Uutiset YLE Oulu

"Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana" – passia hakiessakin saa nykyään varautua turvatarkastukseen

Tästä on kyse
  • Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta lähtien. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.
  • Turvatarkastukset ovat käytössä lähes kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa. Kajaanin oikeuden ja poliisin yhteinen turvatarkastus on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Suomessa.
  • Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta, mutta tarkastuksissa on löydetty myös teräaseita.

Pääoven takana on jonossa muutama ihminen. Kajaanilainen Kari Lähdesmäki ottaa takin pois päältään, tyhjentää taskut ja laittaa tavarat läpivalaisulaitteeseen menevään muovilaatikkoon.

Sen jälkeen hän kävelee metallinilmaisinportin läpi – ja se hälyttää.

– Kengissä on ilmeisesti sen verran rautaa, Lähdesmäki naurahtaa.

Vartija tarkastaa Lähdesmäen vielä käsikäyttöisellä metallinilmaisimella ja toteaa asian olevan kunnossa. Lähdesmäki jatkaa matkaa poliisin lupatoimistoon.

– Ei tämä haittaa, kun ei ole mitään vaarallista mukana. Hidastaa ehkä hieman, mutta minulla ei ole kiire mihinkään, Lähdesmäki sanoo.

Kaikkien Kajaanin oikeus- ja poliisitaloon tulevien tavarat läpivalaistaan.Tiia Korhonen / Yle

Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta (Kainuun Sanomat) lähtien. Tarkastus koskee samalla tavalla niin tuomioistuimessa asioivia kuin vaikkapa passia tai ajokorttia poliisin lupatoimistosta hakevaa henkilöä.

Tarkoituksena on lisätä sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.

– Taustalla ei ole mitään erityistä uhkatilannetta. Ajatuksenani oli, että tällainen on hyvä olla olemassa, jotta turvallisuutta vaarantavia tilanteita ei tulisi myöskään tulevaisuudessa, turvatarkastuksesta aloitteen tehnyt Kainuun käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo.

Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty. Arto Lumikari

Tähän mennessä portin läpi on kulkenut yli 6 600 ihmistä. Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta. Aina joukosta löytyy myös niitä, joiden taskussa on jotain ylimääräistä.

– Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana. Siihen voi olla hyvä syykin: on remontti menossa tai ollaan tulossa metsältä tai kalasta, Määttä kertoo.

Läpivalaisulaite paljastaa, ettei taloon tulijan repussa ole kiellettyjä aineita tai esineitä, kuten alkoholijuomia, huumeita tai teräaseita.Tiia Korhonen / Yle

Kyse voi olla puhtaasta unohduksesta, mutta Määtän mukaan ihmiset saattavat pitää mukanaan myös erilaisia esineitä joko oman turvallisuuden lisäämiseksi tai toisen vahingoittamiseksi.

– Tästä kulkee päivittäin 90–140 henkilöä, joista suurin osa on poliisin asiakkaita. Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty, ylikomisario Arto Lumikari Kajaanin poliisiasemalta kertoo.

Teräaseita päätyy myös pusikkoihin

Turvatarkastukset ovat tätä päivää lähes kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastus voidaan toteuttaa Kajaanin tapaan metallinilmaisuportin ja läpivalaisukoneen avulla tai käyttämällä käsimetallinilmaisimia.

Esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa turvatarkastus on ollut arkea jo vuosia, mutta kaupungin poliisilaitoksilla turvatarkastuslaitteita ei ole.

– Kajaani on poikkeus, mutta se ei ole ainoa paikka, jossa turvatarkastus on toteutettu yhdessä poliisin kanssa, tarkastaja Sakari Perkiömäki oikeusministeriöstä sanoo.

Vastaavanlaisia turvatarkastuksia tehdään myös esimerkiksi Kuopion oikeus- ja poliisitalolla.

Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä. Sakari Perkiömäki

Oikeusministeriön tavoitteena on varustaa kaikki pääistuntopaikat turvatarkastuslaitteilla ja jonkin verran myös sivuistuntopaikkoja istuntomäärien mukaan. Jos asiakasvirtaa on yhtään enemmän, tarvitaan turvatarkastukseen kaksi turvatarkastajaa. Se on iso menoerä.

– Se maksaa noin 100 000 euroa vuodessa. Metallinilmaisuportti ja läpivalaisinlaite maksavat noin 40 000 euroa, joten laitteisto on työn tekemiseen verrattuna halvempaa, Perkiömäki kertoo.

Turvatarkastukset aloitettiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.Tiia Korhonen / Yle

Perkiömäen mukaan suurin syy turvatarkastusten yleistymiselle on se, että maailmanmeno ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ennaltaehkäisystä.

– Viimeisin vakava uhkatilanne tapahtui reilut 10 vuotta sitten Kymenlaaksossa. Pommiuhkaus laukaisi liikkeelle käräjäoikeuksien varustamisen turvatarkastuslaitteilla.

Perkiömäen mukaan tarkastuksissa on löytynyt kuitenkin "puukkoja ja puntareita", joten tarve on perusteltu.

– Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä, Perkiömäki sanoo.

Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla haetaan kokemuksia turvatarkastuslaitteistoista sekä viranomaisyhteistyöstä. Laitteet hankittiin taloon Kainuun käräjäoikeuden laamannin Pekka Määtän aloitteesta.Tiia Korhonen / Yle

Tilanne on samanlainen myös Kajaanissa. Käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo, että oikeus- ja poliisitalon lähimaastosta on löydetty teräaseita.

Määttä muistuttaa, että oikeudenhoidon kenttä on murroksessa. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenee (oikeusministeriö) ensi vuonna nykyisestä 57:stä 36:een. Kajaanissa toimintaa on haluttu kehittää yhteistyössä poliisin kanssa, koska siitä on hyötyä.

– Olemme eräänlaisia edelläkävijöitä. Hankimme kokemuksia laitteistosta ja viranomaisyhteistyöstä. Ymmärtääkseni tällainen tulee yleistymään myös muualla, Määttä sanoo.

Turvatarkastus ihmetyttää, mutta harva kieltäytyy siitä

Palataan Kajaanin oikeus- ja poliisitalon turvatarkastukseen.Turvatarkastukseen tulee ihmisiä yksittäin ja välillä ryppäinä. Turvatarkastaja ottaa jokaisen vastaan ja opastaa talossa eteenpäin.

Keskellä jonoa olevalta asiakkaalta otetaan haltuun kaksi oluttölkkiä, sillä alkoholijuomia ei taloon saa tuoda. Muut jonossa olijat eivät tilannetta edes huomaa.

– Ihmiset ovat ottaneet tarkastuksen yllättävän hyvin vastaan. Kommentit ovat positiivisia ja ihmiset ovat sanoneet, että heidän on turvallisempaa asioida talossa kuin aiemmin, kohde-esimies Tomi Valtanen Prevent 360 Turvallisuuspalvelut Oy:stä kertoo.

Myös poliisin mielestä talon turvallisuustaso on noussut. Turvatarkastus on herättänyt kuitenkin jonkin verran myös ihmetystä.

– Esimerkiksi löytötavaratoimistoon lompakkoa vievä on voinut hieman ihmetellä tarkastuksen tarpeellisuutta. Kun olemme kertoneet, että kyse on koko talon turvallisuustason nostosta, tähän on suhtauduttu myönteisesti, ylikomisario Arto Lumikari sanoo.

Poliisi- ja oikeustalolla kävijällä on oikeus kieltäytyä turvatarkastuksesta, mutta silloin sisälle ei pääse.Tiia Korhonen / Yle

Turvatarkastaja on talon kasvot. Hän on ensimmäinen, jonka asiakkaat oikeus- ja poliisitalossa kohtaavat, oli asia mikä hyvänsä. Yleensä asiat sujuvat jouhevasti, mutta silloin tällöin vastaan tulee tilanteita, jolloin asiakas kieltäytyy turvatarkastuksesta. Hänellä on siihen oikeus.

– Yleensä, kun hetken juttelee, he ymmärtävät, mistä lopulta on kyse ja suostuvat tarkastukseen, kohde-esimies Tomi Valtanen sanoo.

Turvatarkastuksesta kieltäytyjällä ei ole taloon asiaa. Käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti kutsutulle se tietää ikäviä seurauksia, sillä kieltäytyminen tarkastuksesta ei ole laillinen syy olla tulematta käräjille.

– Silloin henkilö katsotaan omasta tahdostaan poissaolevaksi. Siitä seuraa yleensä sakkorangaistus, ja henkilö määrätään tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Tämä tarkoittaa vapauden menetystä, eli useiden päivien oleskelua poliisivankilassa, laamanni Pekka Määttä kertoo.

Tienviittaan pääsi kirjoitusvirhe, joka muutti hallin haliksi – ely-keskus korjasi kyltit vastoin kunnan tahtoa

Kempeleentien varressa Kempeleen Sarkkirannassa nököttävä tienviitta on herättänyt viime päivinä hilpeyttä. Kylteissä olisi pitänyt lukea Kempelehalli, mutta sen sijaan niissä luki Kempelehalii.

Kempeleen kunta olisi halunnut pitää kyltit kirjoitusvirheestä huolimatta. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi kertoo, että Kempelehalii-kyltti herätti maanantaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa kovasti keskustelua ja ideointia.

– Mietimme esimerkiksi sellaista, että kun Turussa laitetaan riippulukkoja kiinni siihen siltaan, niin Kempele voisi olla sellainen paikka, minne tultaisiin halimaan.

Kukaan ei ole Haapaniemen mukaan valittanut virheellisestä tienviitasta, vaan se on enemmänkin herättänyt ihmisissä huvitusta. Vaikka kunta haluaisi pitää kirjoitusvirheelliset kyltit, päättää niiden kohtalosta lopulta ely-keskus.

– Toivon, että ely-keskus suhtautuisi huumorilla tähän asiaan ja saisimme pitää merkin, Haapaniemi sanoo.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Tienviitta on nyt vaihdettu ja virheelliset kyltit on rahdattu YIT:n varastolle.

Kempele ei halikkaan

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikenteenhallintavastaava Jani Huttula sanoo, että virheellisiä kylttejä eivät voi missään nimessä jättää maastoon.

– Tienvarteen ei voi jättää virheellisiä opasteita. Ne ovat virallisia liikennemerkkejä, ja niissä pitää olla virallista tekstiä.

Mikään laki tai asetus ei Huttulan mukaan vaadi sitä, että teiden varsissa ei saisi olla kirjoitusvirheellisiä kylttejä, mutta Liikenneviraston ohjeistus on se, että viitoitetaan vain olemassa olevia kohteita niiden oikeilla nimillä.

Eli niin kauan, kun Kempeleestä ei löydy Kempelehalii-nimistä kohdetta, ei myöskään sellaista tienviittaa voi tien varressa olla.

– Ei niitä ihan huumoripohjalla voi tuonne maastoon jättää, Huttula toteaa.

Kyltit laitettiin hämärässä, eikä huomattu, että niissä olikin l-kirjaimen sijaan i-kirjain. Ilkka Nissilä

Loppujen lopuksi urakoitsija, tässä tapauksessa YIT, on vastuussa siitä, että maastoon ei laiteta virheellisiä tienviittoja.

YIT:n työpäällikkö Ilkka Nissilä kertoo, että kirjoitusvirheellisen kyltin päätyminen tien varteen johtui inhimillisestä virheestä.

– Kyltit laitettiin hämärässä, eikä huomattu, että niissä olikin l-kirjaimen sijaan i-kirjain.

Uudet kyltit tulevat ely-keskuksen Jani Huttulan mukaan maksamaan noin 200 euroa per neliömetri. Kustannuksista vastaa urakoitsija ja loppuviimein merkkivalmistaja.

Jos Kempeleen kunta haluaa Kempelehalii-kyltit itselleen, on se Ilkka Nissilän mukaan mahdollista.

– Pitää laittaa ne tuonne työmaalle talteen.

Kempeleessä oli Kempelehalii-kylttien lisäksi myös toinen virheellinen kyltti. Lentokentän sijaintia osoittava merkki oli suunnattu Kempeleen kylälle, kun oikeasti lentokenttä on Oulunsalossa. Sekin kyltti on käyty ottamassa pois.

Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

Tästä on kyse
  • Yhdeksän koulutuskuntayhtymä Jedun valtuutettua, eli yli kolmannes kaikista valtuutetuista, vaatii tekemässään aloitteessa yhtymän johtajan Keijo Makkosen erottamista luottamuspulan vuoksi.
  • Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu haluaa edetä aloitteen esiin tuomien ongelmien kanssa "systemaattisesti ja rakentavasti".
  • Yhtymävaltuuston puheenjohtajan Pauli Korpi-Tassin mukaan yhtymävaltuuston tulee käsitella asia riippumatta siitä, mitä yhtymähallitus päättää.
  • Rehtorin mukaan erottamisaloitteessa on kyse yksittäisten miljoonasäästöihin turhautuneiden henkilöiden reaktiosta. Opetusministeriön määräämien säästöjen vuoksi Jedussa on pelkästään irtisanottu 60 työntekijää. Lisäksi yhtymän johto-organisaatiota ollaan virtaviivaistamassa.
  • Jedun hallitus päätti perjantaina pitkän keskustelun jälkeen, ettei se aio tehdä esitystä kuntayhtymän johtajan erottamiseksi.

Opetusministeriön mukaan Siikalatvan, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnissa toimivassa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä (Jedu) tilanne on poikkeuksellisen tulehtunut. Yli kolmasosa kuntayhtymän valtuutetuista vaatii koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen erottamista.

Makkonen näkee asian siten, että hän on vain toteuttanut luottamuselinten hänelle tehtäväksi antamia leikkauksia ammatillisten oppilaitosten toimintaan, mikä on aiheuttanut närää.

Valtion voimakkaat säästötoimet ja uusi laki ammatillisesta koulutuksesta ovat tuoneet merkittäviä haasteita ammattikoulutusta järjestäville kuntayhtymille.

Yhdessä nämä kaksi asiaa ovat opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan aiheuttaneet vastaavaa kipuilua koulutuskuntayhtymissä eri puolilla maata.

– Missään muualla tilanne ei kuitenkaan ole niin tulehtunut kuin Jokilaaksoissa, Tammilehto sanoo.

Jedu järjestää koulutusta yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja uudistukset
  • Valtion budjettileikkausten vuoksi 2014-2017 ammatilliseen koulutukseen tehtiin suuria säästötoimenpiteitä. Leikkaukset olivat Jedun kohdalla kahdenkymmenen prosentin luokkaa sekä budjetista että henkilöstöstä.
  • Ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksessa myös oppilaitosten rahoitusmallia muutettiin. Rahoitukseen vaikuttaa oppilaiden kokonaismäärän lisäksi heidän valmistumisensa ja työllistymisensä.
  • Samalla koulutuksen painopistettä siirrettiin oppisopimuskoulutuksen suuntaan eli työpaikoilla tapahtuvaksi ei-työsuhteiseksi työpaikkaoppimiseksi.
"Luottamuspula riittää erottamissyyksi"

Johtajan irtisanomista esittävät valtuutetut perustelevat aloitettaan epäluottamuksella.

Aloitteen allekirjoittajat vaativat hallitusta asettamaan kuntayhtymälle vs. johtajan ja tuomaan valtuustoon esityksen kuntayhtymän johtamisjärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

Ylivieskalainen Pauli Korpi-Tassi on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja.Paulus Markkula / Yle

Yksi allekirjoittajista on yhtymävaltuuston ylivieskalainen puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi.

– Luottamushenkilöiden kuntayhtymän johtajaa kohtaan kokema luottamuspula riittää irtisanomisen perusteeksi, mitään rikkeitä tai rikkomuksia ei tarvita, emmekä me ole halunneet sellaisia edes kaivella, Pauli Korpi-Tassi sanoo.

Hän arvioi, että oppilaitoksen maine on vaakalaudalla tilanteen vuoksi.

Aloitetta koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen erottamisesta käsiteltiin perjantaina 9.11.2018.

Jedun hallitus päätti pitkän keskustelun jälkeen, ettei se aio tehdä esitystä Makkosen erottamiseksi. Aloitetta ei myöskään haluttu nähdä epäluottamuslauseena yhtymäjohtajalle.

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Karikumpu perustelee päätöstä muun muassa sillä, että Jedun opiskelijat ovat työllistyneet valtakunnan keskiarvoa paremmin ja sillä että syksyllä 2018 tehdyn valtakunnallisen AMIS-tutkimuksen opiskelijapalaute on Jokilaaksojen koulukuntayhtymän osalta ollut valtakunnallista keskiarvoa parempi. Myös yhtymän tämän vuoden talousennuste on ylijäämäinen.

– Yhtymäjohtaja vastaa jatkossakin Jedussa meneillään olevista kehittämistoimenpiteistä ja hallitus seuraa toimenpiteiden tuloksellisuutta, sanoo Karikumpu.

Yhtymävaltuuston ylivieskalainen puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassin mukaan yhtymävaltuuston tulisi joka tapauksessa käsitellä erottamisasia riippumatta yhtymähallituksen kannasta.

Ilmapiiri on heikentynyt vuosia

Irtisanomisaloitteen mukaan Jedun työilmapiiri on laajamittaisen henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella heikentynyt useiden vuosien ajan.

Aloitteessa viitataan myös tarkastuslautakunnan viime vuoden tarkastuskertomukseen.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Nivalan yksiköstä valmistuu muun muassa parturi-kampaajia.Timo Sipola / Yle

Kertomuksen mukaan työilmapiiri on heikentynyt, oppilaiden läsnäolo on vähentynyt, opettajien jaksaminen huolettaa, esimiestyössä on kehittämisen varaa, keskeyttämiset ovat lisääntyneet, opettajaresurssit ovat tiukalla ja resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti oppilaiden kesken.

Allekirjoittajat esittävät kuntayhtymän johtajan palvelussuhteen päättämistä välittömästi.

Rehtori kertoo tehneensä, mitä käskettiin

Koulutuskuntayhtymän johtaja Keijo Makkosen mukaan erottamisaloitteessa on kyse yksittäisten miljoonasäästöihin turhautuneiden henkilöiden reaktiosta.

Neljässä vuodessa Jedussa on opetusministeriön määräämien säästöjen vuoksi lakkautettu lähes satakunta tehtävää. Pelkästään irtisanomisia tehtiin kuutisenkymmentä. Jedussa oli viime vuodenvaihteessa 365 työntekijää.

Tällä hetkellä Jedun johtoa ollaan virtaviivaistamassa. Esimerkiksi vanhojen kunnallisten organisaatioiden jäljiltä suurta rehtorien määrää ollaan olennaisesti vähentämässä.

Jedun Nivalan yksiköstä voi valmistua muun muassa ajoneuvoasentajaksi, autonkuljettajaksi, koneistajaksi, levyseppähitsaajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi, putkiasentajaksi, ICT-asentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, sähköasentajaksi, talonrakentajaksi ja puusepäksi.Timo Sipola / Yle

Makkonen ei näe mitään syytä potkuihin ja viittaa opetusministeriön edellyttämiin seitsemän miljoonan säästöihin, jotka joutui 37 miljoonan budjetista toteuttamaan.

– Olen pakolla tehnyt sen, mitä luottamuselimet ovat vaatineet, Makkonen sanoo.

Työnantajien rooli korostuu

Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pauli Korpi-Tassin mukaan nimenomaan johdon tehtävä on huolehtia työyhteisön ilmapiiristä. Koska Makkonen on aloitteen tekijöiden mielestä epäonnistunut tässä, tulee johtajaa vaihtaa.

Toinen asia mikä Korpi-Tassia kismittää, on se että hänen mielestään nykyjohdon alla Jedun yhteydet elinkeinoelämään eivät ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla.

Koulutusuudistuksen myötä elinkeinoelämällä on entistä isompi vastuu ammatillisen koulutuksen opetuksesta työpaikoilla. Tämän vuoksi Korpi-Tassi haluaisi enemmän elinkeinoelämän edustajia mukaan myös kuntayhtymän luottamuselimiin.

– Johtoon ja organisaatioon on saatava sellainen vauhti, että Jedu voidaan palauttaa siihen iskukykyyn, mitä alueen työnantajat tarvitsevat, Korpi-Tassi sanoo.

Yhtymähallitus etenee varovasti

Kuntayhtymän hallitus jätti aloitteen kuntayhtymän johtajan erottamisesta jo kerran pöydälle lokakuun lopun kokouksessaan.

Hallituksen puheenjohtaja, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu tunnistaa organisaation kipupisteet, mutta haluaa jatkaa kehittämistyötä nykyjohdon kanssa.

– Ammatillinen koulutus on isossa muutoksessa. Haluan välttää vastakkainasettelua ja edetä rakentavasti, Karikumpu sanoo.

Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.Timo Sipola / Yle

Karikumpu haluaa jatkaa tänä vuonna aloitettua strategista kehittämistyötä.

Kuntalain mukaan kuntayhtymän johtajan erottaminen on viime kädessä valtuuston käsissä. Siitä ovat sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat yhtä mieltä.

Valtuusto voi kuntalain mukaan perustaa tilapäisen toimikunnan käsittelemään kuntayhtymän johtajan erottamista. Tällaisessa tilanteessa valtuusto tekee päätöksen asiassa toimikunnan työn pohjalta. Kunnanjohtajan tai tässä tapauksessa kuntayhtymän johtajan erottamiseen vaaditaan 2/3 enemmistö.

Ylivieskan poltetun puukirkon tilalle nousee uusi vuonna 2020 – kirkolliskokous tukee urakkaa miljoonalla

Kirkolliskokous tukee Ylivieskan uuden kirkon rakentamista miljoonalla eurolla. Seurakunta oli pyytänyt kahden miljoonan avusta.

Kirkolliskokouksen avustuksesta puoli miljoonaa maksetaan ensi vuonna ja loppuosa vuonna 2020, jolloin uuden kirkon pitäisi valmistua.

Ylivieskan parisataa vuotta vanha puukirkko tuhoutui tuhopoltossa pääsiäisenä 2016.

Uuden kirkon arvellaan maksavan 10 miljoonaa euroa. Seurakunta sai vakuutuskorvauksena 6 miljoonaa euroa, siitä puolisen miljoonaa on jo mennyt muun muassa raunioiden raivaukseen. Lahjoitusvaroja uuden kirkon rakentamiseen on nyt kasassa 575 000 euroa.

Moderniin kivikirkkoon rakennetaan tilat myös seurakuntakodille.

Väitös: Yrityssaneeraus ei toimi, vaan on useimmiten välivaihe matkalla konkurssiin – onnistuessaan saneeraus olisi lottovoitto

Tästä on kyse
  • Tuoreen väitöksen mukaan suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin
  • Tämä johtuu Eija-Leena Kärkisen mukaan muun muassa siitä, että saneerausohjelmissa jäädään usein lukujen tasolle, vaikka pitäisi tutkia yrityksen ongelmien syitä tarkemmin ja myös tarjota käytännön keinoja tilanteen tervehdyttämiseksi
  • Konkurssiin ajautuu hyvin erityyppisiä yrityksiä, vaikka aiemmin luultiin, että saneeraus epäonnistuu vain tietynlaisissa yrityksissä
  • Kärkinen suhtautuu silti saneerauskäytäntöön myönteisesti ja uskoo sen kehittyvän, kun tutkimusta tulee lisää ja järjestelmää parannetaan

Yrityssaneeraukset eivät nykymuodossaan toimi eikä niillä saada yrityksiä elinkelpoisiksi, toteaa tänään aiheesta väittelevä rahoitusalan asiantuntija Eija-Leena Kärkinen.

Suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin, osa jo ennen kuin tervehdyttämisohjelmaa on laadittukaan, osa ohjelman toteuttamisen aikana. Kärkisen tutkimuksessa konkurssiin päätyi 75 prosenttia yrityksistä.

Aiemmin on ajateltu, että vain tietyntyyppiset yritykset epäonnistuvat saneerauksessa. Kärkisen aineistossa yritykset olivat jo lähtöjään erilaisia, mutta epäonnistuivat silti. Tämä viittaa siihen, että ohjelmat eivät toimi niin kuin pitäisi.

– Vaikka taloudellinen tilanne olisi millainen, yritystä ei aina saada tervehdytettyä ohjelman aikana. Vaikuttaa pahasti siltä, että ohjelmien pitäisi olla parempia. Tarvitaan ohjelmia, joissa on perehdytty yrityksen tilanteeseen hirveän hyvin.

Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää. Eija-Leena Kärkinen

Yhtenä syynä Kärkinen pitää sitä, että ohjelmat eivät välttämättä pureudu todellisiin ongelmiin, vaan niissä analysoidaan ainoastaan lukuja.

– Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää. Millaista vaikkapa markkinointia tai tuotteisiin liittyvää työtä pitäisi tehdä, konkretisoi

Saneerausohjelmien laatijoilla pitäisikin olla tarpeeksi tietoa ja aikaa etsiä syyt ongelmien taustalta ja sen jälkeen tehdä tehokas ohjelma. Oma kysymyksensä on, saavatko he yrityksiltä riittävästi tietoa työn tueksi.

Pelkkä ohjelmakaan ei riitä, vaan yrityksellä pitäisi olla tuki prosessin aikana. Tarvitaan enemmän neuvoja, miten tilannetta voi hoitaa konkreettisesti. Yritykseltä se vaatii myös ohjelmaan sitoutumista.

Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla saneeraukset ovat olleet yleisiä.Jani Ilola / Yle

Kärkinen myöntää, että jotkut yritykset myös käyttävät saneerausta hyväkseen ja pelaavat aikaa. Se ei kannattaisi, vaan aiheuttaa suoraa konkurssia enemmän kustannuksia.

Hän pohtii myös, hyväksytäänkö saneeraukseen oikeantyyppisiä yrityksiä, sillä tutkimuksessa mukana olleista osa menee konkurssiin jo saneerauksen kynnyksellä.

Kärkinen on kaikesta huolimatta hyvin positiivinen yrityssaneerauksen suhteen. Hän muistuttaa, että konkurssi on kova paikka niin omistajalle kuin sidosryhmille, joten saneerauksen onnistuminen olisi kaikille lottovoitto: yritys voisi jatkaa toimintaansa ja työntekijät työtään. Saneeraus on parempi vaihtoehto myös velkojille, sillä jako-osuus on parempi kuin konkurssissa.

– Kun prosessia saataisiin kehitettyä parempaan suuntaan ja saataisiin yrityksille parempi tuki saneerauksen aikana, jotta ne osaisivat toteuttaa oikeita toimia, se olisi hieno homma koko yhteiskunnalle.

Se vaatii enemmän myös tutkimusta, sillä saneerauksia on tutkittu varsin vähän. Kärkisen väitöstutkimuksen aineiston saneerausyrityksistä valtaosa on pieniä tai erittäin pieniä, kuten yrityssaneerauksessa yleensäkin. Toisaalta viime aikoina saneeraukseen on alkanut hakeutua aiempaa suurempia yrityksiä.

Saneerausten määrät ovat kuitenkin laskeneet huippuvuosista (Tilastokeskus)

Kärkisen väitös tarkastetaan tänään perjantaina Vaasan yliopistossa. Kärkinen työskentelee tällä hetkellä lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa.

Matkustajan erehdys aiheutti hälytyksen Oulun lentokentällä – Helsinkiin lähtevä lento jouduttiin turvatarkastamaan uudelleen

Oulun lentokentällä koettiin torstai-iltana erikoinen tapaus, kun matkustaja oli epähuomiossa poistunut lähtöporteilta matkatavaroiden luovutuspuolelle ja aiheuttanut hälytyksen palatessaan takaisin.

Matkustaja oli ehtinyt päästä Norwegianin Helsinkiin lähtevään koneeseen sisälle, minkä takia kaikki matkustajat ja lentokone jouduttiin turvatarkastamaan uudelleen. Kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle kaksi tuntia myöhässä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen vahvistaa tapauksen Ylelle. Paikalle hälytettiiin poliisi, joka haastatteli matkustajaa.

– Käsitykseni mukaan hän ei ole tiennyt ja on ajattelemattomuuttaan mennyt väärälle alueelle, Pystynen kertoo.

Oulun poliisilaitokselta todetaan, että matkustajaa haastateltiin, mutta häntä ei otettu kiinni eikä tapauksessa epäillä rikosta.

Matkatavaroiden luovutuspuoli lasketaan turvatarkastamattomaksi alueeksi, joten sinne menneen henkilön täytyy käydä uudelleen turvatarkastuksessa. Riskinä on, että joku onnistuu viemään alueelle jotain sinne kuulumatonta.

Isompi operaatio vältettiin valvontakameroilla

Oulussa matkustajan seikkailu havaittiin valvontakameroiden ja turvahenkilöstön avulla. Hänen liikkeitään lentokentällä kyettiin valvontakameroiden kautta seuraamaan niin tarkasti, ettei isommalle turvatarkastusoperaatiolle ollut tarvetta.

– Turvahenkilöstö pystyi liikkeiden mukaisesti arvioimaan, mitkä alueet pitää turvatarkastaa uudelleen. Menetelmähän menee niin, että ne alueet, joilla turvatarkastamaton henkilö liikkuu, pitää eristää ja turvatarkastaa, Pystynen sanoo.

Viime kesänä Münchenin lentokenttä suljettiin tuntien ajaksi ja terminaali evakuoitiin, koska nainen oli ohittanut vahingossa turvatarkastuksen. Lentojen viivästymisten ja peruuntumisten takia sadat ihmiset jäivät jumiin kentälle.

Myös Frankfurtin lentokentän terminaali jouduttiin evakuoimaan elokuussa, kun ranskalainen perhe oli päästetty turvatarkastuksen ohi, vaikka räjähdeainetesti näytti positiivista. Testin todettiin myöhemmin olleen virheellinen.

Pystysen mukaan Münchenin ja Frankfurtin tapausten jälkeen Finavia kävi läpi turvatarkastusprosessit sekä valvonta- ja koulutusjärjestelmät myös lentokenttähenkilökunnan kanssa. Varsinaisia muutoksia ei kuitenkaan ollut tarve tehdä.

– Tällaisia harmittomuuksia tapahtuu aika harvoin. Niihin pystytään hyvin reagoimaan, ja järjestelmiä kehitetään koko ajan.

Nelostien liukkaudesta tietoa suoraan kumipyörien päältä – tekniikka auttaa paikantamaan myös arvaamattomimmat mutkat

Tästä on kyse
  • Nelostien keliolosuhteista on alettu tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa uusin menetelmin.
  • Kuljetusliike Vähälän rekkoihin ja bussifirma Koiviston auton busseihin on asennettu mittarit ja kamerat, jotka lähettävät tietoa.
  • Tietojen avulla urakoitsijat ja ely-keskukset näkevät entistä tarkemmin, missä on tarvetta aurauksille ja liukkaudentorjunnalle.

Nelostien keliolosuhteista on alettu tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa uusin menetelmin. Kuljetusliike Vähälä Logisticsin neljään rekkaan ja bussifirma Koiviston Auton neljään linja-autoon on asennettu laitteet, jotka mittaavat olosuhteita tien päällä.

Lisäksi autoissa on kännykkäkamera, joka kuvaa koko ajan kuljettajan näkymää tielle. Mittari tarkastelee kitkaa eli sitä, miten liukas tie on, tien pintalämpötilaa ja veden määrää tai olomuotoa.

Tieto lähtee tien päältä jatkuvasti eteenpäin. Mittaustulosten avulla urakoitsijat näkevät entistä tarkemmin, missä on tarvetta aurauksille ja liukkaudentorjunnalle.

Data on avointa, joten kuka tahansa voi käyttää sitä tarpeidensa mukaan. Tietojen tarkasteluun on jo kehitetty yksi karttapalvelu, Roadweather. Tien päältä tulevaa tietoa on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi sääpalveluissa ja navigaattoreissa.

Kunnossapidon korjausliikkeet tarkemmiksi

Tiedonkeruu auttaa myös tieurakat tilaavia ely-keskuksia pitämään silmällä sitä, miten kunnossapito sujuu. Näin pyritään vastaamaan kentältä tulleeseen kritiikkiin.

– Taustalla on se, että elinkeinoelämä on kokenut tiestön hoidossa puutteita, kertoo projektipäällikkö Hannu Onkila Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Datan avulla tilaaja myös näkee, ovatko korjausliikkeet, joilla kunnossapitoa yritetään parantaa, oikeanlaisia.

Oikukkaat pienilmastot kartalle

Uusi tiedonkeruumenetelmä mahdollistaa aiempaa paremmin paikallisten olosuhteiden huomioimisen.

– Nelostien varrella voi olla jokin notko tai mutka, jonka vieressä on vesistö tai suo. Sellaisessa kohdassa saattaa olla pienilmasto, Onkila selittää.

Tällaiset paikat ovat tienpitäjille hankalia ja arvaamattomia, sillä tienpinta voi olla liukas, vaikka keliolosuhteet olisivat lähialueella hyvät. Tien päältä kerätystä tiedolla nämä tienpidon kipeät kohdat saadaan esiin.

Tiedontuotanto aloitettiin tänä syksynä ja sitä tehdään kolmena talvena Oulu–Jyväskylä–Helsinki-välillä. Projektipäällikkö Hannu Onkilan mukaan toiveena on, että tiedonkeruu saataisiin kattamaan koko maan päätieverkko.

Aila Aitamurron apteekki on ryöstetty tänä vuonna jo kuusi kertaa – "Ryöstäjillä tuntuu olevan suuri aineiden tarve"

Tästä on kyse
  • Oulussa on tehty tämän vuoden aikana poikkeuksellisen paljon apteekkiryöstöjä.
  • Pääosa ryöstöistä on kohdistunut kahteen kaupungin keskustan ulkopuolella olevaan apteekkiin.
  • Poliisi on saanut kiinni kaikki ryöstöistä epäillyt.

Oulussa on koettu tänä vuonna aivan poikkeuksellinen apteekkiryöstöjen sarja. Apteekkeihin on tunkeuduttu keskellä päivää, ja yleensä tavoitteena on ollut saada huumaavia lääkkeitä.

Kovimman kohtalon apteekit ovat olleet Kastellissa ja Kaukovainiolla. Kastellin apteekkiin ryöstäjät ovat iskeneet neljä kertaa. Vanhassa kauppakeskuksessa sijaitsevaa Kaukovainion sivuapteekkia ryöstäjät ovat piinanneet tänä vuonna peräti kuusi kertaa.

Kaukovainion ja lähempänä Oulun keskustaa Raksilassa sijaitsevan Joutsenapteekin apteekkari Aila Aitamurron mukaan ryöstöjen takia mieli onkin musta kuin marraskuinen päivä.

Aikaisempina vuosina ryöstäjät ovat yleensä pyrkineet pääsemään apteekkiin hiljaisina aikoina. Tänä vuonna ryöstöt on tehty keskellä päivää, vaikka paikalla olisi asiakkaitakin.

– Nyt ei enää välitetä ollenkaan, tullaan vaan törkeästi sisään ja yritetään saada lääkkeitä, Aitamurto kertoo.

– Tämä on aivan onneton tilanne yhdessä kaupungissa. Mehän emme ole ainoa apteekki, joka on Oulussa ryöstetty keskellä päivää ja vaadittu huumaavia lääkkeitä ja kolmiolääkkeitä.

Kiinnijääminen ei ole huolettanut

Vaikka poliisi on onnistunut saamaan ryöstöistä epäillyt kiinni viimeistään jo parin päivän sisällä ryöstöjen tapahtumisesta, ei se ole estänyt uusia yrityksiä. Jotkut ryöstäjät ovat olleet niin epätoivoisia, että ovat yrittäneet ryöstöä vielä kiinnioton jälkeenkin.

– Ryöstäjillä tuntuu olevan suuri aineiden tarve. Tekijöillä on usein vain se ajatus, että aineita pitää saada ja sitten ajaudutaan tällaisiin äärimmäisiin tekoihin, Aila Aitamurto sanoo.

Hänen mukaansa tekoihin ovat syyllistyneet yleensä nuoret miehet.

– Yksi ryöstäjä kävi paikalla ilman minkäänlaista naamiointia. Hän tuntui ajattelevan, että jää kuitenkin kiinni. On surkeaa, että nuorilla miehillä on mennyt elämä tälle mallille, Aitamurto sanoo.

Apteekkien huumaavat reseptilääkkeet ovat lukkojen takana. Kaukovainion apteekissa lääkkeiden määrää on jouduttu pienentämään jatkuvien ryöstöjen takia.Paulus Markkula / Yle

Asiaa on puitu niin työntekijöiden kuin apteekkarikollegoidenkin kanssa, mutta helppoa keinoa ratkaista ongelma ei tunnu löytyvän.

Tavallista useammin sattuneet apteekkimurrot ovat pakottaneet ryöstöjen kohteeksi joutuneet apteekit lisäämään turvajärjestelyjään. Työvuoroissa on varmistettu, että paikalla on aina useampia työntekijöitä ja myös vartijoiden käyntejä on monissa apteekeissa lisätty.

Kaukovainiolla apteekin lääkemääriä on myös jouduttu supistamaan.

– Varastot on pudotettu ihan minimiin, koska apteekki on ryöstetty niin monta kertaa, Aitamurto kertoo.

Lääkkeitä on kuitenkin pakko pitää jonkin verran, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan.

Tavoitteena huumaavat lääkkeet

Ryöstäjät ovat yleensä hakeneet apteekeista huumaavia aineita ja reseptilääkkeitä. Tekijät ovat saattaneet olla jopa ryöstämänsä apteekin entisiä asiakkaita.

Aitamurron mukaan syytä lisääntyneisiin ryöstöihin on vaikea sanoa, mutta taustalla voi olla esimerkiksi se, että poliisi on onnistunut tekemään suuria huumetakavarikkoja, minkä takia liikkeellä on vähemmän huumeita.

Katukaupassa liikkuvien huumeiden vähennyttyä korvaajiksi yritetään epätoivoisesti hakea apteekeista huumaavia lääkeaineita. Samalla tavalla arvioi myös Helsingin Sanomien haastattelema Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Poliisin mukaan apteekkiryöstöjen selvittäminen on onnistunut nopeasti. Valvontakameroilla kuvattujen ryöstäjien liikkeitä on pystytty seuraamaan muun muassa runsaiden yleisövihjeiden perusteella. Poliisi on julkistanut ryöstäjien kuvat pian tapahtumien jälkeen.Oulun poliisi

Yksi syy voi löytyä myös parantuneesta reseptiturvallisuudesta. Kun lääkemääräysten väärentäminen ei sähköisissä järjestelmissä onnistu, voi se Aitamurron mukaan johtaa siihen, että turvaudutaan epätoivoisiin tekoihin.

Ryöstöt on saatu ratkaistua

Oulun poliisin mukaan vuoden mittaan tehty apteekkiryöstöjen suma on pääosin selvitetty. Elokuun alussa Oulussa tehtiin yhden viikonvaihteen aikana peräti neljä apteekkiryöstöä tai ryöstön yritystä.

Rikoskomisario Antti Palokangas kertoo, että vuoden aikana tehdyistä yhteensä viidestätoista ryöstöstä pääosassa esitutkinta on valmistunut. Kahden ryöstön esitutkinta on vielä kesken, mutta niissäkin on jo tehty vangitsemisia.

Palokankaan mukaan ryöstöjä on tehtaillut pieni joukko, joka on pyrkinyt hankkimaan itselleen huumaavia lääkkeitä. Ryöstösaaliit ovat kuitenkin jääneet pieniksi.

Poliisi ei halua arvioida sen tarkemmin julkisesti sitä, millä perusteilla ryöstöjen kohteiksi joutuneet apteekit ovat valikoituneet. Antti Palokankaan mukaan syitä voi olla useitakin.

Myös Aila Aitamurto sanoo pohtineensa asiaa. Hänen mukaansa yksi syy voi olla se, että pienistä sivuapteekeista on helppo kadota lähiympäristöön. Esimerkiksi Kaukovainion apteekki sijaitsee vanhassa 60-luvun kauppakeskuksessa, jonka vieressä on metsikköä ja laaja asuntoalue.

– Vilkkaalla paikalla keskustassa pako ei onnistu samalla tavalla, Aitamurto sanoo.

Apteekkien lisäksi Oulussa on tänä syksynä ryöstetty useita muita liikkeitä. Yhden viikon aikana kaupungissa kirjattiin apteekki- ja kioskiryöstön lisäksi neljä vähittäiskaupan ryöstöä sekä kaksi yksityishenkilön ryöstöä.

Myös näiden taustalta löytyvät poliisin mukaan samantyyppiset motiivit ja samanlainen tekotapa kuin apteekkiryöstöistä. Ryöstäjät haluavat rahaa huumeisiin tai huumevelkojen maksamiseen.

Työntekijöitä huolestuttaa palkkaromahdus – kuntien ja valtion henkilöstön palkan maksaa yhä useammin osakeyhtiö

Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt yli 2 500:aan ja liikelaitoksia on jäljellä noin sata.

Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty reilun vuoden aikana viimeisiä liikelaitoksia oikein jonossa. Noin 1 300 Tampereen kaupungin työntekijää on poistunut tai poistuu kaupungin palkkalistoilta.

Kaupungin rakennuksista vastannut Tilakeskus on nykyisin Tilapalvelut Oy, ateria- ja siivouspalvelut muuttuvat Pirkanmaan Voimia Oy:ksi. Päätös Infran yhtiöittämisestä odottaa valtuuston vahvistusta. Sen jälkeen kaduista, puistoista ja kaupungin työkoneista vastaa osakeyhtiö.

Myös talous- ja henkilöstöhallinto muuttuu. Sitä varten muodostetaan yhteinen osakeyhtiö sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin perustaman Monetra Oy:n kanssa.

Ohjaaja nimittää hallitukset

Yhtiöittämisestä Tampereella vastaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Sen puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo yhtiömuodon olevan liikelaitoksia parempi sujuvamman johtamisen takia.

– Osakeyhtiö on hyvin ketterä päätöksenteossa. Hallitus voidaan kutsua vaikka samana päivänä paikalle. Liikelaitoksissa isot asiat menevät valtuuston ja budjetin kautta ja johtokunta valitaan valtuustossa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sitä on vaikea ohjata. Yhtiöissä on omistajaohjauksen valitsemat hallituksen jäsenet, Kalervo Kummola perustelee.

Tampereella suuntana on ollut se, että yhtiöiden hallituksiin nimitetään liiketoiminnan ammattilaisia kunnallispoliitikkojen sijaan.

Kalervo Kummola on vakuuttunut liikelaitosten yhtiöittämisen eduista.Jani Aarnio / Yle Yhtiöittäminen vie tarjouskilpailutalouteen

Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa.

Kunnallinen yhtiö tuottaa palveluja pääasiassa omistajalleen. Kaupunki voi hankkia palvelut omalta yhtiöltään kilpailuttamatta.

Kaupunkiyhtiössä päätetään, mitä omana työnä tehdään ja mihin hankitaan aliurakoitsijoita.

Kunta voi hakea edullisinta hintaa markkinoilta kilpailuttamalla koko palvelutuotannon, silloin omat yhtiöt ovat yksiä tarjoustentekijöitä muiden firmojen joukossa.

Miten kaupungin koneita on tehokkainta huoltaa?Turkka Korkiamäki / Yle

Tässä piilee työntekijäpuolen mukaan suurin uhka. Eikä se ole pelkkää vilkasta mielikuvitusta.

Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaama selvitys kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi valmistui lokakuun alussa. Sen mukaan kuntien odotetaan vetäytyvän järjestelmällisesti markkinoilta ja tekevän tilaa yksityiselle tarjonnalle.

Yrittäjyysselvityksen ajatusten odotetaan kantavan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Yksityisten alojen työehdot huolestuttavat

Yhtiöittämisessä työehtosopimukset vaihtuvat yleensä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksesta kuntayhtiöille perustetun Avaintyönantajien kanssa neuvoteltuun AVAINTES:iin.

Sopimukset ovat pääpiirteittäin samankaltaisia, mutta soveltamista on esimerkiksi tuntipalkkaisten lomapäivien laskemistavassa. Jos työntekijä siirtyy myöhemmin yksityisen puolen työehtosopimuksiin, voi edessä olla ammatista riippuen huomattava palkkojen ja muiden etujen huononeminen.

Infran verstaalla huolletaan pääasiassa kaupungin kalustoa, mutta yksityisiäkin asiakkaita on.Turkka Korkiamäki / Yle

Kokeneen työntekijän palkkaa voi pudota sadoilla euroilla, jos työsuhde alkaa alusta yksityisen puolen minimipalkalla.

– Tällaisesta niin sanotusta kaupungin sisäisestä osakeyhtiöstä ei ole pitkä matka vapaaseen kilpailuun. Ja mitä esimerkkejä on nähty, niin kyytihän on Suomessa melko kylmää, sanoo Tampereen JHL:n ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Markku Kivistö.

Mikään pakkohan yhtiöittäminen ei ole. Markku Kivistö muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä Tampereen Infraa vastaavasta rakentamispalveluvirastosta Starasta tehtiin liikelaitos vuonna 2017.

Ensimmäinen askel on jo otettu

Tampereen Tilapalvelut Oy:n pääluottamusmiehellä Jani Moisiolla on takanaan tuore kokemus yhtiöittämisestä. Henkilöstölle neuvoteltiin siirtosopimus, jossa he tulivat liikelaitoksesta yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

Muutos arkisessa työssä on ollut aika huomaamatonta. Työntekijät saivat edustajan yhtiön hallitukseen ja tähän järjestelyyn on oltu tyytyväisiä.

Jani Moision mukaan yhtiöittämisen alkutaival on sujunut ongelmitta, mutta yhtiön toimintatapa voi muuttua.Jari Hakkarainen / Yle

– Byrokratia on keventynyt, mutta liikelaitoksenkin toimintaa olisi voitu keventää samaan suuntaan.

Jani Moisio vastusti yhtiöittämistä.

– Tulevaisuus on kiinni yhtiön hallituksesta, millaisia suuntaviivoja se vetää. Näköpiirissä ei ole nyt muutoksia, mutta politiikka voi aina muuttua. Kun ensimmäinen askel yhtiömuotoon on otettu, on helppo ottaa sitten se seuraava askel, Jani Moiso miettii.

Keräämme muidenkin tarinoita siitä, mitä työntekijöille tapahtuu yksityistämisessä. Kerro, miten sinulle ja sinun työpaikallasi kävi.

”Pientä voittoakin on tarkoitus tehdä”

Tampereen omistajaohjausta linjaava Kalervo Kummola arvioi, että esimerkiksi Infra on ainakin alkuvaiheessa vielä pitkään niin sanottu in house -yhtiö, eli se tuottaa pääasiassa kaupungin tarvitsemia palveluja.

– Esimerkiksi Turussa ollaan aika paljon pidemmällä näissä asioissa.

Infran keskittyy yhtiönäkin kaupungin töihin. "Ainakin aluksi", Kalervo Kummola toteaa.Turkka Korkiamäki / Yle

Turku on kilpailuttanut osakeyhtiöittensä kanssa tekemät palvelusopimukset. Omat yhtiöt ovat olleet samalla viivalla mukana tarjouskilpailussa kuin yksityisetkin. Työtä on siirtynyt kaupungin yhtiöiltä urakoitsijoille ja kustannustaso on pudonnut selvästi.

– Totta kai tarkoitus on tehdä pientä voittoakin, Kalervo Kummola palaa perusasioihin.

Osakeyhtiömallin suosio perustuu myös siihen, että yhtiöiden on helpompi toimia ylikunnallisesti. Yhtiöitä voidaan perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin ja eri kuntien kanssa. Kuntarajojen yli mennään ja tullaan tilanteen mukaan. Oulun kaupungin talous- ja henkilöstöhallintoon perustettu Monetra Oy on mukana myös uudessa yhtiössä keskellä Suomea.

– Nyt esimerkiksi yhtiöitettiin Tampereen taloushallinto Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kanssa yhdessä. Nämä tulevat olemaan isompia ja isompia kokonaisuuksia. Silloin oikeastaan yhtiömalli on ainoa mahdollisuus.

”Yhtiöittäminen on muotia, mutta ei pakollista”

Yliopistotutkija Helena Hirvonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut yhtiöittämistä työn ja peruspalvelujen näkökulmasta. Esimerkiksi kuinka sosiaali- ja terveydenhoitotyö tai tukipalvelutyöt muuttuvat.

Helena Hirvosen mielestä yhtiöittäminen on trendi, mutta kuntapalvelut voidaan järjestää toisinkin.Marko Melto / Yle

– Yhtiöittämiselle on vaihtoehtoja. Liikelaitokset eivät monessa tapauksessa ole taloudellisesti tehottomia suinkaan. Hyvin monessa paikkaa palvelut toimivat aika sujuvasti ja erittäin taloudellisesti, eli mitään välttämätöntä pakkoa sille yhtiöittämiselle ei ole.

Se on siis poliittinen valinta?

– Se on poliittinen valinta, jonkinlainen trendi, joka vallitsee julkishallinnossa säästöjen tekemiseksi.

Työssäkäyviä köyhiä tulee lisää

Suurin muutos tapahtuu toimintalogiikassa, Helena Hirvonen kertoo.

Liikelaitoksen tavoitteena on palvelujen tuottaminen kuntalaisille, yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa.

– Kaikki osapuolet osallistetaan voitontavoitteluun tavalla tai toisella. Työntekijälle se näkyy työn ehtojen muuttumisena ja monessa tapauksessa palkkauksen heikkenemisenä.

– Meillä on entistä enemmän työssäkäyviä köyhiä. Tämä on selkeä ilmiö jo Suomessa, ihmiset eivät tule toimeen palkallaan.

Epävarmuus lisääntyy, kun yhtiö joutuukin kilpailutilanteeseen muiden yritysten kanssa.

– Kilpailutuksia voi myös hävitä ja siinä tapauksessa myös työntekijän irtisanominen on herkemmässä, Helena Hirvonen muistuttaa.

Ne tuotannollistaloudelliset syyt siis.

Palkkapussit ovat keventyneet monilla aloilla

Tilastokeskuksen palkkataulukoista saa jonkin verran vertailukelpoista tietoa julkisen ja yksityisen työnantajan maksamista palkoista. Tilastoissa on esimerkiksi päiväkodeissa ja hoitoalalla kymmenen prosentin eroja kuukauspalkkaisten keskiansioissa.

Kokemusperäisiä esimerkkejä työehtojen huononnuksista riittää. Soittokierros muutamaan ammattiliittoon vahvistaa käsitystä.

Yksityisiin hoivakoteihin siirtyneet hoitajat ovat huomanneet palkoissa isoja pudotuksia. Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan lähihoitajan kuukausipalkka on voinut pudota 200 eurolla ja sairaanhoitajan 300 eurolla kuukaudessa, kun on siirrytty yksityisen sosiaalipalvelualan puolelle.

Tilastojen tasolla esimerkiksi hoitoalalla kuukausipalkka on noin kymmenen prosenttia julkista huonompi yksityisissä firmoissa. Tapauskohtaisesti muutokset voivat olla suurempia.Ere Ek / Yle

Ikävimmillään on jouduttu tekemään nollatuntisopimuksia, eli töitä on vain tipotellen.

Kokeneen kunta-alan siivoojan palkasta on ainakin yksittäistapauksissa pudonnut lähes 400 euroa, kun muutosten jälkeen palkkaa maksetaan kiinteistöalan yksityisen sopimuksen mukaan.

Mitä mahtaa miettiä siivooja, jonka kuukausipalkkaa oli parhaimmillaan melkein 2 100 euroa ja nyt alle 1 700 euroa?

Tietysti vielä ikävämpää, on jos työt loppuvat kokonaan.

Valtio on jo yksityistynyt melkoisesti

Myös valtionhallinnossa on kokemusta peruspalvelujen yhtiöittämisestä. Esimerkiksi sopankeitto varuskunnissa on osakeyhtiön hommia.

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus on nykyisin Leijona Catering, se tekee ruokaa maanpuolustajille.

Valtion ravitsemustyöntekijöistä on tullut yksityisen puolen sopimuksissa ravintolatyöntekijöitä.Yle

Leijona on ainakin vielä täysin valtion omistuksessa.

Siirtymäkauden jälkeen on siirrytty noudattamaan yksityisen Majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Toimenkuvasta ja tilanteista riippuen palkat ovat pudonneet 250 eurosta jopa 600 euroon kuukaudessa. Samalla lomat lyhenivät, työntekijät kertovat.

Kuka muistaa vielä Tie- ja vesirakennushallituksen? TVH käy esimerkistä julkisen sektorin kehityskaaresta. Se muuttui aluksi liikelaitokseksi, sitten valtionyhtiöksi ja lopulta sijoitusyhtiön, yksityisen Ahlström Capitalin omistamaksi Destia Oy:ksi.

Yhtiö kilpailee valtion rahasta eli Liikenneviraston alueellista tieurakoista ja kilpailuttaa työtä edelleen aliurakoitsijoille. Oman keltaista kaluston rinnalla teiden kunnosta vastaa paikoin "isä, poika ja Belarus", eli perheyritys vanhalla traktorillaan, Destian konkarit vitsailevat.

Osakeyhtiöissä osakkeenomistajat ovat voittajia, jos tulosta syntyy. Kunnallisissa yhtiöissä hyötyjiä ovat kunnat ja kaupungit. Myöhemmin, jos yhtiöt myydään eteenpäin yksityisille sijoittajille, yksityistetään voitotkin. Ja riskit, koska aina ei voi voittaa.

Teemme myöhemminkin juttua siitä, mitä julkisen sektorin työpaikoilla oikeasti tapahtuu, kun tehokkuutta ja säästöjä haetaan kilpailuttamalla. Kerro oma tarinasi: mikä muuttui, kun työnantaja vaihtui yksityiseksi

Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta loppuu – synnytyksille oli jo poikkeuslupa, mutta se ei nyt auta, vaikka vasta kesällä toisin luultiin

Oulaisissa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta lakkaa ensi vuodenvaihteessa.

Asia varmistui, kun Valvira päätti, että sen mukaan sairaalassa ei ole tehty tai suunniteltu tarpeeksi muutoksia, jotta korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama päätös toiminnan lopettamisesta pitäisi kumota.

– Käytännössä Valvira olisi vaatinut meitä nostamaan Oulaskankaan keskussairaalatasoiseksi sairaalaksi. Siihen eivät resurssimme olisi riittäneet, Pohjois-Pohjanmaan (PPSHP) sairaanhoitopiirin Ilkka Luoma toteaa ja jatkaa,

– Olen äärimmäisen pettynyt ja surullinen alueen väestön ja synnyttäjien puolesta. Voin puhua viranhaltijoiden ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden puolesta, että halu synnytystoiminnan jatkamiseen oli yksimielinen.

Sairaalalla on voimassa kesällä saatu sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa synnytystoiminnan jatkamiseksi vuoden 2021 loppuun saakka. Luvalla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos Valviran mukaan toiminta tulee lopettaa.

Oulaskankaalla ehdittiin jo kesällä riemuita ministeriön poikkeusluvasta. Vasta tänä syksynä sairaanhoitopiirille selvisi, että poikkeuslupa ei ole voimassa, ellei Valvira muuta 2016 antamaansa, korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamaa arviota, jonka mukaan synnytystoiminta tulee lakkauttaa.

Valviran keskeinen peruste on ollut potilasturvallisuus.

– Katsomme, että nyt tehdyt ja suunnitteilla ovat toimet eivät riitä, että potilasturvallisuuden kokonaisuus olisi riittävästi varmistunut. Suunnitellut muutokset eivät täytä päivystysasetuksen vaatimuksia, sanoo Valviran ylijohtaja Markus Hendrikkson.

– Nykypäivänä halutaan kaikin keinoin turvata syntyvän lapsen ja synnyttävän äidin terveys, turvallisuus ja mahdollisuus laadukkaaseen elämään. Tämä on varmaan ollut sen taustalla, että Valvira on tulkinnut laatuseikkoja kireästi, Luoma pohtii.

Oulaskankaalla taas on aiemmin todettu Ylen haastattelussa, että toimintaa on kehitetty ja Valviralle on kerrottu kaikista kehitysaskelista.

Sairaalan synnytysten kohtalosta on väännetty jo vuosia, alkaen vuodesta 2013.

Vs. johtajaylilääkäri: synnyttäjät Ouluun ja Kokkolaan

Oulaskankaan sairaalassa aloitettiin yt-neuvottelut 17.10., jotka ovat yhä käynnissä.
Neuvottelut aloitettiin, koska Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutui valmistautumaan siihen, että Oulaskankaan synnytystoiminta loppuu 31.12.2018 mennessä. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 120 työntekijää, jotka työskentelevät psykiatrian ja synnytystoiminnan parissa.

PPSHP:n vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei halua arvioida, pitääkö hän todennäköisenä, että synnytysten lopettaminen johtaisi nyt irtisanomisiin. Korpelaisen mukaan yt-neuvotteluissa katsotaan seuraavaksi tarkoin muun muassa sitä, mitä toimintaa Oulaskankaan sairaalaan jää tulevina vuosina.

Oulaskankaan sairaalan synnytysten on arvioitu jakautuvan jatkossa osin Oulun yliopistolliseen sairaalaan (Oys), osin Kokkolaan.

– Itse arvioisin, että ehkä kolmasosa Oulaskankaan synnytyksistä ohjautuu jatkossa Kokkolaan ja loput meille. Varmuutta asiasta ei tietenkään ole, koska jokainen voi itse päättää, missä synnyttä, Korpelainen sanoo.

Korpelaisen mukaan Oulun yliopistollisella sairaalalla on kuitenkin mahdollisuudet ja resurssit vastaanottaa suurikin määrä synnyttäjiä. Mikäli Oysiin siirtyisi esimerkiksi enemmistö Oulaskankaan synnyttäjistä, se voisi Korpelaisen mukaan tarkoittaa, että osa Oulaskankaan työntekijöistä työllistyisi jatkossa Ouluun.

Lue myös: Oulaskankaan sairaalassa riemuittiin synnytysten jatkumista, mutta kyseessä olikin virhetulkinta – nyt henkilöstöä odottavat yt-neuvottelut

Suomen kolmas säilöönottokeskus jääkin perustamatta – "Tarve on laskenut"

Ouluun ei perustetakaan Suomen kolmatta säilöönottokeskusta.

Maahanmuuttovirasto Migri tiedotti maanantai-iltapäivällä, että uusille säilöönottopaikoille on tällä hetkellä ennakoitua vähemmän tarvetta. Migrin apulaispäällikkö Raimo Pyysalon mukaan palautusneuvotteluiden junnaaminen Irakin kanssa on laskenut tarvetta säilöönottopaikkojen lisäämiseen.

– Nyt Irak ei ota omia kansalaisiaan vastaan ja sitä kautta säilöönottokapasiteetin tarve on laskenut.

Kun palautukset ovat jäissä ja säilöönotolle ei ole tarvetta, on turvapaikkapäätöstä odottava henkilö vastaanottokeskuksen asiakas. Säilöönottoyksikköön puolestaan suljetaan sellaisia ulkomaalaisia, joiden voidaan odottaa piilottelevan käännyttämisuhan tai maasta karkottamisen takia. Sinne voidaan sulkea myös, jos matkareitti tai henkilöllisyys on epäselvä.

Pyysalo toteaa, että vaikka Ouluun ei varsinaista säilöönottokeskusta perustetakaan, se remontoidaan monikäyttötilaksi, joka voidaan parin kuukauden muutostöiden jälkeen muuttaa säilöönottokeskukseksi.

– Luomme edellytykset säilöönoton nopealle lisäämiselle, kun maiden kahdenväliset neuvottelut edistyvät ja palautukset käynnistyvät.

Suomessa on tällä hetkellä kaksi säilöönottoyksikköä, yksi Helsingissä Metsälässä ja toinen Konnunsuolla Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. Näissä on yhteensä 109 paikkaa. Ouluun on suunnitelman mukaan mahdollista perustaa nopeasti noin 30 lisäpaikkaa.

Lue lisää:

Irak vastustaa pakkopalautuksia Suomesta – suurlähettiläs: "Otamme vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat ja rikoksiin syyllistyneet"

Posti luopumassa Pohjois-Suomen postilennoista

Posti aikoo lopettaa Pohjois-Suomen postilähetysten kuljettamisen lentoteitse ja siirtää kaiken pohjoisen postin kulkemaan maanteille. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

Postin mukaan ilmojen halki kulkee tällä hetkellä vain murto-osa kaikista lähetyksistä. Niiden siirtäminen kumipyörille maanteitse kulkevien lähetysten joukkoon vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.

– Raha ja ympäristö lyövät kättä tässä muutoksessa. Pystymme vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään koko ajan vähenevien kirjeiden jakelu- ja yksikkökustannusten nousua. Tästä hyötyvät myös asiakkaamme, kertoo Postin kirjepalvelujen johtaja Kaj Kulp sanoo yhtiön tiedotteessa.

Maantiekuljetuksia käytettiin jo kesällä 2017, kun Oulun lentokentän kiitotie oli kunnostuksen vuoksi poissa käytöstä.

Postin mukaan postinsaajille muutos juurikaan ei näy, sillä lähetykset luvataan jakaa tuotekohtaisten palvelulupausten ja kulkunopeuksien mukaisesti. Rahti ja paketit sekä pääosa kirjeistä ja lehdistä ovat kulkeneet tähänkin asti maantiekuljetuksina.

Postilennoista luopuminen vaikuttaa vain osaan yritysten lähettämistä kirjeistä. Myös pikakirjeen palveluun tulee muutoksia. Rajoituksista saa tietoa Postin nettisivuilta ja posteista lähempänä muutosajankohtaa. Muutoksella ei ole vaikutusta jakelupäivien määrään, sillä postia jaetaan edelleen 5 - 7 päivänä viikossa.

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin luottamuspulaa ratkotaan ulkopuolisella avulla

Kalajoella kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin luottamuspulaa ratkotaan ulkopuolisen asiantuntijan voimin.

Kaupunginvaltuusto päätyi ulkopuolisen avun hakemiseen äänestyksen jälkeen, äänin 21-14 maanantaisessa kokouksessa. Äänestyksen hävinneet toivoivat, että työhön olisi perustettu tilapäinen valiokunta, joka koostuu valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Valiokunnan perustamista esitti keskustan valtuutettu Jukka Rahja.

Luottamuksen palauttamiseksi ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät siis päästä neuvottelemalla sopuun. Se tarkoittaa muun muassa työnjaon ja pelisääntöjen täsmentämistä.

Osa valiokunnan kannalla olleista luottamushenkilöistä on perustellut kantaansa sillä, että irtisanomisaloitteessa ei ole kyse epäluottamuksesta luottamushenkilöitä tai muuta virkamiesjohtoa kohtaan. He ovat toivoneet, että kaupunginjohtajan epäluottamukseen johtaneet syyt selvitetään, että työ kunnassa voi jatkua normaalisti.

Osa valtuutetuista jätti yli kuukausi sitten aloitteen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin erottamiseksi. Aloitteen tekijät syyttävät Puoskaria muun muassa epäasiallisesta käytöksestä ja piittaamattomuudesta hallintosäännöksiä kohtaan.

Myös Yle uutisoi reilu viikko sitten, että Puoskarin epäillään käyttäytyneen vuosia epäasiallisesti työntekijöitä kohtaan.

Ylen haastattelemien yhdentoista henkilön samansuuntaisissa kertomuksissa esiin nousi painostuksen ja haukkumisen lisäksi huutamista sekä uhkailua työpaikan menettämisellä.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on kiistänyt kaikki väitteet.

Toimitusjohtaja KRP:n Pohjolakoti-tutkinnasta: Oikein hyvä, että asia selvitetään nyt huolella

Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut Muhoksella toimivan Pohjolakodin tapahtumien tutkinnan, vahvisti Nuorten Ystävät Oy:n toimitusjohtaja Tiina Haanpää STT:lle maanantai-iltana. Pohjolakoti on osa Nuorten Ystävät Oy:n liiketoimintaa.

Kaleva uutisoi aiemmin maanantaina, että KRP selvittää, ovatko koulukodin toiminnassa mukana olevat henkilöt syyllistyneet pahoinpitelyyn, vapaudenriistoon tai virkavelvollisuuden rikkomiseen. Rikosepäilyt ajoittuvat vuosiin 2017–2018. Rikosnimikkeet voivat vielä tarkentua myöhemmin.

– On oikein hyvä asia, että asia selvitetään nyt huolella ja KRP kuulee sekä Pohjolakodin nuoria että työntekijöitä, Haanpää sanoi STT:lle.

Haanpään tietojen mukaan koulukodin henkilökuntaa ei olisi rikosepäilyjen tiimoilta vielä kuultu.

Kaleva uutisoi, että rikostutkinnan taustalla on apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin heinäkuussa tekemä tutkintapyyntö. Oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvoksen Tapio Rädyn mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Sakslin on tehnyt tutkintapyynnön tarkastamastaan lastensuojelulaitoksesta.

Taustalla yllätystarkastus

Muhos kuuluu Oulun poliisilaitoksen toimialueeseen. Poliisihallitus päätti kuitenkin määrätä, että vyyhteä setvii Oulun poliisilaitoksen sijaan keskusrikospoliisi.

Viime heinäkuussa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia julkisti Pohjolakotiin huhtikuussa tehdyn yllätystarkastuksen tarkastuskertomuksen. Tarkastajat löysivät useita merkittäviä puutteita lasten kohtelussa ja niin sanottujen rajoitustoimien käytössä.

Valvovilla viranomaisilla, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla ja lapsia Pohjolakotiin sijoittaneilla kunnilla ei ollut tietoa koulukodin lainvastaisista ja lapsia alistavista menettelyistä.

Tarkastusraportissaan ylin laillisuusvalvoja vaati Pohjolakodilta useita muutoksia sen toimintaan ja avia sekä kuntia vaadittiin selvittämään valvontatoimiaan.

Apulaisoikeusasiamies sai selvitykset syyskuun lopussa ja niiden käsitteleminen on hänellä edelleen kesken. Rädyn mukaan selvityksistä annetaan ratkaisu mahdollisimman pian.

Uusi laki pakottaa lukiot ja korkeakoulut yhteistyöhön, vaikka välimatkaa voi olla satoja kilometrejä

Tästä on kyse
  • Uusi lukiolaki tulee voimaan ensi vuoden syyslukukaudella.
  • Lukiolaissa halutaan vahvistaa lukiolaisten mahdollisuuksia edetä korkeakouluopintoihin.
  • Esimerkiksi Haukiputaalla totutellaan lukion ja korkeakoulun yhteistyöhön monitieteellisellä perinnöllisyystieteen kurssilla.
  • Pitkät etäisyydet lukioiden ja korkeakoulujen välillä voivat johtaa siihen, että suuri osa kurssitarjonnasta toteutetaan verkossa.

Vaikka monilla lukioilla on jo vuosikaudet ollut yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, tulee se ensi vuonna pakolliseksi kaikille lukioille.

Oulussa Haukiputaan lukion opiskelijat ovat saaneet yhteistyömallista maistiaisia jo tänä syksynä, kun kemian luokassa on tutkittu kurssilaisten omaa perimää yliopistovetoisella kurssilla. Geenitutkimuksen ohessa opetellaan samalla myös monitieteellistä ajattelua. Niin tutkimustyö kuin sen käsittelemä aihekin kiinnostavat opiskelijoita.

– Jos tässä kaikki onnistuu, niin pitäisi saada ainakin selville, mistä päin oma suku mahdollisesti on kotoisin, sanoo Amalia Heikkala, joka annostelee harjoituksessa pipeteillä aiemmin otettuja ja valmisteltuja näytteitä jatkotutkimusta varten.

Lukiolaisille räätälöidyn kurssin yksi tärkeä puoli onkin nimenomaan perehtyminen genetiikan menetelmiin, niiden kemialliseen taustaan ja tutkimuksen tekemisen tapaan. Tutkittavat asiat on rajattu tiukasti ja niin, että itse kurssi tarjoaa ennen kaikkea kurkistusikkunan tieteiden maailmaan.

– Kurssi on antanut ymmärrystä siitä, miten ihmistä ja ihmisen perimää oikein tutkitaan käytännössä, kertoo kurssille osallistuva opiskelija Riku Ikonen.

Samoilla linjoilla on myös kurssitoveri Tommi Hanhela, jonka mielestä vastaavanlaisia yhteistyökursseja yliopiston kanssa voisi olla myös muissa aineissa.

Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa. Pekka Fredriksson

Yksi yhteistyökurssien tavoite on ollut raottaa ikkunaa yliopiston suuntaan ja näyttää, millaista työtä tutkijat käytännössä tekevät. Amalia Heikkalan mielestä kurssi onkin lisännyt kiinnostusta tutkijan työhön. Samassa työryhmässä genetiikan kokeita tekevät Anni Katajamäki ja Linnea Kariniemi ovat samoilla linjoilla.

– Minua on aina kiinnostanut genetiikka, ja olen halunnut lähteä opiskelemaan sitä. Ajattelin, että olisi hyvä vähän tutustua tähän alaan tarkemmin ja nähdä, minkälaista se oikeasti on, Anni Katajamäki sanoo.

Linnea Kariniemi kertoo itse miettineensä lääketieteen opintoja. Siksi genetiikan kurssi ja sillä tehtävät käytännön harjoitukset antavat hyvää tuntumaa siitä, millaista opiskelu jatkossa voisi olla.

Lukiot muutosten kourissa

Uuden lukiolain keskeisiä muutoksia ovat muun muassa opiskelun muuttuminen opintopistepohjaiseksi, opintotuen lisääminen sekä mahdollisuus uusia ylioppilaskoe ilman rajoituksia.

Yliopistokurssien jalkauttamista lukioon on perusteltu muun muassa sillä, että niiden avulla lukiota halutaan lähentää korkeakouluihin. Opetusministeriössä on kannettu huolta myös lukioiden vetovoimasta ja opiskelijamäärien vähentymisestä sekä opintonsa keskeyttäneiden lisääntymisestä.

– On tärkeää, että opiskelijat pääsevät jo lukiossa vilkaisemaan sinne yliopiston puolelle, jotta tietävät mitä se tulevaisuus siellä tarjoaa, sanoo Haukiputaan lukion fysiikan, matematiikan ja kemian opettaja Niko Ruuskanen.

Ruuskasen mielestä yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opintoihin, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia myös lukioille.

– Totta kai näillä kursseilla pystyy erottumaan vähän muista lukioista, kun meillä tehdään tällaista yhteistyötä. Onhan tämä ilman muuta tärkeä ja oleellinen osa opetusta, Ruuskanen sanoo.

Opettaja Niko Ruuskanen opastaa Haukiputaan lukion oppilaita kemian harjoitustyössä.Marko Väänänen / Yle

Niko Ruuskanen ideoi Haukiputaan lukion ja yliopiston yhteiskurssia jo parisen vuotta sitten yhdessä tutkijana työskentelevän vaimonsa Laura Kytövuoren kanssa. Kytövuori työskentelee Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan neurotieteen tutkimusyksikössä professori Kari Majamäen tutkimusryhmässä

Kun ideaa sitten esiteltiin, innostus tarttui myös kollegoihin niin lukiolla, yliopistolla kuin sairaalassakin ja kurssi eteni toteutukseen tänä syksynä.

Lukion laboratorioluokassa tutkimustyön ensiaskeleita kädestä pitäen opastava Kytövuori on tyytyväinen työskentelystä lukiolaisten kanssa. Hänelle oma tutkijan ura selkiytyi vasta yliopistossa, mutta kun se vei mukanaan, innostus on säilynyt.

– Minä en tiedä vieläkään, mitä kaikkea tutkija voi tehdä, mutta minut se on tuonut tähän asti ja voin sanoa, että minulla on siistein duuni ikinä, Kytömäki sanoo.

Hän toivoo voivansa siirtää innostuksen kipinän myös nuoriin opiskelijoihin.

– Haluaisin nähdä, että joillakin näistä opiskelijoista syttyisi silmät ja he ajattelisivat, että "jes toi on just sitä, mitä mä haluan isona tehdä".

Etäisyys vaikuttaa opetusmahdollisuuksiin

Korkeakoulujen lähellä toimiville lukioille yhteistyö on käytännössä helpompaa kuin kouluille, joista matkaa lähimpään korkeakouluun kertyy satoja kilometrejä.

Tämä koskee erityisesti kursseja, joissa lukiolaisille halutaan tarjota mahdollisuus konkreettisesti kurkistaa siihen maailman, jossa esimerkiksi tutkijat työskentelevät

Tornion yhteislyseon lukion rehtori Marko Kaarlela toteaa, että silloinkin, kun korkeakoulu on lähellä, sen opetustarjonta voi olla hyvin rajattua. Silloin opiskelijoita kiinnostavia aineita pitäisi etsiä kauempana olevista korkeakouluista ja eteen tulevat monet käytännön ongelmat.

– Jos täältä Torniostakin lähtee vaikka Ouluun tai Rovaniemelle, niin jo pelkkä bussimatka maksaa 500 euroa – jos sattuu saamaan hyvän tarjouksen. Ei niitä matkoja niin helposti pysty järjestämään, Kaarlela sanoo.

Ronnie Holmberg / Yle

Marko Kaarlelan mielestä yliopistojen kurssitarjonta lukioissa painottuukin väistämättä verkko-opetukseen. Niiden avulla lukiolaisille voidaan tarjota monipuolisia kursseja, mutta niidenkin suunnittelu on vielä monessa paikassa alkutekijöissään.

Myös Oulun lukiojohtaja Pekka Fredriksson arvioi, että suuri osa korkeakouluopinnoista tarjotaan lukiolaisille verkon välityksellä.

– Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa, Fredriksson sanoo.

Vaikka lukiolain perusteluissa korkeakoulukurssien saamista lukioihin pidetään tärkeänä, helppoa se ei tule olemaan.

Tornion rehtori Marko Kaarlela muistuttaa, että monille jo pelkkien pakollisten lukiokurssien suorittaminen on täysipäiväistä työskentelyä.

Pekka Fredriksson huomattaa myös, että kun jatkossa ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakoulujen valintamenettelyssä lisääntyy, se vaatii lukiolaisilta keskittymistä lukio-opintoihin.

"Harvoin tie tai auton ominaisuus heittää ulos tieltä" – Syitä nuorten liikennekuolemiin tulisi etsiä kokemattomuuden sijaan aivoista

Tästä on kyse
  • Nuoret ovat useimmiten osallisina vakavissa ja kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.
  • Neuropsykologin mukaan nuorten alttius onnettomuuksille johtuu heidän aivoistaan. Nuoret ottavat enemmän riskejä liikenteessä, koska käyttäytymistä ja toimintaa ohjailevat otsalohkot eivät ole vielä täysin kehittyneet siinä iässä, kun ajokortti yleensä saadaan.
  • Nuorilla, joilla on jonkinlaisia elämänhallinan ongelmia, ovat alttiimpia liikenneonnettomuuksille.

Tämän vuoden heinäkuussa nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Seinäjoella, syyskuussa nuori mies kuoli liikenneonnettomuudessa Nivalassa ja lokakuussa kolme nuorta miestä kuolivat ulosajossa Kalajoella.

Tässä on vain muutama liikenneonnettomuus, jotka ovat tapahtuneet tänä vuonna ja joissa on kuollut nuoria.

Eritoten nuoret miehet ovat osallisena suurimmassa osassa Suomessa sattuneista liikenneonnettomuuksista. Ylipäätään joka kolmannes tieliikenteessä vahingoittuneesta on nuori.

Vaikka nuorten kuolonkolarit ovat vähentyneet huimasti, viimeisen kolmen vuoden aikana liikenneonnettomuuksissa kuoli vuosittain keskimäärin 50 nuorta ja loukkaantui noin 1 900 (Liikenneturva).

Syy onnettomuuksiin nuorten aivoissa?

Kokemattomuus. Se on yksi yleisimmistä syistä, jotka nostetaan esiin nuorten liikenneonnettomuuksissa. Neuropsykologi Sari Kukkamaan mukaan kokemattomuuden korostamisen sijaan katse tulisi kohdistaa kuljettajan mieleen. Tarkemmin ottaen aivoihin.

Aivojen otsalohkot, jotka säätelevät ihmisen toimintaa ja käyttäytymistä kehittyvät noin 25-vuotiaaksi saakka. Siinä vaiheessa, kun ihminen yleensä saa ajokortin on otsalohkojen kehittyminen siis hyvin keskeneräistä.

Tämä näkyy Kukkamaan mukaan myös liikennekäyttäytymisessä.

– 18-vuotiaalla voimakkaat tunne-elämykset aktivoivat aivoja enemmän kuin aikuisilla. Nuori joutuu helposti tunnekokemuksen valtaan ja hänen on vaikeaa säädellä käyttäytymistään sen tunteen vallassa.

Onnettomuus tapahtuu Sari Kukkamaan mielestä harvoin niin, ettei mitään olisi ollut tehtävissä sen ehkäisemiseksi. Suurinta osaa onnettomuuksista edeltää onnettomuusriskiä nostava käyttäytyminenTimo Nykyri / Yle

Tämä on yksi syy, miksi nuoret ottavat helpommin isojakin riskejä suhteessa saatavaan palkintoon. Käytännössä liikenteessä kyseinen ajatuskuvio voisi mennä esimerkiksi näin: nuori kiihdyttää auton nopeutta koko ajan suuremmaksi ja palkintona siitä on ystävien arvostus tai vahva tunne-elämys, jonka kova vauhti aiheuttaa.

– Kaveripiirin vaikutus on nuorilla hyvin voimakas. Nuoret ottavat liikenteessä huomattavasti isompia riskejä silloin, kun heillä on kavereita kyydissä kuin silloin, kun he ajavat yksin. Vanhemmat ihmiset toimivat liikenteessä päinvastoin.

Moni onnettomuus olisi estettävissä

Keskustelu liikenneonnettomuuksista keskittyy usein pääosin teknisiin yksityiskohtiin. Auto oli vanha, tie oli mutkainen ja sää sumuinen. Sari Kukkamaan mielestä huomiota voisi kiinnittää aiempaa enemmän auton kuljettajaan.

– Hyvin harvoin tie tai auton ominaisuus heittää ulos tieltä. Syy on minun näkökulmastani yleensä kuljettajan mielessä. Enemmän voitaisiin keskustella siitä, kenen se vastuu oikeasti oli, että näin kävi.

Tekniset tiedot ovat usein sellaisia, joita on helppo mitata ja joista on nopeasti onnettomuuden jälkeen saatavilla tietoa. Se jää Kukkamaan mukaan kuitenkin liian usein varjoon, miksi nuori ylipäätään ajoi esimerkiksi reipasta ylinopeutta.

– Eli, mitä tapahtui kuljettajan mielessä sillä hetkellä tai ennen sitä, kun hän päätti lähteä kaahaamaan. Silloin kyse on käyttäytymisen ja tunteiden hallinnasta. Se oli kuljettajan päätös ja mielestäni se on ratkaiseva tekijä, miksi onnettomuuteen on päädytty.

Osalle riittää nykyinen määrä opetusta, mutta iso osa tarvitsee sitä enemmän. Mika Pakanen

Onnettomuus tapahtuu Kukkamaan mielestä harvoin niin, ettei mitään olisi ollut tehtävissä sen ehkäisemiseksi. Hänen mukaan suurinta osaa onnettomuuksista edeltää onnettomuusriskiä nostava käyttäytyminen, kuten ylinopeuden ajaminen tai humalassa autoilu.

– Voi olla, että samanlaista käyttäytymistä tapahtuu monta kertaa aikaisemminkin ja ei tapahdukaan mitään kauheaa. Siitä selvitään kotiin ja olikin vain kivaa. Mutta se on aina riskinottoa. Joku kerta on se, kun tapahtuu ja menee ehkä henkiä.

Pakollisia ajotunteja puolet vähemmän kuin aiemmin

Oululainen Jonna Kopola on juuri lähdössä autokoulun ajotunnille, jossa käsitellään liikenteessä olevia riskejä. Auto lähtee liikkeelle ja vänkärinpenkillä istuu CAP-autokoulun aluepäällikkö Mika Pakanen.

– Minkälaisia riskitekijöitä tässä kohtaa on? Pakanen kysyy Kopolalta, kun tämä ajaa hiljaista tienpätkää eteenpäin.

– No tuossa on ainakin suojatie, niin pitää katsoa, ettei kukaan ole ylittämässä sitä. Ja tuolta pihoilta saattaa juosta lapsia tielle yllättäen, Kopola vastaa.

Ajo-opetukseen kuuluu pakollisena osana riskientunnistamiskoulutus, joka sisältää neljä ajo- ja teoriatuntia. Niiden aikana käydään läpi käytännön tasolla sitä, minkälaisia mahdollisia riskejä liikenteessä tulee ottaa huomioon.

Keskustelua voidaan käydä myös mahdollisesta liikenneonnettomuudesta. Etenkin, jos sellainen huolettaa nuorta.

– Aika paljon on tullut loppujen lopuksi mietittyä niitä asioita. Ja ajo-opettajien kanssa olemme myös puhuneet niistä ja siitä minkälaisia riskejä liikenteessä on, Kopola kertoo.

Oululainen Jonna Kopola kertoo, että simulaattorilla oppii hyvin perusasiat, kuten vaihteiden vaihdon. Hänen mielestään siinä ei kuitenkaan ole oikeaa ajotuntumaa.Timo Nykyri / Yle

Asennekasvatus kuuluukin Pakasen mukaan olennaisena osana ajo-opetukseen.

– Kuitenkin on tarkoitus, että meidän oppilaamme oppisivat toimimaan turvallisesti ja vastuullisesti liikenteessä. Ja tietenkin tunnistamaan liikenteen riskitilanteita ja välttämään niitä.

Riskien tunnistaminen ja asennekasvatus tapahtuu pääosin ajotuntien aikana. Uuden ajokorttilain myötä ajotuntien pakollinen määrä puolittui ja osan ajotunneista saa myös korvata ajosimulaattorilla.

Samat asiat tulee siis oppia ja opettaa puolet pienemmässä ajassa kuin aiemmin.

– Osalle riittää nykyinen määrä opetusta, mutta iso osa tarvitsee sitä enemmän. Ja lisäopetusta on tietenkin saatavilla. Uudistus ei tarkoita, että kenenkään pitäisi mennä minimimäärillä ajotutkintoon.

Ekstratunnit kuitenkin maksavat lisää.

Onnettomuudelle alttiit nuoret voidaan tunnistaa ennalta

Nuorten liikennekuolemat ovat olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuolemia voitaisiin kenties vähentää entisestään. Tällä hetkellä nimittäin tiedetään, ketkä kuuluvat riskiryhmään, jolle todennäköisimmin voi tapahtua kuolemaan johtava liikenneonnettomuus.

Neuropsykologi Sari Kukkamaa toimii tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnassa, joka tutkii kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ja jonkin verran myös vakavia liikenneonnettomuuksia.

Tiedetään, että ajokiellossakin olevat ihmiset ajavat autoa. Pasi Rissanen

Jos nuori kuolee liikenneonnettomuudessa, tutkintalautakunta tutkii perusteellisesti, minkälainen ihminen kyseinen nuori on ollut ja onko hänellä aiempia liikennerikkomuksia.

Kukkamaa kertoo, että niillä nuorilla, jotka päätyvät onnettomuuteen, on usein jonkinlaisia elämänhallinnallisia ongelmia muillakin elämän osa-alueilla.

– Ne voivat olla terveydenhuollon merkintöjä kouluongelmista tai käytösongelmista koulussa. Tai ylivilkkautta ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joihin liittyy elämyshakuisuutta ja riskin ottoa. Joillakin on myös päihdeongelmia.

Ajokiellon lisäksi keskustelua kaahailun syistä

Vaikka tämä riskiryhmä on tiedossa, ei heidän toimintaansa pystytä nykyisillä keinoilla vaikuttamaan liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi.

– Jos nuorella on esimerkiksi jo aiempia liikennerikkomuksia, ei meillä ole sellaista järjestelmää, jolla siihen voitaisiin puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Meillä käytetään ylipäätään aika vähän psykologista asiantuntemusta liikennepuolella.

Sakot tai ajokielto eivät Kukkamaan mielestä ole tarpeeksi tehokas keino muuttamaan nuoren liikennekäyttäytymistä. Hän ajattelee, että jonkinlainen käyttäytymisterapeuttinen interventio olisi hyvä keino vaikuttaa asenteisiin.

– Siellä voitaisiin keskustella siitä, miksi nuori käyttäytyy liikenteessä jollakin tavalla, miten sitä voisi ehkäistä ja miten erilaisia tunnekuohuja voisi välttää.

Esimerkiksi Saksassa tällainen menetelmä on Kukkamaan mukaan käytössä.

Siinä, kenelle ajokortti myönnetään, olisi Kukkamaan mielestä parantamisen varaa. Ja siinä, kuinka syvällisesti terveydenhuolto puuttuu siihen, jos havaitaan sellaisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa myös ajokortin saamiseen.

Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja Pasi Rissanen näkee, että ajokielto on riittävä keino puuttua jatkuvasti liikennerikkomuksia tekevään kuskiin.

– Se tiedetään, että ajokiellossakin olevat ihmiset ajavat autoa, joten se ei ole sellainen täysin rajaava tekijä. Mutta näkisin, että meillä on työkalut ihan hyvin tässä asiassa kunnossa.

Hiihtokeskukset kilpailevat nyt ympäristöarvoilla – Ruka tähtää hiilineutraaliksi

Rukakeskuksen toimitusjohtajalla Ville Aholla on syytä hymyyn. Asiakasmäärät sekä kotimaasta että maailmalta ovat hyvässä kasvussa, ja kaudesta on tulossa ennätyspitkä. Viisi rinnettä saatiin auki jo kuukausi sitten, hiihtopäiviä on tulossa yli 200.

– Meillä on kaudessa 400 000 asiakasta rinteessä. Alueella käy lähes miljoona ihmistä. Neljännes asiakkaista on jo kansainvälisiä, mutta ydinasiakas on yhä kotimainen perhe.

Jatkossa paukkuja laitetaan muuhunkin kuin talvisesonkiin. Rukalla on käynnissä perheyrityksen 40-vuotisen taipaleen suurimmat investoinnit. Niillä saadaan muun muassa kaksi uutta hissiä, joiden avulla vaikkapa pyöräileviä asiakkaita palvellaan ympärivuotisesti.

Talvi on kuitenkin se erityinen myyntivaltti. Lumen tulo on iso juttu kotimaisille matkailijoille. Rinteet tulevat mieleen heti, kun maisema alkaa näyttää valkoiselta.

– Meidän iso mainoskampanja alkaa pian, kun lumi tulee Helsinkiin. Silloin alkavat puhelimet soida, nauraa Aho.

Kotimaisilla hiihtokeskuksilla on useita valtteja hihoissaan, toteaa Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.

– Hiihtokeskukset ovat hyvin hoidettuja. Vaikka korkeuseroja ei ole yhtä paljon kuin jossain muualla, niin rinteet ovat valaistuja ja hyvin hoidettuja. Lumen rakennetta kehutaan, ja on mukavaa, kun sitä on paljon.

Suurin osa lumesta ei tosin tule taivaalta, vaan se tehdään itse. Yhä useammin asiakkaita kiinnostaa se, kuinka ekologista puuha on.

Lumi laitetaan kesäksi talteen

Vaikka Ruka on ylängöllä, jonne lumi tulee varhain, toimii hiihtokeskus tykkilumen varassa. Sitä tuotetaan koko ajan energiatehokkaammin, kuvailee Ville Aho.

Tänä syksynä kausi avattiin kolmannen kerran säilölumella, jota tehtiin tammikuun paukkupakkasilla lähes 100 000 kuutiota. Lumi laitettiin kesän ajaksi talteen, sillä lumettaminen on tehokkaampaa, kun on kunnolla kylmää.

Aho huomauttaa, että Rukakeskus on puristanut päästöjään merkittävästi alas kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

– Me ollaan laskettu, että koko hiihtokeskuksen koko kauden energiankulutus vastaa noin 300:aa omakotitaloa. Hiilidioksidipäästöjä on vähennetty kymmenessä vuodessa 80 prosenttia.

Ruka on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä. Pyhällä siinä ollaan jo pitkällä. Tulos on saatu aikaan muun muassa siirtymällä vihreään sähköön ja säästämällä energiaa.

Tulevissa investoinneissa päästötavoitteisiin tähdätään etenkin kiinnittämällä huomiota siihen, että alueella pääsee liikkumaan ilman autoa. Toinen iso juttu on niin sanottu kuuma peti -konsepti, selittää Aho.

– Sen sijaan, että olisi erikseen lomahuoneisto ja vuokrahuoneisto, meillä rakennetaan yksi huoneisto, jossa on vuokravelvoite. Kaikki huoneistot, joita meillä keskuksen ytimeen tulee, ovat yksityisten omistuksessa. He käyttävät huoneistoja muutaman viikon vuodesta, mutta muina aikoina omistajien on vuokrattava se muille asiakkaille. Ei pidetä lämmintä tilaa tyhjänä.

Asiakkaita kiinnostavat ympäristöasiat

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan Ruka onkin edelläkävijä ympäristöasioissa. Kiitosta satelee myös Rukan rakkaalle kilpailijalle Leville.

– Siellä tehdään parhaillaan ympäristösertifikaattia. Prosessi on opettanut paljon. Toimiala oli myös yhdessä jo 2010 Motivan kanssa kehittämässä energiatehokas hiihtokeskus -mallia.

Ympäristöystävällisyyteen on pakko kiinnittää huomiota, koska asiakkaat vaativat sitä, huomauttaa Rukan Ville Aho.

– Kymmenen vuotta sitten juuri kukaan ei ollut kiinnostunut meidän ympäristöohjelmastamme, mutta viisi vuotta sitten tässä alkoi todella voimakas muutos. Asiakkaat ovat todella kiinnostuneita ja tekevät ratkaisuja näiden asioiden pohjalta.

Aho tosin vakuuttaa murehtivansa ilmastonmuutosta muutenkin kuin kaupallisista syistä.

– Emme me ilmastonmuutosta voi yksin pysäyttää, mutta lumi on osa suomalaista sielunmaisemaa. Kyllä me halutaan olla varmistamassa sitä, että meidän lapsenlapsenlapsetkin pääsevät lumelle. Myös Helsingissä.

Sievitalon yt-neuvottelut päätökseen: kymmeneltä työntekijältä loppuu työt

Alunperin yhtiön vähennystarve oli 25 työntekijää, mutta lopulta määrä jäi kymmeneen, koska työtehtäviä pystyttiin järjestelemään uudelleen.

Vähennystarvetta Sievitalo perustelee sillä, että omakotitalojen ja yhtiömuotoisten asuntojen kauppa on ollut odotettua hiljaisempaa. Parhaillaan yhtiö rakentaa omaa elementtitehdasta Sieviin.

Sievitalo työllistää noin 130 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 72 miljoonaa.

Yhtiöllä on konttorit Tampereella, Vantaalla, Vaasassa ja Kokkolassa. Sen pääala on asuntoyhtiörakentaminen, mutta Sievitalo myös suunnittelee, myy ja rakentaa muuttovalmiita omakotitaloja.

Ihmisroskapuheet jälleen uuteen tutkintaan – "Nyt tehdään rajanvetoa siitä, voidaanko sananvapauden nimissä yksittäisen henkilön ihmisarvo kyseenalaistaa"

Tästä on kyse
  • Apulaisoikeusasiamies on ottanut tutkittavakseen kantelun, joka koskee Oulun kaupunginvaltuutetun Riikka Moilasen ihmisroskapuheita.
  • Selvityspyynnössä todetaan, ettei kaupunginvaltuutettu Moilasen puheenvuoro kaikilta osin näyttäisi edustaneen asiallista, arvokasta ja kunnan asukkaita kunnioittavaa kielenkäyttöä.
  • Oulun kaupunginhallitus on kuullut asiassa Moilasta ja toimittaa selvityksensä apulaisoikeusasiamiehelle marraskuun loppuun mennessä.
  • Apulaisoikeusasiamiehen langettavan ratkaisun jälkeen seuraamuksena on tyypillisimmin huomautus virheellisestä toiminnasta. Käyttäytymissäännöksen rikkomisesta ei ole säädetty laissa rangaistusta.

Apulaisoikeusasiamies tutkii kantelua, joka koskee Oulun kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen (kesk.) ihmisroska-kommenttia.

Kantelu koskee Moilasen toimintaa luottamushenkilönä.

– Perusteena ovat kunta- ja hallintolain kohdat, jotka edellyttävät luottamushenkilöltä ja viranomaiselta asiallista ja arvokasta käyttäytymistä ja kielenkäyttöä, kantelua käsittelevä esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindström toteaa.

Lain mukaan luottamushenkilön, kuten kaupunginvaltuutetun tulee toimia luottamustehtävässään arvokkaasti. Viranomaiselta puolestaan vaaditaan asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kielenkäyttöä.

Selvityspyynnössä todetaan, ettei Moilasen puheenvuoro kaikilta osin näyttäisi edustaneen asiallista, arvokasta ja kunnan asukkaita kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Selvityspyyntö on toimitettu Oulun kaupunginhallitukselle, joka vastaa valtuutetun toiminnan arvioinnista. Kaupunginhallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli luottamushenkilön epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan.

– Olemme kuulleet Moilasta ja hän on suhtautunut asiaan ymmärtävästi. Nyt selvitys on valmisteltavana kaupungin lakimiehillä, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) kertoo.

Selvitys palautetaan marraskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antaa ratkaisunsa asiassa.

"Epäilemättä asiaa arvioidaan myös sananvapauden kannalta"

Moilaselle selvityspyyntö tuli yllätyksenä.

– En lähde kritisoimaan järjestelmää, jokaisella on Suomessa oikeus tehdä kantelu halutessaan. Edelleen olen samoilla linjoilla, sanavalintani oli huono ja tein virheen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Oikarinen puolestaan ihmettelee, miksi juuri Moilasen puheenvuoro on nostettu apulaisoikeusasiamiehen tutkittavaksi.

– Kun kuuntelee kielenkäyttöä valtuustojen kokouksissa tai eduskunnan kyselytunneilla, niin aika monella kielenkäyttö on kovaa ja välillä hyvinkin ilkeää.

Oikarisen mukaan Moilasen puheenvuoron saama julkisuus ja apulaisoikeusasiamiehen käsittely ovat muistutus siitä, että kohtelias ja arvokas kielenkäyttö unohtuvat yhä useammalta politiikassa toimivalta.

– Mielestäni olisi hyvä asia, mikäli apulaisoikeusasiamies linjaisi ratkaisussaan sen, mikä on arvokasta ja sopivaa kielenkäyttöä luottamushenkilöltä.

Useita kanteluita ja tutkintapyyntöjä Moilasen puheista
  • Moilasen ihmisroska-kommenttien jälkeen poliisi kirjasi kaksi tutkintapyyntöä kunnianloukkaus- ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan- nimikkeillä. Ne eivät johtaneet esitutkintaan.
  • Lisäksi poliisi kirjasi kodittoman Markku Korhosen tekemän rikosilmoituksen, joka koski sanomalehti Kalevan julkaisemaa kuvaa. Tämäkään ei johtanut esitutkintaan.
  • Oulun poliisin toiminnasta tehtiin kanteluita oikeusasiamiehelle sen jälkeen, kun se päätti olla käynnistämättä esitutkintaa tutkintapyyntöjen perusteella. Apulaisoikeusasiamies ei ottanut kantelua tutkittavakseen.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan yksittäisistä luottamushenkilöistä kannellaan harvoin.

Mäenpään mukaan Moilasen puheenvuoroa koskevan kantelun tutkimisella on yhteiskunnallista merkitystä.

– Ilman muuta näin on. Ronskikin kielenkäyttö kyllä kuuluu sananvapauteen, mutta yksi rajanvedon kohde arvioinnissa on varmasti se, voidaanko sananvapauden nimissä esimerkiksi yksittäisen henkilön ihmisarvo kyseenalaistaa.

Aikaisemmin oikeusasiamies on arvioinut esimerkiksi luottamushenkilöiden lehtikirjoituksia sananvapauden käyttämisen kannalta.

– Epäilemättä eduskunnan oikeusasiamies arvioi asiaa myös valtuutetun sananvapauden kannalta. Kysymys on osaltaan siitä, millaista kielenkäyttöä ja käyttäytymistä voidaan edellyttää kunnan luottamushenkilöltä.

Mäenpää muistuttaa, ettei selvityspyynnössä vielä oteta kantaa siihen, onko kaupunginvaltuutettu toiminut kunta- ja hallintolain mukaisesti.

– Arvio tehdään vasta, kun apulaisoikeusasiamies on saanut selvityksen.

Tyypillisin seuraamus on huomautus

Mikäli apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan Moilasen tai Oulun kaupunginhallituksen toimineen vastoin käyttäytymissäännöksiä tai lakia, seurauksena voi olla esimerkiksi huomautus, jonka perusteella Moilasen tai kaupunginhallituksen tulee korjata toimintaansa.

Moilasta ei siis epäillä rikoksesta, vaan kantelu koskee luottamushenkilöä koskevan käyttäytymissäännön rikkomista, josta ei laissa ole säädetty rangaistusta.

Oikeusasiamies arvioikin tyypillisimmin julkista valtaa käyttävän toiminnan lainmukaisuutta ja hyvän hallintotavan mukaisuutta.

Kuntalain perusteella valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimesta jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarisen mukaan pitää tätä epätodennäköisenä.

– Toimitamme selvityksen ja katsomme rauhassa, millainen ratkaisu sieltä tulee.

Lisää aiheesta:

Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja joutui lopettamaan "ihmisroska"-kommenttiensa takia

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Ihmisroska-puheet eivät johda oikeustoimiin – eikä kodittomasta otettu uutiskuvakaan

Tietokone- ja konsolipelaajat saavat ensimmäistä kertaa vertaistukea peliongelmiin – "Me ei olla tuputettu sitä, että sä pelaat liikaa"

Vertaisohjaaja Janne Valkama, 27, istuu pelikoneen äärellä Helsingin Maunulassa. Vertaisryhmän ohjaamisessa oma kokemus pelaamisesta on jo uskottavuudenkin kannalta olennaista.

– Pisimmät putket olivat joskus yläasteen jälkeen amiksen aikoihin, kun pelasin parhaimmillaan 12 tuntia päivässä, muistelee Valkama omaa pelaajahistoriaansa.

Valkamalle pelaamisesta ei koskaan muodostunut ongelmaa. Koulunkäynti sujui eikä unirytmi kärsinyt runsaankaan pelaamisen aikoina.

– Jos ulkopuolinen olisi seurannut puuhiani, hän varmaan olisi varmaan ajatellut, että tehdäänpäs välillä muutakin, Valkama naurahtaa.

Janne Valkama ohjaa vapaa-ajalla ryhmää, jossa digipelaajat etsivät uutta tekemistä pelaamisen rinnalle.Jyrki Lyytikkä / Yle

Tällaista pelaaminen monilla onkin. Digipelaamiseen käytetty aika viikossa voi pelaajilla venähtää jopa 60 tuntiin. Vielä silloinkaan pelaaminen ei välttämättä välttämättä ole ongelmallista, jos kaikki muu palaset elämässä ovat kohdallaan.

Pelaajabarometriin 2018 mukaan digitaalisia viihdepelejä pelaa päivittäin:

–36,4 % alle 20-v.

– 27,8 % 20–29-v.

–14,9 % 30–39-v.

–7,2 % 40–49-v.

–9,7 % 50–59-v.

–10,3 % 60–69-v.

–4,0 % yli 70-v.

Lähde: Pelaajabarometri 2018 -tutkimus

http://tampub.uta.fi/handle/10024/104293

Valkama on valjastanut kone- ja peliosaamisensa nyt nuorten aikuisten ohjaamiseen Digipelongelmia ennaltaehkäisevä ryhmä kokoontuu viikottain tapaamisiin, joita vetää yhteisöpedagogi Helmi Korhonen yhdessä Valkaman kanssa.

Vertaistuesta lupaavia tuloksia

Vertaisryhmäkokeilun takana on Sosiaalipedagogiikan säätiö, joka on pitkään tehnyt työtä myös rahapeliriippuvaisten parissa. Digipelaamisen hallintaa tukevia vertaisryhmiä ei aiemmin ole aikuisille ollut tarjolla.

Pelaamisen ohessa ryhmä keskustelee elämäntavoista, ruokavaliosta, unirytmistä ja ergonomiasta - kaikki tärkeitä asioita pelaajille tai kenelle tahansa. Potilas- tai asiakasrooliin ei ketään haluta asettaa.

Kyseessä ovat ensimmäiset varhaisen puuttumisen kokeilut, joissa tukea tarjotaan matalan kynnyksen periaatteella digipelaamisen ongelmiin.

– Me ei varsinaisesti olla tuputettu sitä ideaa, että sä pelaat liikaa. Tai että kannattaa tehdä jotain muuta, kuvailee Valkama ryhmän toimintaperiaatteita.

Jyrki Lyytikkä / Yle

Helmi Korhosen mukaan aika moni osallistuja on kuitenkin lähtenyt miettimään omaa pelaamistaan. Osallistujien oma toive siitä, että arkea ei täytä pelkkä pelaaminen, näyttää kokemuksen mukaan toteutuneen. Kaikesta ei silti ole ollut pakko luopua.

– Elämä voi kuitenkin näyttää monimuotoisemmalta ja pelaaminenkin muuttuu taas kivaksi, kun se ei enää ole ainoa asia elämässä sanoo Korhonen.

Digipelaaminen ei ole mustaa tai valkoista

Digipeliongelmien laajuutta sekä paisutellaan että vähätellään, sanoo Sosiaalipedagogiikan säätiön psykologi Terhi Mustonen. Suurimmalle osalle pelaaminen on hyvä harrastus ja pysyy hallinnassa Välttämättä ajoittainen liika pelaaminen ei välttämättä johda ongelmakäyttöön myöhemminkään. On arvioitu, että noin puolet ongelmakäyttäjistä saa pelaamisen hallintaan ilman hoitoa tai asiaan puuttumista.

Tutkijat arvioivat, että noin 1–2 % kaikista digipelaajista pelaaminen muodostuu varsinaiseksi riippuvuushäiriöksi. Tämä on pelaamisen yleisyyteen nähden vähän.

Kuitenkin noin 10 prosentilla pelaajista on eriasteisia ongelmia pelaamisen suhteen: vaikeuksia koulussa, työssäkäynnissä tai sosiaalisissa suhteissa. Myös univaikeudet ovat yleisiä.

Maailman terveyssäätiö WHO esitti kesällä 2018 häiriölle ensimmäistä kertaa virallista tautiluokitusta. Koska koko häiriön olemassaolosta ei ole ollut tutkijapiireissä täyttä yhteisymmärrystä, on erilaisten tuki- ja hoitomuotojen kehittäminen vasta alussa.

Pelaaminen on palkitsevaa ja mielihyvää tuottavaa. Jos tietyssä elämäntilanteessa monet muut asiat ovat vaikeita, pelaaminen tuo lohtua. Jos siihen jää kiinni, eikä pääse muita asioita ratkomaan, voi olla haittaa pitkällä tähtäimellä, sanoo Terhi Mustonen.

Mustonen muistuttaa, että riippuvuus-sanan käyttöä kannattaisi harkita tarkkaan. Yksittäiset pitkäksi venähtäneet viikonloppusessiot eivät vielä ole merkki pelihäiriöstä.

–Täytyy muistaa, että pelaaminen on monelle nuorelle myös elämänvaihe, joka menee ohi itsestään.

Riippuvuudesta voidaan puhua vasta sitten, kun pelaamiseen liittyvät ongelmat ovat jatkuneet yli vuoden ajan ja pelaamisen pakko häiritsee muun muassa sosiaalista elämää, työtä tai koulunkäyntiä sekä vuorokausirytmiä, muistuttaa Terhi Mustonen.

Digipelirajat’on-hanke

Sosiaalipedagogiikan säätiön Digipelirajat’on-hanke on käynnistänyt digipelaamisen vertaisryhmiä Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Loppuvuodesta 2018 ryhmä aloittaa myös Oulussa.

Vertaisryhmissä on toiminnallinen ryhmä pelaajille, jotka haluavat uutta tekemistä pelaamisen rinnalle ja

keskusteleva ryhmä niille, jotka haluavat vähentää tai lopettaa digipelaamisen.

Tukea on saatavissa myös verkossa Discord-verkkopalvelussa.

Lähde: http://digipelirajaton.fi/vertaisuutta/vertaisryhmat/

Täysi-ikäisinä nuoret jäävät usein vaille varhaista tukea. Näin on myös digipelaamiseen liittyvien ongelmien kanssa. Valkaman kokemuksen mukaan he ovat juuri se joukko, joka tukea eniten tarvitsee.

– Lapsilla ja nuorilla tilanne on paremmin hallittavissa, kun vanhemmat ja koulu ovat ohjaamassa. Joku aina laittaa sen koneen kiinni ja that’s it. 18-vuotiaalle näin ei voi enää tehdä. Nuorena aikuisena saat itse määrittää elämääsi ja silloin saattaa mopo karata käsistä, perustelee Valkama.

Sivut