Uutisten kerääjä

Helleraja rikottu 11 paikkakunnalla – Ylivieskassa liki 27 astetta

Uutiset YLE Oulu -

Länsi-Suomessa on tänään mitattu monin paikoin hellerajan ylittäneitä lämpötiloja. Päivän korkeimmat lukemat mitattiin nyt iltapäivällä Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä lentokentän asemalla lämpötila nousi 26,7 asteeseen. Lukema on samalla koko vuoden toistaiseksi korkein lämpötila.

Näin korkea lämpötila toistuu Ylivieskan korkeudella vain noin kerran 30 vuodessa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Kaikkiaan helleraja on tänään ylittynyt 11 paikkakunnalla Varsinais-Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä alueella. Lisäksi monin paikoin hellerajasta on jääty vain muutamia asteen kymmesosia.

Ylen meteorologi Toni Hellinen arvioi, että iltapäivän ja alkuillan aikana ennätys voidaan vielä rikkoa monin paikoin.

Kaivinkoneenkuljettaja, Ylipään Koneurakointi Ay, Siikajoki

Alueen avoimet työpaikat -

Kaivinkoneenkuljettaja, Ylipään Koneurakointi Ay, Siikajoki, Haku päättyy: 15.06.2019 klo 12:00, kokoaikatyö, Kesto: yli 12 kuukautta
Haemme kaivinkoneen kuljettajaa monenlaisille työmaille. Työkoneena toimisi Touko-Kesäkuun vaihteessa saapuva uusi Kobelco 230sr novatron 3D GPS laitteilla. Työmaiden vaativuuden takia vakaa ammattitaito ja kokemus koneohjausjärjestelmistä vaaditaan. Työmaat pyritään pitämään n.100km säteellä Siikajoelta, mutta voi olla että joskus joutuu reissuunkin lähtemään....

Kuorma-autonkuljettaja, Ylipään Koneurakointi Ay, Raahen Terästehdas, Siikajoki

Alueen avoimet työpaikat -

Kuorma-autonkuljettaja, Ylipään Koneurakointi Ay, Siikajoki, Haku päättyy: 31.05.2019 klo 12:00, kokoaikatyö, epäsäännöllinen, Kesto: yli 12 kuukautta
Haemme SSAB Raahen terästehtaalle kuorma-auton kuljettajaa kivihiilen ajoon. Työ on säännöllisen epäsäännöllistä ja menee ihan laivojen mukaan miten niitä sattuu tulemaan pyhänä tai arkena, yöllä tai päivällä. Normipäivä on 10-12tuntia ja syömässä käydään kerran. Kuukauden tunnit vaihtelee 90-200tunnin väliin. Talvella hiljaisempaa. Hyvä kuorma-auton käsittelytaito vaaditaan, koska työ on aika nop...

Miehinen voimistelutyyli sai säätyläisnaiset riisumaan korsettinsa, nykyään saa ilmaista myös omia tunteitaan – "Se vaan tulee omasta elämästä luonnostaan"

Uutiset YLE Oulu -

Naisvoimistelun perinne elää vahvana Suomessa. Yli 1 500 voimistelijaa ympäri Suomen on kokoontunut lauantaina Vantaalle Myyrmäen urheilupuistoon yhteisharjoituksiin.

Joukkotapahtumat kasvattavat voimistelun suosiota
  • Kun Gymnaestrada järjestettiin Helsingissä vuonna 2015, Suomen voimisteluliiton jäsenseuroissa oli noin 122 000 harrastajaa
  • Vuonna 2018 harrastajia oli lähes 131 000
  • Liiton mukaan kansainväliset suurtapahtumat innostavat uusia harrastajia lajin pariin

Jalkapallostadion täyttyy sekä nuorista että kypsempään ikään ehtineistä naisista, jotka heittäytyvät yhdessä musiikin rytmin vietäväksi. He harjoittelevat tanssillisen voimistelun kenttäohjelmaa kansainväliseen Gymnaestrada-tapahtumaan, joka järjestetään heinäkuussa Itävallan Dornbirnissä.

Juuri musiikin ja liikkeen yhdistäminen kiehtoo Oulun voimisteluseurassa treenaavaa 16-vuotiasta Saana Sadinmäkeä.

– Jos on hidas musiikki ja nättejä kauniita liikkeitä, tulee herkkä fiilis. Jos on energinen musiikki ja liikkeet, tulee vahva olo. Voimistelu ei kuitenkaan ole pelkkiä liikkeitä vaan tässä saa ilmaista omia tunteitaan. Se vaan tulee omasta elämästä luonnostaan.

Yli 1500 voimistelijaa kokoontui harjoittelemaan Vantaan Myyrmäen urheilupuistoon.Markku Rantala / Yle

Sadinmäki aloitti voimistelun 5-vuotiaana. Harjoituksia on 3–5 kertaa viikossa. Lisäksi hänen pitää harjoitella kotona omatoimisesti ja osallistua ylimääräisiin viikonloppuharjoituksiin, leireille sekä kisareissuille.

Silti hän ehtii opiskella ja vapaa-aikaakin jää. Hän ei koe, että voimistelu rajoittaisi hänen elämäänsä. Joukkue on täynnä ystäviä, kuten 17-vuotias Suvi Greus.

– Voimistelussa pääsee ilmaisemaan ja toteuttamaan itseään. Se kohottaa kuntoa tosi paljon, Greus sanoo.

Urhottaret halusivat hengittää ja riisuivat korsettinsa

Voimistelusta oli kuitenkin tunteellisuus kaukana, kun Suomen ensimmäinen naisten voimisteluseura Gymnastikföreningen för Fruntimmeri Helsingfors perustettiin vuonna 1876.

Suomalaisen naisvoimistelun pioneeri Elin Kallio oli säätyläisnainen, joka halusi murtautua ulos porvarillisesta naismuotista. Kallio oppilaineen päätti pärjätä miesten hallitsemalla urheilun alueella vähintään yhtä hyvin kuin miehet.

– Mallia otettiin miesten sotilasvoimistelusta. He pystyivät tekemään miesten telineliikkeitä ja miekkailusta kehittettyä asentovoimistelua, joka on sotilasvoimisteluperäistä, kertoo naisvoimistelun historiaa tutkiva Aino Sarje.

Hän on vapaa tutkija ja tohtori, joka työstää parhaillaan kirjaa naisten kenttävoimistelun historiasta 1800-luvun lopulta nykyaikaan saakka.

– Naiset luopuivat korseteista, koska sotilasvoimistelua oli mahdotonta tehdä, jos rintakehää puristi. Voimistellessa piti pystyä hengittämään, Sarje kertoo.

Elin Kallion edustamaan, naisasiaa ajavaan säätyläisnaisten joukkoon kuului vain joitakin satoja naisia. Mistään kansanliikkeestä ei siis ollut kysymys, mutta miesten tyyliin voimistelevat naiset olivat oman aikansa lehdistön lemmikkejä. Heistä puhuttiin urhottarina ja amatsoneina. Kaikkia he eivät kuitenkaan miellyttäneet.

– Miespuoliset vaikuttajat voimistelupiireissä vastustivat heitä ja olivat kriittisiä, Sarje sanoo.

Naisvoimistelun historiaa tutkivan Aino Sarjen mukaan nykypäivän voimistelijat saavat käyttää omaa vartaloaan omalla tavallaan.Markku Rantala / Yle Iloinen 20-luku teki voimistelusta leikkisää

Naisvoimistelu elää yhteiskunnan ja naiskuvan muutoksen myötä.

Sarjen mukaan miehisyys väistyi naisvoimistelusta 1920-luvulla. Liikekieli muuttui leikkisäksi ja tanssilliseksi. Vasta itsenäistyneessä Suomessa ajateltiin, että naisen paikka on kotona. Voimistelusta haluttiin tehdä kaikille sopiva harrastus, jonka avulla kansaan yritettiin saada ryhtiä ja terveyttä. Kovaa voimaa vaativat liikkeet jäivät vähemmälle, koska kaikki eivät olisi niihin pystyneet.

Kepeä ja sulava tyyli näkyi vielä 50-luvun voimistelussa.

Kannustava korjaaminen on hyödyllisintä. Oulun voimisteluseuran valmentaja Iina Lepistö

Nykyään voimistelijoilta vaaditaan taas paljon, etenkin kansainvälisellä tasolla kilpailevilta joukkueilta. Tänä keväänä mediassa on kohuttu kilpavoimistelijoiden kovista valmennusmenetelmistä ja tiukoista dieeteistä.

Oulun voimisteluseuran Saana Sadinmäki ja Suvi Greus eivät ole sellaista kokeneet tai nähneet.

– Siitä on ollut paljon puhetta. Se ei välttämättä tuo hyvää kuvaa voimistelusta, mutta voin sanoa, että semmoista ei ole kaikissa joukkueissa. Meitä kannustetaan terveelliseen syömiseen, Sadinmäki toteaa.

– Ei sitä omalle kohdalle haluaisi, eikä meille ole sattunut mitään tämmöistä. Toivon, että se ilmiö pysyy pienenä, Greus sanoo.

Oman valmentajansa Iina Lepistön toiminnan tytöt kokevat kannustavaksi.

– Kannustava korjaaminen on hyödyllisintä. Ei niin, että "älä tee noin", vaan että "tee näin". Silloin on parhaat mahdollisuudet saada haluttu lopputulos, Lepistö vinkkaa.

Aku Ankan vuoksi Liisa Jaakonsaaren jäsenyys kommunistisessa pioneeriliikkeessä jäi varttitunnin mittaiseksi

Uutiset YLE Oulu -

Istumme Liisa Jaakonsaaren kanssa katukahvilassa aurinkoisella Oulun kävelykadulla Rotuaarilla. Hän on jättänyt haikeat jäähyväiset europarlamentille. Itse asiassa ensimmäisen kerran puoleen vuosisataan hän ei ole hakemassa jatkoa mihinkään luottamustehtävään. On hyvä hetki olla tässä ja muistella menneitä.

Jaakonsaaren tavassa puhua ja hahmottaa asioita huomaa selvästi hänen toimittajataustansa.

Hän tekee teräviä huomioita, joskus kipeitäkin, ja tarkastelee asioita enemmän journalistisesti kuin poliittisesti. Hän puhuu mielellään asioista, joihin on perehtynyt. Hän on myös hyvä kuuntelija, mikä ei ole ihan tavallista poliitikolle.

Jaakonsaari on profiloitunut maltillisena ja yhteistyökykyisenä poliitikkona, vaikka tuli alun perin eduskuntaan nimenomaan nuorisoliiton ja puolueensa vasemman siiven edustajana.

Ammattipoliitikko Jaakonsaaren puheesta puuttuu poliittinen paatos ja retoriikka. Hän puhuu käytännönläheisesti ja enemmänkin kuin asioita rationaalisesti tarkasteleva virkamies. Hänen tapansa käsitellä asioita on ratkaisukeskeinen.

Joukkuepelaajaksikin häntä voisi luonnehtia.

Jaakonsaaren tuntevat pitävät häntä huumorintajuisena vahvana naisena, joka osaa nauraa myös itselleen.

– Se on isän perintöä. Ihminen selviää erittäin vaikeistakin oloista, jos huomaa niihin liittyvät koomiset piirteet. On hyvä osata nauraa itselleen ja on tärkeää, ettei tunne itseään jotenkin kauhean tärkeäksi.

Opin ymmärtämään hyvinvointiyhteiskunnan ja yrityselämän kohtalonyhteyden: yrittäminen on yhteiskunnan perusta ja sille rakentuu kaikki. Liisa Jaakosaari

Yhtä aikaa Jaakonsaaren kanssa ensimmäistä kertaa eduskuntaan valituksi tullut presidentti Tarja Halonen muistaa Jaakonsaaren iloisena, huumorintajuisena ja sanavalmiina ihmisenä.

Halonen ja Jaakonsaari istuivat takarivissä, kuten virkaiältään nuorimmat kansanedustajat eduskunnassa istuivat. Jaakonsaari kysyi Haloselta, arveliko hän, että etupenkissä istuvat vanhimmat edustajat ymmärtävät, missä he ovat.

– Yllättävän nopeasti me olimme itse siinä etupenkissä. Sitä kutsuttiin siihen aikaan kuoleman kaarteeksi. Minä muistutin Liisaa 1970-luvun pohdinnasta ja häntä alkoi asia kovasti naurattaa, kertoo presidentti Tarja Halonen.

Rotuaari on Jaakonsaarelle tärkeä paikka, oululaisten olohuone. Kaupungissa kukaan ei enää kyseenalaista kävelykadun mielekkyyttä. Asia oli toisin kun kävelykatua alettiin puuhata Ouluun 1980-luvulla.

– Nyt jo toimintansa lopettaneen pankin paikallisjohtaja varoitti silloin Oulun kaupunginhallitusta, että kävelykatu tuo rosvot keskustaan ja pankit otetaan yhteiskunnan haltuun. No, pankkijärjestelmän romahtaessa 1990-luvun laman myötä pankit tulivatkin yhteiskunnan syliin vähäksi aikaa, mutta se ei johtunut kävelykaduista.

Suomen kehitystä Liisa Jaakonsaari on katsellut aitiopaikalta pitkän matkan kouluneuvostojen ajasta Euroopan neuvoston aikaan.

Politiikan tekeminen ja äänestäjien suhtautuminen siihen ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana paljon. Poliittiset mielipiteet eivät enää periydy äideiltä tyttärille.

Maailma on mullistunut uran aikana

Muutokset ovat olleet valtavia. Aikaisemmin mahtavilla Euroopan mailla on entistä vaatimattomampi rooli maailmassa ja sekin nimenomaan yhtenäisenä Euroopan unionina.

Uutta parlamenttia parhaillaan vaaleilla valitseva Euroopan unioni on tottunut selviytymään talouskriiseistä. Mutta meneillään oleva sisäinen rapautuminen on Jaakonsaaren mielestä vaarallinen ilmiö. Hän pelkää, että eurovaaleissa jopa kolmasosa paikoista saattaa mennä unioniin hyvin nihkeästi suhtautuville ryhmille.

– Jos aletaan kyseenalaistaa unionin perusarvot eli oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja lehdistönvapaus, on silloin kyseessä hätätila. Ja nyt sellainen on käsillä: Puola ja Unkari pahimpina esimerkkeinä.

Aku Ankalla oli ratkaiseva merkitys

Liisa Jaakonsaaren lapsuuden perhe oli vasemmistolainen. Äiti oli demari ja isä SKDL:n sosialistisiipeä.

Silti tytär piti kovasti kerran viikossa ilmestyneestä Aku Ankasta. Hän korostaakin Aku Ankan merkitystä Suomen lähentäjänä amerikkalaiseen kulttuuriin.

Pikku-Liisa odotti Oulun Raksilassa kotitalon portailla, kun postinkantaja toi lehden keskiviikkona. Hänellä on vieläkin tallella 1950-luvun Aku Ankka, jossa Karhukopla tanssii kylmän sodan hengessä ripaskaa ja puhuttelee toisiaan tovereiksi.

– Lehdessä pyrittiin antamaan huono kuva Neuvostoliitosta ja ylipäätään vasemmistosta. Minulle siitä kasvoi jonkinlainen amerikkalainen unelma. Ajattelin, että joskus pitäisi päästä käymään Amerikassa.

Ja niin siinä kävi, että amerikkalainen Aku Ankka voitti neuvostoliittolaiset lastenelokuvat taistelussa Pikku-Liisan sielusta.

Lapsi kävi katsomassa Raksilassa sijainneella kansandemokraattisen liikkeen kansantalolla neuvostoliittolaisia elokuvia. Suuri osa niistä oli propagandaa, mutta seassa oli myös hyviä lastenelokuvia. Niistä Liisa piti.

Kun voimaan tuli uusi sääntö, että vain SKDL:n lastenjärjestö Pioneerien jäsenet saivat tulla katsomaan elokuvia, tyttö päätti liittyä pioneereihin.

– Kotiin tultua kylässä ollut naapurin täti sanoi, että jos liittyy pioneereihin, ei pääse Amerikkaan. Niinpä juoksin heti takaisin Kansantalolle ja erosin järjestöstä. Urani kansandemokraattisessa liikkeessä jäi noin varttitunnin mittaiseksi.

Politiikka on muuttunut täysin 50 vuodessa

Vaikka poliittinen ura oli lopahtaa Ankkalinnan houkutukseen jo ennen alkuaan, löysi Liisa Jaakonsaari itselleen oikean aatteen sosiaalidemokraattisesta puolueesta.

Kun Liisa Jaakonsaari liittyi puolueeseen vuonna 1969, Suomen presidenttinä oli jo 13 vuotta istunut keskustapuolueen Urho Kekkonen ja pääministerinä oli sosialidemokraattien Mauno Koivisto.

Elettiin hyvin presidenttivaltaisessa yhteiskunnassa, jossa ulkopolitiikasta eivät presidentin, ulkoministerin ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenten lisäksi juuri muut saaneet puhua.

Kun joku kysyi, että miten tällainen uudistus rahoitettaisiin, tämä tuleva kokoomusvaikuttaja totesi, että suurpääoma saa sen maksaa. Liisa Jaakonsaari

Puoluepolitisoitunut ja räväköistä otteistaan tunnettu Teiniliitto oli voimissaan 1960-luvun ja lopulla 1970-luvun alussa. Se ajoi kouludemokratiaa ja onnistui lobbaamaan kouluneuvostot Suomen oppikouluihin sekä lukioihin.

Tunnettuja tuon ajan teinilittolaisia olivat esimerkiksi Erkki Tuomioja, Ben Zyskowicz, Ilkka Kanerva, Lauri Ihalainen, Erkki Liikanen, Esko Aho ja Satu Hassi.

Oulun kaupunginvaltuustoon Jaakonsaari valittiin vuonna 1972. Seuraavana vuonna oppikouluihin ja lukioihin perustettiin kouluneuvostot, jotka politisoituivat alusta lähtien.

Suurpääoma saa maksaa, sanoi kokoomuslainen

Tältä ajalta Jaakonsaari muistaa aikakausien erilaisuutta kuvaavan tapauksen kouludemokratiaan liittyneestä poliittisesta paneelista. Silloin oikealle asemoituminen oli vielä vähemmän haluttua kuin nyt.

Sinisessä mekossa oleva Liisa Jaakonsaari oli työministeri Paavo Lipposen ykköshallituksessa 1995 -1999. Tarja Halonen oli saman hallituksen ulkoministeri. Touko Yrttimaa / Yle, Yle Uutisgrafiikka

Tunnettu kokoomusnuori, jonka nimen Jaakonsaari haluaa häveliäisyyssyistä mainitsematta, esitti paneelissa, että koululaisille pitäisi alkaa maksaa palkkaa.

– Kun joku kysyi, että miten tällainen uudistus rahoitettaisiin, tämä tuleva kokoomusvaikuttaja totesi, että suurpääoma saa sen maksaa, sanoo Jaakonsaari.

Hän muistelee, että kukaan ei oikein tiennyt, mikä se suurpääoma oli, mutta sillä oli paljon rahaa. Suurpääoma otettiin usein esiin kun piti miettiä millä joku uudistus rahoitettaisiin. Tämä ei todellakaan rajoittunut pelkästään kokoomuslaisiin nuorisopoliitikoihin.

Ensimmäisen kerran eduskuntaan

Vuonna 1979 Liisa Jaakonsaari valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan. Jo tuolloin kamppailu oman puolueen ja oman vaalipiirin sisällä oli kovaa, paljon kovempaa kuin taistelu poliittisten vastustajien kanssa.

Oulun vahva demari oli sittemmin eduskunnan puhemieheksi asti noussut Matti Ahde ja hänen kannattajansa eivät pitäneet siitä, että puolueen keskilinjasta vasemmalle asemoitunut nainen nousi eduskuntaan nuorten äänillä.

Sen Jaakonsaari sai kokea sen monin tavoin. Asia vaivaa selvästi vielä kymmeniä vuosia tapahtuneen jälkeen.

– Haukiputaan Martinniemen demarit kutsuivat minut valintani jälkeen työväentalolle kertomaan kokemuksistani kansanedustajana. Ilolla menin ja otin vielä Tampereelta trubaduuri Ilmo Korhosen mukaan.

Perillä odotti ikävä yllätys. Tilaisuuteen ei tullut yhtään ihmistä. Ei edes kutsuja. Myöhemmin Jaakonsaari sai kuulla, että puolueen paikalliset toimitsijat olivat kieltäneet ihmisiä tulemasta paikalle. Tällaiset tapahtumat satuttivat nuorta poliitikkoa syvästi.

Jaakonsaari muistaa alkuaikojen eristämisen vaikuttaneen hänen persoonallisuuteensa. Kirjassaan Tarkoitus hän toteaa SDP:n puoluesihteeri Ulpu Iivarin ihmetelleen, miksi hän oli eduskunnassa hyväntuulinen ja rakentava kun taas Oulun vaalipiirin demarien keskuudessa varautunut.

Jaakonsaari sanoo olevansa vieläkin katkera varsinkin siitä, että syrjintä kohdistui myös useisiin hänen tukijoihinsa.

Työministerinä lama-Suomessa

Poliittisen elämänsä vaikeimmaksi vaiheeksi Liisa Jaakonsaari arvioi Lipposen ykköshallituksen työministerin pestin. Se lohkesi vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Laman seurauksena oli 500 000 ihmisen suurtyöttömyys. Tilastoja kaunisteltiin monin erin tavoin. Tuli vuorotteluvapaa, kolmannen sektorin työpaikat ja työttömyyseläke.

– Tässä Rotuaarilla tuli vastaan pitkään työttöminä olleita tuttuja ihmisiä, jotka olivat onnellisia, kun olivat saaneet työttömyyseläkepäätöksen. Minä ajattelin, että sellaisella voi ratkaista asioita yksittäisten ihmisten kohdalla, mutta koko ongelmaa sillä ei ratkaista.

Mikroyrittäjät ovat tämän päivän proletariaattia. Luulen, että siihenkin on herätty. Yrittäjille pitää luoda turvajärjestelmiä. Liisa Jaakonsaari

Suurin uran aikana tapahtunut muutos omassa poliittisessa ajattelussa tuli Jaakonsaarelle nimenomaan tähän aikaan.

– Opin ymmärtämään hyvinvointiyhteiskunnan ja yrityselämän kohtalonyhteyden: yrittäminen on yhteiskunnan perusta ja sille rakentuu kaikki.

Nuorena kirkasotsaisena poliitikkona tämä asia ei ollut hänelle yhtään näin selvä. Silloin elettiin aikaa, jolloin kokoomuspoliitikotkin halusivat maksattaa koululaispalkan suurpääomalla.

– Sellaista työn ja pääoman välistä ristiriitaa kuin silloin ajateltiin, ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole. Yrityksissä kehitetään uutta ja tehdään asioita uudella tavalla. Minusta on hämmentävää, että meillä on tässä vieläkin paljon henkisiä lukkoja.

Sosiaalidemokratian kriisi

Mauno Koiviston valtaannoususta 1980-luvun alussa alkoi noin 30 vuoden aika, jolloin demareilla oli hyvin vahva asema Suomen politiikassa ja presidentit tulivat sosialidemokraattien riveistä.

Elettiin voimakasta reformien aikaa, eikä valtiontaloudella koettu olevan samanlaisia rajoja kuin nykyään.

Nyt sosiaalidemokraattinen liike on kriisissä ja puoluekenttä on pirstoutunut koko Euroopassa. Jaakonsaari ei usko demarien enää koskaan saavan samanlaista valta-asemaa.

Suosion laskettua pienetkin voitot maistuvat. Demarien vaatimaton vaalivoitto Suomessa on kova juttu kannatuksen hiipumiseen tottuneissa Euroopan sosialistipiireissä.

Vielä edellisten eurovaalien alla naiset olivat SDP:ssä erittäin hyvin esillä. Oulun pääkirjaston Teuvo Pakkala -salissa sosiaalidemokraattien silloin puheenjohtaja Jutta Urpilainen, presidentti Tarja Halonen ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.Timo Sipola / Yle

Liisa Jaakonsaari kertoi Brysselissä sosialistien parlamenttiryhmässä Suomen vaalituloksesta ja siitä, että SDP on nyt Suomen suurin puolue.

– Yritin vähän koetin pehmentää. Kerroin, että vaalivoitto ei ollut ihan niin suuri kuin oli odotettu ja toivottu. Siihen kaikki sanoivat, että älä viitsi, tärkeintä on olla suurin puolue, vaikka pienelläkin marginaalilla.

Jaakonsaaren mukaan liikkeen on pakko reivata ajatteluaan esimerkiksi yrittäjyyden suhteen sekä saada ohjelmat ja tavoitteet vastaamaan tätä aikaa ja tulevaisuutta.

– Mikroyrittäjät ovat tämän päivän proletariaattia. Luulen, että siihenkin on herätty. Yrittäjille pitää luoda turvajärjestelmiä. Toivottavasti uusi hallitus ottaa tämän asian vakavasti.

Maailmankansalainen Jaakonsaari

Kiinnostavimmaksi vaiheeksi omalla urallaan Jaakonsaari nostaa vuodet ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

– Silloin minä opin kaikkein eniten elämästä ja maailmasta. Valvottiin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, reissattiin maailmalla ja käytiin paljon kehitysmaissa tutustumassa kehitysapuprojekteihin.

Oli luontevaa siirtyä europarlamenttiin, missä vierähti kymmenen vuotta.

Hieman yllättävästi Jaakonsaari sanoo pitävänsä poliittisen uransa tärkeimpänä saavutuksena EU:ssa pari vuotta sitten käynnistämäänsä keskustelua tietoyhteiskunnan etiikasta ja algoritmeista.

– Sain sisämarkkinavaliokunnassa budjettiin lisämäärärahat algoritmin avoimuuden ja eettisyyden edistämiseen. Sain nostettua sen oman ryhmän poliittiseksi kärkihankkeeksi.

Algometrien toimintaperiaatteita on avattava

Käytännössä kaikki Facebookin ja Googlen tapaiset superalustat ovat yhdysvaltalaisomistuksessa. Niiden algoritmien tarkka toiminta on tuntematonta niin käyttäjille kuin lainsäätäjillekin.

Ne kuitenkin päättävät minkälaista tietoa eurooppalaisille kansalaisille päivittäin näytetään. Amerikkalaisilla yrityksillä on superalustojen kautta suuri valta yleisen mielipiteen muodostumisessa Euroopassa.

Tekoälyn käyttö lisääntyy työpaikkahakemusten käsittelyssä. Kulutusluottohakemuksia käsittelee myös useimmiten tekoäly.

Liikesalaisuuksina pidettävät algoritmit voivat vaikuttaa esimerkiksi työnhaussa, opiskelupaikan ja lainan saamisessa. Jos kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, nykyisellään ei ole välttämättä mahdollista hakea korjausta.

– Ei ole oikein, että algoritmit ovat liikesalaisuuksia. Pitää olla oikeus valittaa saamastaan kohtelusta. Niille on asetettava eettiset reunaehdot.

Liisa Jaakonsaari on jatkossa enemmän Oulussa, ja kotoa Raksilasta on tänne Rotuaarille mukava kävelymatka. Tutuilla paikoilla on hyvä jatkaa arjen tarkastelua ja ajatushautomotyötä, jota hän aikoo harrastaa eläkepäivilläkin.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Pimeyden ytimessä – lyhyt kuvatarina hyljeksitystä Euroopan parlamentista

Suomalaiset konkarimepit pelkäävät EU-lainsäädännön halvaantuvan, jos ääriryhmät nousevat: "Tekevätkö populistit parlamentista vain puhujalavan?"

Liisa Jaakonsaari lähti iskun kohteeksi joutuneelta metroasemalta vähän ennen iskua

Koulunkäynninohjaaja Mäkirinteen koululle, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Koulunkäynninohjaaja Mäkirinteen koululle, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 03.06.2019 klo 15:00, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Haapaveden kaupungin koulutoimessa on avoinna määräaikainen, osa-aikaista koulunkäynninohjaajan tehtävää Mäkirinteen koululle lv 2019-2020. Arvostamme kokemusta ja yhteistyökykyä sekä monipuolista ammattitaitoa. Tehtävään sisältyy sekä henkilökohtaista opppilaan avustamista Valitun tulee toimittaa hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan sekä nähtäväksi lain 504/2002 mukainen rikosrekis...

Erityisopettaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Erityisopettaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 25.05.2019 klo 15:00, kokoaikatyö, Kesto: 6 - 12 kk
Haapaveden kaupungin koulutoimessa on avoinna päätoiminen erityisopettajan tehtävä (tai luokanopettaja) lukuvuodelle 2019-2020. Sijoituspaikka on Hyttikallion koulu. Arvostamme perehtyneisyyttä ja kokemuksia uuden opetussuunnitelman opetuksen järjestämistä ohjaaviin velvoitteisiin, arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen sekä sen tavoitteisiin ja sisältöihin. Pidämme tärkeänä myös koulun kehittämist...

Koulusosionomi, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Koulusosionomi, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 05.06.2019 klo 12:00, kokoaikatyö, Kesto: 6 - 12 kk
Haapavedenkaupungin koulutoimessa on avoinna koulusosionomin toimi ajalle 7.8.2019-30.5.2020 Pätevyysvaatimus; sosionomi AMK. Pätevien hakijoiden puuttuessa huomioidaan myös epäpätevät hakijat. Ennen tehtävän vastaanottamista valitun tulee toimittaa hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 504/2002 mukainen riko...

Varhaiskasvatuksen opettajan, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Varhaiskasvatuksen opettajan, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 05.06.2019 klo 15:00, kokoaikatyö, Kesto: yli 12 kuukautta
Haapaveden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa on avoinna varhaiskasvatuksen opettajan toimi ajalle 1.8.2019 alkaen. Sijoituspaikka on tällä hetkellä päiväkoti Onnimannin vuorohoitoryhmä. Tehtävän kelpoisuusvaatimukset ovat varhaiskasvatuslain (540/2018, § 30) mukaiset. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terv...

Varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuus, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuus, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 05.06.2019 klo 15:00, kokoaikatyö, Kesto: 6 - 12 kk
Haapaveden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa on avoinna varhaiskasvatuksen opettajan osa-aikainen (työaika 60 %) sijaisuus ajalle 1.8.2019-31.5.2020 Sijoituspaikkana päiväkoti Onnimannissa. Tehtävän kelpoisuusvaatimukset ovat varhaiskasvatuslain (540/2018, § 30) mukaiset. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus...

Lastenhoitajan sijaisuus, 2 paikkaa, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Lastenhoitajan sijaisuus, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 05.06.2019 klo 15:00, kokoaikatyö, Kesto: yli 12 kuukautta
Haapaveden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa on haettavana kaksi lastenhoitajan tointa ajalle 1.8.2019 alkaen. Sijoituspaikka on tällä hetkellä Onnimannin päiväkoti, vuorohoitoryhmä. Kelpoisuusehdot ovat varhaiskasvatuslain (540/2018) 28 §: mukaiset. Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Valittujen on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan s...

Koulunkäynninohjaaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Koulunkäynninohjaaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 03.06.2019 klo 12:00, osapäivätyö, Kesto: 6 - 12 kk
Haapaveden kaupungin koulutoimessa on avoinna määräaikainen, osa-aikainen (työaika 25 h/vko) koulunkäynninohjaajan toimi Mieluskylän koululle ajalle 7.8.2019-30.5.2020. Valitun tulee toimittaa hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan sekä nähtäväksi lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote viimeistään 30 päivän kuluessa valintapäätöksen tiedoksisaannista. Tehtävässä on 4 kk:n koeaika. P...

Erityislastentarhanopettajan virka, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Erityislastentarhanopettajan virka, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 05.06.2019 klo 15:00, kokoaikatyö, Kesto: yli 12 kuukautta
Haapaveden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa on haettavana varhaiskasvatuksen erityisopettajan virka 1.8.2019 alkaen, sijoituspaikkana tällä hetkellä Onnimannin päiväkodin pienryhmä. Kelpoisuusvaatimuksena on varhaiskasvatuslain (540/2018) 30 § mukainen kelpoisuus. Pyydämme jättämään hakemuksen sähköisesti kuntarekry.fi -sivujen kautta sekä liittämään hakemuksen mukaan kelpoisuutta osoittava...

Sairaanhoitaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi

Alueen avoimet työpaikat -

Sairaanhoitaja, Haapaveden kaupunki, Haapavesi, Haku päättyy: 30.09.2019 klo 15:00, 3-vuorotyö, Kesto: alle 11 pv
Haapaveden kaupungin perusturvaosastolle, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen hoito- ja hoivapalveluiden tulosalueelle, Haapaveden vuodeosastolle haetaan keikkaluonteisiin sijaisuuksiin sairaanhoitajaa. Kelpoisuusehtona on sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi opistoasteen tutkinto. Tehtävässä edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 559/1994 mukaista laillis...

Ravintolatyöntekijä, Fazer Food Services Oy, Raahe

Alueen avoimet työpaikat -

Ravintolatyöntekijä, Fazer Food Services Oy, Raahe, Haku päättyy: 02.06.2019, muu osa-aikatyö, Tarvittaessa työhön kutsuttava, Kesto: yli 12 kuukautta
Etsitkö hyvältä maistuvaa työtä? Haemme sinua Ravintolatyöntekijä Tee työtä jossa näkyy sinun kädenjälkesi ja liity ammattilaistiimiimme, henkilöstöravintolaan Raaheen. Ravintolassamme valmistamme asiakkaillemme maukkaat aamiais- ja lounastarjoilut sekä edustavat kahvitustuotteet. Ravintolatyöntekijänä valmistat ja esille laitat raikkaat lounassalaatit, houkuttelevat kahvilatuotteet, täydennät...

Sivut

Tilaa syöte Oulun Eteläinen syötteiden kerääjä