Uutiset YLE Oulu

Helleraja rikottu 11 paikkakunnalla – Ylivieskassa liki 27 astetta

Länsi-Suomessa on tänään mitattu monin paikoin hellerajan ylittäneitä lämpötiloja. Päivän korkeimmat lukemat mitattiin nyt iltapäivällä Ylivieskassa Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä lentokentän asemalla lämpötila nousi 26,7 asteeseen. Lukema on samalla koko vuoden toistaiseksi korkein lämpötila.

Näin korkea lämpötila toistuu Ylivieskan korkeudella vain noin kerran 30 vuodessa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Kaikkiaan helleraja on tänään ylittynyt 11 paikkakunnalla Varsinais-Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä alueella. Lisäksi monin paikoin hellerajasta on jääty vain muutamia asteen kymmesosia.

Ylen meteorologi Toni Hellinen arvioi, että iltapäivän ja alkuillan aikana ennätys voidaan vielä rikkoa monin paikoin.

Miehinen voimistelutyyli sai säätyläisnaiset riisumaan korsettinsa, nykyään saa ilmaista myös omia tunteitaan – "Se vaan tulee omasta elämästä luonnostaan"

Naisvoimistelun perinne elää vahvana Suomessa. Yli 1 500 voimistelijaa ympäri Suomen on kokoontunut lauantaina Vantaalle Myyrmäen urheilupuistoon yhteisharjoituksiin.

Joukkotapahtumat kasvattavat voimistelun suosiota
  • Kun Gymnaestrada järjestettiin Helsingissä vuonna 2015, Suomen voimisteluliiton jäsenseuroissa oli noin 122 000 harrastajaa
  • Vuonna 2018 harrastajia oli lähes 131 000
  • Liiton mukaan kansainväliset suurtapahtumat innostavat uusia harrastajia lajin pariin

Jalkapallostadion täyttyy sekä nuorista että kypsempään ikään ehtineistä naisista, jotka heittäytyvät yhdessä musiikin rytmin vietäväksi. He harjoittelevat tanssillisen voimistelun kenttäohjelmaa kansainväliseen Gymnaestrada-tapahtumaan, joka järjestetään heinäkuussa Itävallan Dornbirnissä.

Juuri musiikin ja liikkeen yhdistäminen kiehtoo Oulun voimisteluseurassa treenaavaa 16-vuotiasta Saana Sadinmäkeä.

– Jos on hidas musiikki ja nättejä kauniita liikkeitä, tulee herkkä fiilis. Jos on energinen musiikki ja liikkeet, tulee vahva olo. Voimistelu ei kuitenkaan ole pelkkiä liikkeitä vaan tässä saa ilmaista omia tunteitaan. Se vaan tulee omasta elämästä luonnostaan.

Yli 1500 voimistelijaa kokoontui harjoittelemaan Vantaan Myyrmäen urheilupuistoon.Markku Rantala / Yle

Sadinmäki aloitti voimistelun 5-vuotiaana. Harjoituksia on 3–5 kertaa viikossa. Lisäksi hänen pitää harjoitella kotona omatoimisesti ja osallistua ylimääräisiin viikonloppuharjoituksiin, leireille sekä kisareissuille.

Silti hän ehtii opiskella ja vapaa-aikaakin jää. Hän ei koe, että voimistelu rajoittaisi hänen elämäänsä. Joukkue on täynnä ystäviä, kuten 17-vuotias Suvi Greus.

– Voimistelussa pääsee ilmaisemaan ja toteuttamaan itseään. Se kohottaa kuntoa tosi paljon, Greus sanoo.

Urhottaret halusivat hengittää ja riisuivat korsettinsa

Voimistelusta oli kuitenkin tunteellisuus kaukana, kun Suomen ensimmäinen naisten voimisteluseura Gymnastikföreningen för Fruntimmeri Helsingfors perustettiin vuonna 1876.

Suomalaisen naisvoimistelun pioneeri Elin Kallio oli säätyläisnainen, joka halusi murtautua ulos porvarillisesta naismuotista. Kallio oppilaineen päätti pärjätä miesten hallitsemalla urheilun alueella vähintään yhtä hyvin kuin miehet.

– Mallia otettiin miesten sotilasvoimistelusta. He pystyivät tekemään miesten telineliikkeitä ja miekkailusta kehittettyä asentovoimistelua, joka on sotilasvoimisteluperäistä, kertoo naisvoimistelun historiaa tutkiva Aino Sarje.

Hän on vapaa tutkija ja tohtori, joka työstää parhaillaan kirjaa naisten kenttävoimistelun historiasta 1800-luvun lopulta nykyaikaan saakka.

– Naiset luopuivat korseteista, koska sotilasvoimistelua oli mahdotonta tehdä, jos rintakehää puristi. Voimistellessa piti pystyä hengittämään, Sarje kertoo.

Elin Kallion edustamaan, naisasiaa ajavaan säätyläisnaisten joukkoon kuului vain joitakin satoja naisia. Mistään kansanliikkeestä ei siis ollut kysymys, mutta miesten tyyliin voimistelevat naiset olivat oman aikansa lehdistön lemmikkejä. Heistä puhuttiin urhottarina ja amatsoneina. Kaikkia he eivät kuitenkaan miellyttäneet.

– Miespuoliset vaikuttajat voimistelupiireissä vastustivat heitä ja olivat kriittisiä, Sarje sanoo.

Naisvoimistelun historiaa tutkivan Aino Sarjen mukaan nykypäivän voimistelijat saavat käyttää omaa vartaloaan omalla tavallaan.Markku Rantala / Yle Iloinen 20-luku teki voimistelusta leikkisää

Naisvoimistelu elää yhteiskunnan ja naiskuvan muutoksen myötä.

Sarjen mukaan miehisyys väistyi naisvoimistelusta 1920-luvulla. Liikekieli muuttui leikkisäksi ja tanssilliseksi. Vasta itsenäistyneessä Suomessa ajateltiin, että naisen paikka on kotona. Voimistelusta haluttiin tehdä kaikille sopiva harrastus, jonka avulla kansaan yritettiin saada ryhtiä ja terveyttä. Kovaa voimaa vaativat liikkeet jäivät vähemmälle, koska kaikki eivät olisi niihin pystyneet.

Kepeä ja sulava tyyli näkyi vielä 50-luvun voimistelussa.

Kannustava korjaaminen on hyödyllisintä. Oulun voimisteluseuran valmentaja Iina Lepistö

Nykyään voimistelijoilta vaaditaan taas paljon, etenkin kansainvälisellä tasolla kilpailevilta joukkueilta. Tänä keväänä mediassa on kohuttu kilpavoimistelijoiden kovista valmennusmenetelmistä ja tiukoista dieeteistä.

Oulun voimisteluseuran Saana Sadinmäki ja Suvi Greus eivät ole sellaista kokeneet tai nähneet.

– Siitä on ollut paljon puhetta. Se ei välttämättä tuo hyvää kuvaa voimistelusta, mutta voin sanoa, että semmoista ei ole kaikissa joukkueissa. Meitä kannustetaan terveelliseen syömiseen, Sadinmäki toteaa.

– Ei sitä omalle kohdalle haluaisi, eikä meille ole sattunut mitään tämmöistä. Toivon, että se ilmiö pysyy pienenä, Greus sanoo.

Oman valmentajansa Iina Lepistön toiminnan tytöt kokevat kannustavaksi.

– Kannustava korjaaminen on hyödyllisintä. Ei niin, että "älä tee noin", vaan että "tee näin". Silloin on parhaat mahdollisuudet saada haluttu lopputulos, Lepistö vinkkaa.

Aku Ankan vuoksi Liisa Jaakonsaaren jäsenyys kommunistisessa pioneeriliikkeessä jäi varttitunnin mittaiseksi

Istumme Liisa Jaakonsaaren kanssa katukahvilassa aurinkoisella Oulun kävelykadulla Rotuaarilla. Hän on jättänyt haikeat jäähyväiset europarlamentille. Itse asiassa ensimmäisen kerran puoleen vuosisataan hän ei ole hakemassa jatkoa mihinkään luottamustehtävään. On hyvä hetki olla tässä ja muistella menneitä.

Jaakonsaaren tavassa puhua ja hahmottaa asioita huomaa selvästi hänen toimittajataustansa.

Hän tekee teräviä huomioita, joskus kipeitäkin, ja tarkastelee asioita enemmän journalistisesti kuin poliittisesti. Hän puhuu mielellään asioista, joihin on perehtynyt. Hän on myös hyvä kuuntelija, mikä ei ole ihan tavallista poliitikolle.

Jaakonsaari on profiloitunut maltillisena ja yhteistyökykyisenä poliitikkona, vaikka tuli alun perin eduskuntaan nimenomaan nuorisoliiton ja puolueensa vasemman siiven edustajana.

Ammattipoliitikko Jaakonsaaren puheesta puuttuu poliittinen paatos ja retoriikka. Hän puhuu käytännönläheisesti ja enemmänkin kuin asioita rationaalisesti tarkasteleva virkamies. Hänen tapansa käsitellä asioita on ratkaisukeskeinen.

Joukkuepelaajaksikin häntä voisi luonnehtia.

Jaakonsaaren tuntevat pitävät häntä huumorintajuisena vahvana naisena, joka osaa nauraa myös itselleen.

– Se on isän perintöä. Ihminen selviää erittäin vaikeistakin oloista, jos huomaa niihin liittyvät koomiset piirteet. On hyvä osata nauraa itselleen ja on tärkeää, ettei tunne itseään jotenkin kauhean tärkeäksi.

Opin ymmärtämään hyvinvointiyhteiskunnan ja yrityselämän kohtalonyhteyden: yrittäminen on yhteiskunnan perusta ja sille rakentuu kaikki. Liisa Jaakosaari

Yhtä aikaa Jaakonsaaren kanssa ensimmäistä kertaa eduskuntaan valituksi tullut presidentti Tarja Halonen muistaa Jaakonsaaren iloisena, huumorintajuisena ja sanavalmiina ihmisenä.

Halonen ja Jaakonsaari istuivat takarivissä, kuten virkaiältään nuorimmat kansanedustajat eduskunnassa istuivat. Jaakonsaari kysyi Haloselta, arveliko hän, että etupenkissä istuvat vanhimmat edustajat ymmärtävät, missä he ovat.

– Yllättävän nopeasti me olimme itse siinä etupenkissä. Sitä kutsuttiin siihen aikaan kuoleman kaarteeksi. Minä muistutin Liisaa 1970-luvun pohdinnasta ja häntä alkoi asia kovasti naurattaa, kertoo presidentti Tarja Halonen.

Rotuaari on Jaakonsaarelle tärkeä paikka, oululaisten olohuone. Kaupungissa kukaan ei enää kyseenalaista kävelykadun mielekkyyttä. Asia oli toisin kun kävelykatua alettiin puuhata Ouluun 1980-luvulla.

– Nyt jo toimintansa lopettaneen pankin paikallisjohtaja varoitti silloin Oulun kaupunginhallitusta, että kävelykatu tuo rosvot keskustaan ja pankit otetaan yhteiskunnan haltuun. No, pankkijärjestelmän romahtaessa 1990-luvun laman myötä pankit tulivatkin yhteiskunnan syliin vähäksi aikaa, mutta se ei johtunut kävelykaduista.

Suomen kehitystä Liisa Jaakonsaari on katsellut aitiopaikalta pitkän matkan kouluneuvostojen ajasta Euroopan neuvoston aikaan.

Politiikan tekeminen ja äänestäjien suhtautuminen siihen ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana paljon. Poliittiset mielipiteet eivät enää periydy äideiltä tyttärille.

Maailma on mullistunut uran aikana

Muutokset ovat olleet valtavia. Aikaisemmin mahtavilla Euroopan mailla on entistä vaatimattomampi rooli maailmassa ja sekin nimenomaan yhtenäisenä Euroopan unionina.

Uutta parlamenttia parhaillaan vaaleilla valitseva Euroopan unioni on tottunut selviytymään talouskriiseistä. Mutta meneillään oleva sisäinen rapautuminen on Jaakonsaaren mielestä vaarallinen ilmiö. Hän pelkää, että eurovaaleissa jopa kolmasosa paikoista saattaa mennä unioniin hyvin nihkeästi suhtautuville ryhmille.

– Jos aletaan kyseenalaistaa unionin perusarvot eli oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja lehdistönvapaus, on silloin kyseessä hätätila. Ja nyt sellainen on käsillä: Puola ja Unkari pahimpina esimerkkeinä.

Aku Ankalla oli ratkaiseva merkitys

Liisa Jaakonsaaren lapsuuden perhe oli vasemmistolainen. Äiti oli demari ja isä SKDL:n sosialistisiipeä.

Silti tytär piti kovasti kerran viikossa ilmestyneestä Aku Ankasta. Hän korostaakin Aku Ankan merkitystä Suomen lähentäjänä amerikkalaiseen kulttuuriin.

Pikku-Liisa odotti Oulun Raksilassa kotitalon portailla, kun postinkantaja toi lehden keskiviikkona. Hänellä on vieläkin tallella 1950-luvun Aku Ankka, jossa Karhukopla tanssii kylmän sodan hengessä ripaskaa ja puhuttelee toisiaan tovereiksi.

– Lehdessä pyrittiin antamaan huono kuva Neuvostoliitosta ja ylipäätään vasemmistosta. Minulle siitä kasvoi jonkinlainen amerikkalainen unelma. Ajattelin, että joskus pitäisi päästä käymään Amerikassa.

Ja niin siinä kävi, että amerikkalainen Aku Ankka voitti neuvostoliittolaiset lastenelokuvat taistelussa Pikku-Liisan sielusta.

Lapsi kävi katsomassa Raksilassa sijainneella kansandemokraattisen liikkeen kansantalolla neuvostoliittolaisia elokuvia. Suuri osa niistä oli propagandaa, mutta seassa oli myös hyviä lastenelokuvia. Niistä Liisa piti.

Kun voimaan tuli uusi sääntö, että vain SKDL:n lastenjärjestö Pioneerien jäsenet saivat tulla katsomaan elokuvia, tyttö päätti liittyä pioneereihin.

– Kotiin tultua kylässä ollut naapurin täti sanoi, että jos liittyy pioneereihin, ei pääse Amerikkaan. Niinpä juoksin heti takaisin Kansantalolle ja erosin järjestöstä. Urani kansandemokraattisessa liikkeessä jäi noin varttitunnin mittaiseksi.

Politiikka on muuttunut täysin 50 vuodessa

Vaikka poliittinen ura oli lopahtaa Ankkalinnan houkutukseen jo ennen alkuaan, löysi Liisa Jaakonsaari itselleen oikean aatteen sosiaalidemokraattisesta puolueesta.

Kun Liisa Jaakonsaari liittyi puolueeseen vuonna 1969, Suomen presidenttinä oli jo 13 vuotta istunut keskustapuolueen Urho Kekkonen ja pääministerinä oli sosialidemokraattien Mauno Koivisto.

Elettiin hyvin presidenttivaltaisessa yhteiskunnassa, jossa ulkopolitiikasta eivät presidentin, ulkoministerin ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenten lisäksi juuri muut saaneet puhua.

Kun joku kysyi, että miten tällainen uudistus rahoitettaisiin, tämä tuleva kokoomusvaikuttaja totesi, että suurpääoma saa sen maksaa. Liisa Jaakonsaari

Puoluepolitisoitunut ja räväköistä otteistaan tunnettu Teiniliitto oli voimissaan 1960-luvun ja lopulla 1970-luvun alussa. Se ajoi kouludemokratiaa ja onnistui lobbaamaan kouluneuvostot Suomen oppikouluihin sekä lukioihin.

Tunnettuja tuon ajan teinilittolaisia olivat esimerkiksi Erkki Tuomioja, Ben Zyskowicz, Ilkka Kanerva, Lauri Ihalainen, Erkki Liikanen, Esko Aho ja Satu Hassi.

Oulun kaupunginvaltuustoon Jaakonsaari valittiin vuonna 1972. Seuraavana vuonna oppikouluihin ja lukioihin perustettiin kouluneuvostot, jotka politisoituivat alusta lähtien.

Suurpääoma saa maksaa, sanoi kokoomuslainen

Tältä ajalta Jaakonsaari muistaa aikakausien erilaisuutta kuvaavan tapauksen kouludemokratiaan liittyneestä poliittisesta paneelista. Silloin oikealle asemoituminen oli vielä vähemmän haluttua kuin nyt.

Sinisessä mekossa oleva Liisa Jaakonsaari oli työministeri Paavo Lipposen ykköshallituksessa 1995 -1999. Tarja Halonen oli saman hallituksen ulkoministeri. Touko Yrttimaa / Yle, Yle Uutisgrafiikka

Tunnettu kokoomusnuori, jonka nimen Jaakonsaari haluaa häveliäisyyssyistä mainitsematta, esitti paneelissa, että koululaisille pitäisi alkaa maksaa palkkaa.

– Kun joku kysyi, että miten tällainen uudistus rahoitettaisiin, tämä tuleva kokoomusvaikuttaja totesi, että suurpääoma saa sen maksaa, sanoo Jaakonsaari.

Hän muistelee, että kukaan ei oikein tiennyt, mikä se suurpääoma oli, mutta sillä oli paljon rahaa. Suurpääoma otettiin usein esiin kun piti miettiä millä joku uudistus rahoitettaisiin. Tämä ei todellakaan rajoittunut pelkästään kokoomuslaisiin nuorisopoliitikoihin.

Ensimmäisen kerran eduskuntaan

Vuonna 1979 Liisa Jaakonsaari valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan. Jo tuolloin kamppailu oman puolueen ja oman vaalipiirin sisällä oli kovaa, paljon kovempaa kuin taistelu poliittisten vastustajien kanssa.

Oulun vahva demari oli sittemmin eduskunnan puhemieheksi asti noussut Matti Ahde ja hänen kannattajansa eivät pitäneet siitä, että puolueen keskilinjasta vasemmalle asemoitunut nainen nousi eduskuntaan nuorten äänillä.

Sen Jaakonsaari sai kokea sen monin tavoin. Asia vaivaa selvästi vielä kymmeniä vuosia tapahtuneen jälkeen.

– Haukiputaan Martinniemen demarit kutsuivat minut valintani jälkeen työväentalolle kertomaan kokemuksistani kansanedustajana. Ilolla menin ja otin vielä Tampereelta trubaduuri Ilmo Korhosen mukaan.

Perillä odotti ikävä yllätys. Tilaisuuteen ei tullut yhtään ihmistä. Ei edes kutsuja. Myöhemmin Jaakonsaari sai kuulla, että puolueen paikalliset toimitsijat olivat kieltäneet ihmisiä tulemasta paikalle. Tällaiset tapahtumat satuttivat nuorta poliitikkoa syvästi.

Jaakonsaari muistaa alkuaikojen eristämisen vaikuttaneen hänen persoonallisuuteensa. Kirjassaan Tarkoitus hän toteaa SDP:n puoluesihteeri Ulpu Iivarin ihmetelleen, miksi hän oli eduskunnassa hyväntuulinen ja rakentava kun taas Oulun vaalipiirin demarien keskuudessa varautunut.

Jaakonsaari sanoo olevansa vieläkin katkera varsinkin siitä, että syrjintä kohdistui myös useisiin hänen tukijoihinsa.

Työministerinä lama-Suomessa

Poliittisen elämänsä vaikeimmaksi vaiheeksi Liisa Jaakonsaari arvioi Lipposen ykköshallituksen työministerin pestin. Se lohkesi vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Laman seurauksena oli 500 000 ihmisen suurtyöttömyys. Tilastoja kaunisteltiin monin erin tavoin. Tuli vuorotteluvapaa, kolmannen sektorin työpaikat ja työttömyyseläke.

– Tässä Rotuaarilla tuli vastaan pitkään työttöminä olleita tuttuja ihmisiä, jotka olivat onnellisia, kun olivat saaneet työttömyyseläkepäätöksen. Minä ajattelin, että sellaisella voi ratkaista asioita yksittäisten ihmisten kohdalla, mutta koko ongelmaa sillä ei ratkaista.

Mikroyrittäjät ovat tämän päivän proletariaattia. Luulen, että siihenkin on herätty. Yrittäjille pitää luoda turvajärjestelmiä. Liisa Jaakonsaari

Suurin uran aikana tapahtunut muutos omassa poliittisessa ajattelussa tuli Jaakonsaarelle nimenomaan tähän aikaan.

– Opin ymmärtämään hyvinvointiyhteiskunnan ja yrityselämän kohtalonyhteyden: yrittäminen on yhteiskunnan perusta ja sille rakentuu kaikki.

Nuorena kirkasotsaisena poliitikkona tämä asia ei ollut hänelle yhtään näin selvä. Silloin elettiin aikaa, jolloin kokoomuspoliitikotkin halusivat maksattaa koululaispalkan suurpääomalla.

– Sellaista työn ja pääoman välistä ristiriitaa kuin silloin ajateltiin, ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole. Yrityksissä kehitetään uutta ja tehdään asioita uudella tavalla. Minusta on hämmentävää, että meillä on tässä vieläkin paljon henkisiä lukkoja.

Sosiaalidemokratian kriisi

Mauno Koiviston valtaannoususta 1980-luvun alussa alkoi noin 30 vuoden aika, jolloin demareilla oli hyvin vahva asema Suomen politiikassa ja presidentit tulivat sosialidemokraattien riveistä.

Elettiin voimakasta reformien aikaa, eikä valtiontaloudella koettu olevan samanlaisia rajoja kuin nykyään.

Nyt sosiaalidemokraattinen liike on kriisissä ja puoluekenttä on pirstoutunut koko Euroopassa. Jaakonsaari ei usko demarien enää koskaan saavan samanlaista valta-asemaa.

Suosion laskettua pienetkin voitot maistuvat. Demarien vaatimaton vaalivoitto Suomessa on kova juttu kannatuksen hiipumiseen tottuneissa Euroopan sosialistipiireissä.

Vielä edellisten eurovaalien alla naiset olivat SDP:ssä erittäin hyvin esillä. Oulun pääkirjaston Teuvo Pakkala -salissa sosiaalidemokraattien silloin puheenjohtaja Jutta Urpilainen, presidentti Tarja Halonen ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.Timo Sipola / Yle

Liisa Jaakonsaari kertoi Brysselissä sosialistien parlamenttiryhmässä Suomen vaalituloksesta ja siitä, että SDP on nyt Suomen suurin puolue.

– Yritin vähän koetin pehmentää. Kerroin, että vaalivoitto ei ollut ihan niin suuri kuin oli odotettu ja toivottu. Siihen kaikki sanoivat, että älä viitsi, tärkeintä on olla suurin puolue, vaikka pienelläkin marginaalilla.

Jaakonsaaren mukaan liikkeen on pakko reivata ajatteluaan esimerkiksi yrittäjyyden suhteen sekä saada ohjelmat ja tavoitteet vastaamaan tätä aikaa ja tulevaisuutta.

– Mikroyrittäjät ovat tämän päivän proletariaattia. Luulen, että siihenkin on herätty. Yrittäjille pitää luoda turvajärjestelmiä. Toivottavasti uusi hallitus ottaa tämän asian vakavasti.

Maailmankansalainen Jaakonsaari

Kiinnostavimmaksi vaiheeksi omalla urallaan Jaakonsaari nostaa vuodet ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

– Silloin minä opin kaikkein eniten elämästä ja maailmasta. Valvottiin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, reissattiin maailmalla ja käytiin paljon kehitysmaissa tutustumassa kehitysapuprojekteihin.

Oli luontevaa siirtyä europarlamenttiin, missä vierähti kymmenen vuotta.

Hieman yllättävästi Jaakonsaari sanoo pitävänsä poliittisen uransa tärkeimpänä saavutuksena EU:ssa pari vuotta sitten käynnistämäänsä keskustelua tietoyhteiskunnan etiikasta ja algoritmeista.

– Sain sisämarkkinavaliokunnassa budjettiin lisämäärärahat algoritmin avoimuuden ja eettisyyden edistämiseen. Sain nostettua sen oman ryhmän poliittiseksi kärkihankkeeksi.

Algometrien toimintaperiaatteita on avattava

Käytännössä kaikki Facebookin ja Googlen tapaiset superalustat ovat yhdysvaltalaisomistuksessa. Niiden algoritmien tarkka toiminta on tuntematonta niin käyttäjille kuin lainsäätäjillekin.

Ne kuitenkin päättävät minkälaista tietoa eurooppalaisille kansalaisille päivittäin näytetään. Amerikkalaisilla yrityksillä on superalustojen kautta suuri valta yleisen mielipiteen muodostumisessa Euroopassa.

Tekoälyn käyttö lisääntyy työpaikkahakemusten käsittelyssä. Kulutusluottohakemuksia käsittelee myös useimmiten tekoäly.

Liikesalaisuuksina pidettävät algoritmit voivat vaikuttaa esimerkiksi työnhaussa, opiskelupaikan ja lainan saamisessa. Jos kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, nykyisellään ei ole välttämättä mahdollista hakea korjausta.

– Ei ole oikein, että algoritmit ovat liikesalaisuuksia. Pitää olla oikeus valittaa saamastaan kohtelusta. Niille on asetettava eettiset reunaehdot.

Liisa Jaakonsaari on jatkossa enemmän Oulussa, ja kotoa Raksilasta on tänne Rotuaarille mukava kävelymatka. Tutuilla paikoilla on hyvä jatkaa arjen tarkastelua ja ajatushautomotyötä, jota hän aikoo harrastaa eläkepäivilläkin.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Pimeyden ytimessä – lyhyt kuvatarina hyljeksitystä Euroopan parlamentista

Suomalaiset konkarimepit pelkäävät EU-lainsäädännön halvaantuvan, jos ääriryhmät nousevat: "Tekevätkö populistit parlamentista vain puhujalavan?"

Liisa Jaakonsaari lähti iskun kohteeksi joutuneelta metroasemalta vähän ennen iskua

Ylivieskassa kateissa olleet pojat löytyivät hyväkuntoisina

Ylivieskassa kaksi kateisiin joutunutta poikaa löytyi hyväkuntoisina torstai-iltana.

He ehtivät olla kateissa pari tuntia.

Sivulliset löysivät 10- ja 11-vuotiaat pojat yli 10 kilometrin päästä katoamispaikasta. Ohikulkija tunnisti heidät poliisin tarkkojen kuvausten perusteella.

Oulun poliisi ilmoitti lasten katoamisesta Twitterissä iltakymmeneltä. Lapset katosivat Ylivieskan Matalantien läheltä.

Lukiolainen halusi myydä jäätelöä Kuopion torilla, mutta törmäsi Suomen ehkä kovimmin kilpailtuun tötteröbisnekseen – "Vastaus oli, että näin on vain toimittu"

Viime vuonna kuopiolainen lukiolainen Eliel Pohjolainen ajatteli saaneensa hyvän liikeidean. Hän oli maistanut ulkomailla suosittuja jäätelörullia, jotka tehdään jäätelömassasta -35-asteisen jääpannun avulla. Nuori mies halusi pyöritellä jäätelörullia Kuopion torilla.

– Ajattelin, että se on markkinapaikka ja sieltä minullekin järjestyy myyntipaikka, hän kertoo.

Ei järjestynyt. Pohjolaiselle kerrottiin, että torilla ei saa myydä jäätelöä. Piste. Hänen mukaansa minkään muun elintarvikkeen myyntiä ei rajoiteta, mutta jäätelön myyntiä kylläkin.

– Vastaus oli, että näin on vain ennenkin toimittu. Sitä ei lue edes torin kauppasäännöissä.

Nuoren miehen liikeidean tyssääminen ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen ja se pantiin savolaisen byrokratian piikkiin.

Mistään paikallisesta erikoisuudesta ei kuitenkaan ollut kyse: samankaltaisia järjestelyitä on useimmissa Suomen kaupungeissa. Jäätelöhullussa Suomessa yrittäjät joutuvat maksamaan myyntipaikoista paljonkin, eikä silloin apajille haluta satunnaisia jäätelökauppiaita. Yksi kovimmin kilpailuista paikoista on Kuopion tori.

"Taidetaan syödä aivan h**vetin paljon jäätelöä!"

Aurinko paistaa loppukevään taivaalta Kuopiossa. Ei se vielä kovin lämmitä, mutta näky on hyvä Hovikallan yrittäjälle Jari Koskiselle. Ehkä jo torstaina hän uskaltaa avata kaikki kolme keskusta-alueen jäätelökioskiaan.

Kaupungissa järjestettiin syksyllä kilpailutus siitä, ketkä yrittäjät saavat haltuunsa viisi kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen kioskipaikkaa kauppatorilla ja satamatorilla. Koskinen voitti oikeudet kolmeen paikkaan, joista kalleimmasta hän maksaa yli 20 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan.

Sillä vuokralla auringon pitääkin paistaa. Koskisen mukaan edellisestä viiden vuoden jaksosta kolme vuotta mentiin pakkasella, yksi nollassa ja vasta viides, lämmin kesä pelasti tuotot. Silti hän piti bisnestä sen verran hyvänä, että lähti mukaan vielä yhdelle viisivuotiskaudelle.

– Eihän se tyhmä ole, joka pyytää, vaan minä, joka maksan, hän sanoo.

Jäätelötötteröiden hinnat ovat suunnilleen samat kaikkialla Suomessa. Silti vain harvassa paikassa jäätelön myyminen on yhtä kallista huvia kuin Kuopiossa.

Jari Koskisen mukaan kilpajuoksu jäätelönmyynnistä on aiheuttanut torikauppiaiden välille myös riitoja.Toni Pitkänen / Yle

Esimerkiksi Helsingissä vain muutaman paikan kuukausivuokra ylittää tuhat euroa. Turussa Läntisen Rantakadun kalleimmalla paikalla kilpailutus voitettiin 7 590 eurolla vuodessa. Joensuussa pohjahinta on 633 euroa kuussa.

– Kuopiossa taidetaan syödä aivan h**vetin paljon jäätelöä! eräs kauppias muualta Suomesta puuskahtaa.

Soittokierroksen perusteella vain Tampereella jäätelökioskien vuokrat ovat yhtä kovat kuin Kuopiossa. Keskustorilla paikka maksaa 23 955 euroa vuodessa ja Laukontorilla pari tuhatta vähemmän.

Kalleimpia paikkoja yhdistää kilpailutus. Esimerkiksi Oulun keskustassa kauppiaiden yhdistys vuokraa myyntipaikat ilman kilpailutusta. Sopimushintoja ei kerrota, mutta Liikeoulun toiminnanjohtaja Jarmo Hagelbergin korvaan Kuopion ja Tampereen hinnat "kuulostavat kovilta".

"Lapsi ei olisi saanut ostaa eskimotikkua kahvilasta"

Kalliit vuokrat näkyvät Kuopiossa ilmapiirissä. Jäätelönmyynnistä on käyty rajasotia muutenkin kuin jäätelörullilla julkisuuteen tulleen Eliel Pohjolaisen tapauksessa. Ylen tietojen mukaan torikauppiaiden ja kaupungin välillä on tehty oikaisuvaatimuksia, riidelty käräjillä ja tehty ilmiantoja luvattomasta irtojäätelön myynnistä.

Loppuvuodesta kaupunkirakennelautakunnalle esitettiin, että käytännössä kaikki jäätelönmyynti muissa kuin kilpailutuksen voittaneissa kioskeissa olisi kielletty Kuopion Kaupunkikeskustayhdistyksen alueilla eli kauppa- ja satamatorilla.

– Se olisi tarkoittanut, että jos perhe menee kahvilaan, lapsi ei olisi saanut ostaa eskimotikkujäätelöä kahvilasta, vaan hänen olisi pitänyt mennä hakemaan jäätelö jäätelönmyyntipisteestä ja tulla takaisin kahvilaan, sanoo esitystä vastustanut kaupunginvaltuutettu Eero Wetzell (kok.).

Tämän kioskin vuokra on yksi Kuopion korkeimmista. Tötteröt ovat silti samanhintaisia kuin muualla.Toni Pitkänen / Yle

Esitys kaatui, mutta myöhemmin kielto kirjattiin kaikessa hiljaisuudessa "torisäännön lisäohjeistukseen". Paperikääreessä olevan jäätelön myyntiä ei kuitenkaan enää kielletty, vaan ainoastaan irtojäätelön, kuten tötteröiden ja pehmiksen. Kielto ei koske esimerkiksi vohvelin päälle laitettavaa jäätelöä. Lopputulos on sekä Wetzellin että kilpailutukseen osallistuneiden mielestä hyvä.

– Jos kaupungin hallinnoimat jäätelönmyyntipaikat on yleisessä ja avoimessa kilpailutuksessa, ei ole reilua voittanutta yrittäjää kohtaan, jos joku tulee aivan viereen myymään jäätelöä vaikka päivämaksulla, sanoo kävelykadulla torin lähellä jäätelökioskia pitävä Allu Koskinen.

"He saavat mielettömän hyvät tulot"

Esimerkiksi Oulussa kioskivuokrat kartuttavat kaupungin lupatuloja. Kuopio on poikkeus: siellä jäätelönmyynnistä virtaa rahaa yleishyödylliselle Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistykselle. Sen budjetti on lehtitiedon mukaan 400 000 euroa, josta Ylen tietojen mukaan ainakin viidennes tulee jäätelökioskien vuokrista. Sillä rahalla yhdistys muun muassa järjestää tapahtumia torilla.

– He saavat tästä mielettömän hyvät tulot. Sitä rahaa yrittäjä voisi käyttää toimintansa kehittämiseen, mutta se menee yhdistykselle, Eliel Pohjolainen sanoo.

Toki yhdistyksen tarkoitus on nimenomaan lisätä keskustan saavutettavuutta, vetovoimaa ja elinvoimaa, mistä hyötyvät myös jäätelönmyyjät. Pohjolainen hoitaisi asian kuitenkin toisin, ja samaa olisi valmis harkitsemaan Jari Koskinen. Jälkimmäinen uskoo, että luonnollinen kilpailu – hinnat, tuotteet, palvelu – ratkaisisivat, mikä kioski saa jatkaa ja mikä ei. Samalla tötteröiden hinnat laskisivat.

Yle ei tavoittanut Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajaa kommentoimaan aihetta useista puheluista ja sähköpostista huolimatta.

Eliel Pohjolainen (oik.) ja yhtiökumppani Joona Välipakka myyvät ensi kesänä jäätelöä Kuopion torin tuntumassa – mutta eivät Kuopion torilla.Varpu Mäntymäki / Yle

Pohjolainen ei ole luovuttanut. Pian viimevuotisen jäätelökohun jälkeen häneen otti yhteyttä kiinteistönvälittäjä, joka auttoi nuorukaista järjestämään myyntipaikan torin laidalta ihan luvan kanssa.

Tulevana kesänä Pohjolainen myy jäätelörullia kauppakeskuksen edustalla parinkymmenen metrin päässä torin kioskeista. Alue on kauppakeskuksen omistuksessa, eikä siis kilpailutetun alueen piirissä ollenkaan.

– Siihen ei ole kaupungilla mitään napottamista.

Toinen tuomio laajasta seksuaalirikosvyyhdistä: kaksi vuotta vankeutta 13-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Oulun käräjäoikeus on tuominnut tänään parikymppisen Shiraqa Yosefin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Nyt annettu tuomio liittyy laajaan seksuaalirikosvyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään muun muassa käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä kuukausien ajan.

Rikos on tapahtunut viime vuonna syyskuun ja lokakuun välisenä aikana yksityisasunnossa. Yosefi on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Uhri ja tekijä ovat tavanneet sosiaalisessa mediassa, kun tekijä on ottanut yhteyttä uhriin.

Oikeuden mukaan teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä tekijän ja uhrin ikäero on ollut suuri. Yosefi oli tapahtumien aikaan 20-vuotias ja uhri oli 13-vuotias.

Lisäksi uhrin toiminta- ja käsityskyvyssä on ollut puutteita. Oikeuden mukaan tekijän olisi pitänyt havaita tämä ainakin jossain määrin. Rikoksesta tekee törkeän myös se, että Yosefi on käyttänyt hyväkseen uhrin kiinnostusta tätä kohtaan ja tarjonnut tälle rahaa useita kertoja yrittäen saada tämän asunnolleen.

Puolustaja Pasi Leinosen mukaan tuomio on kova. Leinonen ei vielä ole ollut yhteydessä tuomittuun mieheen, joten hän ei tässä vaiheessa osaa kertoa sitä, valittavatko he tuomiosta.

Laajan vyyhdin kukin juttu käsitellään erikseen. Nyt kahdesta tapauksesta on annettu tuomio.

Vyyhti alkoi paljastua poliisille viime kesänä

Juttu kerrallaan käräjille siirtyvä seksuaalirikostapaus alkoi paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna. Myös fyysisen pahoinpitelyn epäillään jatkuneen yhtä kauan.

Hyväksikäytöt ovat kuitenkin olleet erillisiä tapauksia. Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää kertoi aikaisemmin Ylelle, että ei ole näyttöä siitä, että epäillyt olisivat käyttäneet lasta yhtä aikaa ja samassa tilanteessa seksuaalisesti hyväkseen.

Mäenpään mukaan kaikki syytetyt eivät ole tunteneet toisiaan. Ylen tietojen mukaan ainakin kolme epäiltyä miestä on asunut samassa vastaanottokeskuksessa.

Poliisin on kertonut, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Tutkinnassa useita muita tapauksia

Poliisi kertoi pian laajan vyyhdin jälkeen myös monista muista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Tähän mennessä tuomioita on annettu kolmesta tapauksesta.

Kerromme kohta lisää.

Juttua täydennetty 14.5.2019 kello 13.56: Juttuun lisätty tuomitun nimi.

Lue seuraavaksi:

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin

Oulu ei poikkea seksuaalirikosten osalta muista kaupungeista – Katso taulukosta oman kuntasi tilanne

Toimittaja Johanna Vehkoo valittaa saamastaan kunnianloukkaustuomiosta Junes Lokkaa vastaan

Kunnianloukkaustuomion saanut toimittaja Johanna Vehkoo valittaa saamastaan tuomiosta.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Oulun käräjäoikeudesta vahvistetaan, että valitus on kirjattu saapuneeksi eilen maanantaina, joka oli viimeinen mahdollinen päivä jättää valitus.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon sakkoihin oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnianloukkaamisesta.

Vehkoo nimitti Facebook-päivityksessään Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.

Oikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä, kun Vehkoo kutsui häntä natsipelleksi. Oikeus katsoo, että kyse ei ollut Lokan arvostelemisesta poliitikkona, vaan ihmisenä.

Oikeuskäsittely sai paljon julkisuutta. Toimittajien ammattijärjestön Journalistiiiton mielestä Vehkoon saama tuomio tuntuu kohtuuttomalta.

Journalistiliitto maksaa toimittaja Johanna Vehkoolle tuomitut kulut.

Lue lisää:

Toimittaja tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi ja rasistiksi

Toimittajan ja kaupunginvaltuuteun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Journalistiliitto maksaa toimittaja Johanna Vehkoolle tuomitut kuklut ostamalla Ville Rannan pilakuvan

Oululaiskauppakeskusta uhattiin jälleen – poliisi ei kerro yksityiskohtia päivän toimista

Oulun kauppakeskus Valkeaa kohtaan on jälleen esitetty uhkaus. Oulun poliisi vahvisti asian STT:lle sunnuntain vastaisena yönä.

Sunnuntaiaamuna päivystävä tutkinnanjohtaja Tuomas Tuuponen Oulun poliisista kertoo STT:lle, että uhkaus on ladattu anonyymiin Tor-verkkoon perjantaina, josta se levisi sosiaalisiin medioihin kuvakaappauksena. Uhkauksessa puhutaan sunnuntaista, eli tästä päivästä.

– Jos minulla on oikeat tiedot, niin se uhkaus on jo poistettu Tor-verkosta, sanoo Tuuponen.

Uhkauksesta on tehty rikosilmoitus.

Tuuponen sanoo, että poliisi ei voi olla reagoimatta tämän tyyppisiin asioihin, mutta jatkaa, että poliisi ei myöskään kerro yksityiskohtia siitä, miten se asiaan reagoi.

– Emme sulje Valkean aluetta, mutta emme myöskään kerro, miten me taktisesti reagoimme uhkaan, Tuuponen sanoo.

"Poliisikaan ei voi huomata kaikkea"

Tuuponen toteaa, että on hyvä, että ihmiset reagoivat uhkauksiin netissä ja kertovat niistä poliisille.

– On hienoa, että kansalaiset hoksaavat tällaiset uhkaukset – ei poliisikaan voi kaikkea huomata.

Tuuponen sanoo, ettei ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta siihen onko hyvä vai huono asia, että ihmiset levittävät eteenpäin uhkauksia sosiaalisissa medioissa.

– Me elämme melko avoimessa yhteiskunnassa, ja sosiaalisen median voima on aika iso. Ei se meidän tutkintaamme häiritse, mutta toisaalta se voi ruokkia uhkauksen tekijän tarkoitusperää, että hän saa julkisuutta, Tuuponen miettii.

Mitä sitten tehdä, jos törmää uhkausviestiin netissä?

– Uhkausviesti kannattaa tallentaa, valokuvata vaikka ellei muuta keksi, ja toimittaa lähimpään poliisiin. Ihan samoin jos kohtaa rikoksen reaalimaailmassa.

Nettiuhkausten suma julkisuudessa

Viimeksi oululaiskauppakeskusta uhattiin reilu viikko sitten. Uhkaus tehtiin anonyymissä Tor-verkossa, ja se kohdistui viime viikon sunnuntaihin. Poliisi partioi tuolloin näkyvästi kauppakeskuksessa, mutta mitään tavanomaisesta poikkeavaa ei havaittu.

Viime viikolla kerrottiin myös muista kauppakeskuksiin ja kouluihin kohdistuneista uhkausviesteistä.

Muun muassa Satakunnassa Länsi-Porin kouluun ja Ulvilan yhteiskouluun kohdistettiin uhkauksia.

Espoossa puolestaan otettiin aiemmin viime viikolla kiinni mies epäiltynä Matinkylän kauppakeskus Isoon Omenaan kohdistuneesta uhkauksesta. Myöhemmin parikymppinen mies myönsi poliisikuulustelussa kirjoittaneensa uhkausviestin.

Ensimmäisenä uhkauksesta Valkeaa kohtaan kertoi Kaleva.

Lue myös:

Kaleva: Kauppakeskusta uhattu jälleen Oulussa – edellisestä uhkauksesta vain reilu viikko

Kaleva: Kauppakeskusta uhattu jälleen Oulussa – edellisestä uhkauksesta vain reilu viikko

Oulun kauppakeskus Valkeaa kohtaan on jälleen esitetty uhkaus, kertoo sanomalehti Kaleva. Kalevan mukaan uhkauksessa viitataan sunnuntaihin eli äitienpäivään.

Oulun poliisi vahvistaa asian myös STT:lle. Poliisin mukaan uhkaus on tehty sosiaalisessa mediassa, mutta poliisi ei anna muita tietoja vielä tässä vaiheessa. Uhkauksesta on tehty rikosilmoitus poliisille.

Oulun poliisista kommenoitiin yöllä Ylelle, että asia on tutkinnassa, mutta lisätietoja saa aikaisintaan aamulla, kun tutkinnanjohtaja on paikalla.

Viimeksi oululaiskauppakeskusta uhattiin reilu viikko sitten. Uhkaus tehtiin anonyymissä Tor-verkossa, ja se kohdistui viime viikon sunnuntaihin. Poliisi partioi tuolloin näkyvästi kauppakeskuksessa, mutta mitään tavanomaisesta poikkeavaa ei havaittu.

Tor-verkossa annettin reilu viikko sitten uhkaus myös Espoon kauppakeskus Isoon omenaan.

Lue myös:

Poliisi kaipaa yleisövihjeitä Oulun kauppakeskusuhkauksesta

Kauppakeskus Valkeaan kohdistunut uhkaus vielä selvittelyssä

Kauppakeskus Isoa Omenaa uhannut mies myönsi teon: Motiivina nettipelissä hävitty raha – Oulun epäilty edelleen kateissa

Kauppakeskus Valkean evakuointi päättynyt Oulussa – kaasuvuoto ajoi ihmiset pihalle lauantaina

Siikalatvan päättäjät eivät tienneet, että kunnan sote-palveluita hoidettiin lainvaistaisesti: "Onneksi asia tuli ilmi eikä menty tämän pidemmälle"

Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similälle (kesk.) tuli yllätyksenä, että kunnassa on toimittu lainvastaisesti.

– Kenellekään ei ole syytä missään nimessä tehdä asioita väärin, koska sote-palvelut ovat arvokkaita asioita. Ihmisiähän varten palveluja tuotetaan, Louet-Similä jatkaa.

Yle kertoi eilen, että Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti yksityiselle terveysalan yritykselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.

Kunnissa erilaisista erityishuollon päätöksistä ovat vastuussa viranhaltijat, kuten sosiaalityöntekijät. Siikalatvalla päätöksiä ovat kuitenkin valmistelleet ja esitelleet Mehiläisen työntekijät.

Mehiläinen on myös tehnyt sopimuksia omaishoitajien kanssa, vaikka sopimukset pitäisi solmia omaishoitajien ja kunnan välillä.

Pohjois-Suomen avi on ottanut Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun avi ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut tarkkailuunsa.

Tietämättömyyttä ja resurssipulaa?

Myös kunnanvaltuutettu Seppo Kallio (vas.) kertoo, että kunnan lainvaistainen toiminta tuli hänelle täytenä yllätyksenä.

– Kunnanjohtokaan ei ole osannut ajatella, että mennään lain väärälle puolelle. Onneksi asia tuli ilmi eikä menty tämän pidemmälle.

Kunnanvaltuutettu Asko Alasalmi (sdp.) uskoo, että näin on käynyt tietämättömyyden vuoksi.

– Kokonaisulkoistuksia ei ole hirveän paljoa Suomessa tehty. Ei ole ehkä tiedetty, mitkä asiat Mehiläinen voi hoitaa ja mitkä vaativat kunnalta viranhaltijapäätöksiä. Kunnalla on ollut myös resurssipula, mikä on voinut vaikuttaa. Sitä asiaa on korjattu, Alasalmi sanoo.

Avi on antanut toistakymmentä kuntaa tai Mehiläistä koskevaa päätöstä, joissa on kehotettu korjaamaan havaitut epäkohdat. Seppo Kallion mukaan avin ratkaisu ottaa sote-palvelut haltuunsa tuli silti yllätyksenä, sillä epäkohtiin on reagoitu, esimerkiksi palkkaamalla lisää sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä.

– Emme selvästi ole reagoineet tarpeeksi. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että asiaa olisi pitänyt hoitaa ponnekkaammin ja ottaa lain tulkinta mukaan. Laki on laki ja sitä on noudatettava, Kallio sanoo.

Avin mukaan Mehiläisen työntekijät ovat hoitaneet julkisen vallan käyttöön kuuluvia tehtäviä.Derrick Frilund / Yle

Asko Alasalmi ei ole yllättynyt siitä, että avi otti kunnan sote-palvelut tarkkailuun.

– Sen tarkoitus on tarkkailla ja valvoa, että asiat hoituu, Alasalmi sanoo.

– Varmaan moni muukin kunta joutuu katsomaan omia toimintojaan tarkemmalla syynillä, kunnanvaltuutettu Seppo Kallio sanoo

Avin mukaan Siikalatvan viranhaltijoiden päätökset vaikuttavat Mehiläisen etuihin. Päätösten riippumattomuus voi vaarantua, jos niitä valmistelevat Mehiläisen työntekijät. Mehiläinen on siis voinut hyötyä siitä, että sen edustajat ovat valmistelleet Siikalatvan virkamiehille kuuluvia päätöksiä.

Kallio ei ole tietoinen, että niin olisi päässyt käymään.

– Mehiläinen on iso toimija. Jos hyötyä on jostain tullut, niin mielestäni se on ollut varsin pieni. Ja onko henkilöllä, joka näin olisi mahdollisesti tehnyt, ollut tarkoituksen hakuisuutta siinä?

Kallio kuitenkin tiedostaa sen, että usein henkilöstö on työnantajan puolella.

– Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

"Nyt ei ole onnistuttu ihan kaikessa"

Siikalatvan kunta päätti ulkoistaa sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017, sillä kunnan talous oli kuralla.

Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei voi sanoutua irti kaikista sote-asioista. Ulkoistuksen jälkeenkin kunta on vastuussa siitä, että palvelut myös järjestetään asianmukaisesti.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljastunut monia muitakin vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Niitä on tullut ilmi sen jälkeen, kun kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017.

Välillä asiat luistaa hyvin, välillä takkuaa pahastikin. Paavo Alasalmi

Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similän mukaan avi tulee nähdä kumppanina, ei taisteluparina. Hän toivoo, ettei kunnan sote-palveuissa olisi jatkossa yhtään epäkohtaa.

– Kyllä heillä avissa on asiantuntemus. Jos he näkevät, että joku asia menee väärin, niin silloin se menee. Tietenkin aina halutaan onnistua mahdollisimman hyvin, mutta nyt ei ole onnistuttu ihan kaikessa. Se on harmi.

Hän toivoo, että tiivis yhteistyö avin kanssa jatkuu. Louet-Similän mielestä avi voisi käydä useamminkin kunnissa.

– Se on vähän mennyt niin, että alussa myönnetään luvat, jonka jälkeen on hiljaisempaa. Jos epäkohtia ilmenee, niin tullaan paikalle. Tykkäisin, että valvonta jatkuisi koko ajan ja keskustelua olisi puolin ja toisin.

Myös kuntalaiset ihmeissään

Kunnanvaltuutettu Seppo Kallio (vas.) ei ole kuullut, että kuntalaiset olisivat kärsineet tai kokeneet vahinkoa sote-palveluiden ongelmien vuoksi.

Kysyimme myös kuntalaisten mielipiteitä asiasta.

Pulkkilalaisella Paavo Alasalmella on ristiriitaisia kokemuksia Siikalatvan kunnan ja Mehiläisen yhteistyöstä.

– Välillä asiat luistaa hyvin, välillä takkuaa pahastikin.

Alasalmea huolestuttaa, että Mehiläinen on hoitanut kunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä.

– Ei se hyvältä kuullosta. Hyvä kuitenkin, että asiaa valvotaan. Bisnes on bisnestä, mutta ei se oikein terveydenhuollolta kuullosta.

Ihmisiähän varten palveluja tuotetaan. Kaisa Louet-Similä

Myös piippolalaisella Hilkka Alholla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia kunnan ja Mehiläisen välisestä yhteistyöstä. Hän kävi vasta terveydenhoitajan vastaanotolla.

– Hoitaja teki minulle muutaman testin, se meni ihan mukavasti. Muuten kylläkin lääkärit vaihtuu ja toiminta on vähän sellaista epämääräistä.

Alhola on hieman kummissaan siitä, että Mehiläiselle on siirtynyt kunnan tehtäviä.

– Mutta hyvä, että edes jotain tarkkaillaan.

Pulkkilalainen Kaarina Forsström on ollut erittäin tyytyväinen Siikalatvan kunnan terveydenhuoltoon. Hänen mukaan etenkin hammashoito on pelannut hyvin ja lääkäriin on päässyt, kun tarve on vaatinut.

Forsström oli itse aikanaan mukana kunnanhallituksessa, kun Siikalatvan kunnan sote-palveluiden ulkoistamisesta päätettiin.

– Aivan oudolta kuulostaa, että Mehiläinen lähtee ohjailemaan asioita. Tämä oli minulle uutta. Palveluissa en kuitenkaan ole tällaista havainnut.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Keskustele aiheesta kello 22:00 saakka.

Lue myös:

Suomessa otettu ensimmäistä kertaa kunnan koko sote-palvelut valvontaan – valitusten kierre alkoi yhteistyöstä Mehiläisen kanssa

Oulun Puolivälinkankaan epäilty ampuja antautui poliisille

Oulun Puolivälinkankaan eilisen ampumisen epäilty henkilö ilmoittautui itse tänään poliisille.

Ampumisvälikohtauksessa loukkaantui mies, joka vietiin sairaalahoitoon.

Ampujaa etsittiin useamman partion voimin.

Poliisi tutkii tapausta tapon yrityksenä.

Teon motiivista ei ole tietoa.

Suomessa otettu ensimmäistä kertaa kunnan koko sote-palvelut valvontaan – valitusten kierre alkoi yhteistyöstä Mehiläisen kanssa

Tästä on kyse
  • Mehiläinen on tuottanut Siikalatvan kunnan kaikki sote-palvelut vuodesta 2017 lähtien.
  • Valvova viranomainen avi on antanut toistakymmentä kuntaa tai Mehiläistä koskevaa päätöstä, joissa on kehotettu korjaamaan havaitut epäkohdat.
  • Lopulta avi päätti ensimmäistä kertaa ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelujen järjestämisen ja valvonnan tarkkailtavaksi.

Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunta on siirtänyt lainvastaisesti yksityiselle terveysalan yritykselle tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan vastuulle.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljastunut monia muitakin vakavia ja pitkäaikaisia puutteita. Niitä on tullut ilmi sen jälkeen, kun kunta ulkoisti sote-palvelunsa terveysjätti Mehiläiselle vuonna 2017.

Valvovan viranomaisen aluehallintoviraston (avi) mukaan ongelmat koskevat sekä sote-palvelujen järjestämistä että valvontaa.

Pohjois-Suomen avi on sen vuoksi ottanut Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelut valvontaansa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun avi ottaa yksittäisen kunnan koko sote-palvelut tarkkailuunsa.

Avin maaliskuun 2019 lopussa antama ratkaisu on poikkeuksellinen, mutta niin ovat sen esittämät moitteetkin.

Avin mukaan Siikalatvan virkamiehet ovat luovuttaneet julkisen vallan käyttöön liittyviä sosiaalihuollon tehtäviä lainvastaisesti Mehiläisen työntekijöille.

Kunnissa kehitysvammaisten erityishuollon päätöksistä ovat vastuussa viranhaltijat, kuten sosiaalityöntekijät. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös laatia kehitysvammaisille arjesta selviytymistä helpottavia palvelusuunnitelmia.

Siikalatvalla päätöksiä ovat kuitenkin valmistelleet ja esitelleet Mehiläisen työntekijät.

Aville jäi epäselväksi, miten Siikalatva valvoo Mehiläistä

Siikalatvan ja Mehiläisen sopimus on niin sanottu kokonaisulkoistus. Siinä kunta tai kuntayhtymä maksaa yksityiselle yritykselle sote-palvelujen tuottamisesta.

Kokonaisulkoistuksia on tehnyt runsaat 20 kuntaa. Hyvinvointialan selvityksen mukaan kokonaisulkoistettujen palvelujen piiriin kuului noin kaksi prosenttia suomalaisista vuonna 2018.

Vaikka kunta ulkoistaisi sote-palvelunsa, se ei voi sanoutua irti kaikista sote-asioista. Ulkoistuksen jälkeenkin kunta on vastuussa siitä, että palvelut myös järjestetään asianmukaisesti.

Lisäksi kunnalla pitää säilyä julkisen vallan käyttö. Sitä on henkilön etua ja oikeuksia koskevat päätökset, kuten sosiaalietuuksien myöntäminen ja tahdosta riippumattoman hoito.

Julkisen vallan käyttöä voi olla myös päätösten valmistelu ja esittely, jos ne vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoon. Näin on tapahtunut avin mukaan Siikalatvalla.

Mehiläisen työntekijät ovat valmistelleet ja esitelleet kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevia päätöksiä kunnan johtavalle viranhaltijalle, joka on allekirjoittanut paperit. Tällaiset tehtävät kuuluvat kunnalle.

Siikalatvan johtava sosiaalityöntekijä on kertonut aville, ettei hänellä ole ollut aikaa työkiireiden vuoksi perehtyä kaikkeen. Tietoa ei ole ollut myöskään mahdollisista rajoitustoimista. Esimerkiksi kehitysvammaisen liikkumista voidaan rajoittaa hänen oman tai jonkun muun turvallisuuden suojaamiseksi.

Mehiläinen on myös tehnyt sopimuksia omaishoitajien kanssa, vaikka sopimukset pitäisi solmia omaishoitajien ja kunnan välillä.

Avin mielestä kunnassa on ollut myös epäselvää, mitkä kunnan johtavan lääkärin tehtävät kuuluvat virkavastuulle.

Avi ei ole saanut selvyyttä siihen, miten ja missä laajuudessa Siikalatva valvoo Mehiläisen toimintaa. Kunta ei ollut laatinut lain edellyttämää omavalvontasuunnitelmaa.

Kunnalle ja Mehiläiselle annettu toistakymmentä valvontapäätöstä

Jo ennen ulkoistusta Avi neuvoi ja ohjasi kunnan edustajia useamman kerran siitä, miten julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät järjestetään. Tämä ei tuottanut toivottua tulosta.

Siikalatvalla toimii viisi Mehiläisen yksikköä, joista suuri osa on parhaillaan tai on ollut avin valvonnassa.

Avi on antanut Siikalatvan kunnalle tai Mehiläiselle kaikkiaan toistakymmentä valvonta- tai kantelupäätöstä sen jälkeen, kun Mehiläinen otti kunnan sote-palvelut harteilleen. Ratkaisuissa on kehotettu kuntaa ja Mehiläistä korjaamaan havaitut epäkohdat.

“Yrityksen edustaja ei voi ohjata virkamiestä tekemään oikeita päätöksiä”

Kun valvonta-asioita alkoi kasaantua, avi otti poikkeuksellisesti Siikalatvan koko sote-palvelut valvontaansa.

Pohjois-Suomen avin lakimies Heli Kajava kertoo, että heidän alueellaan on tehty useita kuntien kokonaisulkoistuksia, mutta muualla ei ole tullut esille samassa laajuudessa Siikalatvan kaltaisia ongelmia.

– Yleensä asiat on saatu kuntoon alkuvaiheessa, mutta Siikalatvan osalta on tullut pitkään valituksia monenlaisista eri asioista, Kajava sanoo.

Avin mukaan Siikalatvan viranhaltijoiden päätökset vaikuttavat Mehiläisen etuihin. Päätösten riippumattomuus voi vaarantua, jos niitä valmistelevat Mehiläisen työntekijät.

Mehiläinen on siis voinut hyötyä siitä, että sen edustajat ovat valmistelleet Siikalatvan virkamiehille kuuluvia päätöksiä.

Kajavan mukaan kunta ei ole kaikilta osin ymmärtänyt rooliaan valvonnassa. Kuntalaisilla on ollut epäselvyyttä, kumman toimijan palveluksessa työntekijä on.

– En tiedä, mitä keskusteluja siellä on käyty, että tällainen on sallittu. Taustalla voivat olla kunnan niukat resurssit, mutta jos rooleista lipsutaan, asiakkaan etu voi päätösten johdosta vaarantua. Yleisellä tasolla sanottuna yrityksen edustaja ei voi ohjata kunnan virkamiestä tekemään “oikeita” päätöksiä.

Kunnanjohtaja: Yhteisymmärrys avin kanssa löytynyt

Siikalatvalla on toukokuun 2019 puoliväliin asti aikaa selvittää aville, miten se on parantanut toimintaansa. Siikalatvan kunnanjohtajan Pauli Piilman mukaan avin mainitsemia puutteita on jo korjattu.

Kunta on perustanut uuden sosiaaliohjaajan viran, jolla on tarkoitus varmistaa virkavastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Johtavalle lääkärille on palkattu sijainen, valvontakäyntien määrä on moninkertaistettu ja kunnan omavalvontasuunnitelma hyväksytty.

Piilman mukaan ongelmat ovat johtuneet osin työvoimapulasta. Kuntaan on ollut vaikeaa löytää sosiaalihuollon ammattilaisia. Nyt virat on saatu täytettyä ja sosiaalityöntekijöiden määrä nostettua kahdesta kolmeen.

– Pohjois-Suomessa oikeastaan kaikki kunnat hakevat päteviä sosiaalityöntekijöitä. Paikkoja on avoinna vaikka kuinka, hän sanoo.

Piilma myöntää, että kunta ymmärsi aiemmin osittain väärin virkavastuulle kuuluvien tehtävien sisällön.

– Avin tulkinnat ovat muuttuneet jonkin verran vuosien varrella, mutta he ovat täsmentäneet meille asioita ja nyt ymmärrämme ne samalla tavalla.

Hoivakodissa käytetty sijaisina eläkeläisiä

Siikalatvan sote-kokonaisulkoistuksen keskeinen osa on vanhustenhuolto. Avi on puuttunut myös kunnan hoivakotien puutteisiin.

Valituksia on tullut etenkin Mehiläisen palvelukeskus Pihlajistosta. Sama hoivakoti nousi esiin, kun Yle uutisoi tammikuussa Mehiläisen hoivakotien ongelmista eri puolilla Suomea.

Avi havaitsi jo pari vuotta sitten, että Pihlajistossa oli liian pieni hoitajamitoitus etenkin öisin, mikä aiheutti riskin asiakkaiden turvallisuudelle. Lisäksi vanhuksien itsemääräämisoikeutta oli rajoitettu väärin, kun heitä oli toisinaan kiinnitetty pyörätuoliin lannevyöllä ilman lääkärin päätöstä tai omaisen hyväksyntää.

Avi ja kunta ovat jatkaneet Pihlajiston valvontaa. Tänä vuonna tarkastuksia on tehty useita. Isompia puutteita ei uusimmilla käynneillä ole havaittu.

Siikalatvan kunnanhallituksen helmikuussa 2019 laatiman vanhuspalvelujen tilannekatsauksen mukaan ongelmana on ollut henkilökunnan ja sijaisten heikko saatavuus. Eläkkeelle jääneitä on jouduttu pyytämään sijaisiksi.

Tilannekatsauksesta selviää myös, että palvelukeskus Koivulehdossa loukkaantui tammikuussa 2019 vanhus ilmeisesti pesettämisen yhteydessä. Tapaturmaa ei havaittu heti.

Koivulehtoon avi teki tarkastuksen viime vuonna ja antoi huomautuksen, koska hoitajamitoitukseen oli laskettu hallinnon työntekijä. Yksi asukas oli yksikössä ylipaikalla. Kunnan saaman tiedon mukaan nämä puutteet on korjattu.

Siikalatva sai haluamansa säästöt Mehiläisen avulla

Kokonaisulkoistuksia Suomessa ovat tehneet lähinnä pienet kunnat. Ne ovat halunneet säästöjä.

Siikalatvalla Mehiläinen on vastannut vuodesta 2017 lähtien kunnan sote-palveluista. Sopimus on kymmenvuotinen.

Säästöjä on tullut. Kunta kertoo viime vuoden tilinpäätöksessään, että kokonaisulkoistuksen tavoitteena olleet 1,5–2 miljoonan vuotuiset säästöt toteutuivat 2017–2018.

Sote-puolella alkoivat yt-neuvottelut pian sen jälkeen, kun Mehiläinen otti komennon. Ne johtivat useisiin irtisanomisiin.

Mehiläisen perusterveydenhuollon palveluista vastaava Joonas Turunen Mehiläisestä sanoo, että Siikalatva on säästänyt karkeasti kymmenen prosenttia vuosittaisista sote-menoistaan, kun Mehiläinen on vastannut palveluista.

Turusen mielestä myös palvelujen saatavuus ja laatu ovat parantuneet. Perusterveydenhoitoa on vahvistettu, mikä on vähentänyt erikoissairaanhoidon tarvetta.

Hän sanoo, että kuntalaisilta on tullut pääosin myönteistä viestiä. Kriittinen palaute on liittynyt yleensä yksittäisiin palvelukokemuksiin.

– Tuotamme Siikalatvalla palvelut neljän kyläkeskuksen alueella. Siinä on henkilöstön ja rekrytoinnin kannalta omat haasteensa, kun välimatkat ovat pitkiä.

Turusen mukaan Siikalatva on Mehiläiselle tärkeä asiakas. Se on ainoa kunta, jonka kaikki sote-palvelut Mehiläinen tuottaa.

– Siksi haluamme onnistua Siikalatvan palvelutuotannossa mahdollisimman hyvin.

Fakta: Kokonaisulkoistuksia tehneet kunnat ja yritykset:

Pihlajalinna: Alavus, Juupajoki, Jämsä, Kihniö, Kuortane, Mänttä-Vilppula, Parkano, Soini, Ähtäri

Terveystalo: Kinnula, Lumijoki, Rantasalmi, Tervola

Attendo (Terveystalon alihankkijana hoivapalveluissa): Puolanka, Kärsämäki, Pyhtää, Rääkkylä, Sulkava, Sysmä, Tohmajärvi

Mehiläinen: Siikalatva, Keminmaa, Kemi, Tornio, Simo

Coronaria: Posio

*Sote-ulkoistussopimusten laajuudessa on eroja kuntien välillä. Osa sopimuksista on kuntayhtymissä tai yhteisyrityksissä. Lähde: Kuntaliitto

Oulussa ammuttu yhtä henkilöä, ampujaa ei ole saatu kiinni

Yhtä miestä on ammuttu torstaina ennen puoltapäivää Oulun Puolivälinkankaalla. Ilmoituksen hätäkeskukseen teki sivullinen henkilö, jolle uhri oli kertonut tapahtuneesta.

Paikalle hälytettiin useita poliisipartioita, ja Puolivälinkankaalta löydettiin mies, jolla todettiin ampumiseen sopivia vammoja ylävartalossa. Mies on toimitettu hoitoon. Hänen vammojensa vakavuus ei ole vielä tiedossa.

Ampuminen on tapahtunut yleisellä paikalla, mutta tiedossa ei ole, että ampumisesta olisi aiheutunut vaaraa muille kuin ilmoitetulle uhrille.

Varotoimenpiteenä läheisten koulujen oppilaita ja henkilökuntaa pyydettiin pysymään koulun sisällä, kunnes tilanne oli ohi. Koulujen ovet avattiin ennen yhtä iltapäivällä.

Epäiltyä ampujaa ei ole tavoitettu. Poliisi on eristänyt alueen. Teon motiivia ei tiedetä, mutta poliisin tiedossa ei ole, että ampuja olisi vaaraksi sivullisille.

Poliisi pyytää ilmoittamaan kaikki asiaan liittyvät havainnot hätäkeskukseen. Havainnoista tai asiaan liittyvistä tiedoista voi ilmoittaa myös poliisin vihjepuhelimeen 0295 416 194 tai poliisin vihjesähköpostiin vihjeet.oulu@poliisi.fi.

Oulun laajasta seksuaalirikosvyyhdistä ensimmäinen tuomio: neljä vuotta ehdotonta vankeutta

Oulun käräjäoikeus on tuominnut parikymppisen Rahmani Gheibalin neljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

Oikeuden tuomion mukaan rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä esimerkiksi sen vuoksi, että Gheibailin olisi pitänyt havaita, että uhrin toimintakyvyssä, kyvyssä ilmaista itseään sekä käsityskyvyssä on ollut puutteita, minkä takia hän ollut haavoittuvainen nuoren ikänsä ohella. Uhri oli tapahtumien aikaan 13-vuotias.

Tapaus liittyy viime vuoden lopussa julkisuuteen tulleeseen rikosvyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään muun muassa käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä kuukausien ajan.

Gheibali ja uhri ovat tavanneet, tutustuneet sekä pitäneet yhteyttä Facebookissa ja Instagramissa sekä WhatsApp-sovelluksella ja nähneet joitakin kertoja.

Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo olevansa tyytyväinen tuomioon. Puolustajan Jaana Piiparin mukaan sekä hän että Gheibali ovat pettyneitä tuomioon.

– Mitä ehdimme puhelimessa keskustella, niin emme ole tyytyväisiä. Aiomme valittaa tuomiosta.

Rikoskokonaisuuteen kuuluu kahdeksan juttua, joissa kussakin on eri epäilty ja sama asianomistaja. Kukin juttu käsitellään erikseen. Kahdeksasta tapauksesta myös toinen tapaus on siirtynyt käräjille. Kuuden muun epäillyn osalta tapaukset etenevät oikeuteen myöhemmin, luultavasti kevään ja kesän aikana.

Vyyhti alkoi paljastua poliisille viime kesänä

Juttu kerrallaan käräjille siirtyvä seksuaalirikostapaus alkoi paljastua poliisille loppukesästä 2018.

Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä erikoista on epäiltyjen määrä ja se, että tapauksessa on yksi uhri. Lapsen hyväksikäyttöä kesti miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna. Myös fyysisen pahoinpitelyn epäillään jatkuneen yhtä kauan.

Hyväksikäytöt ovat kuitenkin olleet erillisiä tapauksia. Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää kertoi aikaisemmin Ylelle, että ei ole näyttöä siitä, että epäillyt olisivat käyttäneet lasta yhtä aikaa ja samassa tilanteessa seksuaalisesti hyväkseen.

Mäenpään mukaan kaikki syytetyt eivät ole tunteneet toisiaan. Ylen tietojen mukaan ainakin kolme epäiltyä miestä on asunut samassa vastaanottokeskuksessa.

Poliisin on kertonut, että kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, ja osa on Suomen kansalaisia.

Tutkinnassa useita muita tapauksia

Laaja seksuaalirikosvyyhti sai paljon huomiota, kun poliisi kertoi pian vyyhdin jälkeen myös monista muista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Tähän mennessä kolmesta tapauksesta on annettu tuomio.

Kerromme kohta lisää.

Lue lisää:

Oulussa alkaa oikeudenkäynti seksuaalirikostapauksesta, josta sai alkunsa yhteiskunnallinen kuohunta

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin

Oulu ei poikkea seksuaalirikosten osalta muista kaupungeista – Katso taulukosta oman kuntasi tilanne

Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi

Metsäpalolennot aloitettiin poikkeuksellisen aikaisin – huhtikuussa maastopaloja syttyi 300

Metsäpalolennot on aloitettu tänä keväänä aiemmin kuin normaalisti. Tähystyskausi alkoi vapulta, mutta ensimmäiset lennot tehtiin poikkeuksellisesti jo huhtikuun puolella.

Viimeksi niin aikaisin jouduttiin starttaamaan viisi vuotta sitten. Lentoja on kertynyt jo pari-kolmekymmentä länsirannikolla Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella ja Pirkanmaalla. Näilläkin lennoilla on havaittu maastopaloja.

Huhtikuussa koko maassa syttyi jo 300 maastopaloa. Esimerkiksi viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli alle 90. Pelkästään tänä pääsiäisenä roihahti satakunta paloa.

Sittemmin sääolot ovat muuttuneet ja metsäpaloindeksi laskenut alle lähtörajan. Suurimmalla osalla reiteistä koneet nousevat ilmaan, kun indeksi on 4.1. Osalla raja on 4.3.

Reitit laitettu osin uusiksi

Palolentoja hallinnoivan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen pitää nykyisiä säänvaihteluja poikkeuksellisina. Kuivien jaksojen jälkeen voi tulla lumisade, ja avissa onkin jouduttu vastaamaan palolentäjien kiperiin kysymyksiin.

– Voi olla, että indeksi näyttää, että pitäisi lähteä, mutta lunta sataa. Turvallisuus käy kuitenkin ennen kaikkea: palolentokoneet on kuitenkin tehty kesäoloihin.

Suomi on jaettu palolentojen osalta reitteihin, joiden määrä on nyt pienentynyt: viime kesän 25 reitin sijasta lennetään 22 reittiä, joiden kulku on optimoitu.

– Palvelun tuottajia on yhä 26 eli saman verran kuin ennen. Hartiat ovat siis leventyneet osalla reiteistä ja tilanne mennyt parempaan suuntaan, sanoo Kurvinen.

Tähystyslentoja tekevät avin kanssa sopimuksen solmineet lentokerhot ja yritykset.

Suomen metsäpalojen tähystyslentojen reitit muuttuivat täksi vuodeksi: nyt reittejä on 22 aiemman 25 sijasta.Aluehallintovirasto

Viime kesä oli poikkeuksellinen, sillä lentoja kertyi koko maassa yli 1400, moninkertaisesti keskivertoon verrattuna. Tavanomaisena kesänä lentoja on 300–500.

– Äärirajoilla mentiin mutta saatiin työ tehtyä.

Kolme äitiä pakeni Suomen lastensuojelua ulkomaille: "Tätä lasta en anna viedä"

Melinda Sakkaran esikoinen kuoli kohtuun kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Syynä oli sairaalan hoitovirhe, kun Sakkaran kipuja ei otettu todesta. Toinen lapsi, poikavauva, huostaanotettiin noin kuukauden ikäisenä.

– Minua ei kuultu päätöksenteossa lainkaan. Lapsi sijoitettiin uskonnolliseen perheeseen, vaikka vastustin sitä. Lisäksi yhteydenpitoani poikaan rajoitettiin laittomasti, Sakkara kertoo.

Kun Sakkara alkoi odottaa kolmatta lastaan, hän päätti paeta maasta.

– Minua kohdellaan menneisyyteni perusteella. Ei ole näyttöä, että se muuttuu, Sakkara sanoo.

Olen töpeksinyt aiemmin, mutta viranomaisia ei kiinnosta nykyinen elämäntilanteeni. Melinda Sakkara

Huostaanottopäätös antaa 32-vuotiaasta Sakkarasta karun kuvan. Kouvolasta kotoisin olevalla Sakkaralla oli nuorempana vakava alkoholiongelma. Hänellä on myös mielenterveysdiagnooseja ja rikostuomio. Hän on ollut psykiatrisessa hoidossa ja yrittänyt alkoholin vuoksi itsemurhaa.

– Elämäni on ollut aiemmin alamäessä ja olen töpeksinyt. Jo neuvolassa poikaa odottaessani kohtasin ennakkoasenteen, jonka seurauksena minulle kirjoitettiin neuvolassa lähete huumevieroitukseen ilman mitään huumetestejä. En ole koskaan käyttänyt huumeita.

Sakkaralla on esittää lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta useita lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa huostaanottopäätöksen kanssa. Niissä hänen nykyinen psyykkinen terveydentilansa todetaan hyväksi, eikä alkoholiriippuvuutta ole.

– Viranomaisia ei kiinnosta nykyinen elämäntilanteeni. Heidän mielestään totta oni se, mitä muut ovat kertoneet. Minun puheillani oli merkitystä vain, kun ne sai käänneltyä jotenkin umpihulluun muotoon.

Melinda Sakkara on menettänyt kaksi lastaan. Melinda Sakkara Ristiriitaisia lausuntoja

Sakkaran esikoinen kuoli hänen kohtuunsa vuonna 2015 Salossa. Tultuaan toisen kerran raskaaksi hän erosi nopeasti lapsen isästä ja muutti Ouluun.

Syntymättömästä lapsesta tehtiin Sakkaran sairaushistorian vuoksi useita ennakollisia lastensuojeluilmoituksia, ja siksi lasta uhkasi huostaanotto heti syntymänsä jälkeen.

Sakkara hakeutui omasta tahdostaan loppuraskauden aikana psykiatriseen hoitoon.

– Epäilin, että vointini heikkenee, koska pelkäsin hoitohenkilökunnan tekevän taas virheen ja tällekin lapselle kävisi huonosti. Pelkäsin myös, että lapsi otetaan minulta pois.

Sakkara halusi tietää tarkkaan perustelut kaikille hoitotoimille ja suhtautui niihin kriittisesti. Kätilön ja synnytysvalmentajan kirjaamien lausuntojen mukaan Sakkaran käytös ja reaktiot loppuraskauden aikana ovat normaaleja huomioiden hänen kokemansa kohtukuolema.

Huostaanottopäätöksessä lukee, että Sakkaralla olisi ollut sairaalassa aikeita vahingoittaa itseään ja lastaan. Sakkaran mukaan asia on kirjattu paperiin eri tavoin kuin hän on sanonut.

– Sinä päivänä kun lapsen piti syntyä kuulin, että minut erotettaisiin vauvastani hänen synnyttyään. Sanoin, että jos lapseni viedään minulta ilman syytä, on lapsen parempi kuolla kohtuun kuten esikoiseni. Olisin todella tehnyt abortin, jos minulle olisi kerrottu, etten saa olla äiti.

Sakkara joutui pakkohoitoon.

Melinda Sakkara asui Kreetalla odottaessaan kolmatta lastaan.Melinda Sakkara

Lapsi syntyi Oulussa, ja pakkohoitopäätös purettiin juuri ennen synnytystä. Sakkara joutui sairaalasta päästyään lapsen kanssa ensikotiin, josta lapsi huostaanotettiin alle kuukauden ikäisenä.

Papereissa lukee, että lapsen tulevaisuutta punnitaan uudestaan, kun äidin vanhemmuus on vakaampi. Oulun kaupunki ei kommentoi yksittäistapausta, mutta sen mukaan huostaanoton jatkumisen tarvetta arvioidaan aina vähintään vuosittain.

– Huostaanotto voidaan purkaa, ellei sijoitukseen ole enää tarvetta, perheen tilanne on korjaantunut ja huostaanoton purku on lapsen edun mukainen, toteaa palvelupäällikkö Marja Salo.

Melinda Sakkara ihmettelee, miksei näin ole hänen kohdallaan tapahtunut. Hän on lähettänyt valituksia ja kanteluja jatkuvasti kaupungin ja hallinto-oikeuden suuntaan.

– Minulla on viime vuodelta kaksi lääkärinlausuntoa, joiden mukaan olen täysin kykenevä huolehtimaan lapsestani. Tätä ei ole otettu lainkaan huomioon, Sakkara sanoo.

Yle on nähnyt lääkärinlausunnot. Yksityislääkärin antamassa lausunnossa todetaan, ettei Sakkaralla ole useiden mielenterveyden tilaa mittaavien testien perusteella mitään psyykkisiä ongelmia. Lausunnossa myös todetaan, ettei hänellä ole alkoholiriippuvuutta.

– Lääkäri oli mukana lastensuojelun palaverissa, mutta sielläkään hänen mielipiteillään ei ollut mitään arvoa. Minulle sanottiin, ettei yksityislääkärin mielipiteitä tarvitse huomioida, Sakkara toteaa.

Henkisesti kypsä äidiksi

Oulun mielenterveyspalveluissa toimiva lääkäri puolestaan tapasi Sakkaran kolme kertaa ja antoi lausunnon, jonka mukaan tapaamisten aikana ei tullut esiin merkkejä mielenterveyshäiriöstä tai seikkoja, jotka heikentäisivät voimavaroja toimia vanhempana.

Kaupungin lakimiehen lausunnossa sen sijaan todetaan, että kykyä toimia vanhempana ei lähtökohtaisesti voida arvioida kolmen käynnin perusteella eikä tapaamalla äiti yksin ilman lasta.

– On vaikea käydä lapsen kanssa lääkärissä, kun lapsi on huostaanotettu. Jos viranomaisten mielestä on tällainen on vaatimus, sosiaaliviranomaisten olisi kuulunut järjestää lapsi mukaan käynneille, Sakkara sanoo.

Sakkaraa raskauden aikana tukeneen kätilön lausunnossa kuitenkin todetaan, että hän on valmistautunut normaalilla tavalla lapsen syntymään, hankkinut kotiinsa kaikki tarpeelliset vauvantarvikkeet ja henkisesti kypsä äidiksi.

Sakkaran mukaan hänelle ei tehty lastensuojelussa palvelutarpeen arviota, vaikka myös vanhemmille tulisi tehdä asiakassuunnitelma. Tässä on Oulussa puutteita.

– Tätä on nyt työntekijöille teroitettu, että erillinen suunnitelma tulee tehdä ja ohjata vanhempia tarvittaviin palveluihin, kertoo palvelupäällikkö Marja Salo.

Sakkaralta Oulu on vaatinut sitoutumista psyykkiseen tukeen sosiaaliviranomaisten osoittamalta taholta. Hänellä oli kuitenkin hoitosuhde yksityislääkäriin, joka toimi hänen traumaterapeuttinaan.

– En ymmärrä, miksi minun olisi pitänyt suostua heidän valitsemansa lääkärin hoitoon.

Sveitsin poliisi auttoi Melinda Sakkaran mukaan hankkimaan vauvalle passin.Melinda Sakkara Erimielisyyksiä palaverien tallentamisesta

Oulun lastensuojelu ei kommentoi sitä, miksei Sakkaran hyvää terveydentilaa puoltavat lausunnot on sivuutettu päätöksenteossa.

– Yleisellä tasolla sanon, että lääkärinlausunnot huomioidaan huostaanoton arvioinnissa riippumatta siitä, ovatko ne julkisen tai yksityislääkärin laatimia, sanoo Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Heikkisen mukaan yhteistyö perheiden kanssa toimii Oulussa pääosin hyvin, mutta ongelmiakin on.

– Lastensuojelussa voi olla tilanteita, jolloin lapsen edun ja vanhempien kasvatuksellisten tai muiden näkemyksien välillä on ristiriitaa, Heikkinen kertoo.

Melinda Sakkara on avoimesti tallentanut keskustelujaan viranomaisten kanssa. Niistä käy ilmi, että viranomaiset ovat vahvasti vastustaneet tallentamista. Se on yksi syy, joka on tuonut säröjä yhteistyöhön.

Voi olla tilanteita, jolloin lapsen edun ja vanhempien näkemyksien välillä on ristiriitaa. Arja Heikkinen

Oulun kaupungin potilasasiamies on kirjoittanut lausunnon, jonka mukaan keskustelujen tallentaminen ei ole merkki yhteistyökyvyttömyydestä vaan halusta vaatia perustelut viranomaisten toimille. Asiakkaalla on myös oikeus tallentaa tai videoida keskustelut.

Viime syksynä Ouluun perustettiin uusi lastensuojelutarpeen selvitystiimi, jonka tavoitteena on parantaa perheiden ja lastensuojelun yhteistyötä.

– Tiimi on moniammatillinen, ja siinä työskentelee sosiaalityöntekijöiden lisäksi sosionomeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Olemme saaneet toiminnasta hyvää asiakaspalautetta, kertoo Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Samoihin aikoihin Melinda Sakkara alkoi odottaa kolmatta lastaan ja teki kaikessa hiljaisuudessa valmisteluja tulevaisuutensa varalle. Hän aikoi lähteä Suomesta salaa.

– Yksi lapsistani on kuollut hoitovirheen seurauksena ja toinen on minulta varastettu. Päätin, että tätä lasta en anna Suomen viranomaisten viedä.

Sakkaran tytär syntyi viime vuoden lopussa.Melinda Sakkara Vanhempia ei kuulla

Tuen järjestäminen huostaanotettujen tai sijoitettujen lasten vanhemmille on kuntien lakisääteinen tehtävä. Voikukkia-nimellä kulkevia vanhempien vertaistukiryhmiä ylläpitävä Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n mukaan kunnat eivät sitä juurikaan tee.

– Huostaanotto on vanhemmille kriisi ja jättää aikamoisen trauman, mutta he jäävät usein todella yksin. Vanhempia pitäisi myös kuulla ja tukea jo paljon aikaisemmin kuin siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo pitkällä, sanoo Kasper ry:n toiminnanjohtaja Pauliina Lehtinen.

Vanhemmat valittavat Lehtisen mukaan eniten siitä, ettei heitä ole kuultu ja kohdattu. Papereissa tuijotetaan helposti päihde- tai mielenterveystaustaa sen sijaan, että keskityttäisiin nykytilaan. Lehtisen mukaan kohtaamattomuudessa voi olla kyse sosiaalityöntekijöiden liian suuresta asiakasmäärästä.

– Paljon riippuu siitä, onko aikaa kohdata perhettä ja ymmärtää sen tilanne vai luotetaanko pelkästään, joskus jopa liikaa, omaan ammattitaitoon. Vanhempi voi kokea, että kuulemisen sijaan häntä käsketään. Se aiheuttaa monenlaista väärinymmärrystä.

Katkeroitumista on. Kun asiakkaita on paljon, väkisinkin tapahtuu sitä ettei ehditä harkita asioita loppuun. Pauliina Lehtinen

Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa luottamusta on vaikea rakentaa. Lehtisen korviin ulkomaille pakeneminen kuulostaa ääriratkaisulta, mutta ei mahdottomalta.

– Katkeroitumista on jonkin verran. Kun asiakkaita on paljon, väkisinkin tapahtuu sitä ettei ehditä harkita asioita loppuun tai varmistellaan johonkin suuntaan. Joskus voi olla niinkin, että perheelle on tapahtunut vääriä asioita ja tehty vääriä ratkaisuja.

"Sanotaan, että hoida itsesi kuntoon"

Lapsen huostaanoton aiheuttaman kriisin käsitteleminen on vanhemmille hankalaa etenkin silloin, kun taustalla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Jos äiti tai isä kokee, että häneltä on viety lapsi, hän voi Lehtisen mukaan helposti alkaa lääkitä itseään päihteillä eikä pääse käsittelemään kriisiä.

– Olen ihmetellyt, miksi vanhemmat jätetään niin yksin sen sijaan, että järjestelmällisesti tehtäisiin töitä hänen kanssaan. Laki lähtee siitä, että sijoittaminen on väliaikaista, mutta käytännössä rakenteet eivät useinkaan tue sitä.

Lehtinen muistuttaa, että perheiden tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia.

– Nämä ulkomaille paenneiden tarinat ovat todella ääritilanteita. Onneksi positiivisiakin tarinoita on, ja sitten on paljon niitä jotka ovat jotain siltä väliltä.

Melinda Sakkara

Lastensuojelua tutkivan ja kehittävän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työn laatu vaihtelee kunnissa paljon.

– On liian iso väite sanoa, että lastensuojelu olisi kauttaaltaan jonkinlaista. Jossakin osataan kohdata perheet paremmin ja toisaalla ei niin hyvin. Haluan korostaa, ettei syyttävää sormea saisi osoittaa yksittäisiin työntekijöihin, sanoo lastensuojelun kehittämispäällikkö Päivi Petrelius THL:stä.

On liian iso väite sanoa, että lastensuojelu olisi kauttaaltaan jonkinlaista. Päivi Petrelius

Suurin ongelma on Petreliuksen mukaan organisaatioiden luomissa kohtuuttomissa työolosuhteissa. Hän muistuttaa, että jo yhden perheen tilanne voi olla hyvin vaativa, jos äidillä ja isällä on päihdeongelma tai lapsella käytöshäiriöitä.

– Jos miettii, että tällaisia tilanteita voi olla 40 tai vaikka 80, niin millä ajalla työntekijä asettuu kuulemaan asiakasta kunnolla? Sosiaalityössä on myös tosi iso vaihtuvuus. Perheen asioita voi hoitaa monta ihmistä, joita perhe ei välttämättä ole koskaan tavannut.

Perheille enemmän sananvaltaa

Useissa maakunnissa on viime vuonna testattu uutta toimintamallia, jossa perheet pääsevät aktiivisesti mukaan lastaan koskevaan päätöksentekoon. Kokemukset olivat sen verran hyvät, että käytäntöä on päätetty laajentaa, ja sitä istutetaan parhaillaan kuntiin ympäri Suomea.

Malli on peräisin Lontoon Hackneysta, jossa se on ollut käytössä pidempään.

Lain mukaan lapselle on nimettävä vastaava sosiaalityöntekijä. Nyt ideana on luoda tiimi, jossa on mukana perheterapeutti, asiakasperhe ja korkeintaan kolme sosiaalityöntekijää.

– Tiimi varmistaa, ettei asiakassuhde ole yhden ihmisen varassa. Siten perheen tilanteeseen tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen ei ala alusta, jos joku tiimistä vaihtuu, Petrelius toteaa.

Tavoitteena on, että tiimi kokoontuisi kerran viikossa. Päivi Petrelius puhuu perheterapeuttisesta työotteesta, jonka seurauksena yksittäinen työntekijä ei tee enää ratkaisuja yksin.

– Ei lähdetä suoraan tarjoamaan nopeita ratkaisuja vaan analysoidaan vaikeaa tilannetta syvemmin. Ratkaisuehdotuksia ideoidessa kuullaan myös vanhempia ja mahdollisuuksien mukaan myös lapsia, Petrelius sanoo.

Melinda Sakkara ei ole ainoa lastensuojelua ulkomaille paennut äiti.

Tanya Khotenko muutti muutti kolmostensa kanssa Houtskarin saaresta Paraisilta Kyprokselle. Kuva Houtskarista.Natalia Kharitonova Parainen-Kypros

Venäläiset sukujuuret omaava Tanya Khotenko muutti viime kesänä Paraisilta Kyprokselle, koska koki perheensä joutuneen rasismin ja lastensuojelun mielivallan uhreiksi.

– Tyttäreni kertoi, että hänen suunsa oli pesty päiväkodissa saippualla ja häntä oli painettu kipeästi sormella poskeen ja nenään. Päiväkodin mukaan minä löin, tukistin ja potkin lapsiani, Khotenko kertoo.

Riidat lastensuojelun kanssa kärjistyivät siihen, että poliisi alkoi tutkia Khotenkoa ja epäili häntä 6-vuotiaiden kolmosten pahoinpitelystä.

Lääkäriä ja koulupsykologia, jotka puolustivat minua, ei huomioitu ollenkaan. Tanya Khotenko

Khotenkolla on samankaltaisia kokemuksia lastensuojelun toimista kuin Sakkaralla.

– Lääkäriä ja koulupsykologia, jotka puolustivat minua, ei huomioitu ollenkaan. En ole myöskään saanut lastensuojelusta mitään lapsiani koskevia papereita itselleni, vaikka pyysin niitä jo puoli vuotta sitten.

Paraisten koko lastensuojelun sosiaalityöntekijät irtisanoutuivat keväällä 2018. Syinä olivat alimiehitys, liiallinen työmäärä ja huono johtaminen. Khotenko puolestaan pakkasi tavaransa ja muutti lapsineen Kyprokselle.

Syyttäjä päätti maaliskuussa jättää syytteen nostamatta, koska näyttöä lasten pahoinpitelyistä ei ollut. Useista kuulustelluista kukaan ei ollut nähnyt Khotenkon kohtelevan lapsiaan fyysisesti kaltoin.

Tanya Khotenko lastensa kanssa ravintolassa Wienissä.Tanya Khotenkon kotialbumi Paluu Suomeen, kun lapsi täytti 18

Hanna (nimi muutettu lapsen yksityisyyden suojaamiseksi) vietti poikansa kanssa yhdeksän vuotta Kreikassa. Sitä ennen poikaa uhkasi huostaanotto. Hanna myöntää, että aluksi lastensuojelulla oli syytä olla pojasta huolissaan.

– Olin muuttanut lapseni kanssa Kreikasta Suomeen ja elin kreikkalaisittain. Lapsi oli mukanani baarissa. Kerran jätin hänet yksin kotiin ja lähdin baariin, hän kertoo.

Ensin poika joutui perhetukikotiin. Hannan mielestä lastensuojelu teki hänelle alkoholiongelman, jota ei ollut.

– Kävin tuolloin töissä ja opiskelin samaan aikaan, joten en tiedä missä välissä olisin voinut niin paljon alkoholia käyttää. Mitään tukea en yksinhuoltajana lastensuojelusta saanut, vaikka minulla oli monta rautaa tulessa.

Kun pojalle ryhdyttiin valmistelemaan huostaanottoa, Hanna päätti lähteä takaisin Kreikkaan Korfulle, jossa pojan isä asui. Hanna laitettiin kansainväliseen hakuun Interpolin kautta. Hän kertoo olleensa syytettynä lapsikaappauksesta.

– Kreikka päätti, ettei luovuta meitä. Huostaanottoasia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja voitimme jutun. Suomesta soitettiin, että huostaanottovaatimus on haudattu.

Alunperin Hannan piti palata poikansa kanssa päätöksen jälkeen Suomeen, mutta he päättivätkin jäädä Korfulle. He muuttivat takaisin Suomeen vasta viime syksynä pojan opintojen takia. Poika on nyt 18-vuotias.

Maanpako on uusi ilmiö

Hannaa puolusti oikeudessa varatuomari Leeni Ikonen, jolla on yli 20 vuoden kokemus lastensuojelutyöstä Suomessa. Hän kertoo, että maanpakoon lähteminen ja siihen rinnastuva muuttaminen kotimaassa on melko uusi, 2000-luvun ilmiö.

– Ihmiset soittavat ja kysyvät, missä kunnassa olisi lapsen kannalta turvallista asua. Jotkut pohtivat, ratkeaisiko hänen asiansa lähtemällä maasta. Kysymys on vaikea, koska lastensuojelun laatu vaihtelee eri kunnissa, Ikonen toteaa.

Perustuslaki takaa liikkumisvapauden, ellei lapsi ole kiireellisesti sijoitettu. Jos huostaanottoprosessi on kesken, lähteminen maasta on laitonta ja lastensuojelu tulee perässä.

– Sosiaalityöntekijät ovat hakeneet lapsia ulkomailtakin. Eräs lähti itse hakemaan ja eräässä tapauksessa paikallinen sosiaalityöntekijä järjestettiin tarkistamaan lapsen tilanne, Ikonen sanoo.

Sosiaalityöntekijät ovat hakeneet lapsia ulkomailtakin. Leeni Ikonen

Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoituspaikan valinnassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Ikosen mukaan kunnissa on vaihtelua sen suhteen, kuinka lakia noudatetaan.

– En ole havainnut, että näitä huomioitaisiin ja vanhempien mielipidettä kyseltäisiin. Tietyt ongelmakunnat ja sosiaalityöntekijät ovat tulleet tutuiksi. Jos kyseessä on ulkomaalaistaustainen perhe, pahimmillaan lapselta hävitetään uskonto, kulttuuri ja kieli.

Sveitsin Luganossa oli majatalo, jossa Melinda Sakkara asui lähdettyään Kreetalta.Melinda Sakkara

Suurin ongelma on Ikosen mielestä on kuitenkin se, että huostaanotot käsitellään väärässä paikassa. Hänen mielestään oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei toteudu hallinto-oikeuksissa.

– Jos käräjäoikeus käsittelee on hometaloriitaa, selvitetään tarkkaan jutun tosiseikat, arvioidaan näyttö ja se, mikä on lausunnon antajan kompetenssi. Hallinto-oikeudessa pidetään viranomaisen toimittamaa aineistoa lähtökohtaisesti totena ja oikeana. Lausuntoa, jonka perhe hankkii esimerkiksi yksityiseltä puolelta, ei yleensä huomioida.

Vuonna 2005 myös oikeusturva-asiain neuvottelukunta suositteli, että huostaanottoasiat siirrettäisiin käräjäoikeuksiin. Näin ei tapahtunut. Oikeusministeriön mukaan siirtoa ei ole myöskään suunnitteilla, koska kyse on julkisoikeudellisista ja siten hallintotuomioistuimien toimivaltaan kuuluvista asioista.

– Keskustelua on kuitenkin käyty siitä, tulisiko huostaanottoasiat ratkaista moniammatillisessa toimielimessä, jonka ratkaisusta voisi valittaa hallinto-oikeuteen, kertoo erityisasiantuntija Piritta Koivukoski oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osastolta.

En usko saavani Ouluun jäänyttä poikaani koskaan takaisin. Melinda Sakkara

Hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin viime vuonna yli tuhat sosiaaliviranomaisten alulle panemaa huostaanottoasiaa. Noin kahdessa kolmesta tehtiin huostaanottopäätös. Vain 2,5 prosentissa tapauksista huostaanottohakemus hylättiin. Loput olivat valituksia, siirtämisiä tai juttuja, jotka jätettiin tutkimatta.

Oikeusministeriö ei ota kantaa hallinto-oikeuksien menettelyyn tai käsittelyn oikeudenmukaisuuteen huostaanottoasioissa, koska sillä ei ole toimivaltaa puuttua riippumattomien tuomioistuinten toimintaan.

– Jos joku katsoo, että viranomainen on menetellyt virkatoimissaan lainvastaisesti tai laiminlyönyt sille kuuluvia velvollisuuksia, hän voi tehdä kirjallisen kantelun joko eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, sanoo Koivukoski.

Koulutusta uuteen malliin

THL kouluttaa parhaillaan tiimejä uuteen lastensuojelumalliin. Lastensuojelun kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan uuden mallin istuttaminen kuntiin on pitkäjänteistä ja tukea vaativaa työtä.

– Onnistuminen riippuu paljon siitä, saammeko uudelta hallitukselta tukea tämäntyyppisen uudistuksen jatkamiselle.

Oulussa on saatu hyviä kokemuksia uudesta palvelutarpeen selvitystiimistä ja perheterapiakoulutuksesta. Lastensuojeluun on saatu kahden viime vuoden aikana toistakymmentä uutta virkaa.

– Uudet virat ovat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijöitä. Heille jää enemmän aikaa suunnitelmalliselle työlle ja asiakkaille, sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo.

Kun Melinda Sakkara päätti lähteä Suomesta, hän muutti ensin Oulusta takaisin Saloon vanhempiensa tyhjillään olleeseen asuntoon. Sitten hän matkusti Kreetalle.

Melinda Sakkara

Perille päästyään Sakkara kirjoitti ystäväkseen luulemalleen henkilölle luottamuksellisen viestin. Viestissä hän kirjoittaa, että jos hänen huostaanotetun lapsensa on jäätävä Suomeen, olisi lapselle inhimillisempää kuolla kuin joutua elämään sellaisen maan lastensuojeluviranomaisten päätösten varassa.

– Tämä on ollut kantani koko ajan. Lapsen on parempi olla syntymättä maahan, jossa hänet ryöstetään vanhemmiltaan eikä hän saa tuntea juuriaan, Sakkara sanoo.

Suomessa hänen lähtönsä huomattiin, kun Salon lastensuojeluun tehtiin Sakkarasta useita ennakollisia lastensuojeluilmoituksia. Niiden sisältö oli sama kuin aiemminkin: Sakkara olisi uhannut tappaa lapsensa. Lastensuojelu pyysi virka-apua poliisilta, joka on tavoitellut Sakkaraa kuulusteltavaksi.

– Taas minua pidettiin vaarallisena menneisyyteni perusteella. Koin sen kiusantekona, Sakkara toteaa.

Ei osoitetta Suomessa

Salon sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen kiistää, että Salossa reagoitaisiin muita painavammin lastensuojeluilmoituksiin, jossa vanhemmilla on päihde- tai mielenterveystausta.

– Otamme selvää lapsen tilanteesta ja keskustelemme ilmoituksen kohteen kanssa. Jos tiedämme lapsen olevan vakavassa vaarassa, toimenpiteet määräytyvät sen mukaan. Tavoitteena on löytää sopivat tukimuodot perheelle ja turvata lapsen kasvu ja kehitys, Purhonen toteaa.

Melinda Sakkara matkusti Kreetalta Sveitsiin, jossa synnytti tyttärensä. Hän pyysi siellä apua Sveitsin poliisilta järjestääkseen tyttärelleen passin. Sittemmin he ovat vaihtaneet maisemaa.

Sakkaran tytär on nyt noin puolivuotias. Viime viikolla hän sai Kaakkois-Suomen maistraatista vahvistuksen, jonka mukaan hänellä ei ole enää osoitetta Suomessa.

Sakkara ei aio palata.

– En usko saavani Ouluun jäänyttä poikaani koskaan takaisin.

Jutussa esiintyvien äitien tarinoiden paikkansapitävyys on tarkastettu huostaanottopäätöksistä, sairauskertomuksista, ammattilaisten antamista lausunnoista ja potilasvahingon korvauspäätöksestä liittyen Melinda Sakkaran kokemaan kohtukuolemaan. Lähteenä on käytetty myös Tanya Khotenkon pahoinpitelyä koskevaa syyttämättäjättämispäätöstä ja Sakkaran tallentamia keskusteluja sosiaaliviranomaisten kanssa.

Oulun grooming-tapauksessa nostettu yksi syyte lisää – ensimmäinen tuomio tänään

Oulussa alaikäiseen tyttöön kohdistuneessa seksuaalirikoskokonaisuudessa on nostettu syyte kolmannelle nuorelle miehelle. Syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuli vireille Oulun käräjäoikeudessa maanantaina ja juttua on tarkoitus käsitellä vajaan kahden viikon päästä.

Kaikkiaan kahdeksaa miestä epäillään tyttöön kohdistuneista seksuaalirikoksista. Miesten vangitsemistietojen mukaan alle 15-vuotiaan tytön epäillään joutuneen kuukausia kestäneen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeiden raiskausten uhriksi viime kesän ja syksyn aikana. Rikosten epäillään tapahtuneen Oulussa epäiltyjen hallinnoimissa yksityisasunnoissa.

Syyttäjä on vahvistanut poliisin aiemman kertoman siitä, että uhriin on tutustuttu tai pidetty yhteyttä internetin välityksellä. Tämän takia rikoskokonaisuutta on kutsuttu myös groomingiksi. Groomingilla tarkoitetaan esimerkiksi nettihoukuttelua ja -saalistamista, jossa aikuinen valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla tähän kiintymys- ja luottamussuhdetta.

Kokonaisuudessa on nostettu syytteet aiemmin jo kahta miestä vastaan. Ensimmäinen ratkaisu on määrä antaa tänään.

21-vuotias mies tuomiolla

Syyttäjäkaksikko vaatii tänään ratkaistavassa osuudessa 21-vuotiaalle miehelle rangaistusta törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijana muuttanut mies kiistää asianajajansa Jaana Piiparin mukaan kaikki syytteet. Puolustus ei ole kommentoinut kiistämisen perusteita. Asiaa on käsitelty käräjillä salaisena uhrin suojaamiseksi.

Käräjäoikeus aikoo kuitenkin laatia ratkaisustaan julkisen selosteen syyttäjän vaatimuksen mukaisesti.

Toinen syyttäjistä, Itä-Suomen syyttäjänviraston erikoissyyttäjä Pia Mäenpää kertoo, että syyteharkinta on loppumetreillä neljännen epäillyn osalta. Hänen mukaansa kaikki syytetyt eivät ole tunteneet toisiaan ja jutut käsitellään käräjillä erikseen.

Käräjäoikeus on varannut kokonaisuuden käsittelyyn aikaa heinäkuun alkupuolelle asti.

Oulun soramonttumurhan uhrin ruumis on löytynyt

Oulun poliisi on löytänyt ns. soramonttumurhan uhrin ruumiin. Poliisi kertoi viime joulukuussa tutkivansa murhaa, jonka epäillään tapahtuneen 7.10.2018 Oulun koillispuolisella soramonttualueella.

Rikoksen uhrin löytämiseksi käynnistettiin laajat etsinnät syksyllä ja niitä jatkettiin talven aikana, mutta uhria ei löydetty.

Poliisi tiedottaa löytäneensä henkirikoksen uhrin Oulun Alakylästä tiistaina 7.5.2019.
Ruumis löydettiin alueelta, jonka epäillyt ovat osoittaneet esitutkinnan aikana.

Osoitettua aluetta on tutkittu talven aikana mm. ruumiskoirien avulla.

Poliisi sai etsintöihin avuksi henkilöstöä ja kalustoa myös Rajavartiolaitokselta sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Olosuhteista johtuen ruumista ei kuitenkaan aikaisemmin pystytty löytämään. Etsinnät käynnistettiin uudestaan toukokuun alussa lumien ja vesistöjen sulaessa. Ruumis löydettiin pienestä vesistöstä metsäalueelta.

Epäily henkirikoksesta tuli ilmi, kun poliisi ryhtyi tutkimaan marraskuussa tehtyä ilmoitusta kadonneesta henkilöstä. Poliisi on jatkanut tapauksen tutkintaa murhana ja asiaan liittyen on edelleen vangittuna kolme henkilöä, joita epäillään osallisuudesta henkirikokseen. Epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet tahallisen henkirikoksen. Kaksi epäiltyä on kertonut esitutkinnassa, että he ovat pian teon jälkeen siirtäneet ja kätkeneet ruumiin maastoon Oulun pohjoispuolelle.

Esitutkinta valmistunee alkukesän aikana.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Antti Palokangas kertoo, että tutkintavankeudessa on kolme epäiltyä henkilöä. Poliisi pyysi tapahtumien selvittämiseksi viheitä yleisöltä ja niitä tuli Palokankaan mukaan jonkin verran.

Mies kuoli nokkakolarissa Sievissä – lisäksi kaksi ihmistä loukkaantui

Yksi ihminen kuoli kahden henkilöauton nokkakolarissa Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla maanantai-iltana.

Onnettomuus sattui hieman ennen iltaseitsemää kantatie 86:lla. Lisäksi nokkakolarissa loukkaantui kaksi ihmistä, toinen vakavasti. Hänet kuljetettiin pelastushelikopterilla Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Toisessa autossa ollut matkustaja loukkaantui lievästi.

Onnettomuudessa kuoli toisen auton kuljettaja. Hän oli poliisin mukaan 42-vuotias sieviläismies.

Toinen henkilöautoista ajatui jostain syystä vastaantulevien kaistalle. Poliisin mukaan sää oli onnettomuuspaikalla vuodenaikaan nähden normaali.

Tie onnettomuuspaikalla oli poikki useita tunteja maanantai-iltana.

Kauppakeskus Isoa Omenaa uhannut mies myönsi teon: Motiivina nettipelissä hävitty raha – Oulun epäilty edelleen kateissa

Kauppakeskus Isoa Omenaa viime viikolla ammuskelulla uhannut mies on myöntänyt tekonsa poliisin kuulusteluissa.

– Uhkauksen kirjoittamisen motiiviksi mies kertoi suuttumuksen, joka syntyi hänen hävittyään ison summan netissä pelatussa uhkapelissä. Lisäksi mies myönsi lisänneensä julkaisemansa uhkauksen kommentteihin toisen henkilön nimen, vaikka tällä henkilöllä ei ollut asiaan mitään yhteyttä, kertoo tutkintaa johtava komisario Teemu Värtinen.

Poliisi otti noin 20-vuotiaan miehen kiinni viime torstaina.

Oulun Valkeaa uhannutta selvitetään

Oulun kauppakeskus Valkeaa uhanneen henkilöys ei ole poliisin tiedossa. Poliisi toivoo yleisöltä vihjeitä tekijästä tai tekijöistä.

Espoon ja Oulun kirjoitukset oli julkaistu Tor-verkossa. Molempia tutkitaan laittomana uhkauksena. Espoon tekijää epäillään myös perättömästä vaaranilmoituksesta.

Laittomasta uhkauksesta voi seurata kahden vuoden vankeusrangaistus. Lisäksi tekijä voi joutua maksamaan merkittäviä korvauksia. Korvausvaatimukset tarkentuvat myöhemmin.

Uhkaukset tuntuivat kauppakeskusten arjessa. Muuan muassa Ison Omenan Intersport otti varman päälle ja sulki liikkeen perjantain ajaksi. Ison Omenan turvallisuustasoa nostettiin lisäämällä vartioinnin määrää. Oulun poliisi oli sunnuntaina näkyvästi läsnä Valkean kauppakeskuksessa.

Samoihin aikoihin myös porilaiseen kouluun kohdistettiin uhkaus anonyymissa Tor-verkossa, jossa viestien lähettäjän selvittäminen ei ole helppoa.

Lue lisää

Poliisi turvaa koulupäivän kulun maanantaina Länsi-Porin koulussa – uhkauksen tutkinta on "edistynyt merkittävästi"

Kauppakeskus Iso Omena toipuu uhkauksen aiheuttamasta säikähdyksestä – asiakkaita tavallista vähemmän ja osa liikkeistä kiinni

Poliisi ottanut kiinni miehen, jota epäillään kauppakeskus Isoon Omenaan kohdistetusta uhkauksesta – motiivi ei ole vielä selvillä

Espoolaista kauppakeskusta on uhattu ammuskelulla

Pages