Uutiset YLE Oulu

Monet erityislapsiperheet eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta – ”Miksi äitien pitää tietää aina enemmän kuin virkamiesten?”

Tästä on kyse
  • Joukko oululaisia erityislasten vanhempia teki toukokuussa joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oulun tavasta kohdella erityislapsiperheitä.
  • Kantelijoiden mukaan Oulu on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja ja saattanut perheet ahdinkoon.
  • Vanhemmat kokevat, että kaupungin sosiaalitoimen työntekijät eivät kerro vanhemmille heidän oikeuksistaan, vaan näiden pitää itse ottaa selvää niistä. He kaipaisivat kunnalta kokonaisvaltaisempaa näkemystä.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan autismikirjon ihmiset ovat monesti väliinputoajia palveluiden saannissa.
  • Nykyiset lait ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten. Nämä lait korvaisi syksyllä eduskuntaan tulossa oleva uusi uuden vammaisten erityispalveluja koskeva laki. Sen tarkoituksena on, että väliinputoajia ei enää olisi, vaan kaikki saisivat samat palvelut toimintakyvyn ja tarpeen pohjalta.

Joukko oululaisia erityislasten vanhempia teki toukokuussa joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oulun kaupungin tavasta kohdella vaikeassa tilanteessa olevia erityislapsiperheitä.

Joukkokantelun tehneiden kertomuksissa toistuu usein asetelma, jossa kaupungin sosiaalitoimen työntekijät eivät kerro vanhemmille heidän oikeuksistaan, vaan niistä pitää ottaa selvää itse.

Kantelijat kokevat myös, että kaupungin pitäisi tarkastella erityislasten tilanteita kokonaisvaltaisemmin. Nyt asioista huolehtiminen jää heidän mukaansa kokonaan vanhempien vastuulle.

Esimerkiksi oululainen, kymmenvuotiaan asperger-pojan äiti Anni Rekilä kertoo, että kukaan heidän perheensä kanssa tekemisissä olleista kaupungin virkamiehistä ei ole kertonut erityishuolto-ohjelman (THL) mahdollisuudesta eikä kukaan ei ole ottanut kokonaisvastuuta pojasta missään vaiheessa.

Kaikki organisaatiot ovat Rekilän mukaan katsoneet asiaa vain omasta näkökulmastaan siitä lähtien, kun kunnallinen päiväkoti nosti kädet pystyyn ja ilmoitti, ettei pärjää neljävuotiaan pojan kanssa. Myöhemmin poika on esimerkiksi yrittänyt kävellä jäällä sulaan, kun hänellä on ollut niin paha olla.

– Kaupungin ohje on tällaisissa tapauksissa soittaa hätänumeroon, kertoo Anni Rekilä.

Oululaisten erityislapsiperheiden joukkokanteluun osallistunut Hanna Orell on ollut 13-vuotiaan poikansa Oton omaishoitaja kymmenen vuotta. Hän kokee perheensä olevan paljon paremmassa asemassa kuin moni muu erityislapsiperhe.

– Läheskään kaikki erityislapset eivät saa omaishoitajaa ja jos saavatkin, niin pestejä myönnetään usein vain lyhyinä määräaikaisuuksina, sanoo Orell.

Useimmat vanhemmista eivät halua esiintyä omalla nimellään

Hanna Orell ja Anni Rekilä esiintyvät Ylen jutuissa omalla nimellään muidenkin vanhempien puolesta, vaikka olisi tietysti helpompaa pysyä nimettömänä. Useimmat kantelijoista eivät jaksa eivätkä uskalla mahdollisten sanktioiden pelossa esiintyä julkisesti

Orell ja Rekilä arvioivat, että moni vaikeassa tilanteessa oleva vanhempi ei ole jaksanut lähteä mukaan edes tähän kanteluun, koska heillä ei vain yksinkertaisesti ole voimia sellaiseen.

He pohtivatkin, miksi äitien pitää tietää aina enemmän kuin virkamiesten ?

– Raskainta on, että tuntee olevansa hyvin yksin. Ei ole mitään sellaista tahoa, joka hoitaisi meidän perheemme asioita. Eri organisaatiot, kuten koulu, sosiaalitoimi, lasten ja nuorisopsykiatrian ryhmä ja Kelan kustantama lasten perhekuntoutus (Laku) eivät keskustele keskenään, vaan tarinan kertominen pitää aloittaa aina aivan alusta, Anni Rekilä sanoo.

Koulunkäyntiavustajaa ei saa

Rekilä kertoo poikansa ongelmien lähteneen toden teolla käsistä siinä vaiheessa, kun hän joutui kolmannella luokalla nykymallin mukaisesti kahden opettajan 44-henkiseen ryhmään.

Asperger-lapsi ei äidin mukaan pärjännyt näin isossa ryhmässä varsinkin, kun päivästä puuttuu rakenne. Tämän takia hänet siirrettiin pienluokkaan, jossa muut olivat käytännössä adhd-lapsia.

– Laku-tiimi kertoi kyllä mitä tukitoimia olisi tarvittu pienluokassa pärjäämiseen, mutta koulu ilmoitti, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta. Niinpä poika siirtyi erityiskouluun. Siellä levottomuutta oli vielä enemmän ja tilanne paheni, kertoo Anni Rekilä.

Anni Rekilä kokee erityislapsen vanhempana raskaimmaksi asiaksi tunteen siitä, että jää hyvin yksin. " Aina pitää aloittaa tarinan kertominen alusta"Paulus Markkula / Yle

Äidin mielestä pojalle kaikkein paras ratkaisu olisi pienluokka ja tarvittava tuki. Sellainen ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Oulun kaupungissa on minun saamieni tietojen mukaan hiljainen sopimus, että koulunkäyntiavustajia ei myönnetä, vaikka koulu katsoisi sellaista tarvittavan, sanoo Anni Rekilä.

Kantelussa on kovia syytöksiä

Kantelun tehneiden vanhempien mukaan Oulu on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja ja saattanut perheet ahdinkoon epäämällä laittomasti tukea tarvitsevilta perheiltä palveluja, omaishoidontukia ja erityishuolto-ohjelmia.

– Oulu syrjii erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä. Erityislapsia vaaditaan siirtymään kotiopetukseen, ja kaupunki pakottaa lapsia vaihtamaan koulua sekä hidastelee sosiaalihuollon päätöksiä, sanoo kantelijoiden puhenaiseksi ja koordinaattoriksi lähtenyt Marika Salo.

Oulu ei kantelijoiden mukaan myönnä henkilökohtaisia avustajia vammaisille lapsille vapaa-ajalle eikä kouluun. Kaikilta muilta erityislapsilta kuin vammaisilta on heidän mukaansa Oulussa evätty erityishuolto-ohjelma ja siihen liittyvä palvelusuunnitelma.

– Nehän ovat kaikkia erityistä tukea tarvitsevia varten. Joissakin tapauksissa erityishuolto-ohjelma on evätty jopa kehitysvammaisilta, sanoo Marika Salo.

Kehitysvammaisen Oton äiti ei pysty lähtemään töihin

Otto Lämsä tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa ja apua esimerkiksi pukeutumisessa ja wc-käynneissä.

Hänellä on MASA-oireyhtymä (Duodecim), joka on hyvin harvinainen perinnöllinen sairaus. Se on yksi x-kromosomin vaurioiden vuoksi kehitysvammaisuutta aiheuttavista taudeista, johon liittyy muun muassa kävelemisen ja puheen tuottamisen vaikeutta. Nimitys tulee englanninkielisistä sanoista Mental retardation, Afasia, Shuffling manner of walking ja Adducted thumbs.

Lähihoitajan koulutuksen saanut Orell haluaisi kymmenen omaishoitajavuoden jälkeen lähteä takaisin työelämään nyt, kun Otto on jo isompi.

Hanna Orell kaipaisi muutosta Oulun kaupungin ja sen työntekijöiden asenteisiin.Timo Sipola / Yle

Kaupunki ei kuitenkaan ole tehnyt töihin lähtemisestä kovin helppoa. Otolle ei voida järjestää hoitoa äidin ollessa töissä. Iltavuorojen aikana se vielä onnistuisi, mutta aamu- ja yövuorojen ajaksi hoidon järjestäminen tuntuu olevan mahdotonta.

Vammaispalvelun kanta on, että Oton isän pitäisi tällaisessa tilanteessa tulla apuun, koska kymmenen vuotta sitten eronneilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus.

– En ymmärrä sitä kaupungin linjausta, että Oton isä joutuisi auttamaan minua töihin lähdössä. Eihän se ole kovin realistista, että isän pitäisi jättää oma työnsä ja tulla hoitamaan poikaansa, jotta minä pääsen töihin, sanoo Hanna Orell.

Kantelijat arvostelevat kaupungin asennetta

Kaupunki ei kantelun mukaan noudata myöskään lain mukaisia käsittelyaikoja, eikä saata asianmukaisia kirjallisia selvityksiä ja päätöksiä vanhempien nähtäväksi.

– Asiakkaiden viesteihin, soittoihin tai muihinkaan yhteydenottoihin ei vastata asianmukaisesti. Toiminta on jatkunut jo vuosia, eikä ongelmiin ole puututtu muistutuksista huolimatta, sanoo Marika Salo.

Erityislasten vanhempien täytyy tietää paljon, jotta he ylipäätään pärjäävät. Viime vuosina kaupungin henkilöstön neuvonta erityislapsia koskevissa asioissa on useimpien haastateltujen vanhempien mukaan käynyt aika vähäiseksi.

– Jos et tiedä mihin olet oikeutettu, ei sitä sinulle kerrota. Vielä kymmenen vuotta sitten, kun aloin omaishoitajaksi, palvelu toimi Oulussa hyvin, sanoo Hanna Orell.

Oululaisten joukkokantelun puhenaisena toimiva Marika Salo (vas.), Hanna Orell ja Otto Lämsä.Timo Sipola / Yle

Hänen mukaansa tärkein asia mihin Oulun kaupungissa pitäisi saada muutos, on henkilökunnan ja kaupungin asenne asiakkaan kohtaamisessa.

– Kun edes näyteltäisiin, että ollaan myötätuntoisia ja ymmärretään asiakasta. Sillä pääsisi jo pitkälle, Hanna Orell sanoo.

Hän kokee silti perheensä tilanteen monella tapaa hyväksi verrattuna karumpaa kohtelua saaneisiin kohtalotovereihinsa. Otto on esimerkiksi saanut henkilökohtaisen avustajan useamman vuoden sinnikkään hakemisen jälkeen.

– Kolmannella kerralla tärppäsi. Poika on jo sen verran iso, että eivät enää kehdanneet olla myöntämättä avustajaa.

Joukkokanteluista on koettu olevan hyötyä

Muuallakin Suomessa erityislasten oikeuksien toteutuminen on vaatinut perheiden joukkokanteluita. Niillä asioita on saatu eteenpäin.

Esimerkiksi Kempeleessä turvauduttiin joukkokanteluun kaksi vuotta sitten ja asioihin on Salon mukaan siellä koettu saatavan parannusta.

– Omassa kunnassani Limingassa AVI on valvonut kunnan toimia ja sitä kautta esimerkiksi omaishoitajuudelle on saatu julkiset kriteerit, Marika Salo kertoo.

Vammaisten erityispalveluja järjestetään Suomessa kahden eri lain nojalla. Ne ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Ihan ensisijainen laki on kuitenkin sosiaalihuoltolaki, joka on tarkoitettu kaikille jotka tarvitsevat sosiaalipalveluja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että kehitysvammalakia on mahdollista soveltaa myös autismikirjon ihmisille (Autismi- ja aspergerliitto).

THL:n mukaan kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

Lain soveltaminen ei siis edellytä kehitysvammadiagnoosia. Riittää, että henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt ja että tämä johtuu synnynnäisestä tai kehitysiässä saadusta sairaudesta tai vammasta.

THL:n erityisasiantuntija Sanna Ahola kertoo, että kuntien ei ole kuitenkaan pakko tehdä erityishuoltosuunnitelmaa eikä soveltaa vammaisten erityishuoltolakia, jos henkilö saa sopivat ja riittävät palvelut vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla.

– Autismikirjon ihmiset ovat monesti väliinputoajia palveluiden saannissa. Vaikka vammaispalvelulakia voi ja pitääkin soveltaa myös autismikirjon henkilöihin, ei sitä kautta välttämättä aina järjesty sopivia palveluja, Sanna Ahola sanoo.

Otto Lämsä tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.Timo Sipola / Yle

Hänen mukaansa sellaisten ihmisten, joiden avun tarve ei ole niinkään fyysistä, vaan kyse on henkisistä ja psykologisista ongelmista, on vaikea saada sopivia palveluja. Se johtuu organisaatioiden jäykkyydestä.

– Mikään ei estä kuntia järjestämästä vammaispalvelulain nojalla ihan mitä tahansa henkilöä auttavaa palvelua, mutta sitä mahdollisuutta kunnat eivät juuri käytä, Ahola kertoo.

Nykyiset lait ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Nämä lait korvaisi syksyllä eduskuntaan tulossa oleva uusi vammaisten erityispalveluja koskeva laki. Sen tarkoituksena on, että väliinputoajia ei enää olisi, vaan kaikki saisivat samat palvelut toimintakyvyn ja tarpeen pohjalta.

– Nyt toimintaa ei suunnitella tarpeesta lähtien. Sen sijaan lähdetään siitä, että meillä on nyt nämä palvelut tarjolla. Niistä pitäisi pystyä valitsemaan, vaikka ei olisikaan juuri sitä palvelua, mitä henkilö tarvitsee.

Aholan mukaan joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä kuitenkin räätälöidään ihmisille hyvinkin yksilöllisiä palveluja.

Oulun kaupunki kommentoi

Oulun kaupungin puolesta Ylelle asiaa kommentoivat sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sekä sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

Penttilä kiistää, että Oulun kaupungilla olisi mitään hiljaista sopimusta siitä, että koulunkäyntiavustajia ei myönnetä, vaikka koulu katsoisi sellaista tarvittavan. Oulussa on Penttilän mukaan nykyisellään 400 koulunkäyntiavustajaa.

– Oulun kaupunki myöntää tarvittaessa oppilaalle erilaisia tuen palveluita. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja toteutus suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, Penttilä sanoo.

Heikkisen mukaan erityislapsia koskevien hakemusten käsittelyaikataulut ovat Oulussa parantumassa. Viime vuonna vammaispalvelulain mukaisista hakemuksista 92,7 prosenttia käsiteltiin lakisääteisessä ajassa. Tämän vuoden tammi-toukokuussa 97,2 prosenttia hakemuksista käsiteltiin Heikkisen mukaan lakisääteisessä ajassa.

Työntekijöiden saavutettavuutta on Heikkisen mukaan parannettu palautteen perusteella, sillä käyttöön on otettu kokopäivätoiminen palvelunumero.

– Myös netin kautta voi ottaa yhteyttä.

Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä Oulussa perusopetuksen toteuttamiseen.

– Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden tuki kouluun on opetustoimen vastuulla, ja opetus annetaan erityisopetuksena, Heikkinen kertoo.

Taustalla on myös Nokian romahdus ja sote-uudistus

Erityislasten ahdingon taustalta löytyy Suomen talouden ennen näkemättömään kukoistukseen nostanut Nokian ihme. Se toi Ouluun muhkean verokertymän sekä palkkaverojen että varsinkin yhteisöverojen muodossa. Tämä mahdollisti pitkään hyvät ja toimivat palvelut. Erityislastenkin asiat olivat Oulussa paljon paremmin kuin nyt.

Kun Nokian puhelinbisnes romahtamiseen johtaneet ongelmat alkoivat vuosikymmen sitten, se alkoi tuntua Oulun kuntataloudessa. Verotulot ja yhteisöverotulot vähenivät pysyvästi niin paljon, että aikaisemmin omavarainen Oulu joutui ottamaan joka vuosi lujasti velkaa.

Samalla alettiin etsiä säästöjä kaupungin toiminnasta. Viimeisen kymmenen vuoden talouskurimus on kiristänyt resursseja sekä sosiaalitoimessa, että perusopetuksessa. Samalla aikajaksolla erityislapsiperheet ovat kokeneet palveluiden heikentyneen olennaisesti.

Pitkään vireillä olleen soteuudistuksen vuoksi kuntien kannattaa juuri nyt vähentää sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettyjä resursseja.

Sote-uudistuksessa kuntien valtionavusta leikataan pois se, mitä niiltä nyt kuluu sosiaali- ja terveysmenoihin. Mitä enemmän nyt säästetään poistuvaa budjetin osaa, sitä enemmän niillä on jatkossa rahaa jäljelle jäävien tehtäviensä hoitamiseen.

Heikkinen sanoo, että määräaikaisia päätöksiä omaishoidosta on tehty aiemman käytännön mukaan, mutta nykyisin tästä käytännöstä on luovuttu.

– Nyt pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, ja asiakassuunnitelman päivityksen yhteydessä tai muuttuneen elämäntilanteen myötä päätöstä arvioidaan ja tarkastetaan.

Heikkinen kertoo Oulun kaupungin linjanneen, että vaikka erityishuolto-ohjelman laatiminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, on olennaista arvioida, voidaanko palveluja järjestää muun lain perusteella.

– Usein sama tai vastaava soveltuva palvelu voidaan myöntää esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain nojalla. Nämä lait ovat ensisijaisia erityishuoltolakiin nähden. Oikeuskäytännössä on nykyisin ryhdytty tulkitsemaan lakia siten, että asiakkaalle tulee myöntää taloudellisesti edullisin palvelu.

Hänen mukaansa henkilökohtaista apua ei ole tarkoitettu lastenhoitoon. Henkilökohtainen avustaja avustaa lasta niissä asioissa, joita hän ikänsä puolesta tekisi jo itsenäisesti, mutta ei vammansa vuoksi pysty tekemään.

Erityislasten palveluita on monessa paikassa ja niihin liittyy lukuisia eri toimijoita. Heikkisen mukaan tarkoituksena on juuri se, että perhe saa ohjauksen tarvitsemiinsa palveluihin ja tiedon oikeudesta palveluihin samanaikaisesti.

– Tässä asiassa on kyllä kehittämistä. Haasteena on edelleen eri viranomaisten yhteistyö yhdessä perheen kanssa. On ikävää, jos vanhemmille on jäänyt kokemus, että vastuu on jäänyt heille kokonaan.

Myös Oulun kaupunki toivoo Heikkisen mukaan, että uudistuksen alla olevassa vammaislainsäädännössä erityislasten tarpeet huomioitaisiin nykyistä täsmällisemmin.

Lue lisää:

Laki takaa erityislapsiperheiden arkeen tukea - oikeus valittaa päätöksistä jää usein käyttämättä

Erityislasten vanhempien puheenvuoro: Kaksitoista tarinaa erityisarjesta

Katso, mitkä tuotteet myyvät isojen kaupunkien kirpputoreilla – Tampereella eniten kirppareita asukaslukuun nähden

Pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Tampereella puolestaan on eniten kirpputoreja asukaslukuun nähden.

Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tekemästä alustavasta selvityksestä, jossa on tarkasteltu, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy kirpputoreille ja käytetyn tavaran nettimarkkinoille kuudessa suurimmassa kaupungissa.

– Painolla mitattuna käytetyt huonekalut vaihtavat eniten omistajaansa ja kappalemäärällisesti vaatteet ja kengät, sanoo Syken tutkimusinsinööri Olli Sahimaa tiedotteessa.

Selvityksessä arvioidaan, että vaatteita ja kenkiä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, huonekaluja sekä urheiluvälineitä ostetaan ja myydään erilaisissa nettipalveluissa ja kirpputoreilla vuosittain runsaat 56 000 tonnia. Tämä on noin kaksi prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

– Massana merkittävin tuoteryhmä on huonekalut, yhteensä vajaat 35 000 tonnia, Sahimaa sanoo.

Selvitys tehtiin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Helsinki, Espoo ja Vantaa on niputettu selvityksessä yhteen.Suomen ympäristökeskus

Tarkastelluista kaupungeista suurin kirpputoritiheys oli Tampereella, jossa kirpputoreja oli noin 37 – eli yksi kirpputori jokaista 6 200 asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla kirpputoritiheys on pienin; yksi noin 9 900 asukasta kohden. Paikallisilla kirpputoritoimijoilla on yli 90 toimipistettä ja lisäksi valtakunnallisilla yli 20 kirpputoria.

Pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulta löytyy aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa.

Brändituotteet säilyttävänsä arvonsa

Selvityksessä tarkasteltiin myös tavaroiden jälleenmyyntiarvoa. Tuotteiden hinta laski enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Arvonsa säilyttivät brändituotteet, mutta hinta saattoi vaihdella yksittäisessä kauppatilanteessa merkittävästi.

– Etenkin vaatteet ja urheiluvälineet menettivät arvoaan. Syynä voi olla esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu, arvioi tutkija Hanna Eskelinen Sykestä.

Suomen ympäristökeskus Uudelleenkäyttö vielä lapsen kengissä

Selvityksen pohjana ovat kirpputorikauppaa pyörittävien tekemät arviot uudelleenkäyttöön ohjautuvasta määrästä vuositasolla. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä.

– Tarvitsemme kuitenkin edelleen uusia liiketoimintamalleja, jotka vähentävät uusien tavaroiden ostamisen tarvetta. Myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota, HSY:n materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme sanoo tiedotteessa.

Selvityksen ulkopuolelle jäivät muun muassa antiikkiliikkeet, huutokaupat, kirjastojen annetaan-pisteet sekä Varustelekan tapaiset käytettyjä tavaroita myyvät kaupat. Myös ilman välikäsiä tapahtuva tavaroiden luovutus ja myynti, kuten ilmoitustaulumyynnit, viikonloppukirppikset, tutuille annetut ja myydyt tavarat on rajattu pois.

Selvityksessä painotetaankin, että määräarviot antavat vain suuntaa-antavan kuvan seutujen uudelleenkäyttöön päätyvistä tavaravirroista. Todelliset määrät ovat suurempia.

Selvitys löytyy kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen nettisivulta. Se on osa 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -yhteishanketta, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella.

Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi

Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei mahdotonta.

– Tiedän paljon toisen ja kolmannen polven vihtijärveläisiä, jotka haluaisivat rakentaa talon ja muuttaa tänne, mutta lupaa ei tipu. Tämä on tuttu dilemma, josta on puhuttu tällä kylällä paljon ja pitkään, Markku Pietilä toteaa.

Pietilä on sekä kyläyhdistyksen hallituksen jäsen että kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

Etelä-Suomen kuntien haja-asutusalueilla noudatetaan yleisesti vuodelta 1959 peräisin olevaa tilajakoa. Kullekin tilalle kuuluu tietty määrä rakennuspaikkoja, ja kun määrä on täynnä, lisärakentamista ei yleensä enää sallita.

Markku Pietilä.Paula Tiainen / Yle

Kunnilla on jatkossa entistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa alueidensa kehittämiseen. Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi tai kesämökkien valjastaminen ympärivuotiseen käyttöön on helpottunut, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa blogissaan.

Käytännön ratkaisuja rakentamisen sujuvoittamiseen haetaan nyt ympäristöministeriön käynnistämässä pilotissa, jossa ovat Vihdin lisäksi mukana Kouvola, Lohja ja Oulu.

Myönteisiä kokemuksia entistä vapaammasta rakentamisesta

Vihti aikoo paneutua ympäristöministeriön ohjauksessa nimenomaan haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksiin.

Vihdin naapurikaupunki Lohja uusi rakennusjärjestyksensä pari vuotta sitten ja salli esimerkiksi entistä suurempien piharakennuksien ja korkeampien aitojen vapaan rakentamisen jo silloin.

– Ensin pelättiin, että mitä tämä aiheuttaa, mutta me ei olla jouduttu yhtään rakennusta purattamaan, eli hyvin on toiminut, Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää kehaisee.

Mäenpään mielestä esimerkiksi loma-asuntojen laajennusprojektit voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan. Rakentajalle hyöty koituisi sekä säästettynä aikana että rahana.

Lohjalla ja Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita.Paula Tiainen / Yle

– Poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun käsittelyaika saattaa olla meillä jopa neljä kuukautta, ja toki prosessissa kuluu myös rakentajan euroja ihan huomattava summa.

Pilottikunnat saattavat vaikuttaa myös lakiuudistukseen

Sekä Lohjalla että Vihdissä on runsaasti kavoittamattomia haja-asutusalueita, joiden rakentamiseen on säännöllisin väliajoin toivottu helpotuksia niin asukkaiden kuin kuntapäättäjienkin taholta.

Ainakaan Markku Pietilä ei usko mahdollisen rakentamisen vapautumisen tuovan suurta asukasryntäystä Vihtijärvelle, vaikka hän itse siellä viihtyykin.

– Eivät kaikki halua asua maaseudulla, missä ei ole jäähallia eikä uimahallia ja bussitkin kulkee aika harvoin. Itse kuitenkin arvostan maaseutumaista asumista, kyläyhteisöä ja sitä, että täältä voi käydä Helsingissä töissä. Toki se on hiukan hankalampaa kuin vaikka Lauttasaaresta, mutta onnistuu, Markku Pietilä naurahtaa.

Pilottikuntien kokemuksilla saattaa olla kauaskantoisia ja laajamittaisia seurauksia, sillä ympäristöministeriö laatii parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Siinä on tarkoitus hyödyntää myös pilottikunnista kertyvää tietoa.

Kummitus sai nimikko-oluen ja kiitti kilisyttelemällä laseja – aavetarinat pitävät yllä paikallishistoriaa

Tästä on kyse
  • Kummitustarinoita hyödynnetään nykyisin usein markkinoinnissa.
  • Erikoiset tarinat säilyvät hyvin ihmisten muistissa ja ne säilyttävät paikallishistoriaa.
  • Kummitustarinoiden arkipäiväistyminen voi auttaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat kokeneet jotain yliluonnollista.
  • Kummitustarinat liittyvät yleensä johonkin vanhaan rakennukseen tai paikkaan.
  • Monien kummitustarinoiden takaa löytyy historiallisia tapahtumia.

Kilisevät juomalasit, tyhjästä portaikosta kuuluvat askeleet ja itsestään hanasta valuva olut. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä Oulun kenties tunnetuimman kummituksen sanotaan saavan aikaiseksi. Kyseessä on Jumprun kummitus. Siitä on puhuttu baaritiskillä niin kauan kuin Ravintola Kaarlenholvi on ollut olemassa.

Jumprun kummituksen kerrotaan olevan Hailuodon edustalla karille ajautuneen hollantilaisaluksen matruusi. Tämä oli rötöstellyt Oulun kaupungissa, joutunut tyrmään ja kuollut sinne unohdettuna. Vankityrmä sijaitsi samaisen rakennuksen kellarissa, missä ravintola Kaarlenholvi nykyään toimii.

Vuonna 1895 kuolleesta matruusista riittää tarinaa vielä tänäkin päivänä. Ravintoloitsija Ari Laakkonen kertoo, että merkkejä Jumprun kummituksesta on saatu ihan hiljattain.

Jumprun kummituksen kerrotaan kilistelleen ravintolan laseja moneen otteeseen.Timo Nykyri / Yle

Laakkosen mukaan kummitus sai keväällä oman nimikko-oluen ja asiakkaat alkoivat kysellä baarimestarilta, että tykkääkö kummitus oluestaan. Baarimikko oli vastannut, että eipä ole vielä kommentoinut. Saman tien olivat kahvatuopit orrella alkaneet väristä.

– Tulkitsimme sen myönteiseksi kommentiksi. Laakkonen naurahtaa.

Laakkonen ei itse myönnä nähneensä Jumprun kummitusta. Tarinoita hän sen sijaan on kuullut useita.

Kummitustarina vaikuttaa ravintolan toimintaan yhä konkreettisesti, sillä osa työntekijöistä ei mielellään jää yksin ravintolaan yövuoroon.

Kummitustarinat ovat saaneet uusia ulottuvuuksia

Kummitusten käyttäminen markkinointimielessä matkailussa on yhä yleisempää. Monissa kaupungeissa järjestetään kummituksiin liittyviä kävelykierroksia, ja myös kartanoiden kummitusperinnettä käytetään hyväksi.

Esimerkiksi Oulussa moniin vanhoihin rakennuksiin liittyy kummitustarina. Osalle rakennuksista kummitukset ovat myös tärkeä osa imagoa. Tällaisia ilmiöitä tutkitaan muun muassa professori Ulo Valkin tutkimusryhmässa Tarton yliopistossa.

Turun yliopiston tutkimusjohtajalle professori Marja-Liisa Honkasalolle ilmiö on tuttu. Honkasalo on tutkinut suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia. Hän on huomannut, kuinka enkeli- ja kummitustarinat ovat kaupallistuneet ja kuinka aihetta käsitellään yhä enemmän myös mediassa.

– Kun jokin on ihmeellistä, sitä aletaan helposti brändätä ja käyttää myös markkinoinnissa, Honkasalo sanoo.

Nämä ovat kiehtovia tarinoita, joita voi käyttää talon esittelykierroksilla. Alpo Merilä

Hän näkee keskustelussa kummitustarinoista tervetulleita piirteitä sikäli, että se saattaa auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista yliluonnollisina pidettyihin kysymyksiin. Niiden kertomisesta on usein seurannut häpeäleima ja ihmisten mielenterveyden epäily, Honkasalo sanoo.

Tarinoiden taustalla traagista rakkautta ja koettua vääryyttä

Raahen ja Oulun alueen kummituksista kirjan tehnyt raahelainen opettaja ja kirjailija Aki Pulkkanen sanoo, että vanhat kummitustarinat ovat oivallinen keino säilyttää paikallishistoriaa.

– Ihmiset haluavat antaa eri paikoille ja tapahtumille merkityksiä ja kummitustarinat auttavat muistamaan niitä.

Pulkkanen julkaisi viime syksynä kirjan Gunilla ja kummat kertomukset, johon hän on koonnut sata tarinaa alueen kummituksista. Pulkkanen kertoo, että kirjan julkaisemisen jälkeen tarinoihin on tullut ihmisiltä lisätietoa ja myös uusia tarinoita on kerrottu niin paljon, että niissä olisi aineksia toiseen teokseen.

Raahelainen Aki Pulkkanen keräsi kotiseutunsa kummitustarinat kirjaksi.Timo Nykyri / Yle

Pulkkasen keräämät tarinat liittyvät johonkin tiettyyn paikkaan ja niistä on useita eri versioita. Tarinoita yhdistää se, että monesti niissä on taustalla joko traagista rakkautta tai elinaikana koettua vääryyttä.

Kummitustarinoiden takaa löytyy myös oikeita historiallisia tapahtumia, kuten hollantilaisalus Sofia Marian haaksirikko Hailuodon edustalla vuonna 1859. Laivan hylky löydettiin 1970-luvulla ja sen esineistöä on näytillä Pohjois-Pohjanmaan museossa.

– Jumprun kummitus auttaa myös tämän tapahtuman muistamisessa, Pulkkanen sanoo.

Henkilökunta ei koske Pehkosen tuoliin

Myös Oulun lääninhallitustalo käyttää kummitustarinoita markkinoinnissaan. Lääninhallitustalossa kerrotaan majailevan jopa kaksi eri kummitusta. Toinen niistä on pitkäaikaisen maaherra Eero Pehkosen haamu.

Toinen on levoton lakeija, miespalvelija, joka hirtti itsensä kellarikerroksessa ja toisen version mukaan talon komeaan portaikkoon.

Tässäkin taustalla oli toivoton ja epäsäätyinen rakkaus.

Erään version mukaan lääninhallituksen lakeijana toiminut miespalvelija hirttäytyi tähän portaikkoon epätoivoisen rakkauden seurauksena.Timo Nykyri / Yle

Pohjois-Suomen aluehallintovirastoin viestintäpäällikkö Alpo Merilä kertoo, että kummitukset ovat rakennuksessa viikoittain läsnä.

– Harva se päivä henkilökunta kertoo, että kummituksia tuntuu olevan liikkeellä.

Esimerkiksi kuuluu ääniä, vaikka talossa ei pitäisi olla ketään, yläkerran entisen virka-asunnon tuolin istuinosaan näyttää tulevan painauma merkiksi, että Pehkonen istuutuu jakkaralle. Merilän mukaan talon henkilökunta välttelee tuoliin koskemista.

Pehkosen muotokuvan uskotaan myös seuraavan katsellaan ohikulkijoita.

– Nämä ovat kiehtovia tarinoita, joita voi käyttää talon esittelykierroksilla.

Merilä arvelee Pehkosen kummittelun rauhoittuneen, sillä hänellä itsellään ei ole kummituksesta havaintoa.

– Pehkosen muistoksi laitettiin vuosi sitten kyltti lääninhallitustalon seinään. Jospa hän olisi siitä rauhoittunut, Merilä sanoo.

Kaatuuko Oulun uusi ihme työvoimapulaan? ICT-ala tarvitsee tuhansia uusia työntekijöitä, mutta niitä ei ole

Tästä on kyse
  • Oulussa lasketaan olevan tarve 3000:lle ICT-alan työntekijälle seuraavan kolmen vuoden aikana.
  • Oulun kauppakamari selvitti työvoimatarpeen alan yrityksiltä.
  • ICT-ala tarvitsisi runsaasti lisää koulutuspaikkoja.
  • Osaavaa työvoimaa etsitään myös ulkomailta.
  • Kansainvälisten investointien pelätään vähenevän työvoimapulan vuoksi.

Oulussa lasketaan olevan tarve jopa 3 000:lle ICT-alan osaajalle seuraavan kolmen vuoden aikana.

Asia käy ilmi Oulun kauppakamarin tuoreesta selvityksestä, johon kartoitettiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarpeita tuleville vuosille.

Muutos on ollut nopea, sillä vuosikymmenen alkupuolella kaupungissa jäi työttömäksi noin 3 500 ihmistä ICT-alan rakennemuutoksen ja Nokian suurten irtisanomisten jälkeen. Nyt ala työllistää Oulussa noin 14 000 ihmistä.

Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen muistelee, että näin isosta rekrytointitarpeesta puhuttiin edellisen kerran 1990-luvulla, kun Nokia palkkasi työntekijöitä Ouluun.

Tänä vuonna alan työvoiman tarpeen arvioidaan olevan noin 1 100 ihmistä. Vuosille 2019-2020 on laskettu tarvittavan 1 800 osaajaa. Eniten tarvetta on ohjelmistokehittäjille eli koodareille.

Koulutuksen roima lisääminen ei ole helppoa

Selvityksen mukaan esimerkiksi alan koulutuspaikkoja tarvittaisiin jopa puolet nykyistä enemmän. Tänä vuonna Oulun yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta ja työvoimahallinnon kursseilta valmistuu noin 450 ICT-alan osaajaa.

Koulutuspaikkojen merkittävä lisääminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Oulun yliopiston professori ja koulutusdekaani Jari Iinatti sanoo, että yliopiston aloituspaikkojen lisääntyminen näkyisi työmarkkinoilla aikaisintaan viiden vuoden päästä.

– ICT-alan koulutuspaikkoihin ei myöskään kohdistu suurta hakupainetta, joten radikaalia paikkamäärän nostoa on vaikea perustella esimerkiksi opetusministeriölle, Iinatti sanoo.

Oululaiset yritykset etsivät työntekijöitä myös ulkomailta.Jyrki Lyytikkä / Yle

ICT-alan työvoimapulaa yritetään helpottaa Oulun yliopistossa syksyllä käynnistyvällä muuntokoulutuksella. Se on suunnattu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille, jotka pystyvät suorittamaan korkeakoulututkinnon kahdessa vuodessa.

Oulun yliopiston projektipäällikkö Mikko Halttunen kertoo, että vain osa muuntokoulutuksen paikoista saatiin täytettyä.

– Muuntokoulutukseen soveliaita työttömiä ei näytä alueelta enää löytyvän, Halttunen sanoo.

Yritykset tähyävät ulkomaille

Esa Pellikaisen mukaan oululaiset yritykset etsivät työntekijöitä myös ulkomailta, sekä harkitsevat toimipisteiden sijoittamista myös Suomen ulkopuolelle.

Työntekijäpulaan liittyy myös riskejä. Kansainvälisten toimijoiden pelätään joko vähentävän investointejaan tai jopa sulkevan Oulun yksiköitään, mikäli ne eivät saa tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa.

Ouluun on tullut kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä, ja alueelle on perustettu yli 500 korkean teknologian startup-yritystä viimeisen viiden vuoden aikana.

Lisäksi alueelle jäi paljon toimijoita ICT-alalla koetusta murroksesta huolimatta, Pellikainen muistuttaa.

– Esimerkiksi Nokia on edelleen iso työnantaja Oulussa.

Lue myös:

Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

Oikaisu Yle uutiset Pohjois-Pohjanmaalle Kuusamon ns. kaivoskaavan kumoamisesta 14.6.2018

Yle Oulun radiolähetyksessä torstaina 14. kesäkuuta 2018 kerrottiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumonneen Kuusamon yleiskaavan, jossa pyrittiin estämään kaivostoiminta Rukan lähialueilla.

Uutisoinnin yhteydessä todettiin hallinto-oikeuden kumonneen kaavan perustuslain vastaisena.

Hallinto-oikeuden peruste kaavan kumoamiselle oli kuitenkin se, että sen hyväksymisen yhteydessä ei ole selvitetty ja arvioitu kaavan vaikutuksia riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain yhdeksännen pykälän tarkoittamalla tavalla, ja kaupungin loppuvuodesta 2016 hyväksymä kaava aiheuttaa siitä valittaneelle kaivosyhtiölle kohtuutonta haittaa.

Väyrysen paluu eduskuntaan sekoitti neljän poliitikon elämät: yksi ulos, yksi Brysseliin, yksi viikoksi eduskuntaan ja yksi lopulta kansanedustajaksi

Tästä on kyse
  • Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan aiheutti useita muutoksia keskustan kokoonpanoissa.
  • Mikko Kärnä väistyi eduskunnasta Väyrysen tieltä. Kansanedustaja Mirja Vehkaperä aloittaa Väyrysen tilalla europarlamentaarikkona.
  • Vehkaperän tilalle nousee ensin viikoksi Eija Nivala, jonka jälkeen loppukauden istuu Hanna-Leena Mattila.

Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen palasi eduskuntaan tiistaina.

Vaikka Väyrynen edustaa nyt Kansalaispuoluetta, pyöritti hän keskustan edustajapaikat uusiksi niin tehokkaasti, että loppujen lopuksi eduskuntaan nousee vielä Oulun vaalipiiristä toiseksi varaedustajaksi jäänyt raahelainen Hanna-Leena Mattila (kesk.).

Sitä ennen kuitenkin ensimmäinen varaedustaja Eija Nivala tekee uskomattoman, vain kahdeksan päivän mittaisen uran kansanedustajana. Iltalehden mukaan kyseessä on peräti kansanedustajan uran lyhyyden Suomen ennätys.

Miten näin oikein kävi?

Kun Väyrynen palasi europarlamentista eduskuntaan, sai hänen tilalleen aiemmin noussut Mikko Kärnä (kesk.) lähteä. Europarlamenttiin Väyrysen tilalle olisi noussut Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien nykyinen toimitusjohtaja. Pentikäinen päätti kuitenkin jatkaa yritysmaailman parissa, joten paikka siirtyi EU-vaalien toiselle varasijalle jääneelle oululaiselle kansanedustajalle Mirja Vehkaperälle (kesk.).

Vehkaperän tilalle eduskuntaan nousee Oulaisten vastaava kirkkoherra Eija Nivala (kesk.). Nivala joutui kuitenkin poikkeukselliseen tilanteeseen, sillä hän sai toukokuussa kirkkoherran paikan tuhopoltetusta kirkosta tunnetuksi tulleesta Ylivieskan seurakunnasta.

– Hain jo ennen joulua kirkkoherran virkaan. Silloin tämä kuvio ei ollut selvillä, Nivala kertoo Yle Uutisille.

– Olen alusta asti ilmoittanut, että jos nousen eduskuntaan, aion hakea vapautusta.

Kun Nivala valittiin kirkkoherraksi, hän kertoi esimerkiksi Kotimaa24:lle, että aikoo olla kansanedustajana uuden työnsä alkamiseen 1. syyskuuta asti. Sittemmin Nivala kuitenkin totesi, ettei ole tarkoituksenmukaista olla kansanedustajana kesäkauden yli, kun hänen tilalleen tulevalla on edessään muutenkin lyhyt kausi ennen ensi kevään vaaleja.

Näin ollen eduskuntaan siis nousee raahelainen kaupunginvaltuutettu Hanna-Leena Mattila. Mattila on ammatiltaan historian ja äidinkielen lehtori yläkoulussa.

Mirja Vehkaperä (vas. yläkulma) lähtee europarlamenttiin, Hanna-Leena Mattila (oik. yläkulma) nousee eduskuntaan loppukuusta. Sitä ennen Elsi Nivala (vas. alakulma) käväisee kansanedustajana. Mikko Kärnä joutuu jättämään eduskunnan.Lehtikuva / Keskusta / Yle Uutisgrafiikka Nivala osallistuu eduskunnan ohjelmaan alle viikon ajan

Kansanedustajan paikasta ei kuitenkaan livetä noin vain, joten seuraavaksi edessä on jokseenkin erikoinen protokolla.

Nivala sai kansanedustajan valtakirjansa perjantaina. Maanantaina hän vie sen tarkistettavaksi oikeuskanslerille, minkä jälkeen hän tapaa puhemies Paula Risikon (kok.). Kello kahden täysistunnossa Nivala todetaan virallisesti kansanedustajaksi.

Tämän jälkeen hän tekee vapautuspyynnön, jonka puhemiesneuvosto käsittelee. Eduskunnan aikataulujen takia Nivalan vapautusta ei kuitenkaan voida myöntää heti.

Kuvio on siinä määrin ennalta tiedossa, että Hanna-Leena Mattila kertoo aloittavansa tehtävässään tiistaina 26. kesäkuuta sen jälkeen, kun hän on käynyt läpi samat muodollisuudet kuin Nivala.

Nivalan viimeiseksi päiväksi jää 25. kesäkuuta, jolloin hän on ehtinyt olla kansanedustajana kahdeksan päivää, maanantaista maanantaihin. Iltalehden mukaan myös Paula Lehtomäki (kesk.) oli viime vuonna kansanedustajana kahdeksan päivää, mutta hän istui aiemmin eduskunnassa noin kuudentoista vuoden ajan. Näin ollen Nivalaa voidaan pitää ensisijaisesti ennätyksen haltijana.

Nivala kertoo, että hän aikoo osallistua eduskunnan täysistuntoihin ja äänestyksiin viikon aikana. Iltalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että Nivala saa normaalin kansanedustajan palkan tältä ajalta. Lehden laskelmien mukaan Nivala saa palkkaa ja verovapaata kulukorvausta asuinpaikkansa mukaan yhteensä noin 2 000 euroa.

Mattilalle yllätysnousu eduskuntaan

Hanna-Leena Mattilalle lopputulos oli mieluisa yllätys. Hän muistelee, että kolmen vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa äänistä jäi uupumaan noin 148.

– Eihän sitä pidä kauhean todennäköisenä, että tilanne muuttuisi, kun on toisella varasijalla, Mattila kertoo Ylelle.

Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Mattila on ollut aktiivisesti mukana politiikassa vuodesta 2008, jolloin hänet valittiin ensimmäistä kertaa valtuustoon.

Kansanedustajakaudellaan Mattila aikoo olla puolueensa mukana edistämässä sote- ja maakuntauudistusta. Myös Raahen ja lähiseudun asiat ovat mielessä, varsinkin kaikki elinvoimaisuuteen liittyvät teemat.

– Ainakin alueen ääni kuuluu hieman paremmin, vaikka yhden kansanedustajan on vaikea saada aikaan muutosta.

Toiveissa olisi, että Raaheen voitaisiin esimerkiksi kohdentaa enemmän opiskelupaikkoja. Mattilan mukaan kaupungissa on runsaasti työpaikkoja, mutta ei riittävästi opiskelupaikkoja. Opiskeluista olisi helpompi siirtyä töihin samalle paikkakunnalle.

Myös jatko on selvillä: Mattila aikoo olla ehdolla toiselle, tällä kertaa kokonaiselle, vaalikaudelle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sen sijaan Ylivieskaan lähtevä Eija Nivala ei ole ehdolla, mutta hän ei täysin tyrmää, etteikö olisi enää koskaan politiikassa.

– No, nyt keskityn virkani hoitamiseen, Nivala toteaa.

Sijoittajalla on tukku seteleitä ja iso ongelma: rahoitettavia yrityksiä ei synny tarpeeksi

Tästä on kyse
  • Ouluun syntyi ICT-alan jätti-irtisanomisten seurauksena satoja startup-yrityksiä.
  • Enää uusia startupeja ei synny entiseen tahtiin.
  • Asia huolettaa sekä sijoittajaa että elinkeinoelämää.
  • Rahoitusta uusille yrityksille olisi tarjolla.

Audiosuunnittelija Mikko Sundmanilla on pitkä kokemus startup-yrittäjyydestä. Mies aloitti yritystoimintansa jo vuonna 2012 työskenneltyään sitä ennen Nokian alihankkijan palveluksessa.

Seitsemään vuoteen on mahtunutylämäkiä ja alamäkiä, mutta Sundmanin yritys on yhä olemassa.

Nyt tulevaisuus näyttää vaihteeksi valoisalta. Talouden nousukausi näkyy tilauksissa, kun sekä kunnat että yksityishenkilöt uskaltavat investoida. Myös kilpailulainsäädännön muutokset ovat pienyrittäjän puolella.

– Kunnan edustaja voi ostaa tuotteita tai palveluja pieneltä yrittäjältä. Aikaisemmin se ei ollut julkishallinnon sääntöjen mukaan helppoa tai aina edes mahdollista, Sundman sanoo.

Mikko Sundmanin äänentoistolaitteet syntyvät mikroskoopin avulla.Paulus Markkula / Yle

Sundmanin äänentoistoalan yritys on yksi niistä 600–700 startup-yrityksestä, jotka perustettiin Ouluun Nokian romahduksen ja ICT-alan suurten irtisanomisten jälkeen. Tilastojen mukaan niistä kaksi kolmesta on vielä olemassa.

Oulun elinkeinoyhtiön BusinessOulun johtajan Juha Alamursulan mukaan Oulussa startup-yritykset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin. Tähän voidaan olla kaupungissa tyytyväisiä, mutta siinä piilee myös vaara.

Alamursulan mukaan Ouluun syntyy uusia startup-yrityksiä vuosittain 50–100. Määrä ei tyydytä, sillä samaan aikaan osa yrityksistä lopettaa toimintansa kannattamattomana.

– Startupeihin liittyvä isoin uhka on siinä, että niitä on liian vähän, Alamursula sanoo.

Alamursulan mukaan uusilla startup-yrityksillä mahdollistettaisiin sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän uudistuminen.

Tuudittaudutaanko Oulussa hyvän olon tunteeseen Sijoittaja Ville Heikkinen on huolissaan, että startup-yrityksiä ei synny enää riittävästi.Timo Nykyri / Yle

Pääomasijoittaja Ville Heikkinen Butterfly Venturesista on Alamursulan kanssa samoilla linjoilla. Yrityksiä pitäisi syntyä enemmän.

– Suurin huoli, mitä tällä hetkellä kannan on se, että täällä tuudittaudutaan hyvän olon tunteeseen. Kun ollaan päästy pohjakosketuksesta ja menee paremmin, ei muisteta tehdä perustyötä.

Perustyöllä Heikkinen tarkoittaa uusien startupien ja innovaatioiden syntymisen mahdollistavaa pohjatyötä.

Heikkisen yritys on sijoittanut kymmeniin oululaisfirmoihin. Ensimmäistä yritysportfoliota sijoitusyhtiö alkoi rakentaa vuonna 2013. Siinä on yhteensä 39 oululaistaustaustaista startupia. Niistä osa on jo lopettanut toimintansa, mutta 75 prosentilla suunta on positiivinen tai yritys on jo myyty, Heikkinen kertoo.

Onko se itseisarvo, että meillä pitää syntyä saman verran startupeja kuin syntyi toimialan murroksen jälkeen? Sami Halonen

Sijoitusyhtiö huomasi Oulun yrityskentän rajallisuuden alkaessaan kerätä toista sijoitusportfoliota. Uusia sijoituskriteerit täyttäviä oululaisyrityksiä ei löytynyt siihen enää tarpeeksi.

Heikkinen ei odota startupien joukosta löytyvän Nokian kaltaista yhtä jättimäistä toimijaa, vaan useita uusia isoja yrityksiä.

– Toivon, että sieltä tulisi 200 hyvää kansainvälistä kasvuyhtiötä. Silloin meillä ei olisi munat samassa korissa, eikä yksi epäonnistuminen kaada koko kansantaloutta.

Heikkisen mukaan rahaa aloittaville kasvuhaluisille ja kasvukykyisille. yrityksille olisi kuitenkin tällä hetkellä tarjolla, sillä varhaisen vaiheen sijoittajia on markkinoilla useita.

– Kansainvälisten menestystarinoiden myötä tarjolle tulee enemmän myös kansainvälisten sijoittajien rahaa.

Lisää tukea olemassa oleville yrityksille

Oululainen Kielo Growth on yksityinen yrityshautomo, jonka tiloissa työskentelee useita startup-yrityksiä. Kielosta löytyy myös Mikko Sundmanin työhuone ja verstas.

Kielon toimitusjohtaja Sami Halonen keskittyisi määrän sijaan jo olemassa olevien yritysten tukemiseen.

– Onko se itseisarvo, että meillä pitää syntyä saman verran startupeja kuin syntyi toimialan murroksen jälkeen? Enemmän on kysymys siitä, että miten voidaan hyödyntää kaikki osaaminen, että saadaan uusia menestyksekkäitä kansainvälisiä yrityksiä.

Sami Halonen on yksityisen yrityshautomon Kielo Growthin toimitusjohtaja.Paulus Markkula / Yle

Halosen mukaan alkavat yritykset tarvitsisivat tukea nimenomaan myyntiin ja markkinointiin. Vaikka alan osaamista alkaa vähitellen olla, se katoaa startupeista nopeasti isompiin yrityksiin, Halonen sanoo.

– Oulusta löytyy maailman luokan teknologista osaamista monen teknologian suhteen, mutta haasteita on kaupallistamisesta ja bisnesosaamisesta.

Kielo perustettiin vuonna 2016 ja sen tilat täyttyivät varsin nopeasti. Halosen mukaan tämä kertoo siitä, että aloittavat yritykset tarvitsevat sekä toimivat tilat että kannustavan ilmapiirin ympärilleen. Kielon tiloissa toimii kolmisenkymmentä yritystä, joista suurin osa on startupeja.

Kielon taustalta löytyy esimerkiksi sijoittaja Ari Takanen, joka oli yksi tietoturvayhtiö Codenomicon perustajia. Codenomicon myytiin muutaman vuosi sitten amerikkalaiselle yritykselle, ja sen jälkeen Takanen palasi takaisin startup-maailmaan tukemaan aloittavia yrityksiä.

Oulun uimahallin altaisiin ulostanutta etsitään edelleen – valvontaa lisättiin

Tästä on kyse
  • Huhti- ja toukokuussa Oulun uimahallissa toistuvasti altaisiin ulostanutta henkilöä etsitään edelleen uimahallin ja poliisin yhteistyöllä.
  • Ulostamistapaukset aiheuttivat kaupungille tuhansien eurojen kustannukset muun muassa vesien puhdistuksen ja laitehankintojen vuoksi.
  • Uimahallilla ei uskota ulostamistapausten vaikuttaneen uimahallin kävijämääriin, jotka yleensä laskevat kesällä muutenkin.

Huhti- ja toukokuussa Oulun uimahallissa ilmenneet kakkatapaukset ovat edelleen poliisin tutkittavana. Raksilassa sijaitsevalta uimahallilta kerrotaan, että yhteistyötä poliisin kanssa tehdään edelleen ulostajan kiinni saamiseksi.

Uimahallilla lisättiin ja tehostettiin kakkatapausten vuoksi valvontaa allasalueilla, minne on tullut myös uusia tallentavia valvontakameroita.

Kesällä kävijöiden määrä laskee, koska ihmiset liikkuvat mieluummin enemmän ulkona kuin sisällä. Jari Leviäkangas

Henkilökunnan työn lisääntyminen tehostetun valvonnan vuoksi, ulosteiden likaamien vesien ylimääräinen puhdistaminen ja kameravalvonnan laitehankinnat ovat aiheuttanut kaupungille useiden tuhansien eurojen lisäkustannukset.

– Ulosteongelmia ei ole nyt ollut. Haluan uskoa, että lisääntynyt valvonta on osaltaan estänyt altaisiin ulostamisen jatkumisen, arvioi Oulun kaupungin liikuntalaitosten isännöitsijä Jari Leviäkangas.

– Toivottavasti kakkatapausten saama julkisuus on lisännyt tekijän ymmärrystä tekojensa vakavuudesta.

Ei vaikutusta kävijämäärään

Oulun kaupungin liikuntalaitosten isännöitsijä Jari Leviäkangas kertoo, että uimahallin kävijämäärät ovat laskeneet, mutta ei usko sen johtuvat keväisistä altaaseen ulostamistapauksista.

– Kesällä kävijöiden määrä laskee, koska ihmiset liikkuvat mieluummin enemmän ulkona kuin sisällä. Alkukesän säät ovat myös suosineet ulkoliikuntaa.

Leviäkangas haluaa myös uskoa, että kaupunkilaiset luottavat Oulun uimahallin henkilökunnan ammattitaitoon ja allasvesien puhdistuksessa käytettävään tekniikkaan.

Lue lisää:

Oululaista uimahallia riivaava ongelma jatkuu – aikuisten allas suljettiin taas ulosteen takia

Oululaisen uimahallin kiusana on toistuva ulosteongelma – aikuisten altaasta löytynyt jätöksiä jo kolmesti kuukauden sisällä

''Suomalaiset ovat hullua teatterikansaa!'' - Uusi sukupolvi tuo kesäteatterin myös kaupunkeihin

Tästä on kyse
  • Kesäteatteria tehdään entistä ammattimaisemmin.
  • Kesäteatteri voi olla kaupungille matkailuvaltti.
  • Oulun Hupisaarille valmistuu uusi monikäyttöinen kesäteatteri.
  • Ammattilaiset ja harrastajat tekevät yhä enemmän yhteistyötä.

Sadoissa teattereissa ympäri Suomea valmistaudutaan parhaillaan kesän näytöksiin. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan kesäteatteri kerää Suomessa joka suvi miljoonayleisön. Esityksissä käsitellään usein vaikeita yhteiskunnallisia asioita naurun ja huumorin keinoin.

– Kesä, valo, luonto ja teatteri näyttävät olevan pettämätön yhdistelmä, toteaa Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori

Helavuoren mukaan luonto tarkoittaa yhä useammin myös urbaania ympäristöä. Kesäteatterin takia ei siis tarvitse matkustaa enää pitkiä matkoja vaan uusi sukupolvi tekee esityksiä myös kaupungeissa. Näiden rinnalle on syntynyt myös uusia kesäteatterin muotoja.

Kesäteatterit keräävät runsaasti yleisöä joka kesä.Jussi Koivunoro / Yle

Helavuori uskoo, että kaupungit ja kunnat ovat huomanneet kesäteatterin tuomat mahdollisuudet ja haluavat panostaa siihen entistä enemmän. Myös erilaiset tuotanto- ja tapahtumayhtiöt ovat selkeästi havainneet kesäteatterin kaupalliset mahdollisuudet.

– Kesäteatteritoimintaan käytetään koko ajan enemmän ulkopuolista rahoitusta ja halutaan ammattimaisia tuottajatahoja huolehtimaan sisällöstä. Totta kai paikallisia harrastajia on edelleen, mutta tämä ilmiö on ollut selkeästi näkyvillä viimeisen viiden vuoden ajan.

Kesäteatteri voi olla kaupungin vetonaula

Oulun Hupisaarille rakennetaan parhaillaan uutta kesäteatteria vanhanaikaisen ja huonokuntoisen teatterirakennuksen tilalle.

Kesäteatteria Pohjois-Pohjanmaalla

Vaikka Hupisaarilla ei vielä päästä nauttimaan kesäteatterista, pääsee Pohjois-Pohjanmaan alueella katsomaan monen muun teatterin näytöksiä.

  • Meri Oulun kesäteatterissa pääsee nauramaan televisiosta tutulle Reinikaiselle.
  • Raahen teatteri esittää Pauli Ylitalon kantanäytelmän Kahavia! Kahavia!
  • Taivalkosken Jokijärvellä kuullaan suomalaista klassikkomusiikkia, kun Pölkky-teatterilla esitetään Olavi Virta- musikaalia.
  • Kuusamon näyttämöllä nähdään Kai Lehtisen ohjaama Vuokravaimo.
  • Pyhäjoella Annalan museossa Pyhäjoen harrastajanäyttelijät esittävät Se suuri kalansaalis-näytelmän.
  • Nivalan kesätetterissa nähdään Marja Hannulan ohjaama näytelmä Kupla.

Toiveena on ollut alusta saakka saada pitkäikäinen tila, joka mahdollistaisi monipuolisen sisällön tarjoamisen sekä asukkaille että matkailijoille, kertoo kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas. Suomen epävakaiseen kesäsäähän on varauduttu suurella katoksella, joka mahdollistaa myös teatterin käytön pitkälle syksyyn.

– Odotukset ovat todella kovat. Näkisin, että Hupisaarten teatterista tulee vetovoimainen tekijä Oulun kaupunkiin. Nyt kun sinne saadaan vielä laadukasta toimintaa ja mahdollisesti muutakin kuin kesäteatteria kuten musiikkia ja lastenteatteri.

Ammattilaiset ja harrastajat yhteistyössä

Uuden Hupisaarten kesäteatterin toiminnan suunnittelussa on ollut mukana useita teatteri- ja näyttämötaiteen toimijoita. Kesällä 2019 Hupisaarten kesäteatterissa nähdään Oulun Työväen Näyttämön, Teatteri Neliapilan, Oulun teatterin sekä Teatteri Rion tuotantoa. Uudet tilat ovat kuitenkin myös muiden halukkaiden käytössä eikä toimintaa ole rajattu pelkästään kesäteatteriin.

Uusi kesäteatteri otetaan käyttöön kesällä 2019Halo arkkitehdit

Oulun teatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen kertoo, että yhteistyö on sujunut hyvin, ja uusia tiloja odotetaan innolla. Hän uskoo, että yhteistyö tulee olemaan hedelmällinen.

– On tosi hienoa, kun alkaa joku uusi juttu, niin ihmiset pystyvät myös katsomaan omaa ajatusmaailmaansa vähän toiselta kantilta. Kaikki olivat tosi innoissaan ja halukkaita tekemään yhteistyötä saman katon alla, Kari-Pekka Toivonen sanoo.

– Suomalaisethan ovat ihan hullua kesäteatterikansaa! Täällähän riittää yleisöä ja varsinkin tekijöitä. Se ei varmasti lopu koskaan, iloitsee Oulun työväen näyttämön puheenjohtaja Minna Kuusisto.

29.6. vietetään valtakunnallista kesäteatteripäivää.

Polkupyörä alle, peninkulma matkaa ja ohjamaan – näin kuluvat Kai Lehtisen päivät Kuusamossa: "Kesäteattereissa on jokin taika"

Tästä on kyse
  • Kai Lehtinen ohjaa kesänäytelmän Kuusamon Näyttämöllä. Lehtinen ohjaa Olli Tolan näytelmän ”Vuokravaimo”.
  • Useita isoja rooleja valkokankaalla näytellyt Lehtinen tunnustautuu harrastajanäyttelijöiden ihailijaksi.
  • Lehtinen astuu näyttämölle itse seuraavan kerran loppukesästä.

Näyttelijä Kai Lehtinen karauttaa Torankijärven rantaan vauhdikkaasti polkupyörällään. Pyörä mallia SA-int nojaa Kuusamon Näyttämön kesäteatterilavan sivuseinään tuntikausia, kunnes saa taas kyytiä Lehtisen polkiessa takaisin majapaikkaansa peninkulman päähän.

Lehtisestä on tullut kesäksi ohjaaja. Kuusamon Näyttämön kesäteatteriesitys, Olli Tolan kirjoittama ”Vuokravaimo” saa ensi-iltansa 6. heinäkuuta.

Vielä kesäkuun puolenvälin tuntumassa harjoituksissa on lähinnä kaoottinen meininki; näyttelijät replikoivat hapuilevasti, liikehtivät levottomasti, unohtavat vuorosanojaan. Lehtinen nauraa ja huitoo käsillään.

– Eikö ookki vähä huolestuttavan näköstä, Lehtinen toteaa puhtaalla Kuusamon murteella poistuessaan kahvitauolle.

Harrastajilla merkillinen tahdon voima

Valkokankaalla useissa isoissa rooleissa loistanut Kai Lehtinen tunnustautuu Itä-Suomen ja Lapin ystäväksi.

Lehtisen oli helppo lähteä Koillismaan ylängölle ohjaamaan. Kotipuolessa asiat ovat sillä tolalla, ettei isännän ”tarvi olla sekoittamassa asioita”, kuten taiteilija asian ilmaisee.

– Ja nälkähän tänne töihin ajoi, Lehtinen lisää hirnahtaen perään persoonallisen naurunsa.

Kai Lehtinen ohjaa Kuusamon Näyttämön kesäteatteriesityksen. Katsomossa näytelmän tuottaja Heikki Siikaluoma (vas.) ja Kuusamon Näyttämön puheenjohtaja Harri Laurila seuraavat harjoitusten etenemistä.Ensio Karjalainen / Yle

Nälällä on kaksi merkitystä Lehtiselle. Ehkä suurempana nälkä tehdä teatteria. Kun tavalliset ihmiset kokoontuvat omasta tahdostaan harrastamaan teatteria, syntyy siitä Lehtisen mukaan jotain todella hienoa.

– Näissä kesäteattereissa on jokin taika. Liekö joku suomalainen juttu, että harrastajat uhraavat työpäivänsä jälkeen illatkin siihen, että saavat esittää, Lehtinen kehuu.

Lehtinen muistuttaa ammattinäyttelijöiden menevän teatteriharjoituksiin töihin, kun harrastajat taas tekevät teatteria sydämestään.

– Siinä on hienoinen ero, mutta lopputuloksessa eroja tuskin huomaa, Lehtinen sanoo.

Taiteen tekemisessä ei saa kumarrella liikaa

Olli Tolan kirjoittamasta näytelmästä ”Vuokravaimo” syntyi kohu toissa kesänä, kun sitä esitettiin Porin Kirjurinluodolla.

Tuolloin käsikirjoittaja pyysi jopa poistamaan nimensä näytelmän käsiohjelmasta. Tolan mielestä näytelmän sovitus ei vastannut lähimainkaan hänen käsikirjoitustaan.

Kai Lehtinen sanoo eläytyvänsä vahvasti nykyhetkeen. Tällä kertaa kesäteatterin ohjaamiseen.Ensio Karjalainen / Yle

Kai Lehtinen sanoo muistavansa hädin tuskin kaplakan, mutta puhuu pontevasti taiteellisista vapauksista ohjaustyössä.

– Kyllähän minä tätä käsikirjoitusta olen näpelöinyt aika paljon, joten katsotaan kelpaako tämä versio alkuperäiselle käsikirjoittajalle. Lopulta kysymys on aina jonkin asteisesta taiteesta ja silloin ei pidä kumarrella liikaa yhtään mihinkään, Lehtinen sanoo.

Talven tullen kohti pohjoista

Lehtisen kesä ohjaajana päättyy heinäkuuhun. Hän kertoo elävänsä elämäänsä vaiheissa, joiden aikana ei paljoa katsota kalenteriin.

– En omista edes kalenteria, vaikka viime aikoina olen kovasti yrittänyt kalenterin käyttöä opetella. Yleensä tallennan kaikki asiat päähän. Menetelmä on toiminut yllättävän hyvin. Tiedän missä minun milloinkin pitää olla, Lehtinen sanoo.

Talven odottaminen saa miehen huokaamaan.

– Huh. Nyt en tosin osaa sanoa ensi talvesta mitään, kun tämä teatteri pyörii koko ajan päässä. Olen hetkessä niin täydellisesti kiinni, Lehtinen naurahtaa.

Kai Lehtinen naurattaa ohjattaviaan. Olli Tolan näytelmässä ovat mukana muiden muassa Elias Tuuliainen ja Esa Tikkanen.Ensio Karjalainen / Yle

Lehtisen oma näyttäytyminen teatterilavalla jatkuu ainakin ”Kairan kulkijat” esityksen merkeissä. Lehtinen kiertää syksympänä Lappia yhdessä näyttelijä Heikki Rantasen kanssa kahden miehen näytelmän voimin.

– Elokuvatyöt tulevat sykleittäin. Onneksi niitäkin saan vielä tehdä, mutta elokuvanteossa taukoa voi tulla vuosi tai parikin. Silloin on keksittävä, miten peruna kaivetaan maasta omin voimin, Lehtinen kertoo.

Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeus: kaava oli perustuslain vastainen

Tästä on kyse
  • Kuusamon kaupungin niin sanottu kaivoskaava kaatui hallinto-oikeudessa. Päätöksen mukaan kaupunki ei voi ennakolta kieltää kaivostoimintaa kaavassa esitetyssä laajuudessa.
  • Kaupungilla on kuukausi aikaa päättää valittaako se hallinto-oikeuden ratkaisusta.
  • Kaivosyhtiö sanoo, ettei päätös vaikuta sen suunnitelmiin Kuusamossa.
  • Juomasuon malmialueelta kaivosyhtiö suunnittelee jatkossa hyödyntävänsä kobolttia ja kultaa.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kaatanut Kuusamon kaupungin niin sanotun kaivoskaavan. Kaupunki hyväksyi loppuvuodesta 2016 strategisen yleiskaavan, jonka mukaan kaupunki olisi päässyt ennakkoon estämään kaivostoiminnan Kuusamon tärkeillä matkailualueilla.

Hallinto-oikeuden mukaan kaupungilla ei ole mahdollista ennakkoon kieltää kaavoituksella elinkeinotoimintaa niin laajalla alueella kuin hylätyssä kaavassa esitettiin. Hallinto-oikeus piti kaavaa perustuslaissa määritellyn omaisuuden suojan ja elinkeinonharjoittamisen vapauden vastaisena.

Kaavasta valittivat australialais-suomalaisen Latitude 66 Cobolt Oy:n sittemmin ostamat kaivosyhtiöt. Hallinto-oikeuden päätöksestä kertoivat ensimmäisinä Koillis-Sanomat ja Kaleva.

On myös oikeusoppineita, jotka ovat hallinto-oikeuden päätöksestä eri mieltä. Jouko Manninen

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen ei myönnä pettyneensä yleiskaavan kaatumiseen.

– Virkamiehenä arvioin, että asioihin pitää suhtautua käytännönläheisesti. Valtuusto on asiassa ilmaissut tahtonsa, mutta hallinto-oikeuden mukaan kaivosasioita ei voi ratkaista ennakkoon vaan tapauskohtaisesti.

Kuusamon kaupunki perehtyy päätökseen ja pohtii valittaako se siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusluvan hakemiseen on aikaa kuukausi.

– Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava oli kaupungilta tämmöinen ennakkotapauskohtainen ratkaisu, josta hallinto-oikeus on eri mieltä. On myös oikeusoppineita, jotka ovat hallinto-oikeuden päätöksestä eri mieltä, Jouko Manninen sanoo.

Kaivostoiminnan vastustajat eivät luovu kannastaan

Kuusamossa kaivostoimintaa vastustava Pro Kuusamon mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumota Kuusamon kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen yleiskaava ei muuta kuusamolaisten tahtotilaa.

Jyrävänkoski Oulangan kansallispuistossa.Ismo Pekkarinen / AOP

– Tässä hallinto-oikeuden käsittelyn aikana on tullut entistä selvemmäksi se, että kaivoshomma ei Juomasuolle sovi. Se on matkailun ydinalueella aivan kansallispuiston ja Rukan matkailukeskuksen alueella, Pro Kuusamon varapuheenjohtaja Jokke Kämäräinen kommentoi ja jatkaa.

– Että kaikkien näiden luontoelinkeinojen toiminnan keskellä olisi kaivos: se on ihan mahdoton asia.

Tiedotteessa yhdistys sanoo, ettei kaivoksen paikka ole Kitkajoen läheisyydessä tai olemassa olevien luontoelinkeinojen ja matkailuyritysten ydinalueella.

Tiedotteessa todetaan, että Kuusamosta on tulossa ainutlaatuinen ennakkotapaus, jossa punnitaan kunnan kaavoitusvalta ja kuntalaisten tahtotilaa kaivostoiminnan suhteen. Yhdistyksen mukaan kaivostoiminnalla ei edelleenkään ole luontoon pohjautuvien elinkeinojen tärkeillä ydinalueilla sosiaalista toimilupaa.

Kaivosyhtiön suunnitelmiin päätöksellä ei ole vaikutusta

Latitude 66 Cobolt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo, että Rukalta noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Juomasuon malmialuetta tullaan kehittämään edelleen.

– Päätuote tulee olemaan koboltti. Teknisesti on mahdollista hyödyntää myös kultaa ja molempia tullaan hyödyntämään.

– Hallinto-oikeuden päätös antaa meille tavallaan juridisen mahdollisuuden kehittää kaivostoimintaa myös lähempänä Rukaa, mutta sitä emme tee, Thomas Hoyer sanoo.

Juomasuon malmialue on ollut kaivostoimijoiden ja matkailuyrittäjien kiista-aiheena vuosikausia. Juomasuo sijaitsee paikassa, missä malmeja ei olisi saanut louhia nyt hylätyn yleiskaavan mukaan.

Lue lisää:

Kanadalainen timanttiyhtiö etsii jättipottia Rukatunturin kupeesta

Akkujen kiivas kehitys kasvattaa kiinnostusta kobolttiin – Kuusamon kultakaivossuunnitelmatkin uusille urille

Tampere ja Mänttä-Vilppula hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kumppaneiksi toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia

Tampereen ja Mänttä-Vilppulan kaupungit osallistuvat yhteistyössä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakuun. Kaupungit valmistelevat yhteisen hakemuksen, jossa Tampere on päähakijakaupunki ja Mänttä-Vilppula pääkuntakumppani.

Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen allekirjoittivat torstaina kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvän aiesopimuksen.

Kumpikin kaupunki on jo aiemmin ilmoittanut osallistuvansa hakuun. Mänttä-Vilppulassa asiasta päätettiin jo syksyllä 2016 ja Tampereella tänä keväänä. Molemmat kaupungit olivat mukana myös vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihaussa.

Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku tehdään aina päähakijakaupungin nimellä. Tampereen ja Mänttä-Vilppulan tavoitteena on valmistella Tampereen nimellä hakemus, johon molemmat kaupungit rakentavat näkyvän sisältökokonaisuuden tukeutuen omiin vahvuuksiinsa.

Mänttä-Vilppula on hakemuksessa näkyvin pääkuntakumppani. Kumppaneiksi voidaan ottaa ja toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia.

Tampere ja Mänttä-Vilppula tekevät hakemuksen valmistelusta tarkennetun yhteistyösopimuksen lokakuun loppuun mennessä. Molemmat kaupungit vastaavat itse omista hallinnollisista kuluistaan. Varsinaisesta toiminnasta aiheutuvista kuluista, valmistelukustannuksista ja vastuista sovitaan tarkennetussa sopimuksessa.

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 valitaan joku suomalaiskaupungeista. Aiemmin kulttuuripääkaupunkikisaan on ilmoittautunut Oulu, joka on arvioinut, että kulttuuripääkaupungin tittelin hintalappu voi nousta 20 miljoonan euron hujakoille.

Lue lisää: Oulu haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin, vaikka sen hintalappu voi olla jopa 20 miljoonaa euroa – "On sen arvoista"

Äkäisen majavan uhittelu tallentui videolle – "Jouduin todella perääntymään"

Juha Laaksonen näki jo kaukaa, että ojassa lyllersi jokin.

Oli keskiviikkoyö kello kahden jälkeen. Ylellä luontotoimittajana työskentelevä Laaksonen pyöräili hiekkatietä Kuusamossa, Salmisen kylän kohdalla, ja oli matkalla äänittämään lintujen öistä laulua.

Päästessään lähemmäs mystistä lyllertäjää Laaksonen yllättyi toden teolla, kun otus paljastui majavaksi.

– Majava kuivalla mäntykankaalla hiekkatien vieressä! Jos minulla ei olisi videota tilanteesta, eihän tätä kukaan uskoisi, Laaksonen kertoi Yle Radio Suomen Luontoillassa keskiviikkona.

Lisää yllätyksiä oli luvassa. Kun Laaksonen oli pysäyttänyt pyöränsä, laskenut äänityslaitteensa maahan ja lähestyi ojaa kuvatakseen majavaa, eläin rynnisti ojasta ylös kohti Laaksosta.

– Majava katsoi minua tuimasti, alkoi tuhista ja lähti tulemaan päälle. Jouduin todella perääntymään. Se tuli äänityslaitteiden ja pyörän yli ja oli kohtalaisen huonolla tuulella, Laaksonen kuvaili.

Yleensä majava väistää ihmistä

Luontoillan asiantuntijan Heidi Kinnusen mukaan majavat liikkuvat öisin etsiessään uutta reviiriä. Ensimmäisen ja mahdollisesti myös toisen elinvuotensa majavat viettävät samalla reviirillä vanhempiensa kanssa, minkä jälkeen ne etsivät itselleen oman reviirin.

Laaksosen kohtaama äkeä otus saattoi siis olla nuori yksilö, joka etsi ensimmäistä omaa reviiriään.

Laaksonen muistuttaa, että majavat yleensä väistävät ihmistä. Toisaalta äkäisen majavan kanssa ei ole leikkimistä, sillä puiden katkomiseen erikoistuneille hampaille ei tuottaisi vaikeuksia vaikkapa purra ihmiseltä sormea irti.

Hetken kuvattuaan Laaksonen meni kauemmas ja antoi majavalle tilaa rauhoittua. Majava ei kuitenkaan palannut heti ojaan, vaan jatkoi matkaansa maantietä pitkin. Laaksonen kertoi pyöräilleensä sen perässä etäällä noin 100–200 metrin matkan, ennen kuin majava luikki ojaan ja katosi näkyvistä.

Laaksonen nimesi kohtaamisen yhdeksi elämänsä kolmesta parhaasta luontohavainnosta.

– Se ääni, mikä majavasta lähti! Hännästä lähti armoton paukahdus hiekkatietä vasten, Laaksonen kuvaili Luontoillassa.

Kuuntele ja katso myös:

Luontoilta

Yle Luonto seuraa majavaperheen kesää

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään

Tästä on kyse
  • Fennovoima pyrkii saamaan voimalaprojektin dokumentoinnin Säteilyturvakeskukselle valmiiksi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.
  • Yhtiön tavoitteena on saada ydinvoimalaitoksen rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä.
  • Aikataulu on tiukka. Toistaiseksi vain 10–20 prosenttia aineistosta on toimitettu Säteilyturvakeskukselle.
  • Stuk tarvitsee koko aineiston toimittamisen jälkeen vähintään puoli vuotta ns. hiljaista aikaa sen käsittelemiseen.
  • Fennovoima esitteli Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tilaa ja töiden edistymistä Hanhikivenniemellä keskiviikkona 13.6.2018

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään.

Fennovoiman Hanhikiven voimalan rakentamislupaan tarvittavista asiakirjoista on laskentatavasta riippuen toimitettu vain 10–20 prosenttia, kertoo projektipäällikkö Janne Nevalainen Säteilyturvakeskuksesta. Kaikki aineisto kulkee laitostoimittajalta STUK:ille Fennovoiman kautta.

– Se on ollut meille raskasta. Suomalainen tapa suunnitella on aiheuttanut haasteita laitostoimittajalle, sanoo Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström.

Yhtiön alkuperäinen suunnitelma oli saada valtioneuvostolta rakentamislupa jo tänä vuonna. Viime syksynä Fennovoima siirsi tavoitteensa ensi vuoteen.

Tiukka aikataulu

Projektijohtaja Forsströmin mukaan nyt tavoitteena on saada rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Hän arvioi, että dokumentaatio saataisiin valmiiksi vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Kiireisintä rakentamisen aikaa olisivat vuodet 2020–2022. Työntekijöitä arvioidaan olevan Pyhäjoella enimmillään 4000–5000 henkeä.

– Pidämme edelleen kiinni siitä, että Pyhäjoen ydinvoimala otetaan käyttöön vuonna 2024, sanoo Forsström.

Tämän hetken tietojen mukaan tämäkin aikataulu saattaa olla liian optimistinen. STUK tarvitsee koko aineiston toimittamisen jälkeenkin vielä vähintään puoli vuotta niin sanottua hiljaista aikaa hakemuksen käsittelyyn.

Säteilyturvakeskus ei sinänsä ota mitään kantaa Fennovoiman aikatauluihin. Se keskittyy arviomaan ydinvoimalan turvallisuuteen liittyviä asioita.

Mediapäivä Hanhikivenniemellä

Fennovoima esitteli keskiviikkona töiden edistymistä ja hankkeen tilaa medialle Pyhäjoella.

Suunnittelun viivästymisen takia varsinaiseen laitokseen liittyvät työt eivät etene Hanhikivenniemellä. Tämä koskee esimerkiksi reaktorikaivantoa ja jäähdytystunneleita.

Titan-2 viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin kertoo töiden etenemisestä mediapäivässä.Paulus Markkula / Yle

Erilaiset oheistyöt kuten 600 hengen ruokalan ja 2600 hengen sosiaalitilojen rakentaminen vaikuttaisi kuitenkin etenevän suunnitelmien mukaisesti.

– Sosiaalitilojen rakentaminen alkaa vielä tänä kesänä, kertoo Titan-2:n viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin.

Fennovoiman pääkonttorin henkilöstö siirtyy Pyhäjoelle vuosina 2019 ja 2020. Samalla myös Rosatom ja Titan-2 siirtävät työntekijöitään Pyhäjoelle.

– Vuoden 2020 loppuun mennessä Pyhäjoelle tulee työhön noin 800 toimihenkilöä, joista osa muuttaa perheineen, sanoo Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen.

Fennovoiman mukaan työntekijät tulevat asumaan useilla eri paikkakunnilla ja osa pendelöi töissä Etelä-Suomesta saakka. Perheelliset venäläiset ovat yhtiön mukaan hakeutumassa asumaan pääasiassa Ouluun.

Ydinvoimalan suunnitelmat kesken

Hanhikiven laitoksen perussuunnittelu on keskeisiltä osiltaan vielä kesken. Janne Nevalaisen mielestä on kuitenkin myönteinen asia, että Fennovoima tarkistaa lupa-aineiston ennen sen toimittamista STUK:ille

STUK:in mukaan lisäaika tässä vaiheessa on parempi vaihtoehto, kuin asioiden tekeminen moneen kertaan rakennusvaiheessa, kuten Olkiluodossa on käynyt.

Laitossuunnittelu antaa lisäaikaa myös Fennovoiman turvallisuuskulttuurin ja johtamisjärjestelmän parantamiselle, joissa STUK:in mukaan on parantamisen varaa.

Pyhäjoen referenssilaitosta Venäjän Sosnovyi Borissa on tällä viikolla käytetty jo 90 prosentin kuormalla. Kesäkuun aikana laitoksella on määrä päästää 100 prosentin tehoon. Referenssilaitos otetaan suunnitelmien mukaan kaupalliseen käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä.

Ulkomaalainen mies syytteessä törkeästä ihmiskaupasta – pakotti nuoren naisen prostituutioon useissa kaupungeissa

Oulun kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassa.

– Hänen uhrinaan on ollut samanikäinen nainen, kertoo kihlakunnansyyttäjä Maarit Ketonen.

Miehen epäillään pakottaneen naisen pahoinpitelemällä sekä väkivallalla uhkaamalla toimimaan prostituoituna useassa kaupungissa sekä Suomessa että ulkomailla.

– Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Belgiassa ja Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, Maarit Ketonen sanoo.

Syytteen rikosnimike on törkeä ihmiskauppa ja toissijaisesti törkeä paritus. Mies vangittiin maaliskuussa. Hän on edelleen vangittuna.

Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Asia käsitellään Oulun käräjäoikeudessa 26.–28.6.

Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen

Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona.

Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

Oikeusministeriön mukaan keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin 376 000 summaarista riita-asiaa.

Sähköistä asiointia lisätään

Samalla sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi esimerkiksi perintätoimintaa harjoittaville ja oikeudenkäyntiasiamiehille syyskuusta 2019 alkaen.

Heidän on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmää tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

Yksityishenkilöt voivat jatkossakin omassa asiassaan toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.

Kirurgin veitsen sijasta katse jalkoihin – biomekaniikalla fiksataan väärää kävelytyyliä

Mistä on kyse:

Jalan rasitusvammat ovat erittäin yleisiä.

Kipu ajaa 60-80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo jossain elämänvaiheessa.

Perinteisessä jalkakirurgiassa tutkiminen ja hoito kohdistetaan usein jalkaterän kipualueeseen.

Biomekaanisessa lähestymistavassa korjataan kävelyyn liittyviä häiriöitä, jolloin myös jalkakipuoireet alkavat rauhoittua.

Jalan rasitusvammat ovat suomalaisilla yleisiä. Ne haittaavat liikkumista ja voivat estää jopa työnteon. On arvioitu, että kipu voi ajaa joissakin elämänvaiheissa jopa 80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo.

Kansainvälisillä lentokentillä harjaantunut silmä erottaa nopeasti suomalaisen muiden kansallisuuksien joukosta. Kävelytyyli kertoo oleellisen. Ylävartalon staattisuus, sen liikkumattomuus on meille tyypillistä.

Sosiaaliset paineet vaikuttavat kävelytyyliin

Oulun yliopistollisen sairaalan ortopedian erikoislääkäri Tero Klemola sanoo, ettei se ole hyvää eikä tehokasta kävelyä. Hyvä, rento käsien liikettä hyödyntävä liikkumistapa mielletään meillä ehkä leuhkaksi tavaksi liikkua.

– Lähtökohtaisesti lapsen liikkuminen on vapaata ja normaalia, mutta myöhemmin mukaan tulevat sosiaaliset paineet. Urheilussa parasta liikkumista ei haeta välttämättä yksilön omista vahvuuksista, vaan parasta voimantuottoa haetaan pelkästään lajin näkökulmasta, sanoo Klemola.

Kävelytapaan vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten kulttuuri, sosiaaliset paineet, sopimattomat kengät ja vallitseva muoti. Armeijassa opittu marssiminen ei ole normaalia kävelyä. Urheilussa voi taas korostua lajin kannalta yksipuolinen näkemys ihmisen liikkumisesta.

Jos pinttynyt kipu on kantapäässä, biomekaniikassa syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan sieltä.Juha Hintsala / Yle

Muutaman vuoden takainen lökäpöksymuoti vaikutti nuorilla askeleiden mittaan ja jalan tukipinnan laajuuteen. Kävely muuttui hankalaksi, koska housut pysyivät jalassa vain kävelyä säätämällä. Kun aletaan kiinnittää huomiota omaan ulkonäköön, tehdään korjausliikkeitä myös omaan kävelytapaan, eikä aina hyvään suuntaan, Klemola pohtii.

Ennaltaehkäisy on a ja o

Suomalainen on herkkä kävelyhäiriöille ja haluaa tehdä asiat oikein. Oikeasta liikkumistavasta on Klemolan mukaan hyvin kirjavia käsityksiä. Yhtä oikeaa ei ole olemassa.

– Meillä on valtava määrä hyviä tapoja liikkua, jotka ovat sidoksissa yksilön ruumiinrakenteeseen. Jokainen yksilö on erilainen ja se täytyy ottaa lähtökohdaksi, kun henkilölle lähdetään kertomaan oikeasta liikkumistavasta.

Kävelyhäiriö voi oireilla aluksi lievänä ja jatkuessaan se tuottaa yhä enemmän ongelmia. Sen vuoksi ennaltaehkäisevä puuttuminen vaivoihin olisi perusteltua.

OYS:n liikuntafysiologi Vesa Laine, ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Klemola tutustuvat kävelyanalyysin tuloksiin.Juha Hintsala / Yle Luonnon oma toimintamalli

Biomekaniikalla tarkoitetaan luonnon suunnittelemaa toimintamallia. Se turvaa raajojen kuormittumisen turvallisesti, ja kudokset kestävät rasituksen. Jos tästä toimintamallista poiketaan, se altistaa monille ongelmille.

Kävelyongelmaisen potilaan biomekaaninen tutkimus on Suomessa vielä suhteellisen uutta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa jalkakirurgien lähtökohtana on, että kipualueen leikkaushoidon sijasta korjataan kävelyyn liittyviä häiriöitä, jolloin myös jalkakipuoireet alkavat rauhoittua.

– Jos esimerkiksi jalkaterässä on pinttynyt kipu kantapäässä, syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan kantapäästä. Tutkitaan, onko olemassa tekijöitä, jotka kuormittavat kantapäätä liiallisesti, Klemola kertoo.

Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita. Tapio Kallio

Asioita käydään läpi kliinisessä tutkimuksessa. Sen jälkeen toimenpiteet kohdistetaan kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin, ei kipeään kantapäähän. Jos kävelyketjuun on tullut jokin häiriö, viereiset rakenteet alkavat kuormittua. Hoidossa ei lähdetä katkomaan kipeitä rakenteita tai poistamaan niveliä tai hermoja.

– Kipu on merkki siitä, että nivelet ja hermot tekevät työtään ja ilmoittavat väärästä rakenteiden kuormituksesta jalassa. Potilas pystyy usein soveltuvin harjoittein hoitamaan itse lihaskireyden aiheuttaman kuormitushäiriön jalassaan, sanoo Klemola.

Oireen sijasta haetaan syytä

Alaraajojen alueella on suurin osa rasitusvammoista ja niissä biomekaniikalla on erittäin suuri merkitys. Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio hoitaa urheilu- ja liikuntavammoja. Kallion mielestä tietoisuutta ihmisen biomekaniikasta ja sen hyödyistä tulisi lisätä.

– Biomekaniikan kautta pystymme pureutumaan todellisiin ongelman aiheuttajiin ja korjaamaan oikeita syitä, jolloin vaivasta päästään paljon paremmin eroon.

– Luonnon laatimat toimintarajat ovat onneksi aika laajat, mutta näiden rajojen ulkopuolella syntyy ongelmia. Peruslähtökohta on, että alaraajan rasitusvammassa pitäisi miettiä, onko kyseessä biomekaaninen ongelma, joka olisi korjattavissa, sanoo Tapio Kallio.

Biomekaaninen lähestymistapa huomioi ihmisen biologisen ja anatomisen variaation.

Biomekaniikkaan vihkiytymättömällä lääkärillä on usein lähtökohtana, että rasitusvammoja hoidetaan levolla ja lääkkeillä. Kun ihminen palaa liikuntaharrastuksen pariin, ja jos varsinaista syytä ei korjata, rasitusvammaoire palaa usein takaisin entistä pahempana.

– Rasitusvammoissa oleellista on, ettei hoideta pelkästään oiretta, vaan yritetään selvittää sen taustalla oleva syy ja korjata se. Tavallisimmin syy löytyy alaraajojen biomekaniikasta.

Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta. Tero Klemola

Ennen kuin peruuttamattomia kudosmuutoksia ehtii tapahtua, ihmisen biomekaniikkaa tulisi korjata oikeaan suuntaan. Se tarkoittaa usein huomion kiinnittämistä esimerkiksi jalkineisiin, lihasvoimaan, lihastasapainoon ja suoritustekniikkaan lajista riippuen. Biomekaniikka on luonnon toimintamalli joka takaa, että kudokset kuormittuvat sillä tavalla kuin luonto on sen suunnitellut.

– Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita. On mietittävä, mistä vaiva johtuu ja näitä syitä tulee korjata, summaa Kallio.

Askelsykli paljastaa ongelmakohdat

Biomekaniikkaan perustuvassa kävelytestissä hyödynnetään askelsykliä, jossa askelparista erotellaan eri vaiheita. Hyvässä kävelyssä on todettavissa kahdeksan siihen kuuluvaa alavaihetta. Jos jossakin niistä on häiriö, kävelyssä on jotain korjattavaa. Biomekaaninen lähestymistapa ottaa huomioon ihmisen biologisen ja anatomisen vaihtelun.

– Oikein tapahtuneet aiemmat vaiheet johtavat aina hyvään seuraavaan vaiheeseen. Pyrimme löytämään kullekin jalalle sopivan tavan toimia askelluksessa. Askelluksen korjauksella saamme myös oireita tuottavan rasitusvamman syyt haltuun, kuvailee Klemola.

Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen. Tero Klemola

Yhtenäiseen hoitoketjuun kuuluu myös fysioterapia, jota ilman biomekaaninen lähestymistapa ei tuota tuloksia. Potilaan informointi ja perusteellinen kliininen tutkimus ovat tärkeitä. Silloin kun potilas ymmärtää ongelman todelliset syyt, hän on motivoitunut osallistumaan hoitoon. Se on oleellista hyvän lopputuloksen kannalta, etteivät virheasennot enää uusiutuisi, tähdentää Tero Klemola.

– Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta.

OYS:n kävelyanalyysissa käytetään hyväksi paineanturilevyä ja suurnopeusvideota.Juha Hintsala / Yle

Tarvittaessa liikuntafysiologi tekee kattavan kävelyanalyysin testilaboratoriossa ja fysioterapeutti ohjeistaa harjoitteet potilaalle. Jos potilaalla on lihaskireyksiä, häntä neuvotaan pääsemään niistä eroon säännöllisillä omatoimiharjoitteilla. Jalkaterän kävelynaikaisen, biomekaanisen toiminnan tuntemuksen kautta huomattiin, että osa vaivaisenluupotilaista pystyy korjaamaan vaivaisenluuvirheasennon omalla lihastoiminnallaan

– Ensin katsotaan konservatiivinen hoito eli se mihin omatoimisella harjoittelulla päästään. Jos ongelmista ei itse pääse eroon omatoimisella harjoittelulla, niin silloin mietitään yhdessä kirurgiaa, sanoo Klemola.

Uusi hoito vaivaisenluuhun

Tyypillisimmilään jalkakirurgi hoitaa vaivaisenluita. Sillä tarkoitetaan jalkapöydän ongelmaa, jossa ukkovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Lieväasteinenkin vaivaisenluu vaikuttaa heikentävästi jalkaterän ponnistuskapasiteettiin ja haittaa alaraajan toimintaa.

– Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen. Nivel ei ole välttämättä hirveän kipeä, ja sen vuoksi hoitoon ei hakeuduta ennen kuin jalkaterässä on känsittymiä ja kipuja, Klemola sanoo.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty uusi leikkaustekniikka vaivaisenluiden hoitoon. Siinä ei poisteta ykkösvarpaan tyven pattia, vaan asennetaan ponnistava osa jalasta takaisin oikealle paikalleen, jolloin myös esteettinen häiriö korjaantuu.

– Kehitimme biomekaaniseen ajatteluun pohjautuen leikkaustekniikan, jossa varpaan tyviniveltä ei avata lainkaan. Tämä tekniikka on ensimmäinen laatuaan, jossa korjaus tehdään varpaan tyvinivelen ulkopuolelle. Samalla kirurgisen vaurion määrä potilaalle vähenee, kertoo Klemola.

Tero Klemolan väitöstutkimus lisää tietoa jalkaterän biomekaniikasta ja sen hyödyntämisestä vaivaisenluupotilaan tutkimisessa ja hoidossa. Lisäksi se kertoo erilaisten korjausmenetelmien vaikutuksista vaivaisenluupotilaan kävelyyn..

Joustavan vaivaisenluun korjaaminen on mahdollista tehdä isovarpaan tyviniveleen koskematta.OYS

Uudessa lähestymistavassa vaivaisenluuvirheasennon joustavuus on määräävä tekijä hoitomenetelmän valinnassa.

– Väitöskirjatutkimuksessa uutta leikkaustekniikkaa verrattiin kävelyvaikutuksiltaan vallitsevaan hoitokäytäntöön. Kävelyanalyysitulokset olivat merkittävästi paremmat kuin yleisesti käytetyssä jalkapöytäluun kärkiosan katkaisu- ja siirtokorjausmenetelmässä, summaa Klemola.

"Tuntui todella ahdistavalta ja jälkeenpäin iski katumus" – Työhaastattelu voi olla asiattomien kysymysten tulva

Tästä on kyse
  • Perheeseen liittyvät ja muut henkilökohtaiset kysymykset ovat lähes aina kiellettyjä työhaastatteluissa.
  • Asiattomista työhaastatteluista ilmoitetaan viranomaisille vain muutamia kertoja vuodessa.
  • Haastattelusta voi pyytää selvityspyynnön, jossa työnantaja avaa valintaan kohdistuneet kriteerit.

Seurusteletko? Miksi erositte edellisessä parisuhteessa? Milloin aiot hankkia lapsia? Miksi vasta silloin?

Tällaisia asioita kysyttiin oululaiselta 21-vuotiaalta naiselta työhaastattelussa. Nainen ei tahdo esiintyä omalla nimellään, koska hän ei halua hankalan ihmisen mainetta työnantajien keskuudessa. Haastattelussa keskityttiin tunnin ajan lähes ainoastaan henkilökohtaisiin kysymyksiin.

– Haastattelu tuntui todella ahdistavalta ja jälkeenpäin iski katumus, kun vastasin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Tuli automaattisesti sellainen olo, että työnantaja on ikään kuin yläpuolella. Opin, etten enää ikinä vastaa tuollaisiin kysymyksiin.

Hän jakoi ikävän kokemuksen perheelle ja ystäville, mutta hän ei vienyt asiaa eteenpäin viranomaisille. Kun nainen pyysi edellisestä työpaikasta suositusta, työnantaja vihjasi jättämään hakemuksen sikseen. Nainen päätti olla jatkamatta hakemustaan.

Asiattomasta työhaastattelusta ilmoitetaan harvoin viranomaisille

Nuoret eivät välttämättä tiedä, mitkä kysymykset työhaastatteluissa ovat kiellettyjä tai kysymyksien outoudesta ei vain välitetä. Tällöin haastattelijan on helppo urkkia epäoleellista tietoa.

Haastattelija ei saa kysyä mitä haluaa. Jos työhön kuuluu komennus ulkomaille, voi tällöin kysyä perheestä tarpeellisia järjestelyjä varten.Timi Kärki / Yle

Työnhakijat ilmoittavat epäasiallisista haastatteluista todella harvoin. Tasa-arvovaltuutetun ja työnsuojeluviranomaisen toimistoon ilmoituksia tulee vain muutamia vuodessa, joten ilmiön yleisyyttä on vaikea arvioida.

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne pitää tätä ongelmallisena, koska tällöin yritykset pääsevät epäasiallisesta käytöksestä kuin koira veräjästä. Oman hankaluutensa asian eteenpäin viennissä on se, miten epäasiallisen käytöksen voi todistaa.

– Tällainen juridinen haastaminen tilanteessa, jossa sinä olet yleensä yksin siinä työhaastattelussa on haastavaa, kun sinulla ei ole todistajia. Työnantaja voi tilanteessa sitten sanoa, että se on ollut ihan asiallinen haastattelu.

Lapsien hankkimisen ajankohta tai lapsien määrä ei kuulu työnantajalle muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Enni Ala-Mikkula

Asiattomat kysymykset ovat myös haastavia väistää. Jos haastateltava jättää vastaamatta kysymyksiin, voi olla että hänen mahdollisuutensa laskevat työpaikan saamisessa. Jos työpaikalle on todella tarvetta, voi hakija helposti avautua puhumaan henkilökohtaisista asioista.

Viranomaisille ilmoitetut ongelmalliset työhaastattelutilanteet liittyvät lähes aina sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Usein kärsivänä osapuolena onkin nainen, kertoo Tampereen yliopiston yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula.

– Lapsien hankkimisen ajankohta tai lapsien määrä ei kuulu työnantajalle muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esimerkiksi pitkät ulkomaankomennukset, jolloin perheestä on hyvä tietää erikoisjärjestelyiden varalta.

Työhaastattelussa keskitytään olennaiseen

Työhaastattelussa haastattelija pyrkii mittaamaan hakijan kyvykkyyttä, motivaatiota ja joustavuutta. PAM:in Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne muistuttaa, että haastattelun pitää olla asiallinen ja tasapuolinen. Tasapuolisuus tarkoittaa siis sitä, ettei haastateltava joutuisi ahdistavaan tilanteeseen, eikä haastattelija olisi tilanteessa niskan päällä.

Kielletyt aiheet haastatteluissa on helppo tunnistaa.

– Hakijan uskonto, ammattiliitto tai siihen kuuluminen, seksuaalinen suuntautuminen, parisuhdetilanne. Eli yksinkertaisesti sellaiset asiat, mitkä eivät kuulu työhön, Kalliorinne muistuttaa.

Suomen laki löytyy helposti netistä.Emilia Malin / Yle

Juridisesti yleispätevää vastausta kiellettyihin kysymyksiin on vaikea antaa, Tampereen yliopiston yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula vastaa.

Yksinkertaisinta on tarkistaa omat oikeudet lakikirjasta: laki yksityisyyden suojasta työelämässä, yhdenvertaisuuslaki ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Työhaastattelu kertoo myös työnantajasta

Risto Kalliorinne huomauttaa, että työhaastattelussa työnhakija myös arvioi mahdollista työnantajaa. Pienien yrityksien haastattelijalla ei välttämättä ole vastaavanlaista osaamista rekrytoinnissa kuin suurilla yrityksillä. Tästä johtuen voi syntyä myös väärinkäsityksiä.

Harva työntekijä haluaa olla hämärän oloisessa yrityksessä töissä. Työhaastattelu siis kertoo työpaikasta paljon. Jos haastattelussa puhutaan asiattomaan sävyyn, tai kysytään outoja kysymyksiä, kannattaa miettiä haluaako tuoda omaa osaamista yritykselle.

Rekrytointiprosessi on kaikille avoin

Valtion ja kunnan rekrytointiprosessi on kaikille julkinen ja palkkaamisessa käytetään ennalta määrättyjä kriteereitä. Eniten selvityspyyntöjä työntekijöiden valinnoista tuleekin kunnalle ja valtiolle.

– Myös yksityisille toimijoille voi laittaa selvityspyynnön, jossa työnantajan pitää selventää, mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet henkilön palkkaukseen, yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula huomauttaa.

Asiattomasta käytöksestä työhaastattelussa kehotetaan ilmoittamaan tasa-arvovaltuutetulle, työsuojeluviranomaiselle, tai ammattiliittoon. Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat ja viranomaiset toivoivat, että ihmiset uskaltaisivat ilmoittaa asiasta eteenpäin.

Viisi henkilöä syytteessä ravintolaryppään rikosepäilyistä – useita törkeitä rikoksia

Oulun kihlakunnansyyttäjä Ilkka Kalliokulju on nostanut syytteet rikosjutussa, joka liittyy kuuden yhtiön nimissä harjoitettuun ravintolatoimintaan Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Syytteet on nostettu viittä henkilöä vastaan.

– Pääepäilty on ulkomaalaistaustainen mies, jota vastaan on nostettu useita syytteitä. Syytteessä on myös kaksi suomalaista naista ja oululainen lakimies, jota vastaan syyte on nostettu törkeästä rahanpesusta, Ilkka Kalliokulju kertoo.

Syytekohtia on kaikkiaan 22. Rikosnimikkeinä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kaksi törkeää velallisen epärehellisyyttä, viisi törkeää kirjanpitorikosta, kolme törkeää veropetosta, kuusi rekisterimerkintärikosta sekä kirjanpitorikos, törkeä petos ja petos.

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syyllistyneensä esitutkinnassa olleisiin rikoksiin. Laaja juttu tuli syyteharkintaan vuoden 2017 heinäkuussa.

Rikosjuttua käsitellään aikanaan Oulun käräjäoikeudessa.

Pages