Uutiset YLE Oulu

Nyt kannattaa varoa, että auton lämmitys ei sytytä tulipaloa: pitkät lämmitysajat ja omat lämmitinviritelmät voivat johtaa ongelmiin

Lämmityksessä olleita ajoneuvoja on syttynyt palamaan kolmessa pihapiirissä Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikki palot ovat tapahtuneet vain puolen vuorokauden aikana.

Paloja on eilisillasta lähtien ollut jo Siikajoella, Raahessa ja Oulaisissa. Kaikissa tapauksissa palo ajoneuvon moottorissa oli alkanut, kun auto oli lämmityksessä verkkovirtalähteisellä lämmittimellä eli tutummin lohkolämmittimellä.

Vastaavia esimerkkejä on muualtakin. Esimerkiksi Kainuussa Suomussalmella on ollut vastaavanlainen autopalo pihapiirissä varhain tänä aamuna. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on palanut näiden pakkasien aikana yksi auto lämmityksen yhteydessä, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.

Pahimpia ovat tee-se-itse-lämmittimet

Autopalot lisääntyvät yleensä, kun säät viilenevät ja autoja aletaan lämmittää, kertoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Syitä syttymiseen on monia.

Esimerkiksi oikosulku, auton polttoaine- tai öljyvuoto tai lämmitystolpan vika voivat aiheuttaa tulipalon.

Vesalaisen mukaan kuski voi aiheuttaa riskin myös itse, jos jättää auton koko yöksi piuhan päähän.

– Kovillakin pakkasilla kolmen tunnin lämmitysaika riittää. Jos tolpassa ei itsessään ole ajastinta, ulkokäyttöön tarkoitetun ajastimen voi ostaa.

Lohkolämmittimen lisäksi tulipalon voi aiheuttaa sisätilanlämmitin. Palo voi syttyä, jos lämmittimen laittaa huonoon paikkaan ja ilmavirtaus kohdistuu suoraan palavaan materiaaliin. Myös lämmittimen ilmankierron estyminen nostaa paloriskiä.

Tomi Honkakunnas on törmännyt tilanteisiin, joissa on käytetty liian suuritehoista lämmitintä suhteessa auton kokoon. Pahimpia ovat itse kyhätyt lämmittimet.

– On ollut tee-se-itse-laitteita, joita ei ole tarkoitettu auton lämmittämiseen. Autossa saattaa olla esimerkiksi rakennuslämmitin. Jos 2 000 watin lämmitin laitetaan pieneen autoon, se voi olla vaarallista.

Paloriskin voi aiheuttaa myös luminen pistoke, joka ei mene kunnolla paikalleen.

Lämmitin voi olla rikki huomaamatta vuosia

Paloriskin vähentämiseksi autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kehottaa testaamaan moottorilämmittimen toiminnan aika ajoin.

Vesalaisen mukaan moni autoilija laittaa uskollisesti auton joka yö talvikaudella piuhan päähän ja kuvittelee, että lämmitin toimii, kun sisätilanlämmitin alkaa hurista.

– Sisätilanlämmittimen käynnistyminen saattaa hämätä. Voi olla, että varsinainen moottorinlämmitin on jo useamman vuoden ollut pimeänä.

Lämmittimen toiminnan voi testata kokeilemalla ensin kylmän auton moottoriöljyn lämpötilaa ja tarkistamalla, onko lämpö kasvanut lämmityksen jälkeen.

Myös kaikkien ölyvuotojen korjauttaminen heti parantaa paloturvallisuutta.

Lukiolaisten virtuaalimatkalla Berliiniin dönerit ja munkit haettiin Ylitornion paikallisesta – koulujen kansainvälisyys on koetuksella korona-aikana

Koulujen kansainvälinen toiminta on poikkeusaikana ollut koetuksella. Suunniteltuja matkoja on jouduttu perumaan ja etäopetukseen siirtyminen haukkasi keväällä resursseja myös muilta kansainvälisyyttä tukevilta opinnoilta.

Ylitorniolla lukiolaiset lähtivät Berliiniin sijaan virtuaalimatkalle, jossa lähistöllä sijaitseva verkkoaita esitti Berliinin muuria ja ravintolaelämys koettiin paikkakunnan omassa kebab-kioskissa.

Apuna käytettiin vr-laseja.

– Lasien kanssa tuntuu kuin lähes oikeasti kävelisi siellä. Tietenkin vr-laseista huolimatta jää moni asia kokematta, kertoo abiturientti Iida Tyni kokemuksesta.

Iida Tyni pitää virtuaalista matkaa hyvänä vaihtoehtona varsinkin nyt, kun matkustaminen ei käytännössä ole mahdollista.Antti Ullakko / Yle

Valtakunnallisesti vertailtuna Ylitornio kulkee virtuaalisen kansainvälisyyden eturintamassa.

– 360 asteen kameroiden tai vr-lasien käyttö opetuksessa on harvinaista. Ne tuskin arkipäiväistyvät nopeasti, sillä ne vaativat opettajalta laajaa tietoteknistä osaamista, sanoo opetusneuvos Mika Saarinen, joka toimii opetushallituksessa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluiden päällikkönä.

Puolella lukioista virtuaalista yhteistyötä

Opetushallitus selvittää parhaillaan, millaisia kokemuksia ja kokeiluja suomalaisilla kouluilla on kansainvälisestä toiminnasta korona-aikana. Ennakkotietojen perusteella vaikuttaa, etteivät oppilaitokset ole poikkeusaikoinakaan jättäneet kansainvälistä toimintaa.

– Näyttää, että noin puolella Suomen lukioista on kokemuksia virtuaalisesta (kansainvälisestä) yhteistyöstä ja lopuillakin ne ovat suunnitelmissa, kertoo Saarinen.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden laatupäällikkö Pauliina Kanervon mukaan koronakevät ja pikainen siirtyminen etäopetukseen vähensi myös kansainvälistä toimintaa. Poikkeuksellisen raju muutos opetustavoissa söi opettajien henkistä resurssia, eikä opettajia ole patistettu nyt kansainväliseen toimintaan.

– Silti jotkut opettajat ovat jatkaneet aktiivisesti yhteistyötä, Kanervo huomauttaa.

Ylitornion lukion matkanjärjestäjän, kielten opettaja Hanna Viippolan mukaan virtuaalinen kielimatka Berliiniin syntyi lopulta varsin pienellä vaivalla.

– Netti on täynnä materiaalia, josta saa kerättyä sen, mitä haluaa käyttää. Toki se vaatii myös suunnittelua, sanoo Viippola.

Ylitorniolaiset selvisivät virtuaalisesta luokkaretkestä kaksilla edullisilla vr-laseilla, älypuhelimilla ja netistä löytyvillä ilmaissovelluksilla sekä materiaaleilla.

Kuvitteellisen lentomatkan turvatarkastus hoidettiin paikallisin voimin, saksalaisia makuja ja tuoksuja päästiin aistimaan hankkimalla döner-kebabit ja berliininmunkit Ylitorniolta. Matkasta tehdään vielä video, jota saksan opiskelijat ennen ylioppilaskirjoitusten alkua työstävät.

Kielten opettaja Hanna Viippolan mukaan Ylitornion yhteiskoulun lukiossa virtuaalisen todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa on tavallista.Antti Ullakko / Yle Ujommatkin oppilaat osallistuvat paremmin virtuaalisesti

Opetusneuvos Mika Saarisen mukaan kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten opettajien tietotekninen osaaminen on kovaa tasoa, he hallitsevat perusvälineet.

Koululaisten suosimia helppokäyttöisiä kommunikaatiovälineitä, kuten Instagramia, WhatsAppia ja Snapchatia on onnistuneesti käytetty kansainvälisessä toiminnassa.

– Virtuaalisissa kohtaamisissa aremmat oppilaat tulevat paremmin esille kuin vierailuilla, sanoo Saarinen.

Tuttujen ohjelmien etuna on myös se, että niiden käyttö luonnistuu, eikä tekniikka nouse pääosaan keskusteltaessa ulkomaisten opiskelijoiden kanssa.

Iida Tyni kertoo matkasta muille Ylitornion lukion saksan opiskelijoille.Antti Ullakko / Yle

Pauliina Kanervon mukaan verkossa toimiminen on vaikuttanut myös paikallisesti.

– Koululaisille on järjestetty japanin ja kiinan kielen kerhoja verkossa ja niihin ovat voineet osallistua useiden eri koulujen oppilaat.

Tämä on tuonut uusia mahdollisuuksia niille oppilaille, jotka asuvat kymmenien kilometrien päässä Oulun keskustasta.

–Lisäksi ystävyyskoulutoimintaa on ylläpidetty verkon yli.

Oikea vierailu on oppimisen kannalta paras

Vaikka virtuaalitodellisuus antaa uusia mahdolisuuksia toteuttaa kansainvälisyys- ja kieliopintoja, ulkomailla tehtävillä vierailuilla on jatkossakin tärkeä rooli.

– Jos pelkästään miettii oppimisen ja motivoinnin kannalta, niin tehokkain vaihtoehto on yhä edelleen vierailu paikan päällä, sanoo Mika Saarinen.

Ylitornion yhteiskoulun abiturientti Iida Tyni myöntää, että lukioaikaisten matkojen peruuntuminen harmittaa.

– Mutta tänä aikana kaikki, mitä järjestetään tuntuu mukavalta, hän sanoo.

Ylitorniolaisten virtuaalireissussa oli toden tuntua vielä matkan jälkeenkin.

– Ihan uupuneita oltiin tämänkin reissun jälkeen, vaikka ei oikeasti mihinkään liikuttu. Että hyvä oli reissu.

Kotikansainvälisyys opettaa maailmasta Suomessa

Pauliina Kanervo pitää tärkeänä niin sanottua kotikansainvälisyyttä kouluissa ja päiväkodeissa. Käytännössä kotikansainvälisyys tarkoittaa esimerkiksi teemapäiviä tai -viikkoja, kansainvälisiä vieraita joko paikan päällä tai verkon välityksellä.

– Pitää muistaa, että monille ulkomaanmatkat eivät ole mahdollisia.

– Opetushallituksenkin näkökulmasta kotikansainvälisyydellä on iso rooli kasvatuksessa, sanoo Saarinen.

Ylitornion yhteiskoulun lukion rehtori Sari Lantto jakaa Kanervon näkemykset.

– Toivottavasti tästä korona-ajasta opimme, että kansainvälisyys ei aina vaadi liikkumista paikasta toiseen. Täältä Lapista on pitkät välimatkat kaikkialle ja matkustaminen vie aikaa ja on kallista, sanoo Lantto.

Rehtori Sari Lantto kertoo, että Ylitornion yhteiskouun lukio on tämän vuoden puolella ollut jo yhteyksissä niin Yhdysvaltoihin kuin Israeliinkin.Antti Ullakko / Yle

Lantto pitää virtuaalista kansainvälisyyttä joissain tilanteissa hyvänä vaihtoehtona. Hän toivoo, että koulu pystyy edelleen luomaan uusia ja ylläpitämään olemassa olevia kontakteja maailmalle

– Tavoitteena on tarjota jokaiselle vuosiluokalle jonkinlainen kansainvälinen kokemus lukion aikana.

Niin Kanervo kuin Saarinenkin uskovat, että opettajien etätyöskentelystä hankkima taitoja voidaan jatkossakin hyödyntää kansainvälisyyskasvatuksessa.

Lue myös:

Roope Rihtamo on yksi onnekkaista, joiden vaihto-opiskelu ei kaatunut koronaan – kuvat kertovat, miten arki Etelä-Koreassa alkaa karanteenin jälkeen

Tuore selvitys antaa synkän kuvan etäkoulusta: riittävä tuki puuttui, opiskelu kuormitti ja jakoi oppilaat kahteen kastiin

Pyhäjärvellä avovaimonsa surmannut mies tuomittiin liki 11 vuoden vankeuteen taposta

Pyhäjärvinen mies on tuomittu 10 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen avovaimonsa taposta.

1970 -luvun alussa syntynyt mies surmasi samanikäisen avovaimonsa pariskunnan asunnossa illalla 30. joulukuuta 2019.

Tapahtumat johtivat isoon poliisioperaatioon ja poliisi piiritti omakotitaloa Pyhäjärven Jokikyläntiellä usean tunnin ajan.

Omakotitalosta löytyi kuollut nainen ja mies otettiin kiinni asunnosta.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Missä järjestyksessä oululaiset rokotetaan? Seuraa suorana kello 12, kun kaupungin koronatilanteesta saadaan lisää tietoa

Oulu on edelleen koronavirusepidemian leviämisvaiheessa eikä vuoden vaihteessa alkanut tartuntapiikki osoita vielä luotettavasti laantumisen merkkejä.

Erittäin helposti tarttuva koronaviruksen muunnos aiheuttaa myös varautumisen tarvetta, vaikka Oulussa ei yhtään tapausta ole toistaiseksi havaittukaan.

Kaupungin koronatilanteesta ja rokotusjärjestyksestä saadaan lisää tietoa torstaina kello 12 järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisessä tilaisuudessa tilannetta valottavat muun muassa terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko.Yle näyttää tilaisuuden suorana tässä jutussa.

Yleisten tilojen sulkua jatkettiin

Oulun kaupunki päätti aiemmin tällä viikolla jatkaa kaupungin liikuntatilojen ja yleisten tilojen sulkua 1.2.2021 asti.

Perusteina olivat Oulun epidemiatilanne, uuteen koronan muuntovirukseen liittyvä uhka sekä valmisteilla olevat uudet valtioneuvoston ja STM:n linjaukset.

Tällä hetkellä rokottamisesta tiedetään, että Pohjois-Pohjanmaan kunnat saavat suuremman määrän rokotteita käyttöön tällä ja ensi viikolla, koska THL:n ohje vapautti tehosterokotuksiin varatut rokoteannokset.

Tällä viikolla rokotukset kohdentuvat Oulun hoivayksiköiden asukkaisiin ja työntekijöihin kansallisen rokotejärjestyksen mukaisesti. Rokotteen tulee samaan yli 600 henkilöä.

Seuravaaksi rokotukset tulevat kohdistumaan muihin ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin ikäihmisiin ja heitä hoitaviin työntekijöihin.

Vielä ei tiedetä, milloin kotona asuviin ikäihmisiin ja heidän omaishoitajiinsa kohdistuvat rokotukset alkavat. Paljon riippuu rokotteiden saatavuudesta tammikuun jälkeen.

Tietoa laajasti väestölle tarjottavien joukkorokotusten ajankohdasta ei myöskään ole.

Tänään on monin paikoin vuoden kovin pakkaspäivä – Kuusamossa mitattiin -37,5 astetta

Tänään on monin paikoin talven kovin pakkaspäivä. Idästä saapunut korkeapaineen alue tuo kireitä pakkasia laajoihin osiin maata torstain ja perjantain aikana. Sää on kylmä ja kirkas.

Pakkanen on nyt erityisen kireä osissa Lappia ja Itä-Suomessa. Muonion kirkonkylässä oli aamulla pakkasta -39 astetta ja Kuusamon Kiutakönkäällä oli -37,5 astetta.

Itä- ja Keski-Suomessa pakkanen kiristyy torstai-iltaa ja ensi yötä kohti, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Juuassa on nyt ennen puoltapäivää mitattu -33 astetta. Voi olla, että vielä kylmenee. Huomenna idässä pilvipeite alkaa lisääntyä ja pakkanen hellittää hieman.

Etelä-Suomessa pakkanen kiristyy illan ja yön aikana. Huomiseksi etelärannikkoa myöten ennustetaan kireitä yli -20 asteen pakkasia.

Pakkasvaroitus on voimassa koko maassa Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Joensuulaisen koulun pihalla ulkoiltiin torstaina pakkasesta piittaamatta.Ari Haimakainen / Yle Pakkaset hellittävät, lumi pysyy

Viikonloppuun mennessä pakkaset hellittävät monin paikoin.

– Etelässä lauantaikin on vielä aika kylmä päivä, mutta sen jälkeen lauhtuu, Joonas Koskela kertoo.

Lämpötila pysyy kuitenkin pakkasen puolella ja lumi maassa, meteorologi lupaa. Kymmenen vuorokauden ennusteessa eteläinenkään Suomi ei näyttäisi menevän plussan puolelle.

Ratapihalla katkeilee pultteja

Pakkanen vaikuttaa töihin monella työpaikalla.

Ratapihalla Joensuussa töitä tehdään ulkona kovassa pakkasessa ja kylmässä viimassa.

– Kerrospukeutuminen on välttämätöntä, mutta kypärän alle mahtuu vain ohut pipo, sanoo rata-asentaja Nuutti Nykänen

Rata-asentajat Nuutti Nykänen ja Kimmo Hallamaa tekevät töitä ulkona säällä kuin säällä.Tapio Laakkonen / Yle

Lunta ei Pohjois-Karjalassa ole viime päivinä tullut, mutta kovalla pakkasella raiteisiin tulee helposti vaurioita.

– Pultit katkeilevat sidekiskoista, kun rauta supistuu kylmällä ilmalla. Niitä täytyy uusia, sanoo rata-asentaja Kimmo Hallamaa.

Kasvihuoneessa valtava sähkönkulutus

Kurkunkasvattajan kasvihuoneet vievät kovana pakkaspäivänä enemmän sähköä kuin keskimääräinen omakotitalo vuodessa. Nilsiäläisellä kurkkutilalla oli aamulla pakkasta -25 astetta, mutta sisällä kasvihuoneissa normaali kasvatuslämpö.

– Sähkö on suurin kuluerä. On tullut pohdittua vaihtoehtoja energiantuotantoon, esimerkiksi tuulimyllyä tai aurinkoenergiaa. Mutta kovalla pakkasella ei tuule ja aurinkoa ei talvella ole, sanoo yrittäjä Risto Taskinen Nilsiän taimituotteelta.

Kerromme pian lisää.

Merikotka kuoli, kun juna törmäsi siihen – ja vain paria päivää myöhemmin samoin kävi sen lajitoverille samassa kohdassa

Kaksi merikotkaa kuoli vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä, kun ne törmäsivät junaan.

Kyseessä oli kaksi erillistä tapausta, mutta molemmat linnut vahingoittuivat samassa kohdassa. Kotkat olivat syömässä radan vieressä olleita poron raatoja. Myös porot olivat luultavasti jääneet junan alle. Merikotkat yrittivät pakoon havaitessaan kohti tulevan junan, mutta epäonnekseen lähtivät lentämään väärään suuntaan ja törmäsivät suoraan junaan.

Ensimmäinen merikotka ei kuollut heti törmäyksessä. Veturinkuljettaja yritti pelastaa linnun, mutta se ehti kuolla ennen kuin se saatiin toimitettua hoitoon.

Kotkan oli tarkoitus mennä hoidettavaksi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n puheenjohtaja Ari-Pekka Auvisen luo. Yhdistyksen loukkaantuneiden lintujen hoitorinki toimii yhteistyössä poliisin, kaupungin eläinlääkärien, Eviran ja suomalaisten eläintarhojen kanssa.

– Linnussa ei ollut ulkoisia vammoja. Aluksi näytti, että toivoa on. Luultavasti kotkalla oli jokin sisäinen verenvuoto esimerkiksi aivoissa.

Auvinen huomasi kuollutta merikotkaa tutkiessaan, että hän on rengastanut linnun sen ollessa nuori.

– Kohtasimme sen elämän alussa ja lopussa. Se oli pysäyttävä hetki.

Parin päivän kuluttua toinen kotka törmäsi junaan ja kuoli. Auvinen sai tiedon uudesta tapauksesta ja pyysi aiemmin tapaamaansa veturinkuljettajaa käymään paikalla. Tämä oli jäänyt Auvisen mieleen ja tiesi veturinkuljettajan asuvan lähellä tapahtumapaikkaa. Merikotka oli revennyt auki törmäyksessä. Tätä yksilö ei ollut rengastettu.

Suomessa on noin 550 merikotkaparia. Merikotka oli pitkään uhanalainen laji Suomessa, mutta vuonna 2019 se pääsi pois Suomen uhanalaisten lajien listalta ja tätä nykyään se luokitellaan elinvoimaiseksi.

Kiskoille kuolee vuosittain satoja eläimiä

Tarkkoja lukuja junan alle jääneistä eläimistä ei ole, sillä VR ei tilastoi niitä. VR:ltä kuitenkin kerrotaan, että arviolta vuosittain 300–400 eläintä jää junan alle. Useimmiten köpelösti käy hirville, poroille ja peuroille.

Ari-Pekka Auvinen kertoo, että hänen tietoonsa tulee vuosittain tapauksia junan vuoksi kuolleista lintuja. Yleensä ne ovatkin kotkia, toisinaan myös huuhkajia.

– Kotkat pystyvät zoomaamaan tarkkaan yksityiskohtiin, jolloin se ei välttämättä näe kokonaiskuvaa. Junatörmäyksissä voi olla kyse samanlaisesta hahmotusongelmasta.

Maa- ja merikotkat ovat herkimpiä lintuja törmäämään myös tuulivoimaloiden siipiin.

Eläinten junan alle jääntiä on todella vaikea estää, sillä tilanteet ovat äkillisiä ja junaa ei voi pysäyttää nopeasti, VR:ltä kerrotaan Pysähtymismatka voi pisimmillään olla jopa yli kilometrin.

Kun eläin jää junan alle, veturinkuljettaja tekee aina ilmoituksen liikenteenohjaukseen. Sieltä tieto menee paikallisille viranomaisille.

Auvinen muistuttaakin, kuinka tärkeää on kerätä kuolleet eläimet radan varsilta.

– Sille ei voi mitään, että eläin esimerkiksi törmää junaan ja kuolee, mutta raatojen keräämiselle voisi.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Seurasimme merikotkan poikasten rengastusta suorana – vainoista ja ympäristömyrkyistä selvinneet linnut asuttavat nyt myös sisämaata

Tämä lumoava video kelpaisi matkailumainokseen – urbaani merikotka ruokkii poikasiaan keskellä Helsinkiä

Katso tästä suorana kello 15.15 alkaen uusimmat tiedot Pohjois-Pohjanmaan koronarajoituksista

Pohjois-Pohjanmaan koronatilannetta käsittelevä alueellinen työryhmä kokoontuu tänään iltapäivällä.

Kokoontumisessa linjataan uudet suositukset mahdollisten koronarajoitusten tekemiseksi. Ryhmä pohtii muun muassa, missä tilanteessa epidemia on ja millaisia rajoituksia suositellaan jatkossa.

Tästä jutusta löydät Pohjois-Pohjanmaalla voimassa olevat suositukset. Aiemmin on päätetty, että ne ovat voimassa 18. päivä saakka.

Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei vielä ennen kokousta kommentoi sitä, mihin suuntaan rajoituksia mahdollisesti viedään.

– Työryhmä on saanut kommentteja eri näkökulmista, niiden pohjalta päätökset tehdään. Tietysti huomioidaan myös kansallinen ohjeistus.

Korpelainen muistuttaa, että työryhmän antaman suositukset ovat suosituksia. Viime kädessä kunnat voivat itse päättä sitä, kuinka niitä soveltavat.

Pohjois-Pohjanmaa on epidemian leviämisvaiheessa. Maakunnassa on todettu yhteensä 1 756 koronatartuntaa, joista 1 333 on Oulusta.

Oulun tilanne poikkeuksellinen, koska Oulussa tartuntojen ilmaantuvuus on ollut viime viikot kasvussa, toisin kuin Suomessa yleisesti. Tartuntojen määrä on kääntynyt kasvuun viime viikkojen aikana ja tartuntojen lähde on yhä harvemmin tiedossa.

Täältä näet oman kuntasi tuoreet koronatartunnat sekä koronatilanteen kehittymisen Suomessa ja maailmalla.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Fimea saanut kolme vakavaa haittailmoitusta rokotteesta, Suomessa 221 uutta tartuntaa, AstraZeneca jätti EU-lupahakemuksen

Kannabista kasvattaneen serbialaisen rikollisryhmän kahden jäsenen tuomiot muuttuivat hovissa

Serbialaisen rikollisryhmän yhdelle tekijälle on annettu tuomio kannabiksen kasvattamisesta Suomen syrjäseuduilla. Kahdeksaksasta käräjillä tuomion saaneesta kahden tuomiot muuttuivat, toisella tuomio lieveni ja toisella koveni.

Rovaniemen hovioikeus lievensi serbialaisen rikollisryhmän kannabiksen kasvattamista koskevassa jutussa kovimman tuomion käräjillä saaneen rangaistusta. Alle 40-vuotiaan serbialaisen miehen rangaistus lyheni muun muassa siitä syystä, että hän edesauttoi rikoksensa selvittämistä. Käräjillä tuomittu kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistus lyheni kolmella kuukaudella.

Sen sijaan hovi päätyi nostamaan tuomiota toisen tuomitun osalta. Hovin mukaan aiemmin käräjillä huumetuomiolta välttynyt parikymppinen serbialaismies oli Serbiassa olleen rikollisryhmän johdon luottomies. Mies oli tuomittu käräjillä vähäisemmistä rikoksista sakkoihin. Hovi luki hänen syykseen törkeän huumausainerikoksen ja törkeän väärennyksen ja tuomitsi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Rangaistusta kuitenkin lievennettiin, sillä oikeus katsoi, ettei hänellä ollut täyttä valinnanvapautta kieltäytyä osallistumisesta rikoksiin.

Kannabista viljeltiin Haapavedellä, Kemiönsaaressa ja Suomussalmella. Rikoskokonaisuus ajoittuu vuosille 2016–2020.

Kun Tanja Heikkilä toipui koronasta ja halusi jatkaa arkeaan, se olikin yllättävän vaikeaa – hän huomasi, että selkeitä ohjeita parantuneille ei ole

Iiläinen Tanja Heikkilä, 37, sai koronan marras-joulukuun vaihteessa ikävien sattumusten summana.

Tartunta oli tullut harrasteryhmästä. Tartuttajan perheenjäsenen ensimmäinen koronatestitulos oli ollut virheellisesti negatiivinen, ja vasta myöhemmin selvisi, että moni oli Heikkilän tavoin altistunut koronalle.

Tartunta kytkeytyi Oulun Stora Enson työmaan laajaan koronaryppääseen.

Heikkilä ei saanut ilmoitusta altistumisestaan viranomaisilta, vaan kuuli siitä harrastekaveriltaan ja hakeutui sen perusteella koronatestiin, sillä hän työskentelee sosiaalialalla.

Oireena hänellä oli ollut lähinnä päänsärkyä. Hajuaisti lähti samana päivänä, kun koronatestin tulos tuli. Sen jälkeen oli outo väsynyt olo, nenä kuiva ja kirvelevä ja nielu tukkoinen.

Myös hänen puolisonsa sairasti lievän koronan. Perheen lapsia ei testattu, vaan he jäivät kotikaranteeniin.

Heikkilä vietti lääkärin määräämässä eristyksessä kaikkiaan 11 päivää.

– Oireeni olivat lievät, joten oli vähän vaikea määritellä, milloin ne loppuivat kokonaan.

Heikkilä kokee saaneensa sairastuttuaan hyvää huolenpitoa, sillä sairaanhoitaja soitti ja kyseli vointia päivittäin.

Epätietoisuus iskikin vasta, kun eristys päättyi. Miten palata normaaliin arkeen ja miten se olisi nyt erilaista? Häntä oli neuvottu palaamaan arkeen pikkuhiljaa ja oman harkinnan mukaan. Käytännössä hän ei kuitenkaan tiennyt, mitä se tarkoittaisi.

Toipuneiden ohjeistus puuttuu

Heikkilä ei halunnut kuormittaa kysymyksillään terveydenhuoltoa, vaan yritti löytää tietoa itse. Sitä tuntui olevan tarjolla yllättävän vähän ja hajanaisesti.

– Googletin, koskeeko maskinkäyttösuositus myös koronan jo sairastaneita. Varalta olen maskia käyttänyt, sillä en löytänyt suoraa vastausta.

Tanja Heikkilä oli pohtinut ennen tartuntaansa, kannattaako harrastukseen mennä, kun koronatapauksia oli Oulussa paljon. Janne Körkkö / Yle

Heikkilän kokemuksen mukaan koronasta löytyy paljon tietoa ja ohjeistuksia, mutta ne koskevat lähinnä testitulosta odottavia tai vasta sairastuneita.

– Olisin kaivannut tietopakettia myös parantuneille.

Sellaista ei kuitenkaan ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu sanoo, että erillistä ohjeistusta koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipuneille ei ole vielä laadittu.

Palmun mukaan syynä tähän on tutkitun tiedon puute. On ollut vaikea antaa ohjeistuksia, kun ei ole ollut tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä, millaisten suojan koronan sairastaminen antaa eri väestöryhmille ja kuinka pitkäksi aikaa.

Koronan aiheuttamasta taudista parantuneille ei ole ohjeita myöskään sen vuoksi, koska on keskitytty neuvomaan isoa osaa väestöstä. Suomen väestöstä vain noin yksi prosentti on sairastanut koronan aiheuttaman COVID-19-taudin ja 99 prosenttia ei.

Ohjeistus on myös haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Esimerkiksi maskisuosituksia on jo jouduttu varioimaan esimerkiksi eri väestöryhmille. Ei haluta tehdä erikseen ohjetta jokaiselle ihmisryhmälle, Palmu sanoo.

Palmun mukaan kaikkia koskevat ohjeistukset ovat olleet myös tehokkaita.

Täysin ilman ohjeita koronan sairastaneet eivät kuitenkaan jää, sillä kunnilla ja sairaaloilla on yleensä omia suosituksiaan sairastuneille.

Kevään mittaan joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa rokotettujen toimintaohjeisiin. Nyt esimerkiksi maskisuositus koskee myös heitä.

Palmu sanoo, että THL on antanut ohjeen, ettäoireisen koronan sairastaneiden ei tarvitse kiirehtiä rokotukseen, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan heille on muodostunut vasta-aineita, jotka antavat vahvan suojan. Vasta-aineiden on tutkittu säilyvän ainakin puoli vuotta. Toisaalta tutkimuksissa rokotteesta ei ole huomattu olevan myöskään haittaa, vaikka koronan olisi ehtinyt sairastaa ennen rokotteen ottamista.

Näitä arjen kysymyksiä koronan aiheuttamasta taudista parantunut puntaroi

Keräsimme arjen kysymyksiä koronaviruksen aiheuttamasta taudista parantuneelta Tanja Heikkilältä häntä eniten mietityttäviä asioita arjesta. Pyysimme sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäriä Lotta Simolaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastaamaan kysymyksiin.

Voiko koronan sairastunut saada viruksen uudelleen ja tartuttaa sitä eteenpäin oireettomana?

Sairastettu tauti antaa nykykäsityksen perusteella ainakin väliaikaisen immuniteetin. THL:n ohjeistus on, että sairastetun, laboratoriovarmistetun taudin jälkeen ei kuuteen kuukauteen tarvitse hakeutua uuteen koronatestiin, vaikka sairastuisi uuteen hengitystieinfektioon. Myöskään karanteeniin ei joudu, vaikka altistuisi uudelleen koronapositiiviselle henkilölle.

Jos perheen lapsilla ei ole todettu koronaa, tuleeko heidät viedä koronatestiin, jos heillä ilmenee flunssan oireita?

Kyllä.

Koskeeko maskisuositus myös taudin jo sairastaneita?

Kyllä.

Kenen vastuulla on määritellä, milloin eristyksen jälkeen voi palata normaaliin arkeen?

Vastuu eristyksen kestosta ei ole potilaalla vaan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä. Jos on parantunut, eristyksen päätyttyä saa palata arkeen heti.

Eristyksen kesto voi vaihdella. Se kestää vähintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta, mihin pitää sisältyä kaksi oireetonta vuorokautta. Tämä usein riittää lievässä, kotona sairastettavassa taudissa. Jos näin ei ole, eristystä jatketaan.

Yleensä potilaalle on postitettu viikon kestoinen karanteenipäätös ennen karanteenin loppumista. Jos oireilu jatkuu, eikä kotikunnasta ole erikseen soitettu ja tiedusteltu vointia eristyksen loppuessa, kannattaa itse ottaa yhteyttä kuntansa tartunnanjäljitykseen, jotta saa jatkoa eristyspäätökseen.

Oletko sinä kokenut saavasi tarpeeksi koronaan liittyvää tietoa? Voit osallistua keskusteluun 11.1. kello 23:een saakka!

Riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden susilauman tappamiseen – luonnonsuojelijat hermostuivat

Susikeskustelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun Suomen riistakeskus myönsi joulukuussa ensimmäistä kertaa poikkeuslupia kokonaisten susilaumojen kaatamiseen poronhoitoalueen ulkopuolella. Perusteena on se, että yksittäisten susien poistaminen laumasta voi jopa pahentaa häiriökäyttäytymistä.

Riistakeskus myönsi vahinkoperustaiset tappoluvat kahdelle neljän suden laumalle, joista toinen liikkuu Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa ja toinen Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Syynä Tohmajärvellä olivat susien toistuvat pihakäynnit ja Haapajärvellä koiravahingot.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan aluejärjestöt valittivat luvista Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksille ja saivat niihin toimeenpanokiellot valitusten käsittelyn ajaksi. Esimerkiksi Haapajärven osalta oikeus otti huomioon sen, että susi katsotaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Tohmajärvellä tapahtumat jatkuivat niin, että poikkeuslupaa haettiin uudelleen, nyt saman lauman yhdelle sudelle. Riistakeskus myönsi luvan 29. joulukuuta. Tästäkin luvasta valitettiin, ja hallinto-oikeus kielsi myös sen toimeenpanon 31. joulukuuta. Susi oli kuitenkin jo ehditty lopettaa pikavauhtia edellisenä päivänä, jolloin poikkeuslupa oli vielä voimassa.

"Tilanne oli yhä akuutti"

Miksi riistakeskus myönsi Tohmajärvellä uuden luvan suden kaatamiseen, vaikka koko laumaa koskeva kaatolupa oli edelleen jäädytetty?

– Tilanne oli yhä akuutti, ja meidän piti reagoida, koska sudet kävivät edelleen pihoissa. Lainsäädännön perusteella asia kuuluu meille ratkaistavaksi. Lisäksi turvallisuuteen perustuvat päätökset voidaan välittömästi panna täytäntöön, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Hän korostaa, että kyseessä oli kaksi erillistä poikkeuslupapäätöstä. Lisäksi uusi lupa edellytti suden käyntiä pihalla, mikä myös toteutui.

Laumalupien myöntäminen ei Härkösen mukaan ole mikään uusi kokeilu.

– Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että jos vahinkoa aiheuttavasta laumasta poistetaan varsinkin yksittäisiä alfasusia, se voi aiheuttaa lisäongelmia.

Molemmat laumaluvat ovat nyt hallinto-oikeuksien harkittavina. Jos luvat kumotaan, niiden tehosta ei Härkösen mukaan saada tietoa.

Hän huomauttaa, että riistakeskus on tehnyt hakemuksista myös kielteisiä päätöksiä. Esimerkiksi viime viikkoina on hylätty Kuhmoon haettuja kaatolupia. Voimassa olevia poikkeuslupia on vain Inarissa, jossa voidaan kaataa yksi susi.

Kilpajuoksu ei mielekästä

Luonnonsuojeluliitto Tapiola kritisoi riistakeskusten hallintokäytäntöä, jossa poikkeusluvat voidaan laittaa heti toimeen. Liiton mukaan ei ole myöskään mielekästä laittaa hallinto-oikeudet juoksemaan kilpaa suden pyytäjien kanssa.

Puheenjohtaja Leena Iivosen mukaan päätöksistä valitettiin, koska ne eivät noudata EU:n luontodirektiivin henkeä.

– Esimerkiksi Haapajärvellä ei ole syytä hävittää kokonaista susilaumaa reviiriltään, koska se on tappanut irralleen päästettyjä metsästyskoiria. Meillä ei ole sellaista susikantaa, että se sietäisi harvennuksia laumakaupalla.

Iivosen mukaan Tohmajärven toisella kaatoluvalla haluttiin kiertää hallinto-oikeuden toimeenpanokieltoa.

Laumaluvat ovat hänen mielestään hämmentäviä, koska niistä ei ole tehty virallista linjausta.

– Toki riistakeskuksella on oikeus niihin. Tässä varmaan kopioidaan Ruotsia, jossa kannanhoidollista metsästystä on tehty lauma kerrallaan.

Liitto on Iivosen mukaan valittanut yksittäisiä susia koskevista luvista vain silloin, kun perusteet eivät ole olleet kohdallaan. Poronhoitoalueen lupiin ei ole puututtu lainkaan.

Susia lähellä asutusta

– Tohmajärvellä on liikkunut neljän suden ryhmä, joka on tappanut ainakin kuusi koiraa. Myös jotkut yksittäiset sudet tekevät pihakäyntejä, mutta kaikki vahingot ovat tämän yhden lauman aikaansaannoksia. Itse menetin oman koirani lokakuussa, kertoo poikkeuslupia hakenut Mika Piiroinen.

Hänen mukaansa susia on käynyt alueen pihoilla viime vuonna noin 300 kertaa. Yhden suden kaataminen näyttää rauhoittaneen tilannetta. Se voi kuitenkin olla väliaikaista.

– Laumaa seurataan aktiivisesti. Se on tutulla kahden viikon lenkillään suuntaamassa jälleen samalle uralle.

Piiroisen mukaan riistakeskuksen poikkeusluvilla ei tee mitään, jos kaadoissa ei olla nopeita. Lupa on voimassa 21 vuorokautta, ja hallinto-oikeuden välipäätös keskeyttämisestä käytännössä estää metsästyksen. Lopullista päätöstä taas saa odottaa useita kuukausia.

– Valittajat käyttävät hallinnollista porsaanreikää ilkeästi hyväkseen.

Moni pitää myöskin Luonnonvarakeskuksen arvioita susipopulaatioista liian pieninä. Piiroisen mukaan Tohmajärvellä arvio näyttää viittä sutta, kun oikea luku on noin 15.

Tapiolan alueyhdistyksillä on oikeus valittaa poikkeusluvista. Piiroisen mukaan allekirjoittajat asuvat kuitenkin muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Tätä pidetään epäreiluna, koska valittajat eivät joudu itse kärsimään susista.

Iivonen myöntää, että allekirjoittajat ovat muualta. Se on hänen mukaansa kuitenkin tietoinen strategia, jotta paikalliset luonnonsuojelijat eivät joutuisi silmätikuiksi.

Juttua täsmennetty 10.1. klo 20.17: Riistakeskuksen kaatoluvista valittivat Luonnonsuojeluliitto Tapiolan aluejärjestöt, ei koko liitto.

Pohjois-Pohjanmaalla on rokotettu yli 1600 henkilöä – selvityksen mukaan rokotuksissa ei ole tapahtunut räikeitä väärinkäytöksiä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on tähän päivään mennessä annettu koronarokote hieman yli 1600 hoitohenkilöstöön kuuluvalle.

OYSin henkilöstöä rokotetuista on noin 1200. Lisäksi rokotettujen joukossa on muun muassa Nordlabin ja Oulun kaupunginsairaalan henkilöstöä sekä ensihoidon henkilöstöä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksilta.

OYSissa on selvitetty myös, onko rokotuksissa tapahtunut etuilua tai muuta epäselvyyttä.

Johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että selvityksen perusteella räikeitä väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut.

– Ennemminkin on ollut pientä tulkinnanvaraisuutta. Mukana on ollut esimerkiksi joitakin eläkeläisiä, jotka kuitenkin tekevät keikkatöitä OYSissa koronapotilaita hoitavissa yksiköissä, eli he kuuluvat ryhmään tällä perusteella.

Sairaanhoitopiiristä toivotaan malttia odottaa omaa rokotusvuoroa.

Koronapotilaita hoitavan henkilöstön jälkeen vuorossa ovat iäkkäiden asumis- ja laitoshoitoyksiköiden asukkaat ja henkilökunta sekä muuta kiireellistä hoitoa antavien yksiköiden henkilöstö. Näiden osalta rokotukset käynnistyvät Pohjois-Pohjanmaalla jo lähiviikkojen aikana.

Sen jälkeen rokotuksen saavat kaikki yli 70-vuotiaat ja henkilöt, joilla on vakavalle koronataudille altistavia sairauksia. Viimeisenä rokotetaan muu väestö.

Koronatartuntojen määrä on kasvussa Oulussa – mikä lääkkeeksi? Kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo vastaa kello 11.30

Oulun koronavirustartuntatilanne on terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan huolestuttava.

Tartuntojen määrä on kääntynyt kasvuun viime päivien aikana ja tartuntojen lähde on yhä harvemmin tiedossa. Oulussa todettiin viime viikolla koronavirustartuntoja noin neljä kertaa edellisviikkoa enemmän.

Yhteensä 14 vuorokauden aikana on todettu Pohjois-Pohjanmaalla 192 tartuntaa, joista suurin osa juuri Oulussa. Karanteeniin on määrätty kuluvalla viikolla yli 300 henkilöä altistumisen takia.

Oulun tilanne on poikkeuksellinen muuhun valtakuntaan verrattuna, vaikka Oulu ei olekaan ainoa kaupunki, jossa tartuntamäärät ovat kasvaneet, totesi OYSin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen aiemmin.

Mitä Oulussa asian eteen voidaan tehdä? Asiaa pohditaan terveysjohtaja Jorma Mäkitalon kanssa Ylen suorassa verkkolähetyksessä tässä jutussa kello 11.30 alkaen.

Leviämisvaiheen koronarajoitukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla voimassa 18. tammikuuta saakka, eikä niihin tullut pidennyksiä tai muutoksia alueellisen koordinaatiotyöryhmän palaverissa tiistaina 7. tammikuuta.

Tästä jutusta voit lukea päivittyvää tietoa Pohjois-Pohjanmaan koronatilanteesta.

Oulu menee eri suuntaan tartunnoissa kuin muu Suomi – terveysjohtajan mukaan tilanne on huolestuttava, mutta suosituksiin ei toistaiseksi tullut muutoksia

Oulussa koronatilanne etenee huolestuttavaan suuntaan, mutta 18. tammikuuta saakka voimassa oleviin koronasuosituksiin ei toistaiseksi ole tulossa muutoksia.

Alueellinen koordinaatioryhmä totesi torstaina pidetyssä kokouksessaan, että Pohjois-Pohjanmaa on edelleen koronaepidemian leviämisvaiheessa. Tartuntojen määrä on jatkunut joulun pyhien jälkeen kasvusuunnassa. Koronatestiin hakeutuneiden määrä on jäänyt joulun ja uudenvuoden aikaan alhaiseksi. Kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaan tilanne on huolestuttava ja etenee huonoon suuntaan.

Suositusten jatkamista tarkastellaan seuraavan kerran tiistaina 12. tammikuuta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla viime aikojen kehitys tartuntamäärissä on ollut muuta maata huonompi.

Joulukuussa vähentyneet tartunnat ovat jälleen joulun ja uudenvuoden vieton aikana lisääntyneet. Uusia tartuntoja on nyt noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen joulua.

Tähän mennessä suuri osa nyt todetuista tartunnoista on tapahtunut perheen tai muun lähipiirin sisällä. Huolestuttavaa on, että yhä useampi tartunnan lähde jää selvittämättä.

Laajoja altistumisia loppiaisen aikaan todettiin myös kolmessa oululaisessa hoivakodissa.

Epävarmuus Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan koronatilanteen kehittymisestä jatkuukin edelleen. Juha Korpelainen arvioi, että vuodenvaihteen lomaseongin vaikutukset nähdään lopullisesti vasta ensi viikolla.

– Sen jälkeen selviää, palautuuko tilanne samaksi kuin ennen joulua vai jäivätkö tartunnat aiempaa korkeammalle tasolle.

Maan viidestä erikoissairaanhoitoalueesta Oulun erityisvastuualueella on tällä hetkellä vähemmän hoidossa olevia potilaita kuin muilla erva-alueilla. Oulun yliopistollisessa sairaalassa koronapotilaita on seitsemän.

– Hoidossa olevien potilaiden määrä on suurin piirtein sama kuin joulukuun puolessa välissä. Jos tartuntamäärät lisääntyvät, se heijastuu myös sairaalaan pienellä viiveellä. Lähipäivien ennuste on, että sairaalapotilaiden määrä pysyy alle kymmenessä, sanoo Korpelainen.

Lue myös: Onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päässyt rokotuksiin niitäkin, jotka eivät hoida koronapotilaita? Sairaanhoitopiiri selvittää asiaa

Onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päässyt rokotuksiin niitäkin, jotka eivät hoida koronapotilaita? Sairaanhoitopiiri selvittää asiaa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri selvittää, onko sairaanhoitopiirissä annettu koronarokotteita myös muille kuin niille hoitajille, jotka työskentelevät koronapotilaiden kanssa. Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Terhi Nevala ei myönnä mutta ei myöskään kiellä, onko näin tapahtunut vaan sanoo, että asiaa selvitetään. Esimerkiksi sanomalehti Kaleva on uutisoinut, että osa koronapotilaiden hoitajista on kokenut, että heidät on ohitettu jonossa, kun rokotuksen ovat saaneet ne, joille se ei vielä kuuluisi.

Rokotusjärjestyksen mukaan koronarokotteita annettaisiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa ensin koronapotilaita hoitaville kuten osasto 42:n ja teho-osaston työntekijöille.

Onko mahdollista, että rokotuksia ovat saaneet myös sellaiset henkilöt, joiden ei olisi tässä vaiheessa niitä kuulunut saada, hallintoylilääkäri Terhi Nevala?

En tiedä yksityiskohtia, että voiko siellä olla yksittäisiä tapauksia mukana.

Pitääkö paikkansa, että rokotettavien joukossa olisi myös jo eläköityneitä hoitajia?

Tällaisen huhun kyllä kuulin, mutta en ole sen paikkansapitävyydestä saanut varmistusta.

Selvitetäänkö sairaanhoitopiirissä sellaisten huhujen alkuperää, että rokotuksia olisivat saaneet myös sellaiset työntekijät, joille se ei kansallisen rokotusjärjestyksen mukaan vielä kuuluisi?

Asiaa selvitetään koko ajan. Rokotusvaiheessa tarkistamme, mistä yksiköstä rokotettava tulee. Jos joku on huijannut, se on mahdollista. En voi kieltää, etteikö yksittäisiä sellaisia tilanteita olisi tapahtunut. Käymme nyt esimiesten kanssa listoja läpi, ketkä ovat ensi vaiheessa rokotettavia ja ketkä myöhemmässä vaiheessa.

Onko tässä tapahtunut virhettä?

Mielestäni olemme onnistuneet aika hyvin, kun huomioidaan tämä aikataulu. Aika kansallisen rokotusjärjestyksen viemisestä tarkemmalle tasolle ja rokotusten käynnistämiseen on ollut lyhyt. Aina voi jälkikäteen sanoa, että jokin asia olisi mennyt voinut mennä paremmin, mutta kun asiaa katsoo isossa kuvassa, niin hyvin ovat rokotukset käynnistyneet.

Miten te kontrolloitte näitä koronarokotuksia eli miten varmistetaan, että rokotuksia saavat vain niihin oikeutetut henkilöt?

Esimiesten kanssa käydään sitä rokotusjärjestystä läpi ja rokotuspaikalla on henkilökuntaa tarkistamassa.

Kuka määrittelee rokotettavien järjestyksen?

Me noudatamme kansallista rokotusjärjestystä ja esimiesten kanssa käymme sitä läpi.

Onko teillä tarpeeksi rokotteita kaikkien niitä nyt ensisijaisesti tarvitsevien rokottamiseen?

Ensivaiheessa rokotettavia on arvion mukaan 1600. Tähän määrään pääsemme tämän päivän jälkeen. Loppuviikosta rokotukset siirtyvät kuntiin ja kuntayhtymiin.

Voit keskustella aiheesta 6.1. kello 23:een saakka!

Ihmiset liikkuivat jouluna vilkkaasti, mutta koronatesteissä käytiin ennätyslaiskasti – sairaanhoitopiirit odottavat piilevien tartuntojen paljastuvan pian

Joulunajan liikehdintä alkaa paikoin näkyä koronatartuntojen määrissä.

Esimerkiksi Oulussa tartunnat olivat jo vähenemässä, mutta hyvä kehitys katkesi juuri jouluun. Nyt tautitapaukset ovat jälleen ryöpsähtäneet kasvuun.

– Selvä ja melko vahva nousu aiempien viikkojen rauhalliseen tilanteeseen nähden. Tämä on todella huolestuttavaa, koska meillä on lähestulkoon maksimaaliset suositukset ja rajoitukset voimasssa ja siitä huolimatta tauti lisääntyy, sanoo Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

Mäkitalo kertoo, että joulua edeltävällä viikolla koronatestausmäärät alkoivat laskea ja jouluviikolla testeissä kävi puolet vähemmän väkeä totutusta. Mäkitalo arvelee, että osa oireilevista ihmisistä on jäänyt kotiin potemaan oireitaan uskoen, ettei kyseessä ole koronavirustartunta.

– Nyt aika isolla osalla heistä tämä arvaus on mennyt pieleen.

Kun jouluna on tavattu sukulaisia ja ystäviä, on virus tarttunut muihin perheenjäseniin.

– Näissä viikon 53 tartunnoissa perheen sisäiset tartunnat ovat suurin ryhmä. Tuntuisi loogiselta, että tämä uusi nousu Oulussa on seurausta testauksista lipsumisesta, Mäkitalo lisää.

Moni viime päivien uusista tartunnoista jäljitetty perhejouluihin

Ylen sairaanhoitopiireille tekemän soittokierroksen perusteella käynnit koronatesteissä ovat vähentyneet maanlaajuisesti joulunaikaan.

Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta sanoo, että viime päivien maltilliset tartuntaluvut Pohjanmaalta eivät välttämättä anna todenmukaista kuvaa, koska testejä on tehty suhteellisen vähän pyhien aikana.

Kaukoranta ennustaa, että totuus alkaa paljastua ensi viikon lopulla:

– Täytyy ottaa huomioon, että monet Lapissa matkailleet palailevat todennäköisesti kotiin vasta näinä päivinä ja tulevat testiin alkuviikon aikana. Sen jälkeen pitää odotella vielä testien tulokset ennen kuin tiedetään, mikä on tilanne.

Moni viime päivien uusista tapauksista on myös Kaukorannan mukaan jäljitetty perhejouluihin.

Tartuntojen määrä ratkaisee

Epidemiatilanteen kolmiasteinen jako perustuu sosiaali- ja terveysministeriön 7. syyskuuta julkistamaan toimintasuunnitelmaan.

Perustaso määritellään niin, että epidemia vastaa Suomen tilannetta keskikesällä 2020: tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen ja kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni.

Kiihtymisvaiheessa tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus on noussut: 7 viime vuorokauden aikana tartuntoja on 6–15 / 100 000 asukasta ja 14 vuorokauden aikana 10–25 / 100 000 asukasta.

Positiivisten näytteiden osuus on yli 1%.

Kiihtymisvaiheessa esiintyy ajoittain paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, mutta tartunnanlähteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti jäljitettävissä ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia

Leviämisvaiheessa tartunnat leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin: 7 viime vuorokauden aikana tartuntoja on 12–25 / 100 000 asukasta ja 14 viime vuorokauden aikana 18–50 / 100 000 asukasta.

Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10%. Positiivisten näytteiden osuus on yli 2%.

Leviämisvaiheessa alle puolet tartunnanlähteistä on jäljitettävissä ja sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Etelä-Karjalassa tilanne näytti joulukuun alkupuolella jopa siltä, että sairaanhoitopiiri olisi voinut palata perustasolle tartuntojen ilmaantuvuudessa.

Nyt Etelä-Karjala on Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan selvästi kiihtymisvaiheessa – veitsenterällä menossa kohti leviämisvaihetta.

Karhulan mukaan suurin osa Etelä-Karjalan tartunnoista tulee maakunnan ulkopuolelta.

Karhula on huolissaan helmikuun tilanteesta, koska silloin influenssakausikin työllistää yleensä voimakkaasti.

Venäjän kaksoiskansalaiset pääsevät tulemaan Suomeen, joten vuodenvaihteen itärajan ylittävä matkailu saattaa näkyä viiveellä. Myös helpommin tarttuva muunnos huolettaa.

– Helmikuusta kun selvitään, niin ollaan voiton puolella.

Joulun alla liikuttiin lähes yhtä vilkkaasti kuin alkusyksystä

Yle pyysi matkapuhelinoperaattori Telialta tilaston Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa tehdyistä matkoista joulun alla ja ensimmäisinä välipäivinä.

Vertailun vuoksi pyydettiin myös tiedot yhdeltä syyskuun alun viikolta. Tällöin koronatilanne Suomessa oli hyvin paljon nykyistä helpompi, ja voimassa oli vain vähän rajoituksia.

Tilasto näyttää, että vaikka matkustamista oli joulun aikaan vähemmän, ei pudotus ole ollut raju. Lisäksi joulua edeltänyt viikonloppu oli kaikissa kaupungeissa jotakuinkin yhtä vilkas kuin syyskuun alun viikonloppu.

Telia.

Vertailukelpoista tietoa vuoden 2019 joululta matkapuhelinoperaattorilla ei ole saatavilla.

Telian tiedoissa yhdeksi matkaksi lasketaan se, kun puhelin liikkuu vähintään 500 metrin matkan ja on tämän jälkeen paikallaan ainakin 50 minuuttia. Kahden tunnin kauppareissu, josta kaupassa olemiseen menee tunti, luetaan siis kahdeksi matkaksi.

Tilasto ei kerro, missä ihmiset ovat tarkalleen liikkuneet eikä tilaston pohjalta voi yksilöidä yksittäistä kaupunkilaisia tai pieniä ryhmiä. Tilaston matkat on laajennettu koskemaan koko väestöä hyödyntämällä markkinaosuus- ja väestötilastotietoja.

Päijät-Hämeessä ilmantuvuusluku pudonnut puoleen

Osassa sairaanhoitopiireistä tilanne on toistaiseksi pysytellyt vakaana, eikä joulunajan tartuntaryöpsähdyksiä ole vielä havaittavissa.

Yksi tällaisista sairaanhoitopiireistä on Päijät-Häme. Avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Kimmo Kuosmanen kertoo, että koronatartuntojen ilmaantuvuusluku on laskenut noin puoleen siitä, mitä se pahimmillaan oli. Myös sairaanhoidossa olevien määrä on puolittunut parin viikon takaisesta.

Joululomien vaikutusta tartuntoihin Kuosmanen ei kuitenkaan vielä uskalla ennakoida.

– Vaikutusten näkymiseen saattaa mennä viikko, mutta toisaalta ne voisivat näkyä jo nyt. Tämä on positiivinen merkki, että vaikutusta ei näy. Olen varovaisen toiveikas, Kuosmanen sanoo.

Myös Kainuussa yleinen koronatilanne on rauhallinen, tosin epidemian kiihtyminen lähialueilla huolettaa.

Osassa sairaanhoitopiireistä tilanne on vakaa, eikä joulunajan tartuntaryöpsähdyksiä ole toistaiseksi havaittavissa.Tiina Jutila / Yle

Pirkanmaalla ei johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan ole tapahtunut olennaista muutosta viime päivinä.

Satakunnassa tartuntatilanne on joulun ja vuodenvaihteen ajan ollut vakaa. Infektioyksikön osastonylilääkärin Tuomas Niemisen mukaan tartuntojen lähde ja tartuntaketjut saadaan yli 90 prosentissa tapauksista selville. Muutamia tartuntoja on tullut henkilöiltä, jotka ovat tulleet Satakuntaan joulunviettoon muualta Suomesta.

Myös Kymenlaaksossa välipäivät ja vuodenvaihde ovat olleet rauhallisia tartuntojen osalta. Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa toteaa, että ihmiset ovat tosin käyneet todella laiskasti testeissä.

Kymsoten alueella joulunpyhinä testeissä kävi 100–150 ihmistä, kun normaalisti testejä tehdään jopa 400 päivässä.

Tartunnan lähteistä selviää noin 80 prosenttia. Suurin osa tulee lähipiiristä, yksittäisiä ulkomailta.

HUS: Joulunajan ja uudenvuoden liikehdinnän seuraamukset näkyvät loppiaisena

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan on vielä liian varhaista sanoa, mihin suuntaan epidemia kehittyy.

Myös HUSin alueella koronavirustesteissä on käyty laiskasti joulunaikaan. Normaalisti arkisin testeissä käy maksimissaan 9 000 henkeä vuorokaudessa, jouluna testattuja on ollut 2 500–4 000.

– Meillä on nyt varmasti piilossa olevia infektioita. Pienikin oire tulee olla testiin hakeutumisen kriteeri, Ruotsalainen rohkaisee.

Eeva Ruotsalaisen mukaan HUS-alueella vain noin 40 prosenttia tartunnanlähteistä pystytään jäljittämään.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan epidemia ei ole rauhoittunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.Henrietta Hassinen / Yle

Joulunaikaan HUS suositteli tapaamaan ainoastaan samassa taloudessa asuvia, jotta tartuntariskit olisi saatu minimoitua. Viesti ei ole mennyt täysin perille.

– Näyttää siltä, että on tavattu laajemmillakin joukoilla, ja loppiaisviikolla nähdään mihin nämä tapaamiset ovat johtaneet. Tehohoidon osalta näemme sen viikolla kaksi, apulaisylilääkäri Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalaisen mukaan kuluneen viikon tartuntatapausten perusteella epidemia ei ole HUSin alueella rauhoittunut.

– Meidän jokaisen suomalaisen täytyy ymmärtää, että me elämme edelleen maailmanlaajuisen pandemian keskellä. Tilanne ei ole Euroopassakaan hallinnassa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronarokotteita tuli Eurooppaan ja Suomeen joulun alla vain murto-osa odotetusta – STM:n Varhila myöntää: Pakko todeta, että vauhti on hidas

Rukan vakava lasketteluonnettomuus on lajissaan harvinainen, vaikka rinnetapaturmia onkin vuositasolla muutama tuhat

Suomen hiihtokeskuksissa on tapahtunut viime vuosina noin kaksi tuhatta rinnetapaturmaa vuodessa, ilmenee Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) tiedoista. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan kuitenkin vain murto-osa tapaturmista on vakavia.

– Kun rinteessä on väkeä ja vauhdit kasvavat, niin kyllä niitä onnettomuuksia voi sattua. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, Lindfors toteaa.

Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina Kuusamossa Rukalla keskiviikkoiltana sattuneesta vakavasta lasketteluonnettomuudesta. Lehden tietojen mukaan kovaa vauhtia laskenut henkilö törmäsi rinteessä paikallaan olleeseen lumilautailijaan takaapäin. Lumilautailijan kerrotaan loukkaantuneen tilanteessa vakavasti.

SHKY:n viimevuotisen raportin mukaan tapaturmaan johtaneet yhteentörmäykset ovat laskettelurinteissä niin ikään harvinaisia. Vajaat neljä prosenttia kaikista viime laskettelukauden onnettomuuksista johtui törmäyksistä.

Valtaosa eli noin 85 prosenttia laskettelurinteiden onnettomuuksista puolestaan tapahtuu oman kaatumisen seurauksena.

Kypärä löytyy lähes kaikilta

Hiihtokeskuksia edustavan SHKY:n Lindfors pitää rinteitä turvallisina, vaikka "niin kauan kuin onnettomuuksia tapahtuu, on parannettavaa". Toiminnanjohtajan mukaan turvallisuus koostuu paitsi rinteiden hyvästä kunnossapidosta ja valvonnasta myös laskettelijoiden omasta toiminnasta.

– 96 prosenttia suomalaisista laskettelijoista käytti kypärää viime laskettelukaudella. Tämä on ihan parinkymmenen vuoden aikana muuttunut, ei vielä 90-luvun lopussa juuri kukaan käyttänyt, Lindfors sanoo.

Myös laskettelukeskusten turvallisuutta valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on todennut muutaman vuoden takaisessa valvonnassaan, että hiihtokeskusten turvallisuus on hyvällä tasolla ja rinnekulttuuri on kehittynyt.

Tiettävästi viimeisin vakava lasketteluonnettomuus tapahtui viime helmikuussa, kun Pyhätunturilla laskettelemassa ollut iäkäs mies kaatui rinteessä ja kuoli vammoihinsa. Vuonna 2019 Jämsässä Himoksella puolestaan sattui merkittyjen rinteiden ulkopuolella onnettomuus, jossa kuoli 15-vuotias poika.

Onnettomuusrinteessä hyvä näkyvyys

Rukan vakava lasketteluonnettomuus tapahtui hiihtokeskuksen paikallisjohtajan Matti Parviaisen mukaan Mastorinteessä, jota johtaja luonnehtii keskivaikeaa helpommaksi rinteeksi.

– Missään tapauksessa se ei ole vaikea rinne ja siinä on hyvä ja pitkä näkyvyys eteenpäin, Parviainen sanoo tähdentäen, että rinne oli onnettomuuden aikaan valaistu.

Loukkaantunut laskettelija kuljetettiin Parviaisen mukaan ambulanssiin moottorikelkalla vedettävällä ensiapureellä.

– Meillä käy talven aikana yli 400 000 asiakasta, eikä joka vuosikaan tällaisia hyvin vakavia satu, hän sanoo.

Parviainen ei ollut tapahtumapaikalla onnettomuushetkellä, joten hän on lehtitietojen varassa onnettomuushetken nopeuksista ja yksityiskohdista. Hän kuitenkin huomauttaa, että jo rinnesäännöt velvoittavat laskijoita hallitsemaan vauhtiaan.

Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors arvelee yleisellä tasolla, että harrastajien vauhti rinteissä voi nousta paikoin hyvinkin yli 50 kilometriin tunnissa.

Tukesin ryhmäpäällikkö Janne Niemelä vahvistaa, että virasto on saanut ilmoituksen onnettomuudesta. Tämä tarkoittaa, että Tukes alkaa selvittää hiihtokeskuksen kanssa, olisiko onnettomuus voitu joillakin toimilla välttää.

Rikoskomisario Hannu Mensonen Oulun poliisista puolestaan kertoo, ettei poliisi ole ainakaan toistaiseksi saanut ilmoitusta onnettomuudesta. Mensosen mukaan tämä voi johtua myös sähköisissä järjestelmissä olevasta viiveestä.

Lue myös:

IS: Rukan rinteillä sattui vakava lasketteluonnettomuus – lumilautailija loukkaantui erittäin vakavasti

Vuonna 2021 palataan normaaliin elämään – tätä toivoivat ihmiset ympäri Suomea, kun kysyimme odotuksia uudesta vuodesta

Koronaviruspandemia on leimannut suomalaisten elämää kuluneena vuonna.

Miten asian itse kukin on kokenut, riippuu pitkälti elämäntilanteesta. Osalle koronavuosi on ollut hyvinkin erilainen kuin normaalisti, ja toisten kohdalla ero on ollut pienempi.

Myös uuteen vuoteen kohdistuvat toiveet tuntuvat enimmäkseen pyörivän koronaviruksen ja sen tarttumista ehkäisevän rokotteen ympärillä.

Kysyimme ihmisiltä eri puolilta Suomea, millainen vuosi on takana ja mitä he uudelta vuodelta 2021 odottavat.

Oulu

Oulussa kauppakeskus Valkean sisätiloissa useimmilla on maski kasvoillaan. Kuvausta varten pyysimme osaa haastateltavista ottamaan maskin hetkeksi pois.

Niina Syrjärinne toivoo tulevalta vuodelta ennen itsestään selviä asioita. Sitä hän ei olisi vuosi sitten arvannut.Janne Körkkö / Yle

Niina Syrjärinne kertoo vuoden 2020 olleen hänen osaltaan hyvä ja rauhallinen. Aika on kulunut pitkälti kotona, eikä pandemia ole töihin vaikuttanut mitenkään.

Hän odottaa tilanteen pikku hiljaa normalisoituvan, jotta pääsisi taas kodin ulkopuolisten harrastusten pariin.

– Enpä olisi vuosi sitten uskonut, että seuraava uudenvuodentoiveeni olisi päästä harrastamaan normaalisti. Se oli niin itsestään selvä asia silloin.

Benson Tumusiime kertoo, että sairaanhoitajaopintoihin kuuluvaan sairaalaharjoitteluun pääseminen on ollut vaikeaa pandemian vuoksi. Vuoteen 2021 hän lataa odotuksia varovaisestiJanne Körkkö / Yle

Kemissä sairaanhoitajaksi opiskelevan ugandalaisen Benson Tumusiimen elämään korona on vaikuttanut paljon.

Kotoa hän ei ole saanut taloudellista tukea normaaliin tapaan, koska pandemia on vaikuttanut Ugandassa voimakkaasti perheiden taloudelliseen tilanteeseen.

Ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole oikeutettuja samoihin etuihin kuin suomalaiset.

Opintoihin liittyviä taloudellisia ongelmia lukuun ottamatta elämä Suomessa on hänen mukaansa mennyt hyvin.

Vuonna 2021 Tumusiime toivoo rokotuksista parannusta tilanteeseen. Hän toivoo myös ulkomaalaisten opiskelijoiden saavan rokotuksen, heti kun se on mahdollista

– Olosuhteet eivät palaa kovin äkkiä normaaliksi. Rukoilemme, että elämä muuttuisi vähän paremmaksi, sanoo Tumusiime.

Meeri Luukkonen ja Kullervo Heiskari jättivät matkustamisen vuonna 2020 väliin.Janne Körkkö / Yle

Kullervo Heiskari ja Meeri Luukkonen ovat molemmat yli kahdeksankymppisiä eläkeläisiä.

Heiskari on tyytyväinen, kun on saanut koronan ansiosta olla kotona. Maskista hän kuitenkin haluaisi päästä eroon.

– Se on ykköstoive tulevalle vuodelle, sanoo Heiskari.

Luukkosta surettaa, kun kaikenlaiset kokoontumiset ja harrastukset ovat olleet tauolla.

– Vähän on ollut yksinäistä. Toivoisin, että saataisiin kuriin tämä korona, sanoo Luukkonen.

Jukka Kilposelle vuosi 2020 on ollut merkillinen, erilainen vuosi.Janne Körkkö / Yle

Jukka Kilposelle kulunut vuosi on tarkoittanut etätyön tekemistä ja sitä että lapset eivät päässeet maailmalta joulun viettoon vanhempien luo.

Toisaalta koronavuosi on vienyt häntä tavallista enemmän luontoon muun muassa kalalle ja ulkosalle moottoripyörän selkään. Silti hän kaipaa paluuta normaaliin.

– Ihminen on sosiaalinen eläin. Olisi mukava olla rock-festareilla välillä. Tavata kavereita ja ystäviä ilman näitä maskihommia ja muita rajoituksia, sanoo Kilponen.

Nina ja Miska Skyttä saivat koronavuonna normaalia enemmän yhteistä aikaa.Janne Körkkö / Yle

Niina ja Miska Skyttä olivat keväällä kotona kahdestaan, kun päiväkodit olivat kiinni.

Kaksistaan vietetty aika on ollut molempien mieleen, mutta olisi kuitenkin kiva jos korona-aika loppuisi jo.

– Toivottavasti ensi kesänä voisi olla jo vapaammin, sanoo Niina Skyttä.

Turku

Myös kävelykadulla Turun keskustassa ajatukset kääntyvät heti koronaan, kun kysellään menneestä vuodesta.

Anne Engbergillä on muutamia matkoja jäänyt väliin.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

– Vuosi on ollut hyvin erikoinen. Keväällä jäin etätöihin, mutta nyt syksyllä olen käynyt töissä. Ensi vuosi on tyhjä kortti, eikä tiedä mitä odottaa, pohtii Anne Enberg.

Risto-Pekka Happosen mielestä poikkeusvuosi luo paineita tulevaan vuoteen ja antaa sille lisää arvoa, Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Risto-Pekka Happoselle tästä vuodesta on jäänyt mieleen ennen kaikkea poikkeuksellisuus.

Eläkeläisen elämää korona on muuttanut lähinnä siltä osin, että läheisiä ei ole nähnyt yhtä paljon kuin normaalisti. Poikkeuksellinen vuosi asettaa lisäodotuksia tulevalle vuodelle.

Tiia Toivaselle koronavuosi on tarkoittanut paljon yksinoloa ja ahdistusta maailman tilanteesta.Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Tiia Toivanen kuvailee mennyttä vuotta sekalaiseksi ja vähän pelottavaksikin. Maailmantilanne on ajoittain ahdistanut, mutta nyt vuodesta on selvitty.

– Toisaalta karanteenissa on se positiivinen puoli, että on saanut tehtyä asioita ja voinut omissa oloissaan miettiä elämää uudelta kannalta, hän sanoo.

Lahti Airi Tonttila päätti miehensä kanssa jättää Lapin matkan väliin vuonna 2020.Markku Lähdetluoma / Yle

Airi Tonttilan vuotta on varjostanut sairastelu koronan ohella. Lapset ovat maailmalla, ja kotona arki kuluu miehen kanssa.

– Lapsetkaan eivät pääse tuolta maailmalta käymään, se on harmittanut.

Pariskunta käy usein Lapissa, mutta tänä vuonna sinne ei ole menty.

Ensi vuonna Tonttila toivoo pysyvänsä terveenä ja pääsevänsä jälleen pohjoiseen syksyllä.

Sari Huttusen viime kesän lomasuunnitelmat menivät uusiksi. Hän uskoo, että ensi vuodesta tulee parempi. Markku Lähdetluoma / Yle

Myös Sari Huttuselle vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, mutta silti ihan hyvä vuosi. Joulun viettokin onnistui yhdessä perheen kanssa.

– Ollaan pyritty elämään ihan normaalia elämää.

Tavoitteena oli käydä ulkomailla, mutta suunnitelmat vaihtuivat kotimaan matkailuun. Huttunen kävi muun muassa patikoimassa Puumalassa ja tutustui Kokkolan alapuoliseen rannikkoseutuun.

– Huomasin, että kotimaassa on paljon kauniita paikkoja, missä en ole koskaan käynyt.

Rokote luo ensi vuoteen pientä jännitystä, jonka hän joutuu ottamaan työnsä puolesta.

– Se hieman pelottaakin, mutta toisaalta ajattelen, että kyllä tästä selvitään.

Espoo Aino Saari on varovainen ensi vuoden odotusten suhteen. – Ettei odota liikoja, pitää katsoa päivä kerrallaan mitä pystyy tekemään.Markku Lähdetluoma / Yle

14-vuotiaan Aino Saaren mielestä koronavuoteen on mahtunut paljon kivaakin.

– Olen uinut enemmän, ulkoillut ja käynyt luistelemassa.

Sen sijaan salibandyharrastus on pysähtynyt jo kahteen otteeseen ja ratsastaminen on myös mennyt vaikeaksi.

– Aluksi se harmitti, mutta nyt kun siihen on tottunut, niin ei enää tunnu niin pahalta.

Ensi vuonna Aino Saari toivoo pääsevänsä jälleen normaalien harrastustensa pariin.

Hämeenlinna Vesa Alaspään harrastuksiin, puutarhan hoitoon ja nikkarointiin, korona ei ole vaikuttanut. Markku Lähdetluoma / Yle

Vakuutusalalla toimiva Vesa Alaspää kertoo, että koronavuosi on vaikuttanut paljon työhän. Asiakkaita hän on tavannut puhelimitse tai netin kautta.

– Tämä vuosi on ollut iso digiloikka.

Henkilökohtaisen elämän osalta muutos on ollut myös iso.

– On pitänyt ajatella kaupassa käyntejä, sukulaisten tapaamisia. Kaikki on oikeastaan muuttunut ihan erilaiseksi.

Toiveissa on normaalimpi kesä.

– Toivottavasti nämä rokotukset alkavat vaikuttaa kesään mennessä.

Marita Elfengren uskoo ottavansa rokotteen, kun se tulee mahdolliseksi.Markku Lähdetluoma / Yle

Maritta Elfengren joutui tänä vuonna tinkimään lomaristeilyistä, mutta muutoin arki on sujunut lähes normaaliin tapaan.

– Töitä on ollut hyvin, ei mitään ongelmaa.

Ensi vuoden osalta odotukset ovat toiveekkaammat, koska rokotukset saadaan käyntiin. Muutoin arki kulkee kuten tähänkin asti.

– Näihin rajoituksiin on kyllä sopeutunut.

Tornio Lea Ryynänen uskoo, että ensi vuosi on jo parempi.Antti Ullakko / Yle

Lea Ryynäsellä on ollut todella vaikea ja ikävä vuosi. Hän menetti poikansa alkuvuodesta. Ulkomaanmatkat korona on estänyt, ja etelässä asuvaa lastakaan ei voi mennä niin vain tapaamaan.

Hän panee toivonsa rokotteeseen.

– Josko se alkaisi avaamaan polkuja.

Daniel Rautio on joutunut totuttautumaan monenlaisiin turvallisuusjuttuihin kuluneena vuonna.Antti Ullakko / Yle

Varusmiespalveluksessa olevalle Daniel Rautiolle vuosi on ollut vaihteleva.

– Sielläkin meni hommat ihan uusiksi. Toivottavasti tuleva vuosi on parempi kuin tämä, jos päästäisiin hiljalleen eroon tästä koronasta.

Aino Angerialta korona pisti kolmen vuoden suunnitelmat uusiksi. Yhden karanteeninkin hän kertoo joutuneensa jo istumaan.Antti Ullakko / Yle

Aino Angerialta korona on pilannut useammat reissut. Hänen piti lähteä vaihtoon Espanjaan, mutta se piti perua.

– Sukulaisia asuu ympäri maailmaa, ja äidin synttäreiden kunniaksi oli tarkoitus lähteä kiertämään Eurooppaa. Kolmen vuoden suunnitelmat menivät siinä uusiksi, sanoo Angeria.

Väliin on jäänyt myös suurin osa suunnitelluista ratsastuskilpailuista. Tulevalta vuodelta hän odottaa helpotusta asioihin ja toivoo pääsevänsä keskenjääneitä suunnitelmiaan toteuttamaan.

– Ihmiset ovat alkaneet ottamaan varotoimet tosissaan. Kyllä me tämä tauti kohtapuoliin voitetaan.

Jesse Tulkki ei uskalla vielä suunnitella mitään tulevalle vuodelle. Muuntautuneet koronaviruskannat askarruttavat.Antti Ullakko / Yle

Haaparantalainen Jesse Tulkki on kokenut vuoden olleen monipuolisesti rankka ja raskas.

– Aika lailla kaikki tapahtumat peruttiin, lomamatkat peruttiin, eikä ole päässyt liikkumaan oikein yhtään mihinkään.

Toiveena tulevasta vuodesta on parempaa. Häntä kuitenkin on alkanut vähän pelottaa uusi muuntautunut koronavirus.

– Ei uskalla suunnitella vielä mitään, eletään tässä tilanteessa mikä nyt on, sanoo Tulkki

Kajaani Anne Oikarinen toivoo tulevasta vuodesta tätä parempaa.Elisa Kinnunen / Yle

Anne Oikarinen odottaa parempaa vuotta kaikille ja sitä, että korona häviäisi rokotusten myötä.

Raija Rusaselle sopisi vähemmän tautinen vuosi.Elisa Kinnunen / Yle

Vaikea vuosi vaikuttaa Raija Rusasen uudenvuoden toiveisiin. Hän toivoo tulevasta vuodesta vähemmän tautista.

Jouni Halonen aikoo käyttää maskia kaikilla reissuilla, jos se tulee pakolliseksi. Nyt maski on mukana aina välillä.Elisa Kinnunen / Yle

Jouni Halonen toivoo tulevalta vuodelta sitä, että koronapandemia loppuisi sekä Suomessa että ympäri maailmaa.

– Terveys on yleensä itse kullekin se tärkein asia, sanoo Halonen.

Mitä sinä odotat ja toivot vuodelta 2021? Keskustelu on auki 1. tammikuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Poikkeusvuosi vei Sonata Arctican solistilta Tony Kakolta Etelä-Amerikan kiertueen, mutta antoi aikaa lapsille ja taloremontille

Sivut