Sateenkaarilippuja ja värikkäitä peruukkeja – maailman riehakkaimpia Pride-juhlia kuvina

Näin Helsingin 100 000 ihmistä kerännyt Pride-kulkue eteni – katso kuvagalleria

Oulaskankaalla synnytykset jatkuvat, vaikka vasta keväällä potilasturvallisuudessa oli suuria puutteita – professori pitää poikkeuksellisena

Tästä on kyse
  • Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Oulaskankaan sairaalalle poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa.
  • Vasta huhtikuussa korkein hallinto-oikeus totesi, että synnytysten olisi loputtava vielä tämän vuoden lopulla.
  • Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen pitää ministeriön antamaa päätöstä poikkeuksellisena.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Oulaskankaan sairaalalle poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa vuoden 2021 loppuun saakka.

Ministeriön mukaan poikkeusluvan myöntämistä puoltaa se, että alueella on pitkät etäisyydet, suuri synnyttäjien määrä ja paljon synnyttäjiä, joilla on jo lapsia. Lisäksi sairaalassa on riittävä määrä tarvittavaa henkilökuntaa, tilat, välineet ja laitteet sekä nopeasti saatavilla synnytyksiin ja anestesiologiaan perehtyneitä lääkäreitä.

Ministeriöstä sanotaan, että he uskovat, että sairaalan toiminta on paranemassa.

– Toimijan mukaan laadullisia parannuksia on jo tehty, mutta niitä on toteutettava vielä lisää, kuten he ovat suunnitelleetkin. Laatuvaatimusten pitää täyttyä, se on toimijan asia toteuttaa. Valvontaviranomaiset ja ministeriö seuraavat tilannetta, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Markku Tervahauta sanoo.

Tervahauta kertoo myös, että tällaisissa tapauksissa poikkeusluvan myöntäminen on harvinaista.

Vasta huhtikuussa korkein hallinto-oikeus totesi, että synnytysten olisi loputtava vielä tämän vuoden lopulla. Silloisen päätöksen mukaan Oulaskankaalla tehostettua valvontaa ei ollut maaliskuuhun 2018 mennessä järjestetty asianmukaisesti erityisesti hoitohenkilökunnan resurssoinnin ja henkilökunnan osaamisen varmistamisen osalta. KHO:n mukaan tämä vaarantaa vakavasti potilasturvallisuutta.

Professori perää Valviraa tarkistamaan turvallisuuden

Myös Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen pitää ministeriön antamaa päätöstä poikkeuksellisena.

Hän huomauttaa, että vielä maaliskuussa 2018 Oulaskankaan toiminnassa oli oikeuden päätöksen mukaan potilasturvallisuuden kannalta suuria puutteita. Hän ei ole saanut ministeriön päätöstä luettavakseen, mutta pohtii, että jos ministeriö todella katsoo toiminnan nyt täyttävän potilasturvallisuuden vaatimukset, muutos on ollut todella suuri ja hämmästyttävän nopea.

– Nyt voi hyvin olla, että siellä on tapahtunut ihmeellinen laadun paraneminen.

Meillä on jo olemassa valvonnan yksikkö, jonka valmiudet parannetaan tehokkaan valvonnan yksiköksi. Asko Rantala

Rautiaisen mukaan valvontaviranomaisen eli Valviran olisi syytä mahdollisimman pian tehdä Oulaskankaalle tarkastuskäynti sen toteamiseksi, onko myös Valviran mielestä kaikki potilasturvallisuuden edellyttämällä tasolla.

Lisäksi hän toteaa, että Oulaskankaan sairaala on hyvin erilainen poikkeusluvan saaja kuin muut synnytysten poikkeusluvan saaneet sairaalat. Se nimittäin ei ole keskussairaalatyyppinen sairaala.

Ainakin tehostetun valvonnan yksikkö kesken

Oulaskankaan sairaalan ylilääkäri Asko Rantala on tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeriön myöntämään poikkeuslupaan. Rantalan mukaan tarvittavat parannukset on tehty. Vielä yksi asia on kuitenkin vireillä.

– Meillä on jo olemassa valvonnan yksikkö, jonka valmiudet parannetaan tehokkaan valvonnan yksiköksi. Se toteutetaan syksyn aikana, Rantala kertoo.

Kunnista valjastettiin satoja asiantuntijoita sote-uudistusta pähkäilemään – nyt heidät halutaan takaisin omiin töihinsä

Tästä on kyse
  • Sote-uudistuksen lykkäntyminen vuodella turhauttaa maakunnissa.
  • Uudistuksen valmisteluun lainattuja asiantuntijoita kaivataan jo takaisin varsinaisiin virkoihinsa.
  • Kentällä sote-työntekijät pelkäävät isoa kertauudistusta ja toivoisivat hallittuja pieniä uudistuksia.

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkäykset turhauttavat kentällä, sillä uudistuksen valmisteluun lainattuja asiantuntijoita on satoja. He ovat esimerkiksi kaupunkien, kuntien ja kuntainliittojen johtavia viranhaltijoita, sosiaalijohtajia, lääkäreitä, kehityspäälliköitä. Maakuntien esivalmistelutyöhön kuluu maakunnissa kymmeniä miljoonia euroja.

Hallituksen maakunta-, sote- ja valinnanvapauslakien valmistelu eduskunnassa on kesätauolla. Juuri ennen lomia pääministeri ilmoitti, että lakien voimaantulo siirtyy jälleen vuodella.

Viimeisten lykkäysten jälkeen sote-lait saataisiin eduskunnasta syksyllä, maakuntavaalit pidettäisiin ensi keväänä, ja sote-maakunnat aloittaisivat arviolta vuonna 2021.

Sote-uudistuksen valmistelutyö on johtanut sijaisjärjestelyihin sosiaali- ja terveyspalveluissa.Marko Väänänen / Yle

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla maakunta- ja sote-uudistusta valmistelee viitisenkymmentä huippuasiantuntijaa, enimmäkseen osa-aikaisesti.

Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen tunnustaa, että monessa organisaatiossa on sote-valmistelun vuoksi jouduttu siirtämään omia kehityshankkeita, rekrytointeja ja jopa investointeja.

– Kentällä alkaa olla tarve saada näitä henkilöitä takaisin normaaliin työhön. Se ei tietenkään ole hyvä uudistuksen valmistelun kannalta.

Mannisen mukaan kunnissa odotetaan uudistusta, jotta paikalliset ratkaisut saataisiin sovitettua oikean suuntaisiksi. Manninen kertoo, että nyt odotusajat venyvät ja päätökset siirtyvät.

– Minkään organisaation etu ei ole, että seistään paikallaan. Se ei ole myöskään maakunnan, eikä Suomen etu, Manninen painottaa.

Muutosjohtajat: Turhautumista paikoin

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että kunnissa on virinnyt halua vetää valmistelijoitaan pois sote-uudistuksesta.

Viimeksi huolestuneita puheenvuoroja on kuultu muutosjohtajien valtakunnallisessa kokouksessa juuri ennen kesälomia.

– Se on ymmärrettävää, sillä kunnilla on järjestelyvastuu nykyisistä palveluista. Ne täytyy hoitaa asian- ja lainmukaisesti. Kovan luokan asiantuntijoista Suomen kokonaisuudessa on välillä jopa pulaa. Mutta toisaalta myös uudistusta tulee valmistella.

Salon mukaan asiantuntijoiden käyttämisestä sote-uudistukseen on laadittu pitäviä kirjallisia sopimuksia. Hän uskoo, että lomien jälkeen riittävä osaaminen voidaan varmistaa sekä kunnissa, että valtakunnallisen uudistuksen valmistelussa.

Henkilökunta kavahtaa suurta kertauudistusta

Osa terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä vaikuttaa jo väsähtäneen alati venyvään sote-uudistukseen.

Osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala OYS:n yhteispäivystyksestä kertoo, että sote-valmistelun aiheuttamien sijaisjärjestelyjen vuoksi välillä on vaikea löytää oikeita vastuuhenkilöitä omasta organisaatiosta.

Marin-Pekkalan mukaan alaa pitäisi kehittää hallitusti pienillä muutoksilla, sillä jo niissäkin on haastavaa pitää kaikki työntekijät mukana.

– Pienten muutosten sarja olisi parempi kuin iso kertarysäys. Sote-uudistuksessakin pitäisi ensin olla tiedossa tavoite, jonne pienet askelet johtavat, Marin-Pekkala sanoo.

Yhteispäivystysuudistus etenee

Hyvä esimerkki pienestä, hyvin tarpeellisesta uudistuksesta on Oulun seudun yhteispäivystyksen kehittäminen.

Yhteispäivystyksen laajennus otettiin käyttöön heinäkuun alussa. Päivystys sai myös lisää työntekiöitä. Lisätilaa saatiin muun muassa kahdelle uudelle odotusaulalle, uusille tutkimushuoneille ja seurantatiloille.

Uudistus mahdollistaa uudenlaisten hoitotiimien aloituksen kesälomien jälkeen. Osa tiimeistä keskittyy nopean linjan palveluihin, osa vaativampiin perus- ja erikoissairaanhoitoa yhdistäviin palveluihin.

Oulun seudun yhteispäivystyksen ylilääkäri Iita Daavittila on tyytyväinen, että OYS:in yhteispäivystystä on viimein päästy kehittämään, sote-uudistuksen viipymisestä huolimatta.

– Vaikka sote-uudistus koskee ehkä vähiten juuri yhteispäivystystä, on uudistus silti keskusteluttanut paljon myös akuuttilääkäreitä, Daavittila tunnustaa.

Kyllästyspiste alkaa olla täynnä. Juha Honkakoski

Daavittila odottaisi selkeyttä sote-uudistuksen vaikutuksesta esimerkiksi päihdeasiakkaiden hoitoon tai kotiutettavien vanhusten kotipalveluihin.

Myös pääluottamusmies Juha Honkakoski Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tehy:stä kiittelee, että erikoissairaanhoidossa on voitu jatkaa kehittämistoimia sote-valmistelusta huolimatta.

Honkakosken mukaan enemmän pelkoja koetaan perusterveydenhuollossa, jossa vuoden lisäaika sote-uudistukseen voi houkutella kuntia ulkoistamaan toimintaa entistä enemmän.

– Kymmenen vuotta tätä sotea on tehty. Kyllästyspiste alkaa olla täynnä. Mutta eihän se arkea muuta miksikään. Tuleepa sote tai ei, me pyöritämme tätä sotea 24/7, Juha Honkakoski sanoo.

Kokonaisen kunnan kaukolämpökodit lämpiävät pian kauralla – "Ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella"

Tästä on kyse
  • Utajärveläinen Kinnusen Myllyn uuden kauramyllyn yhteyteen rakennetaan lämmöntuotantolaitos.
  • Lämpölaitos käyttää polttoaineenaan ainoastaan kauran kuorta.
  • Viljojen kuoret ovat ekologista ja uusiutuvaa polttoainetta.

Pieni kunta pohjoisessa selviää tulevien talvien kylmyydestä kauran voimin, mutta kyse ei ole ihmedieetistä tai lifestyle-ohjeesta.

Lämmön takaa nimittäin maailman pohjoisin vehnämylly, Kinnusen Mylly. Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä sijaitseva yritys rakentaa uutta kauramyllyä, jonka yhteyteen rakennetaan lämpölaitos. Sillä on määrä tuottaa kaukolämpö koko kuntaan.

Mylly ja lämpölaitos toimivat symbioosissa: laitos saa energiansa kauran kuoresta, jota kertyy vuosittain noin 4,5 miljoonaa kiloa. Mylly ja sen yhteydessä oleva rehutehdas käyttävät laitoksesta saatavan höyryenergian toimintansa ylläpitämiseen.

Kauran kuorta käytetään jo monella paikkakunnalla lämmityksessä yhtenä polttoaineena, mutta Utajärvi on Suomen ensimmäinen kunta, jossa kaukolämpö tuotetaan kokonaan kauran kuorella.

Lämpöä kauran kuorista

Tulevan lämmöntuotantolaitoksen polttoaineena toimii kauran kuori. Laitos on Vapo Oy:n, Utajärven kunnan ja Kinnusen Myllyn yhteinen projekti.

Toimialapäällikkö Tage Fredriksson vastaa Bioenergia ry:ssä puuenergaista ja biopolttoaineista. Hän sanoo, että viljojen kuorien käyttö myllyissä ja rehutehtaissa ei ole täysin uusi asia, mutta hyötykäyttöä voitaisiin lisätä siihen pisteeseen asti kun kuorta vain riittää.

– Viljojen kuori on uudistuvaa bioenergiaa. Tässä tapauksessa paljon ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella.

Utajärven lämpölaitos
  • Utajärveläisen Kinnusen Myllyn yhteyteen rakennetaan lämpölaitos, joka tuottaa Utajärven kaukolämmön kokonaan kauran kuorella vuoden 2020 alusta lähtien.
  • Kaukolämpöverkossa on tällä hetkellä reilut 40 kiinteistöä, mikä tarkoittaa noin 135 000 lämmitettävää kuutiometriä.
  • Laitoksen teho tulee olemaan 3,5 megawattia. Laitoksen rakentaa Vapo Oy, Utajärven kunta ja Kinnusen mylly.

Pienen kokoluokan bioenergiasta Bioenergia ry:ssä vastaava Hannes Tuohiniitty kertoo puolestaan, että kauran kuoren huonoja puolia polttoaineena on se, että siitä tulee enemmän hiukkaspäästöjä kuin puusta. Siitä tulee myös paljon tuhkaa joka paakkuuntuu arinassa.

Kuorta ei ole myöskään järkevää kuljettaa pitkiä matkoja poltettavaksi, joten myllyn paikka määrittää polttolaitoksen rakentamista.

Uusi kauramylly on Kinnusen Myllyn historian suurin investointi. Uuden myllyn rakentaminen maksaa 9,5 miljoonaa euroa, lämpölaitoksen hinta on 3,5 miljoonaa euroa.Timo Nykyri / Yle

Viljan kuoren poltosta ei ole Tuohiniityn mukaan tulossa kasvavaa trendiä lämpölaitoksissa, sillä muut polttoaineet ovat sitä tehokkaampia suuressa mittakaavassa.

– Polttoainetta on välillä liiaksi asti sahojen pihoissa ja metsien reunoilla lojumassa.

Tuohiniitty lisää, että elintarviketeollisuudessa kuoren poltto on kuitenkin järkevää, jos polttoaineen saa polttolaitokseen samasta pihapiiristä.

Viljan kuoren poltolla syntyvän höyryenergian avulla myllyt ja rehutehtaat pystyvät pienentämään omien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja toimimaan entistä ekologisemmin. Viljan poltossa voidaan myös hyödyntää heikkolaatuista viljaa, joka ei elintarviketeollisuudelle kelpaa.

Utajärven lämmöntuotantolaitos aiotaan saada toimintaan hieman ennen myllyä, joka aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa vuonna 2019.

Lue lisää:

Kaura on nyt niin halpaa, että sitä kannattaa polttaa uunissa – voimalaitokset ovat vielä varovaisia

Puuseppä päätyi yrittäjäksi, kun ei voinut muutakaan – "En suosittele kenellekään"

Tästä on kyse
  • Hailuotolainen Saara Isola nauttii yrittäjyyden tuomasta vapaudesta, mutta kiire ja epävarmuus piinaavat pienyrittäjää.
  • Yli puolet yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen sattumalta tai jopa olosuhteiden pakosta
  • Liikunta ja sosiaaliset verkostot auttavat Saara Isolaa jaksamaan.

Isolan maatilan pihapiiriin kuuluvassa verstaassa tuoksuu tuore sahanpuru. Viereisessä aitauksessa olevat hevoset on juuri kengitetty.

Lehmät puolestaan paistattelevat päivää aitauksessa yhdessä vuohen kanssa.

Heinäkuu ei suinkaan ole otollisinta aikaa lomailla - varsinkaan, jos on pienyrittäjä ja hevostilallinen Hailuodosta.

Oulun edustalla sijaitsevalla saarella asukkaita on alle tuhat ja heistäkin puolet eläkeläisiä. Suurin osa matkaa lautalla töihin mantereelle, sillä työpaikkoja saarella on vain noin 200.

Saara Isola, 50, on valinnut toisin. Hän elää keskellä maalaisidylliä yhdessä hevosten, vuohen ja lehmiensä kanssa.

Isola tienaa elantonsa puuseppänä suunnittelemalla ja kunnostamalla huonekaluja. Lisäksi hän järjestää ratsastusvaelluksia turisteille.

– En missään vaiheessa halunnut yrittäjäksi. Mutta eihän puusepän töitä muutoin päässyt tekemään, kun töitä ei ollut tarjolla.

"Talvisin kysyntää ei juuri ole."

Isola ei muuttanut Hailuotoon jäädäkseen.

Valmistuttuaan puusepäksi Oulusta 30 vuotta sitten tarjoutui samaan aikaan mahdollisuus jatkaa isovanhempien tilaa Hailuodossa. Tuolloin Isola päätti muuttaa takaisin lapsuudenmaisemiinsa.

– Tarkoitus oli viipyä vähän aikaa.

Puusepänverstaalla valmistuvat huonekalut ja ikkunanpuitteet.Marko Väänänen / Yle

Ei ihme, että Isola on viihtynyt maalaisidyllin keskellä hiukan pidempään.

Kaksisataavuotiaan tilan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi puusepänverstas, aitta sekä hevostalli.

Tallissa ja laitumella käyskentelee seitsemän islanninhevosta. Aurinko paahtaa kuumasti ja ympärillä pörräävät kärpäset häiritsevät hevosia.

Isola ratsastaa hevosilla itse, mutta myös turistien kanssa ympäri Hailuodon saarta kesäisin.

– Kesän ratsastusvaellukset myydään loppuun jo keväällä. Talvisin kysyntää ei juuri ole.

Yrittäjän on kuitenkin tehtävä töitä silloin, kun niitä on. Siksi heinäkuussa Isola käy kotonaan lähinnä nukkumassa ja syömässä.

– Talvisin saatan torkkua tuvassa jo viideltä iltapäivällä, hän nauraa.

"Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan."

Myös puusepän töissä sesonki sijoittuu kesäkuukausille. Silloin töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä.

– Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan tätä tahtia, Isola sanoo.

Nainen on tyytyväinen, että töitä riittää. Yrittäjyys on kuitenkin ollut yhtä kauheaa kuin hän kuvittelikin.

– Onneksi ruusuisia kuvia yrittäjyydestä ei ollut. Kaikki tapahtui puolivahingossa.

Myös tilastojen mukaan yli puolet yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen sattumalta tai jopa olosuhteiden pakosta (Tilastokeskus). Loput ovat hakeutuneet yrittäjäksi suunnitelmallisemmin omasta halustaan.

– En suosittele tätä kenellekään, Isola naurahtaa.

Suurin stressin aiheuttaja on ajanpuute. Yksinyrittäjällä on käytössään rajallinen määrä käsipareja ja aikaa, ja kysyntä jakautuu usein epätasaisesti sesonkeihin.

Saara Isola nauttii ratsastuksesta myös vapaa-ajallaan.Marko Väänänen / Yle

Myös paperitöiden määrä kuormittaa yksinyrittäjää.

– Suomessa yrittäminen on mitoitettu suuremman liikevaihdon yrityksille. Paperitöihin uppoaa helposti kymmeniä tunteja viikossa ja hallinnollisen työn osuus kasvaa suureksi, Isola kertoo.

Suomen yrittäjien kyselyn mukaan lähes puolet pienyrittäjistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Suomen yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen Lauri Mikkonen myöntää, että erityisesti itsensä työllistävät yksinyrittäjät ovat vaarassa uupua.

– Yrittäjälle esimerkiksi oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.

Varsinkin ikääntyminen voi olla haaste jaksamiselle, sillä yksinyrittäjä on itse vastuussa omasta jaksamisestaan sekä koko yrityksen toiminnasta.

Verkostot ovat Mikkosen mukaan myös tärkeitä. Suurin osa yksinyrittäjistä toimiikin yhteistyössä muiden alalla toimivien yrittäjien kanssa.

Yrittäjyyden arki voi yllättää

Isola kertoo, että hänen on välillä vaikea perustella itselleen, miksi jatkaa yhä yrittäjänä.

Vapaus tehdä töitä omaan tahtiin kuitenkin houkuttaa. Kauniina kevätpäivänä hän voi lähteä hiihtämään keväthangille aamupäivällä ja siirtää työt myöhempään iltapäivään.

Vapauden ohella monia kiehtoo yrittäjyydessä mielikuva itsensä toteuttamisesta. Start-up-yrittäjyyden mielikuvista Helsingin yliopistossa väitelleen sosiologi Antti Hyrkäksen mukaan todellisuus voi olla toista.

– Mielikuvat yrittäjyydestä ovat usein kiilloteltuja. Start-up-yrittäjyys liitetään unelmien seuraamiseen kun todellisuus on kuitenkin arkista puurtamista.

Isola nauttii puusepän töistä. Nekin alkavat kuitenkin tuntua puurtamiselta, kun kiire on kova. Isola pyrkii tunnistamaan uupumisen merkit ajoissa.

– En suostu stressaamaan mistään. Jos kiire ja väsymys alkavat mennä yli, niin otan aikaa asioille, jotka rentouttavat.

Vuohi viihtyy parhaiten lehmien seurassa.Marko Väänänen / Yle

Rentouttavia asioita ovat liikunta ja sosiaaliset suhteet. Isola harrastaa metsästystä ja jääkiekkoa paikallisessa porukassa. Verkostoituminen auttaa myös yrittäjyydessä.

– Hailuodossa kaikki tuntevat toisensa. Tiedän heti, keneltä kysyä apua vaikka koneiden kanssa. Apua saa aina kun sitä pyytää.

Yhtä tärkeitä ovat tilan eläimet. Sisällä tuvassa viihtyvät mäyräkoira Ruuti ja saksanseisoja Piisku. Isola kaappaa Piiskun syliinsä.

– Välillä mietin, kuinka onnekas olen, kun saan elellä tämmöisen eläinlauman kanssa.

Isola miettii kuitenkin jatkuvasti vaihtoehtoja yrittäjyydelle. Kun silta Hailuodon ja mantereen välillä valmistuu, matka-aika Ouluun lyhenee. Tuolloin palkkatöiden hakeminen muualta on vaihtoehto.

– Vielä en ole päättänyt, mitä alkaisin tekemään isona, hän nauraa.

Lue lisää:

Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

Emmi Salo, 26, luuli tekevänsä vain opinnäytetyötä – samalla syntyikin hyvinvointibisnes, joka laajenee seuraavaksi ulkomailla

Puolalaiskaksikko vangittiin epäiltynä yli 20 asuntomurrosta – rikoksia tehtailtiin Helsingistä Ouluun

Etelä-Savon käräjäoikeus on vanginnut asuntomurtojen sarjasta epäillyn puolalaiskaksikon.

Hieman alle 50-vuotiaiden miesten epäillään murtautuneen eri puolilla Suomea omakotitaloihin anastaen rahaa, koruja ja käyttötavaraa.

Esitutkinnan mukaan miehet ovat käyneet kuluvan kesän aikana Suomessa neljä kertaa murtoja tehtailemassa.

Matkareitti on kulkenut Puolasta Tallinnaan, josta miehet ovat matkustaneet laivalla Helsinkiin. Sieltä matka on jatkunut autolla Porvooseen, Kouvolaan, Mikkeliin, Kuopioon, Iisalmeen, Kajaaniin, Ouluun, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun ja takaisin Helsinkiin. Reitti kierrettiin muutamassa päivässä.

Reitin varrella miesten epäillään murtautuneen kaikkiaan yli 20 omakotitaloon.

Nainen hukkui uintimatkalla Hailuodossa – syy hukkumiseen mysteeri

Uintimatkalla ollut nainen hukkui Hailuodossa Perämerellä keskiviikkoiltana. Pelastuslaitos sai tiedon turmasta kello 20.16.

Mökkinaapureiden mukaan nainen oli ollut uimassa noin 15 minuuttia, kun häntä ei enää näkynyt meren pinnalla. Naapurit olivat lähteneet veneellä etsimään naista ja löysivät hänet vedestä elottomana.

Rannalla tehty elvytys ei tuottanut tulosta.

Länsi-Suomen merivartiostosta ei osattu myöhään keskiviikkoiltana arvioida uhrin hukkumissyytä.

Onnettomuuspaikalle Faarastiinantielle hälytettiin muun muassa pelastuslaitoksen yksiköitä.

Käräjäoikeus antoi sarjakuristaja Michael Penttilälle tuomion – elinkautinen murhasta

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut sarjakuristaja Michael Penttilän elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta.

Tapauksen pääkäsittely järjestettiin eilen. Oikeus julisti tuomionsa tänään keskiviikkona.

Puolustus vaati miehen lähettämistä mielentilatutkimukseen, mutta käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen.

Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, että Penttilä on ollut toistuvasti tutkittavana, mutta häntä ei ole vuoden 1986 jälkeen todettu syyntakeettomaksi tai edes alentuneesti syyntakeiseksi. Tästä syystä mielentilatutkimus oli tuomioistuimen mukaan perusteeton.

Penttilä kuristi 52-vuotiaan naisen tämän asunnossa Helsingin Alppiharjussa huhtikuussa. Penttilä myönsi tapon, mutta kielsi syyllistyneensä murhaan.

Oikeus kuitenkin katsoi murhan tunnusmerkistön täyttyneen eli Penttilä surmasi naisen siis vakaasti harkiten, erityisen raa’alla ja julmalla tavalla ja teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tuomio murhasta tarkoittaa sitä, että syyttäjän vaatimukset menivät käytännössä sellaisenaan läpi.

Raaka ja pitkäkestoinen henkirikos

Penttilä on kertonut menneensä tapaamaan naista saadakseen intiimihierontaa. Käräjäoikeuden mukaan Penttilä oli tekonsa toteuttamiseksi ja henkilöllisyytensä salaamiseksi hankkinut prepaid-liittymän.

Mies ja uhri eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Penttilä oli kuristanut naista käsin, nahkavyöllä ja sukkahousuilla. Naisen kuolema kesti käräjäoikeuden mukaan vähintään 6–8 minuuttia.

Tämän jälkeen Penttilä oli raahannut naisen ruumiin makuuhuoneeseen ja piilottanut sängyn alle. Ruumis löytyi vasta useita viikkoja teon jälkeen.

Synkkä rikosmenneisyys

Michael Maria Penttilä on tuomittu väkivaltarikoksista yhteensä kymmenkunta kertaa. Lähes kaikissa tapauksissa kyse on ollut kuristamisesta.

Penttilälle tehtyjen aiempien mielentilatutkimuksien ja vaarallisuusarviointien perusteella mies on todettu erittäin vaaralliseksi ja rikoksenuusimisriskiä on pidetty korkeana. Hänen mahdollisen väkivaltaisen käyttäytymisensä on lausunnoissa todettu olevan kuristamista, jonka uhrina on entuudestaan tuntematon nainen.

Henkirikoksesta hänet on tuomittu aiemmin kolmesti. 1980-luvulla hänet tuomittiin äitinsä ja 12-vuotiaan tytön kuristamisesta. Näissä kahdessa erillisessä tapauksessa rikosnimikkeet olivat törkeä pahoinpitely ja kuolemantuottamus sekä tappo.

1990-luvulla Penttilä houkutteli naisen tyhjillään olleeseen isoäitinsä asuntoon ja tappoi tämän kuristamalla.

Viime toukokuussa Penttilä sai hovioikeudesta kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankilatuomion törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Hovioikeuden mukaan Penttilä oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman 17-vuotiaan nuoren naisen kuristamiseksi.

Lue myös:

Sarjakuristaja Michael Penttilä käräjillä: ”Tiesin, että jään kiinni. Tällaisesta asiasta pitääkin jäädä kiinni”

Poliisi: Sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä on myöntänyt henkirikoksen

Rikosoikeuden professori: Aiemmin vaaralliset rikoksenuusijat voitiin eristää pakkolaitokseen määrittelemättömäksi ajaksi

Yllättävä kumppanuus: Afrikka-osaaminen siivitti pikkuseuran sopimukseen espanjalaisen jalkapallojätin kanssa

Tästä on kyse
  • Espanjan jalkapallon pääsarjajoukkue Deportivo Alavés on lähettänyt Ouluun valmentajia ja pelaajia.
  • Pohjoismaisia jalkapallokykyjä etsivää seuraa kiinnostaa myös oululainen teknologiaosaaminen ja JS Herculeksen ajatus urheiluseuran liiketoiminta-alustana toimimisesta.
  • Ensimmäiset oululaispelaajat lähtevät Espanjaan leirille näyttämään taitojaan jo tämän kauden jälkeen.
  • Oululainen Marko Saranlinna on palkattu Alavésin Afrikan ja Pohjoismaiden kykyjenetsijäksi.

Pohjois-Espanjan baskimaalaisten temperamentti on samanlainen kuin pohjoismaalaisilla. Tämä on edesauttanut La Ligassa, Espanjan korkeimmalla tasolla jalkapalloa pelaavan Deportivo Alavésin ja oululaisen kakkosdivarin joukkueen JS Herculeksen yhteistyötä.

– Meillä on selvä yhteys kulttuurien välillä, sanoo Deportivo Alavésin omistavan Baskonia-Alavés Groupin kaupallinen johtaja Pablo Ortiz.

Yrityksen toinen keihäänkärki on Euroliigassa pelaava koripallojoukkue Saski Baskonia. Näiden kahden joukkueen vuotuinen liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa.

Espanjasta valmentajatukea ja pelureita

Hercules toimii espanjalaisseuran farmijoukkueenaja saa merkittävää apua urheilutoimintansa kehittämiseen.

Konkreettista hyötyä yhteistyöstä on jo nähtykin. Hercules on noussut kakkosdivarin c-lohkon kärkikahinoihin mukaan. Tähtäimessä oleva sarjanousu ei ole mitenkään mahdoton ajatus.

Espanjalaisseura on lähettänyt Ouluun kaksi valmentajaa ja viisi pelaajaa.

Päävalmentaja Ismael Diaz Galan näyttää mallia fysiikkavalmentaja Stjepan Likichille (oik), valmentaja Marcos Sierra Diazille ja valmentaja Mikko Isokankaalle.Timo Sipola / Yle

Herculesin päävalmentaja Ismael Diaz Galan on valmentanut kymmeniä vuosia eritasoisia espanjalaisia ja portugalilaisia joukkueita, kuten esimerkiksi Malagaa. Valmentaja Marcos Sierra Diaz on ikäisekseen kokenut valmentaja. Hän on valmentanut eri sarjatasoilla kaikenikäisiä pelaajia.

Pablo Ortizin mielestä etenkin yhteistyön alkuvaiheessa on hyvä, että Herculeksessa on espanjalainen päävalmentaja.

– Sillä tavalla saamme parhaiten jalkautettua Alavésin valmennuskäytänteet ja -strategian Ouluun.

Suomalaisen ja espanjalaisen jalkapalloseuran yhteistyön myötä myös pohjoismaalaisille nuorille kyvyille avautuu uusi väylä kasvaa ammattilaiseksi. Peruskoulunsa päättäneet nuoret jalkapallolahjakkuudet voivat pelaamisen ohella jatkaa yhteistyökuviossa myös koulunkäyntiään Espanjassa.

Ensimmäiset oululaispelaajat lähtevät Espanjaan leirille näyttämään taitojaan jo tämän kauden jälkeen.

Oulusta teknologiaa

Alavés saa yhteistyössä muun muassa suomalaista urheiluteknologiaosaamista. Esimerkiksi oululainen Fox in the Box on kehittämässä Baskonia-Alavés Groupillesekä sen seuraverkostolle dataan perustuvan ratkaisun pelaajakehityksen seurantaan.

Urheilullisen yhteistyön ohella sopimussisältää yhteisyrityksen perustamisen Espanjaan. Tarkoituksena on jatkaa maailmanlaajuisen seuraverkoston kehittämistä ja rakentaa eri lajien pelaajille kehityspolku ruohonjuuritasolta maailman huipulle.

Haluamme luoda parhaan mahdollisen ympäristön tavoitteellisille pelaajille kehittyä. Mikko Isokangas

Myös Herculeksen uudenlainen ajattelumalli urheiluseuran roolista yhteiskunnassa kiinnostaa Pohjois-Espanjassa. Hercules pyrkii toimimaan liiketoiminta-alustana, joka tarjoaa kansainvälisiä bisnesmahdollisuuksia seuran verkostossa oleville firmoille.

Baskonia-Alavés Groupin kaupallisen johtajan mukaan he näkevät liiketoiminnan ja jalkapallon samalla tavalla kuin Herculeksen johto.

– Herculesin verkostossa on useita jalkapalloon, teknologiaan ja hyvinvointiin liittyviä nuoria yrityksiä, joista me olemme hyvin kiinnostuneita. Voimme käyttää ja kehittää näitä teknologioita Baskonia-Alavés Groupin liiketoiminta-alustalla, Ortiz sanoo.

Afrikka-osaaminen kiinnostaa

Sopimuksen myötä Alavés pääsee myös paremmin kiinni Afrikan pelaajamarkkinoihin. Oululainen Marko Saranlinna on palkattu Alavésin Afrikan ja Pohjoismaiden kykyjenetsijäksi.

Yhteistyökuvioista sovittaessa Saranlinnan eurooppalaisittainkin vahvalla Nigerian kokemuksella oli merkitystä. Seuraa kiinnosti erikoisesti miehen 12 vuoden kokemus kykyjenetsinnästä Afrikassa.

Saranlinna on värvännyt lähinnä Nigeriasta ja Kamerunista satakunta länsiafrikkalaista pelaajaa. Yksi heistä on HJK:ssa nykyisin pelaava Faith Friday Obilor.

Marko Saranlinna on etsinyt riippumattomana agenttina Afrikasta kehityskelpoisia pelaajia Eurooppaan jo kaksitoista vuotta. Nigerian Lagosissa näytösottelua seuraamassa (vas) Saranlinna, hänen vieressään Jukka Kuusisto ja hollantilainen Theo de Jong.Timo Sipola / Yle

Espanjalaisseuralla ei ole Pablo Ortizin mukaan ollut kykyjenetsijää sen kummemmin Afrikassa kuin Pohjoismaissakaan.

– Markon tietämys on meille hyvin arvokasta, koska hän tuntee nämä molemmat alueet.

Saranlinna itse näkee nimityksensä palkintona vuosikausien näkymättömästä työstä haasteellisissa oloissa. Häneen itseensä espanjalaisseuran taustat ja visiot ovat tehneet vaikutuksen.

Afrikkalaisia pelaajia Ouluun

Marko Saranlinnan avulla espanjalaisseuralla on tarkoitus saada ensimmäisen vuoden aikana pohjoismainen kykyjenetsintä kuosiin ja sen jälkeen katse on määrä suunnata Afrikkaan.

Ouluun on tulossa useampi afrikkalaispelaaja JS Herculesin järjestämään ammattijalkapalloilijan peruskoulutukseen. Siinä he saavat käytännön tietoa siitä, mitä harjoittelu Euroopassa on.

Nuorille jäsennetään, mitä heiltä eurooppalaisessa ammattimaisessa valmennuksessa edellytetään kentällä ja sen ulkopuolella.

Kyse on sellaisista asioista kuin pelitaktiikka, fyysinen treeni, ravinto, lepo ja itsestä huolehtiminen. Koulutuksen maksaa pelaajan kotiseura, manageri tai tuleva eurooppalainen seura.

The Guardian kertoi talvella 2016 Ouluun kakkosdivisioonan joukkuetta valmentamaan tulleen Daniel Amokachin ajatuksista suomalaisesta jalkapallosta.Kuvakaappaus The Guardian -Lehdeltä

Oululaisseura on tehnyt erikoisia liikkuja ennenkin.

Kun nigerialainen jalkapallon olympiavoittaja Daniel Amokachi tuli Ouluun pari vuotta sitten valmentamaan JS Herculesta, kansainvälinen media kiinnostui suomalaisesta jalkapallosta.

Mediat kuten Guardian, Forbes, Champions League ja Fifa.com kävivät Oulussa tekemässä juttuja afrikkalaisen maailmantähden ja suositun valioliigapelaajan uusista edesottamuksista pohjoisessa.

Toiminta on kansainvälistä

Saranlinna kertoo etsivänsä henkisesti ja fyysisesti vahvoja, teknisesti monipuolisia pelaajia, jotka kykenevät pelaamaan erilaisilla pelijärjestelmillä. Käytännössä puhutaan nuorten maajoukkuetason pelaajista.

– Meillä on siellä todella hyvä akatemiajärjestelmä ja olosuhteet ovat ihan täydelliset nuoren pelaajan kehittyä ammattilaiseksi. Akatemiassa on hyvin koulutettua englanninkielistä henkilökuntaa, joten kielikään ei ole kynnys alkuvaiheessa.

Deportivo Alavesin kotikaupungissa Vitoria-Gasteizíssa on 220 000 asukasta ja 14200 hengen jalkapallokatsomo. Oulussa asukkaita on 202.000 ja Raatin kentälle mahtuu vajaat 4400 katsojaa. Herculeksen pelejä tosin käy pienemmällä Castrenin kentällä seuraamassa vain parisadan hengen yleisö.Timo Sipola/ Yle

Espanjalaisvalmentajien ohella Herculeksen organisaatiossa on myös suomalainen ammattivalmentaja Mikko Isokangas. Hän otti vuoden tauon perinteisemmästä seuratoiminnasta ja kokee päässeensä kehittämään omaa jalkapallotaitoaan eri lähtökohdista tulevien jalkapalloihmisten kanssa.

– Haluamme luoda parhaan mahdollisen ympäristön tavoitteellisille pelaajille kehittyä. Nämä kansainväliset verkostot antavat siihen hyvän mahdollisuuden.

Espanjan seurojen ja Herculeksen ohella Baskonia-Alavés Groupilla on seurayhteistyötä Kroatiassa ja Ranskassa. Yhtiön kaupallinen johtaja Pablo Ortiz kertoo, että tätä kautta myös pohjoismaista rekrytoitaville nuorille pelaajille voidaan tarjota eri tasoisia mahdollisuuksia uransa kehittämiseen.

Ensimmäistä kertaa Suomessa: Poliisit ja vangit halutaan samaan pihapiiriin

Tästä on kyse
  • Oulun poliisitalo ja Oulun vankila suunnitellaan rakennettavan samalle kampukselle. Molemmilla olisi kuitenkin omat rakennukset.
  • Tilojen suunnittelu alkaa lokakuussa 2019.
  • Lopullisen päätöksen rakennussuunnitelmien totetumisesta tekee oikeus- ja sisäministeriö.

Oulun uusi poliisitalo ja Oulun vankila suunnitellaan rakennettavaksi samalle kampukselle Hiukkavaaraan. Molemmat olisivat kuitenkin omissa rakennuksissaan. Samankaltaista ratkaisua ei ole muualla Suomessa käytössä.

Ehdotuksen takana ovat Poliisihallitus, Oulun poliisilaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt.

Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Sauli Kuha sanoo, että olisi ihanteellista, jos poliisivankila ja tutkintavankila olisivat jatkossa vierekkäin.

– Tässä on takana lainsäädännöllinen uudistus. Sen jälkeen kun henkilö on pidätetty ja vangittu, ei tällaisia henkilöitä saa jatkossa säilyttää poliisivankilassa, vaan heitä tulee säilyttää tutkintavankilassa.

Kuhan mukaan on tärkeää, että jatkossa tutkintavankila ja poliisin asiaa tutkivat yksiköt ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Näin liikkuminen on nopeampaa ja myös ajankäyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä resursseista saataisiin säästettyä.

Yhteiskäyttöiset tilat vähentävät myös kokonaistilan määrää, kun siirtymisiin ei tarvita erityisjärjestelyitä. Jatkossa poliisivankila ja tukintavankila voisivat käyttää myös esimerkiksi samoja ruokailu-, terveydenhoito-, ja pesulapalveluita.

– Tämä on valtion kokonaistalouden näkökulmasta edullinen ratkaisu, jolla saadaan kymmenien vuosien aikana mittavat euromääräiset säästöt.

Suunnittelu käynnistyy lokakuussa

Tilojen hankesuunnittelu alkaa lokakuussa ja valmistuu keväällä 2019. Alustavan aikataulun mukaan uudet tilat olisivat käytössä vuoden 2022 alussa. Valmistuessaan Hiukkavaaran uusissa tiloissa työskentelisi noin 300 työntekijää.

Lopullisen päätöksen rakennussuunnitelmien toteutumisesta tekee Kuhan mukaan oikeus- ja sisäministeriö. Hän kertoo, että poliisihallitus ja Senaatti-kiinteistöt ovat kuitenkin jo sopineet, että suunnittelu Hiukkavaaraan aloitetaan.

– Kun kustannusarviot valmistuvat, valtioneuvosto päättää rahoituksesta. Viimeistä sanaa ei ole sanottu, ennen kuin hankkeet on suunniteltu niin valmiiksi, että rahoituspäätökset voidaan tehdä.

Kuusamo valittaa kaivospäätöksestä – päätös syntyi tiukassa äänestyksessä

Kuusamon kaupunki haluaa valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla se hylkäsi Kuusamon aiemman päätöksen niin sanotusta strategisesta yleiskaavasta Rukan alueelle. Sillä oli tarkoitus rajoittaa kaivostoimintaa alueella.

Kaupungin päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen. Äänet jakautuivat tasan kuuden kunnanhallituksen jäsenen vastustaessa valitusluvan hakemista. Puolesta oli kuusi jäsentä ja puheenjohtajan ääni ratkaisi asian.

Kaupunki hyväksyi loppuvuodesta 2016 strategisen yleiskaavan, jonka mukaan kaupunki olisi päässyt ennakkoon estämään kaivostoiminnan Kuusamon tärkeillä matkailualueilla.

Hallinto-oikeuden peruste kaavan kumoamiselle oli se, että sen hyväksymisen yhteydessä ei ole selvitetty ja arvioitu kaavan vaikutuksia riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain yhdeksännen pykälän tarkoittamalla tavalla, ja kaupungin loppuvuodesta 2016 hyväksymä kaava aiheuttaa siitä valittaneelle kaivosyhtiölle kohtuutonta haittaa.

Kaavasta valittivat australialais-suomalaisen Latitude 66 Cobalt Oy:n sittemmin ostamat kaivosyhtiöt. Kuusamon kaupungilla oli kuukausi aikaa päättää valittaako se hallinto-oikeuden ratkaisusta.

Latitude 66 Cobalt on ilmoittanut jatkavansa kaivostoimintaa elokuun alkupuolella.

Lue lisää:

Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeuden mukaan kunta jätti tekemättä lain vaatimat selvitykset

Kesäpöydän herkut ehtii kasvattaa vielä vaikka omalla parvekkeella – viisi vinkkiä aloittelijalle

Tästä on kyse
  • Kaupunkiviljelykulttuuri kasvaa Suomessa koko ajan.
  • Hyötykasvit kiinnostavat puutarhaharrastajia.
  • Kasvattaminen onnistuu helposti myös pienellä palstalla tai parvekkeella.
  • Lähiruokaa tarjoavat ryhmät ovat lisääntyneet suosion myötä.

Pienen punaisen mummonmökin ympärillä kasvavat sulassa sovussa omenapuut, yrtit ja kukat. Pihan reunassa on suuri tammi, jonka varjossa Winston-koira seuraa tarkasti emäntänsä puuhailua.

Tämä paikka vei Oulun Äimäraution siirtolapuutarhan puheenjohtaja Piia Väyrysen sydämen saman tien. Nyt nainen odottaa jo kovasti oman puutarhan basilikan ja tomaattien kasvua, jotta saisi loppukesästä nauttia tomaatti-mozzarellasalaattia.

– Tänne pääsee kaupungissakin asuva helposti vaikka joka päivä. Eikä tarvitse rahdata autoa täyteen tavaraa aina perjantaina ja lähteä ajamaan mökille.

Väyrysen mukaan harrastus on palkitsevaa, mutta tärkeintä ei ole määränpää vaan koko prosessi. Jos puutarhakärpänen pääsee puraisemaan, ehtii kesäpöytään kasvattaa Väyrysen mukaan vielä monenlaista.

– Tillit, monet yrtit, herneet, salaatit ja rucola ehtivät vielä oikein hyvin kasvamaan. Retiisiäkin pystyy kasvattamaan koko kesän. Ja miksei myös ämpäripottuja.

Ruoka on elämys

Tänä päivänä puhtaus ja jäljitettävyys ovat entistä tärkeämpiä arvoja ruuan valinnassa. Kuluttajien tietoisuus on kasvanut ja siksi myös hyötykasvien viljely omaan käyttöön on lisääntynyt.

Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski on huomannut, että tyypillisten harrastajien eli 50–64-vuotiaiden naistenlisäksi joukkoon ovat kipuamassa myös nuoret ja kaupunkilaiset.

– Kaupunkiviljelykulttuuri kasvaa ja laajenee koko ajan. Se on vielä aika nuorta täällä meillä Suomessa. Muualla maailmassa sitä on tehty jo pidempään.

Pienelläkin palstalla tai jopa parvekkeella on mahdollista kasvattaa monenlaisia lajeja. Perunat, salaatit ja kirsikkatomaatit kypsyvät helposti parvekkeella ja sieltä niitä on helppo ottaa mukaan ruuanlaittoon.

– Voimavihreäteli paljon lehtivihreää, vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiineja sisältävät kasvit sekä mausteyrtit ovat suosittuja, koska niistä saadaan ihania erilaisia makuja. Voimavihreistä salaatit ja lehtikaalit ovat sellaisia, joita voi helposti napata vaikka oman viherpirtelön joukkoon.

Erilaiset salaatit ehtivät vielä hyvin kasvamaan tämän kesän ruokapöytään.

Erilaiset trendit näkyvät myös viljelyssä. Monen väriset porkkanat ja perunat ovat ihastuttaneet kaupan hyllyillä jo viime syksynä. Nyt värien rinnalle on noussut myös erilaisia makuja. Rohkeimmat voivat kokeilla suklaan tai greipin makuista minttua tai vaikkapa kolayrttiä. Uski kokeilee itse parhaillaan yrttiä, joka maistuu sieneltä.

– Niitä voi käyttää maustamiseen esimerkiksi leivän päällä tai sitten ruuan joukossa. Kola ja greippi käyvät hyvin esimerkiksi veden maustamiseen. Vain mielikuvitus on rajana!

Kesä on lähiruuan kulta-aikaa Viisi vinkkiä aloittelevalle kasvattajalle:

1. Valitse kasvilajit tarkkaan. Mieti mitä itse haluat kasvattaa ja selvitä niiden kasvutapoja.

2. Muista valita kasville tarpeeksi iso astia.

3. Huolehdi, että kasvit saavat tarpeeksi valoa, vettä ja tarvittaessa lannoitusta.

4. Aina ei voi onnistua. Älä masennu vaan kokeile ensi kerralla uudestaan.

5. Kokeile rohkeasti uutta!

Omalta pihalta saatu ruoka on lähiruokaa parhaimmillaan. Jos viherpeukaloa ei kuitenkaan löydy, saa lähiruokaa useilta eri kanavilta monilta eri tuottajilta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Kotro kertoo, että lähiruokaa suositaan, koska se koetaan tuoreeksi ja laadukkaaksi ja näin tiedetään, että tuotto menee suoraan tuottajalle eikä muille välikäsille.

– Lähiruuan hankkimiseen on usein kuitenkin käytetty enemmän vaivaa kuin siihen, että se on käyty ostamassa marketista. Ruuan tarina ja tuottaja tiedetään.

Lähiruuasta maksetaan joissain tapauksissa korkeampaa hintaa kuin markettituotteista. Kotro pohtii, että sitä kautta ruokaa ehkä myös arvostetaan enemmän. Ruokaa käytetään kunnioittavasti, eikä sitä heitetä hukkaan.

Kotron mukaan, ruoka on usein olennainen osa vapaa-ajan viettoa sekä lomailua ja siihen halutaan panostaa kunnolla. Itse kasvatettua ja suoraan tuottajalta haettua ruokaa yhdistää ateriaa varten nähty vaivannäkö.

– Mitä lähempää ruuan tuotantoa pääsee näkemään, tai jopa itse tuottamaan, lisää se elämystä. Olipa kyseessä parvekekasvatus tai palstakasvatus.

Se kielii Kotron mielestä siitä, etteivät ihmiset ole vieraantuneet ihan täysin ruuan tuotannosta, vaikka yhä kauempana monet meistä siitä ovatkin.

Mies loukkaantui pienkoneonnettomuudessa Ylivieskassa

Mies loukkaantui pienkoneen pakkolaskussa Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla lauantaina, kertoo pelastustoimi.

Koneen kyydissä oli ainoastaan sen lentäjä, joka ei saanut vakavia vammoja.

Pelastuslaitos etsii konetta maastosta. Pudonnut kone oli gyrokopteri, pelastuslaitos kertoo Ylelle.

Hätäkeskus sai hälytyksen turmasta lauantaina aamupäivällä noin puoli kymmenen aikaan.

Miehelle tuomio törkeästä ihmiskaupasta – pakotti naisen väkivallalla uhaten prostituutioon useassa suuressa kaupungissa

Oulun käräjäoikeus on tuominnut noin 40-vuotiaan ulkomaalaisen miehen törkeästä ihmiskaupasta kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Käräjäoikeuden mukaan mies on pakottanut ulkomaalaisen naisen vuoden 2018 alkupuolella pahoinpitelemällä sekä väkivallalla uhkaamalla toimimaan prostituoituna useassa kaupungissa sekä Suomessa että ulkomailla.

Naisella ehti olla noin 150 asiakasta ja toiminnasta tienattiin reilu 20 000 euroa. Suurin osa rahoista meni tuomitulle. Uhri sai rahaa ainoastaan ruokaan, vuokraan ja ehkäisyvälineiden ostamiseen.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Belgiassa ja Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Mies kiistää syyllistyneensä rikokseen. Tuomioon on haettu muutosta, joten tuomio ei ole lainvoimainen.

Yksi kokeilukerta amfetamiinia, 15 vuotta huumekoukussa – Huumeetonta elämää voi harjoitella käyttäjille tarkoitetussa kohtauspaikassa

Tästä on kyse
  • Huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen on avattu kohtaamispaikka Oulussa.
  • Matalan kynnyksen toiminta on Oulun alueella uutta.
  • Vertolle on ollut heti kysyntää, sillä kävijöitä on ollut kymmeniä.
  • Moni asiakas viettää Vertossa arkipäivänsä, sillä se auttaa heitä pysymään aineista kuivilla.

Maria (nimi muutettu) kertoo, että yksi käyttökerta amfetamiinia riitti sysäämään hänet huumekoukkuun viideksitoista vuodeksi. Hän esiintyy jutussa nimettömänä, sillä ei halua joutua leimatuksi huumemenneisyytensä vuoksi.

Maria oli kaksikymppinen muuttaessaan pieneltä pohjoisen paikkakunnalta Ouluun. Naista masensi, hän kärsi paniikkihäiriöistä ja ahdistuksesta, vaikkei vielä tuolloin ymmärtänyt mistä oli kyse.

Kun kaveri tarjosi amfetamiinia, Maria otti sen vastaan.

– Se oli rakkautta kerta laakista. Rakastuin siihen, koska se auttoi jaksamaan. Se oli niin mahtavaa.

Maria kertoo, että alussa hän pystyi pitämään käyttökertojen välissä puolen vuoden mittaisen tauon, mutta ajatus amfetamiinin aiheuttamasta mahtavasta tunteesta oli jäänyt kytemään.

– Siitä se sitten lähti. Kymmenen vuotta meni yhdessä silmänräpäyksessä, Maria muistelee huumeiden käytön alkutaivaltaan.

Amfetamiini vaihtui opiaatteihin eli voimakkaisiin kipulääkkeisiin, joita lääkäri määräsi hänelle nivelrikon ja fibromyalgian eli kroonisen kipuoireyhtymän hoitoon. Opiaatteihin Maria jäi koukkuun viideksi vuodeksi.

Jälkikäteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat todenneet Marian jäävän koukkuun aineisiin hyvin nopeasti. Hän kertoo suvussaan olevan alkoholisteja, ja arvelee riippuvuutta aiheuttavien geenien tulleen verenperintönä.

Asunnottomaksi jääminen sai lopettamaan

Maria on ollut opiaattikorvaushoidossa noin vuoden. Hän saa vieroitusoireet poissa pitävää lääkettä, joka ei kuitenkaan sekoita päätä.Huumeista hän sanoo saaneensa tarpeekseen. Mitta tuli täyteen, kun Maria joutui kodittomaksi pari vuotta sitten.

– Elin kädestä suuhun koko ajan, en nähnyt yhtään itselleni tulevaisuutta, enkä pystynyt edes haaveilemaan enää mistään.

Uuden elämän alkua hän opettelee nyt 35-vuotiaana. Maria muutti Oulusta Kempeleeseen, pääsi nopeasti korvaushoidon piiriin ja löysi asunnon. Monissa isoissa kaupungeissa korvaushoitoon pääsyä joutuu odottamaan jopa vuosia.

Alussa tapahtuneiden retkahduksien jälkeen Maria huomasi, että vanha ystäväpiiri on suljettava kokonaan pois elämästä. Sosiaalisen median tilit ja puhelinnumero menivät uusiksi.

Huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen tarkoitetussa vertaistukipaikka Vertossa kävijät valmistavat itselleen aamiaista ja lounasta.Marko Väänänen / Yle

Alussa kuivilla pysymistä auttoi myös työkokeilu, joka toi päiviin sisältöä. Nykyisin Maria käy arkipäivisin Ouluun keväällä avatussa huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen tarkoitetussa vertaistukipaikassa Vertossa

– Yhtäkkiä huomaa, että onkin paljon aikaa. Aiemmin koko päivä meni siihen, että sai hankittua päivän annoksen. Nyt täytyy keksiä muuta tilalle.

Marian haaveena on päästä syksyllä opiskelemaan ja sitä kautta työelämään. Hän näkisi soveltuvansa asiakaspalvelutyöhön, kuten kaupan kassalle.

Ouluun on perustettu paikka huumeista eroon haluaville

Verto on sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja tuottavan Nuorten Ystävien ja Oulun kriisikeskuksen yhteinen kehittämishanke, joka tuottaa matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Verton tilat sijaitsevat Oulun Limingantullissa. Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Toiminta on Oulun alueella uutta, kertoo Nuorten Ystävien projektipäällikkö Heidi Airaksinen. Hän laskee, että maaliskuun jälkeen tiloissa on käynyt noin viisikymmentä eri kävijää.

– He saavat olla tiloissa anonyymeinä, eikä heitä rekisteröidä mihinkään, Airaksinen sanoo.

Heidi Airaksinen sanoo, että Verton tiloista on haluttu luoda turvallinen paikka huumeiden käyttäjille.Marko Väänänen / Yle

Kävijöiden joukossa on sekä aktiivikäyttäjiä, korvaushoidossa olevia sekä jo täysin raittiita ihmisiä. Tiloihin tullessaan täytyy kuitenkin olla asiointikunnossa, Airaksinen muistuttaa.

Pelisäännöt on laadittu yhdessä kävijöiden kanssa. He ovat toivoneet paikkaa, jossa voi elää niin sanotusti normaalia elämää huumemaailman ulkopuolella.

– Täällä ei käytetä, välitetä tai peritä velkoja tai edes keskustella huumeista kovin paljoa, Airaksinen toteaa.

Tilojen lisäksi kävijät saavat toisistaan vertaistukea. Airaksisen mukaan huumeista eroon haluavat joutuvat luopumaan myös vanhasta tuttavapiiristään, eikä heillä välttämättä ole enää ystäviä.

Vertossa saa tehdä arkisia askareita, kuten laittaa ruokaa, pestä pyykkiä ja käydä ryhmän mukana harrastamassa. Normaalisti talo on auki arkipäivisin.

Vertolaiset viettivät myös juhannusta.

– Juhannuksen viettäminen halon hakkuineen ja saunomisineen selvin päin oli monelle uusi kokemus, Airaksinen sanoo.

Ohjaaja Hanna Eskola Nuorten Ystävistä toteaa, että vaikka Vertossa ei ole kyse hoidosta tai kuntoutuksesta, toiminta on kuitenkin erittäin kuntouttavaa kävijöille.

– Täällä me kaikki olemme ihmisiä, eikä ketään leimata, Eskola sanoo.

Huumeiden käyttö voi sysätä myös läheisen pulaan

Vertossa järjestetään vertaistukiryhmiä myös huumeiden käyttäjien omaisille. Ohjaaja Katja Rauhala Kriisikeskuksesta sanoo, että läheisen huumeiden käyttö sysää myös monen omaisen ongelmiin. Esimerkiksi huumevelkojen perintä voi kohdistua myös käyttäjän läheisiin.

– Läheisille voi tulla talousongelmia ja heitä saatetaan uhkailla.

Katja Rauhala työskentelee huumeiden käyttäjien omaisten parissa.Marko Väänänen / Yle

Rauhalan mukaan myös huumeiden käyttäjän läheisen oma arki voi alkaa pyöriä käytön ympärillä, vaikka itse ei huumeisiin koskisi. Omaiset ovat monesti valmiita tekemään käyttäjän vuoksi kaikkensa ja heidän oma jaksamisensa voi olla koetuksella.

Vanhemmat saattavat myös rahoittaa lapsensa huumeiden käyttöä suojellakseen näitä, Rauhala sanoo.

– Oma lapsi on aina oma lapsi, vaikka hän käyttäisikin huumeita.

Rauhalan mukaan moni myös häpeää läheisensä huumeiden käyttöä niin paljon, että haluaa pitää sen salassa.

– Silloin sosiaalinen elämä voi kutistua hyvin pieneksi.

Sivut