Uutiset YLE Oulu

Aino Pullin 100-vuotissyntymäpäivät peruuntuivat koronan vuoksi – "Kun olen 150-vuotias, silloin pidetään isot juhlat"

Huhtikuun 3. päivä oli odotettu päivä. Silloin liminkalainen Aino Pulli täytti 100 vuotta, ja suvun oli tarkoitus kokoontua. Vieraita oli tulossa yksi jokaista elettyä vuotta kohti.

Sata vuotta tuli täyteen eilen, mutta vallitsevan koronatilanteen vuoksi suuret juhlat jäivät ainakin toistaiseksi haaveeksi.

Reino Pulli ei ole nähnyt äitiään moneen viikkoon kasvotusten. Yhteyttä hän on pitänyt soittamalla. Syntymäpäivän kunniaksi Pulli tuo palvelukotiin täytekakkuja. Timo Nykyri / Yle

Syntymäpäiväsankaria varsinaisten juhlien siirtyminen ei haittaa, sillä hänen mukaansa moni muukin ikätoveri saattaa olla samassa tilanteessa.

– Kun olen 150-vuotias, silloin pidetään isot juhlat!

Vaikka juhlien siirtyminen ei paina mieltä, läheisten näkemättä jääminen harmittaa sukurakasta syntymäpäiväsankaria. Lähiomaistenkin vierailut ovat käytännössä tyrehtyneet kokonaan, jotta koronaviruksen mahdollinen leviäminen palvelukotiin estettäisiin.

Omaisvierailuiden loppuminen kuin seinään on ollut suurin muutos, jonka korona on aiheuttanut palvelukodin arkeen.

– Minkäpä tilanteelle voi, Aino Pulli tuumaa.

Syntymäpäivät vietetään palvelukodin asukkaiden ja henkilökunnan kesken täytekakkujen sekä kahvien kera.

Vieraita Uudesta-Seelannista saakka

Aino Pullin suurta juhlaa suunniteltiin kolmen kuukauden ajan, ja kaukaisimmat vieraat olisivat saapuneet Uudesta-Seelannista saakka. Pitkänmatkalaiset ehtivät Portugaliin asti, kunnes korona äityi pandemiaksi, ja rajoitustoimet siirsivät juhlat tuonnemmaksi.

– Uusiseelantilaiset sukulaiset lensivät takaisin kotiin ja karanteeniin. Edes korttia he eivät voi lähettää, niin tiukat rajoitustoimet siellä on, Aino Pullin poika Reino Pulli kertoo.

Reino Pulli toivoo, että juhlat saataisiin järjestymään jossain muodossa kesällä, mikäli tilanne sen sallii.

– Ulkomaiden vieraat jäävät varmaankin tulematta, hän harmittelee.

"Kamala tauti, joka saisi loppua jo"

Aino Pullin pitkän elämäntaipaleen aikana maailma on kohdannut monia pandemioita. Aino Pullilla onkin uusimmasta vitsauksesta sana sanottavanaan.

– Kamala tauti, joka saisi loppua jo. Varokaa koronaa, ja älkää menkö sellaisiin paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä, syntymäpäiväsankari neuvoo.

Jutun keskusteluosio on auki sunnuntaihin 5 . huhtikuuta klo 23:een saakka.

Sote-alalla olevat riskiryhmäläiset kertovat, kuinka töissä pelottaa: "Keskustelin työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua"

Monet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät riskiryhmiin kuuluvat pelkäävät oman terveytensä puolesta. Töihin on monissa työpaikoissa mentävä, vaikka valtiotasolta kehotetaan riskiryhmäläisiä pysymään kotona.

Ongelmia aiheuttavat muun muassa suojavarusteiden puute ja se, ettei yksiselitteistä toimintaohjeistusta ole. Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoilla.

Yle haastatteli kahta riskiryhmään kuuluvaa henkilöä: toinen hoitaa koronapotilaita teho-osastolla ja toinen työskentelee lasten parissa sosiaalialalla. Molemmat henkilöt esiintyvät jutussa nimettöminä, koska kyse on heidän terveystiedoistaan.

Riskiryhmäläinen hoitaa koronapotilaita vasten tahtoaan

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä, kahteen eri riskiryhmään kuuluva hoitaja kertoo, että hänet on siirretty teho-osastolle hoitamaan koronapotilaita. Hoitajalla on keuhkosairaus ja verenpainetautia.

OYSissa on siirretty paljon hoitajia leikkaussalitoiminnasta teho-osastolle. Heitä pikakoulutetaan esimerkiksi koronapotilaiden hoitoon.

Hoitaja kertoo tilanteen olevan hyvin huolestuttava, sillä teho-osastolla työskentely vaatii paljon opettelemista ja huomioimista. Hän pelkää, että koronavirus alkaa levitä työntekijöiden keskuudessa ennemmin tai myöhemmin.

– Suojavarustuksen kanssa täytyy olla erittäin huolellinen. Täytyy vain toivoa, että se pitää kaikissa tilanteissa. Mutta se ei välttämättä riitä, että itse toimii oikein, hoitaja sanoo.

Hän muistuttaa, että maailmalla koronaan on sairastunut hurja määrä hoitohenkilökuntaa.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski sanoo, että riskiryhmiin kuuluvalla henkilökunnalla on huoli myös suojavälineiden riittävyydestä ja siitä, osataanko niitä käyttää oikein. Esimerkiksi kertakäyttöisiksi tarkoitettuja silmävisiirejä joudutaan käyttämään uudelleen, ja myös hengityssuojaimien käyttöä on rajoitettu.

Hoitaja kertoo, että OYSissa on edelleen paljon käytäntöjä, jotka edesauttavat koronan leviämistä. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoron vaihtojen yhteydessä syntyy pitkiä jonoja, kun työntekijät käyttävät kellokorttia. Laitteeseen täytyy myös koskea, mikäli ei halua omien tietojensa jäävän näkyviin.

Sairaaloiden käytännöt vaihtelevat, sillä ohjeistus puuttuu

OYSissa on katsottu, että hyvin suojautumalla myös riskiryhmiin kuuluvat henkilöt voivat toimia koronaa sairastavien potilaiden parissa, kertoo sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Hänen mukaansa linjaus on tehty infektiolääkäreiden ohjeistuksen mukaan.

Honkakoski kertoo, että asiasta on käyty keskusteluja työnantajan kanssa, mutta toistaiseksi siihen ei ole saatu muutosta.

– OYSin tilanne poikkeaa paljon siitä, mitä esimerkiksi kuntatyönantaja tai THL ovat ohjeistaneet, Honkakoski sanoo.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski ihmettelee sairaalan käytäntöä, sillä hänen mukaansa nyt olisi varaa toimia myös toisin. OYSissa koronatilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena.

– Niin kauan kun ei ole pakko, kannattaisi välttää tällaisten ihmisten sairastuttamista, Honkakoski sanoo.

OYSin henkilöstöjohtaja Jääskeläinen toivoo asiaan valtakunnallista ja hyvin selkeää ohjeistusta, jonka mukaan kaikki toimisivat.

Nyt tilanne vaihtelee myös sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on linjannut, että riskiryhmiin kuuluvat eivät lähtökohtaisesti tee sellaista hoitotyötä, jossa mahdollisuus koronavirustartuntaan on normaalia suurempi.

Haastavien lasten hoitoa ilman suojavarusteita

Ohjeistusta kaivattaisiin myös muualla kuin sairaaloissa. Sitä kaipaisi muun muassa varsinaissuomalainen lasten kanssa sosiaalialalla työskentelevä nainen. Hänellä on munuaissiirrännäinen ja astma, joten myös hän kuuluu kahteen eri riskiryhmään.

Nainen kokee työnsä riskialttiiksi, koska hän joutuu olemaan lähikontaktissa moniin lapsiin, jotka liikkuvat edelleen normaalisti muun muassa koulussa ja kulkevat taksikyydillä terapiassa. Lapsien kanssa työskennellessä nainen kohtaa muun muassa sylkemistä ja puremista, joten mahdolliset taudit leviävät helposti.

Työnantajalla ei ole tarjota riittävän hyviä suojavarusteita, koska niiden saatavuudessa on ollut ongelmia.

– Kun keskustelin asiasta työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua. Empatiaa ei löytynyt, nainen kertoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepäällikkö Maaret Laakso kertoo, että myös he saavat päivittäin kysymyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, jos kuuluu riskiryhmään ja töihin meno pelottaa.

Neuvot ovat tutut: keskustelu työnantajan kanssa ja sen selvittäminen, onko tilanne oikeasti vaarallinen. Jos on, pyritään etsimään muita työtehtäviä tai hankkimaan suojavarusteita.

– Työnantajan tehtävä on turvata työnteko. Jos suojavarusteita ei ole ja lääkärin mukaan työtä ei voi tehdä, niin työnantaja maksaa viime kädessä vaikka palkan kotiin, Laakso sanoo.

Hänelle on tuttua, että työnantajat kehottavat työntekijää irtisanoutumaan tai jäämään palkattomalle vapaalle. Se ei kuitenkaan ole oikea tie. Työnantajalla ei myöskään ole suoraan perustetta irtisanoa työntekijää.

– Työntekijällä on oikeus pidättäytyä itselleen vaarallisesta työstä. Sitten tilanne tutkitaan ja katsotaan, onko hänellä peruste kieltäytymiselle.

Varsinais-Suomessa lasten parissa työskentelevä nainen kertoo, että hänen tilannettaan on hankaloittanut se, etteivät työnantaja ja työterveyshuolto oikein tiedä, kuinka riskiryhmiin kuuluvien suhteen pitäisi toimia.

Ohjeistus ehkä vaikea toteuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan riskiryhmiin kuuluvien kohdalla olisi toimittava niin, että hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

Nainen ihmettelee sitä, että kovaan ääneen puhutaan siitä, miten riskiryhmiä pitäisi suojella, mutta asia jätetään kuitenkin työnantajien oman harkinnan varaan. Ohjeistukselle olisi tarvetta.

Sosiaalialalla työskentelevä nainen on nyt sairauslomalla eikä poistu kotoaan juuri muualle kuin lähimetsään.Paula Collin / Yle

Parempaa ohjeistusta kannattaisi myös JHL:n Maaret Laakso, mutta myöntää että sellainen olisi vaikea toteuttaa. Perussairauksien kirjo on suuri ja sairauksien tila vaihtelee.

Laakso uskoo, että jos henkilön sairaus on vaikeassa vaiheessa, lääkärintodistuksen saa helposti. Ongelmia tulee niissä tilanteissa, joissa sairaus on nyt hyvällä tolalla, mutta tuleva huolettaa.

– Ihmisiä pelottaa eniten se, mitä tapahtuu, jos he saavat viruksen. Monet menevät huonoon kuntoon tavallisestakin flunssasta.

Lasten parissa työskentelevä varsinaissuomalainen nainen on parhaillaan sairauslomalla. Hän pelkää töihin menoa niin paljon, ettei työnteosta tule mitään. Sairausloma ei kuitenkaan ole pitkäaikainen ratkaisu. Ensi viikolla töihin olisi palattava.

– Pelottaa, mutta sitten on vaan pakko skarpata. Ennen sairauslomaakin yritin hoitaa työni parhaani mukaan, mutta kotona tuska on suuri.

Voit keskustella aiheesta 4.4. kello 23:een saakka!

Lue myös:

THL:n kartta paljastaa valtavat alueelliset erot koronan riskiryhmissä – paikoin jopa joka kolmas aikuinen kuuluu riskiryhmään

Miten riskiryhmään kuuluva voi työskennellä epidemian aikana? Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

THL:n kartta paljastaa valtavat alueelliset erot koronan riskiryhmissä – paikoin jopa joka kolmas kuuluu riskiryhmään

Koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee merkittävästi alueittain.

Syynä on se, että asukkaiden ikärakenteessa ja sairastavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja eri puolilla Suomea.

Lue lisää: Kuntien väliset erot sairastavuudessa kärjistyvät – terveimmät asuvat Ahvenanmaalla

Tämänhetkisen tiedon perusteella vakavan taudin riskiryhmiä ovat yli 70-vuotiaat sekä he, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

Väestöön suhteutettuna eniten riskiryhmiin kuuluvia on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas yli 18-vuotias kuuluu riskiryhmään.

Seuraavaksi eniten riskiryhmään kuuluvia on Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Niissä riskiryhmiin kuuluu noin 30 prosenttia asukkaista.

Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. HUSin alueella riskiryhmiin kuuluu hieman alle 20 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 22 prosenttia asukkaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Erot riskiryhmään kuuluvien määrässä voivat vaikuttaa siihen, minkä verran ihmiset voivat tarvita sairaanhoitoa eri puolilla Suomea.

– Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo THL:n tiedotteessa.

Lue lisää: Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

– Suomessa tehdyt toimet pyrkivät rajaamaan COVID-19-epidemian leviämistä ja vähentämään tautiin sairastuvien määrää. On tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan nyt tehokkaasti tartunnoilta, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Riskiryhmissä yli miljoona ihmistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvia 18–69-vuotiaita yhteensä noin 200 000 henkilöä.

Arviossa on huomioitu vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sairaalloinen lihavuus, systeeminen sidekudossairaus ja merkittävästi vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten leukemia.

Iän puolesta riskiryhmään kuuluu THL:n arvion mukaan noin 870 000 ihmistä.

Yhteenä riskiryhmiin kuuluu siis yli miljoona ihmistä, eli lähes joka viides suomalainen.

Määrällisesti eniten riskiryhmään kuuluvia on HUSin alueella eli yli 260 000. Heistä sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita on noin 55 000.

Määrä todennäköisesti vieläkin suurempi

Laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin tietoihin sekä tietoihin väestön ikärakenteesta.

Riskiryhmään kuuluviksi on määritelty henkilöt, joilla on ollut joko käynti tai hoitojakso edellä mainittuihin sairausryhmiin kuuluvilla diagnooseilla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa vuosina 2015–2018.

Laskelmissa ei ole voitu huomioida kaikkia vakavan koronainfektion riskitekijöitä, kuten päivittäistä tupakointia. Myöskään kaikkien sairauksien vakavuusastetta ei ole pystytty määrittelemään pelkkien käyntidiagnoosien perusteella.

Näistä syistä riskiryhmään kuuluvien määrä on todennäköisesti suurempi kuin THL arvioi.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Rikollisliiga hyödynsi Kemiönsaaressa, Suomussalmella ja Haapavedellä sijaitsevia omakotitaloja kannabiskasvattamoina

Kahdeksan henkilöä joutuu oikeuteen laajassa kannabiksen viljelyä ja myyntiä koskevassa asiassa. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista ja avunannosta niihin.

Ryhmän kannabiskasvattamot toimivat kolmessa omakotitalossa, jotka sijaitsivat Varsinais-Suomen Kemiönsaaressa, Kainuun Suomussalmella ja Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä.

Viljely- ja myyntitoiminta organisoitiin Serbiasta. Sen epäillään jatkuneen vuosina 2016–2019.

Poliisi takavarikoi kasvattamojen sadot viime lokakuussa. Tutkinnassa oli kaikkiaan 14 satoa, mikä vastaa noin sataa kiloa valmista kannabista.

Asiassa on tällä hetkellä vangittuna viisi henkilöä. Osa vastaajista on kiistänyt syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin rikoksiin.

Oulun käräjäoikeus käsittelee asiaa huhtikuussa.

Huomasitko tämän: patsaat puettiin kasvomaskeihin eri puolilla maata – Teekkarijäynän tarkoitus tuoda hyvää mieltä synkkien uutisten keskelle

Monet tunnetut patsaat ovat saaneet koronavirusepidemiaan liittyen omat suojamaskit sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Helsingissä kasvomaskit olivat ilmestyneet esimerkiksi Kolmen sepän patsaalle, Havis Amandan eli Mantan patsaalla ja Paavo Nurmen patsaalla. Helsingin keskustassa sijaitseva Kolmen sepän patsas oli laitettu lisäksi ikään kuin nuijimaan koronavirusta.

Lue lisää:Koronavirus iski Kolmen sepän patsaaseenkin – Helsingin kuuluisat nähtävyydet huokuvat nyt ajan henkeä

Teekkarit laittoivat patsaita uuteen uskoon sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.Kristoffer Mäkinen

Helsingin useiden patsaiden lisäksi jäynän kohteeksi ovat päätyneet Tampereella teokset Runoilija ja muusa, Istuva nainen, Tanssiva tyttö sekä Minna Canthin muistomerkki. Myös Oulun tunnetuin patsas, Toripolliisi, sai oman maskin.

Jäynää järjestäneen teekkariopiskelija Kristofer Mäkisen mukaan Toripolliisi oli haastava tapaus.

– Isolle patsaalle täytyi lopulta tehdä oma maski käytetystä T-paidasta.

Oulun Toripolliisi.Joakim Rydenfelt

Mäkisen mukaan idea patsaiden maskeista tuli, kun teekkariyhteisö halusi toteuttaa jonkin ajankohtaisen jäynän, jolla saisi samalla aikaan hyvää mieltä.

– On ollut mukavaa seurata ihmisten reaktioita tähän. Patsaat ovat esimerkiksi saaneet monet jakamaan tärkeää viestiä hashtagillä #StayStrong. Haluamme levittää teekkarihenkeä myös näinä vaikeina aikoina, Mäkinen iloitsee.

Yksi Tampereella kasvomaskin saaneista patsaista on Istuva nainen.Fanni Mattson

Patsasjäynän suunnitellut Brunssineuvosto on toteuttanut aikaisemminkin jäyniä Helsingin alueella ja edustanut Otaniemeä valtakunnallisessa jäynäkilpailuissa.

Rajojen sulkeminen sekoitti huumekauppareitit ja pula aineista näkyy jo kaduilla – Poliisi: "Väkivalta todennäköisesti lisääntyy"

Rajojen sulkemisesta on muutama päivä, mutta huumeidenkäyttäjien levottomuus ja huonovointisuus alkaa jo näkyä.

– Kyllä se näkyy. Varsinkin opioidipohjaisten huumeiden käyttäjät ovat huonovointisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleensäkin kaikki ne käyttäjät, joiden aineita ei Suomesta saa, sanoo A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Aineista tulee pulaa nopeasti, sillä niiden tavallisimmat reitit ovat tukossa matkustajaliikenteen loppumisen vuoksi. Sekä A-klinikkasäätiön Simojoki että keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen sanovat, että maassa ei ole suuria varastoja.

Ei huumeille ole “huoltovarmuusvarastoja”. Kun normaalioloissa tehdään iso takavarikko, tyhjiö täyttyy nopeasti. Nyt se ei käy niin, koska suljettuja rajoja on monta, Leskinen kuvaa.

Esimerkiksi amfetamiini tulee tavallisesti Keski- tai Länsi-Euroopasta Suomeen Baltian tai satamien kautta.

Apteekit ja hoitolaitosten lääkevarastot kiinnostavat

Rikoskomisario Jari Luoto Sisä-Suomen poliisista tietää Tampereen ja koko Pirkanmaan tilanteen.

Huumeita kulkee rajan yli raskaassa liikenteessä niin, että tavaran lähettäjä ja vastaanottaja tai auton kuljettaja ja omistaja eivät tiedä siitä mitään.Antti Ullakko / Yle

– Kun aineiden saatavuus huononee, hinnat nousevat. Väkivalta todennäköisesti lisääntyy niitä kohtaan, joilla huumeita tiedetään olevan. On jo merkkejä näiden ihmisten varautumisesta ja myös varustautumisesta, Jari Luoto sanoo ja viittaa lähinnä teräaseisiin.

Rahan saamiseksi myös varkauksia ja muita rikoksia tehdään nyt niin, että Luodon mukaan poliisin “kellot soivat”. Osviittaa on myös apteekkiryöstöistä.

Ylen uutisarkiston mukaan vastikään on käyty ainakin Nakkilan ja useammassa Espoon apteekissa.

– Hiukan huolestuneena seuraan tilannetta apteekkien osalta. Ja myös hoiva-alan laitosten, sillä niissäkin on lääkevarastoja, sanoo Jari Luoto.

Krp:n Jari Leskinen lisää tähän vielä vankilat. Huumereittien katkeaminen näkyy vankiloissa jo nyt oireiluna ja levottomuutena, ja Leskinen on huolissaan sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudesta.

Tornion raja on merkittävä huumereitti

Pohjoisessa rajan lähes täydellinen sulkeutuminen ei toistaiseksi ole näkynyt Tullin tekemien huumetakavarikkojen määrässä. Tiukka valvonta on paremminkin tarkoittanut sitä, että pienet tullirikkeet ovat merkittävimmällä rajanylityspaikalla Torniossa vähentyneet.

Jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla Tuomo Kunnari

Valvonnasta vastaavan tulliylitarkastaja Tuomo Kunnarin mukaan odotettavissa kuitenkin on, että kun varastot maassa tyhjenevät ja kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve salakuljetukselle.

– Kysyntä ratkaisee, ja se kasvaa kun tuonti vähenee.

Tulli seuraa Kunnarin mukaan nyt erityisen tarkasti sitä, siirtyykö huumeiden virta henkilöliikenteestä tavaraliikenteen sekaan.

– Näinhän se monesti on, että jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla.

Suomen ja Ruotsin välinen raja kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannassa on jopa yksi merkittävimmistä huumeiden salakuljetusreitti Suomeen.

Isot huume-erät eivät luonnollisesti jää harvaan asuttuun Lappiin, vaan niiden määränpää on etelän asutuskeskuksissa. Suuria huumetakavarikkoja saatetaan tehdä etelässä, mutta aineita on usein tuotu Suomeen Tornion kautta.

Hätä keinot keksii

Poliisit pitävät rajojen sulkemista pomminvarmana keinona vähentää huumeiden liikkuvuutta. Krp:n erikoistutkija Jari Leskinen sanoo, että yhtä varmaa on se, että huumeiden kauppiaat, jakelijat ja käyttäjät suunnittelevat jo uusia tapoja paikata ongelmaa.

Mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään Jari Leskinen

– Varmasti tuontia yritetään siirtää kontteihin ja kumipyörille, kun matkustajaliikennettä ei ole. Esimerkiksi merikontteihin ujutetaan aineita niin, etteivät tavaran ja kontin omistaja tai kontin kuljettaja eivät tiedä siitä tiedä mitään.

Espoossa paljastui tämänkaltainen tapaus loppuvuodesta, ja Europolin tilastojen mukaan se on ollut kasvussa koko Euroopassa jo ennen koronaa ja rajasulkuja.

Hätä keinot keksii, kun tarve on suuri.

– En ihmettelisi yhtään, vaikka käyttöön otettaisiin myös vanhat pirtusalakuljettajien keinot. Kesä tulee ja huviveneily lisääntyy eikä valvojaa riitä joka kaislikkoon, Jari Leskinen aprikoi.

– Ja mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään.

Esimerkiksi tullilla on käytössään resursseja ja osaamista myös tavaraliikenteen syynäämiseen. Se on seurannut sata vuotta liikennettä Tornionjokilaaksossa rajan yli, joten aika monenlaisia keinoja laittoman tavaran tuomisessa on ehditty nähdä myös siellä. Ja voidaan nähdä nytkin, uskoo tulliylitarkastaja Tuomo Kunnari.

– Monesti niitä vanhoja keinoja kokeillaan ottaa uudestaan käyttöön.

Edellisen kerran rajalla oltiin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2015, kun rajavalvontaa tiukennettiin turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Tuolloin nähtiin piikki paljastuneiden huumerikosten määrässä.

“Nyt ei ole oikea aika säästää päihdetyöstä”

Terveydenhuollossa keskitetään nyt voimat koronapotilaiden hoitoon niin, että osaajia ja rahaa siirretään siihen jostain muualta.

Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisen ensiavun jonossa korona- ja muiden potilaiden lisänä Kaarlo Simojoki

A-klinikan Kaarlo Simojoki painottaa, että nyt ei kuitenkaan ole oikea aika säästää päihdehuollosta. Huumeiden käyttäjien tilanteen heikkeneminen ja palvelujen tarpeen kasvu näkyy jo.

– Näiden ihmisten palvelut pitää säilyttää ja mieluummin lisätä niitä. Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisissa ensiavun jonoissa korona- ja muiden potilaiden lisänä. Päihdepalvelut on heille kuitenkin se luontevampi hoitopaikka, Simojoki sanoo.

Puute huumeesta ajaa usein pakosta käyttäjät kokeilemaan aineita, jotka eivät ole ennestään tuttuja. Silloin myös yliannostusten ja siitä johtuvien kuolemien vaara kasvaa. Simojoki muistuttaa, että riskit kasvavat myös kriisin loppuessa, sillä käyttäjien sietokyky on saattanut sen aikana laskea.

Voit keskustella aiheesta 2.4. klo 23.00 saakka.

Ensiapupoliklinikoilla on nyt hiljaista – Lähtöä päivystykseen viivästyttää pelko koronasta tai se, ettei haluta "olla vaivaksi" kiireiselle henkilökunnalle

Sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla on ollut viime aikoina hiljaisempaa kuin yleensä samaan vuodenaikaan. Tämä johtuu mitä todennäköisemmin siitä, että ihmisillä on nyt normaalia suurempi kynnys lähteä päivystykseen.

Yleisesti ottaen se on hyvä asia, sillä sairaaloilla riittää nyt töitä koronavirusepidemian hoitamisessa. Ilmiöllä on kuitenkin myös toinen puoli.

Yle kertoi aiemmin tiistaina pitkäaikaispotilaiden hoidon viivästymisestä ja sen seurauksista. Myös havaittu asiakasmäärien lasku ensiavuissa ja päivystyspoliklinikoilla voi kostautua jatkossa.

Päivystyspoliklinikalle voidaan joutua monista eri syistä, ja osa niistä voi vaatia hyvinkin nopeaa hoitoon pääsyä. Osa lääkäreistä on jo huolissaan siitä, että liiallinen hoidon viivästyminen voi aiheuttaa ongelmia jatkossa.

Selkeän syyn takia sairaalaan kannattaa lähteä

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella päivystyspoliklinikan asiakasmäärä on ollut maaliskuussa noin 20 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan yleensä.

– Toivon, että kaikki vakavasti sairastuneet ovat lähteneet hoitoon, saanoo Ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Vesa Lund.

Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että joku ei uskalla lähteä esimerkiksi koronatartunnan pelossa. Joku voi myös ajatella, että ei halua olla "vaivaksi" kiireiselle hoitohenkilökunnalle.

– Sellainen uhka on olemassa, että joku hoitoa tarvitseva pitkittää hoitoon lähtöä liian pitkään, Vesa Lund sanoo.

Satasairaala on järjestellyt ensiapupäivystyksen tiloja.Tapio Termonen / Yle

Lundin esiin tuomaa huolta pehmentää jonkin verran se, että ainakin Satakunnassa sisätautien ja neurologisten sairauksien päivystyskäynnit ovat pysyneet ennallaan.

Lundin kanssa saman uhan tunnistaa kuitenkin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Akuutin toimitusjohtaja Sirpa Rantanen. Akuutissakin on käynyt potilaita normaalia vähemmän ja Rantanen rohkaisee pitämään huolta itsestään.

– Sydänsairaudet tässä eniten mietityttävät, Rantanen sanoo. Mahdolliset kivut on syytä ottaa tosissaan, hän jatkaa.

Ensiavun asiakasmäärät ovat laskeneet myös pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Päivystyksen ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari Kainuun sairaanhoitopiiristä ei ole kuitenkaan yhtä huolissaan kuin Lund ja Rantanen.

– Meillä asiakasmäärät ovat laskeneet, kun laskettelumäessä itsensä loukkaavat turistit puuttuvat, Koukkari sanoo.

HUS:n alueella päivystyspotilaiden määrä on vähentynyt noin 25 prosenttia. Meilahden päivystyksen ylilääkäri Timo Suonsyrjä arvioi, että ihmiset haluavat pysyä kotona koronan vuoksi.

– Ainakaan toistaiseksi ei ole nähty merkkejä muiden sairauksien pahentumisesta, Suonsyrjä sanoo.

Osa sairaaloista järjestelee tilojaan

Porissa sijaitseva Satasairaala on päättänyt jo erottaa hengitystiepotilaiden ja muiden potilaiden ensiaputilat. Samalla tavalla on toimittu myös esimerkiksi Turussa.

Huhtikuun alusta lähtien hengitystieoireita kärsivien potilaiden ja muusta syystä tulevien potilaiden ensiapu hoidetaan Porissakin eri pisteissä. Samalla Satasairaala lopettaa kaiken kiireettömän toiminnan.

Myös sairaaloiden ensiapupäivystyksessä on aika ajoin kiireettömiä potilaita.

– Päivystyksessä on aina ihmisiä, joiden ei olisi tarvinnut sinne lähteä, sanoo päivystyksen ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari Kainuun sairaanhoitopiiristä.

Hän lisää, että aina on myös niitä, joiden pitäisi olla liikkeellä aikaisemmin. Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Matti Martikainen tunnistaa viime aikojen trendin, jonka mukaan ensiavun kävijämäärä on laskussa.

– Hyvä, jos nyt ei lähdetä ihan pienistä asioista liikkeelle, Martikainen sanoo. Hän ei ole ainakaan vielä huomannut, että joku ensiavun potilaista olisi viivytellyt lähtöään liian pitkään.

Uusi ruokaerä tuli juuri, kun myynnistä lähti 95 prosenttia – kolme yrittäjää kertoo, miten hiihtokeskusten sulkeminen vei hetkessä tulot

Yrittäjä Henrik Riipinen sytytteli perjantaina pizza-uunia Pizzeria Rukassa. Herkkuja myytiin vain ulos. Riipisen Rukalla toimiva hampurilaisravintola, Subway ja Koti-Pizza sekä Kuusamon keskustan Subway olivat kokonaan kiinni.

– Kyllä tässä on tehty toista viikkoa yötä päivää sen eteen, miten me saamme jumpattua meidän yrityksemme sellaiselle mallille, että pärjäämme tämän vaikean ajan yli, Riipinen huokaisee.

Henrik Riipinen on yrittäjä toisessa sukupolvessa. Pizzeria Rukan perusti Rukalle hänen isänsä Paavo Riipinen jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ensio Karjalainen / Yle

Rukalla kuten muissakin pohjoisen rinnekeskuksissa paikallisten yritysten asiakkaat katosivat hetkessä, kun keskukset päättivät toissa viikonloppuna sulkea rinteet pikavauhtia. Rinteet suljettiin, jotta keskukset eivät täyttyisi ihmisistä.

– Eihän tällaiseen kukaan osaa varautua eikä pysty varautumaan. Yritykset yleensä, meidän yrityksemme mukaan lukien, tulevat tarvitsemaan tukea tässä tilanteessa, Henrik Riipinen sanoo.

Rukan rinteet ovat autiot.

Riipisen ravintolat työllistävät Rukalla ja Kuusamossa kolmisenkymmentä ihmistä. Noin kymmenen heistä on vuokratyöntekijöitä eri puolilta Suomea.

– Kaikki lomautetaan. Kausityöntekijöiden kanssa olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopumuksia, Henrik Riipinen kertoo.

Ravintolan kaapit ovat vielä täynnä ruokaa

Muutama sata kilometriä Rukalta länteen yrittäjä Jarno Jaksola varastoi Pyhätunturilla ravintola Huttuhipun ruokia ja juomia, sellaisia, joita voi vielä säilyttää.

– Viikko sitten ravintolaan saapui iso kuorma ruokia ja tilausta ei voinut enää perua. Meillä on kaapit täynnä ruokaa, huokaisee Jaksola tyhjässä ravintolassaan.

Ravintola Huttuhippuun saapui juuri täydennyksiä varastoihin, kun niitä ei ehditty perua.Pekka Viinikka / Yle

Jaksola on Henrik Riipisen kanssa samassa tilanteessa. Ravintolatoiminta on romahtanut, ja nyt toimitetaan asiakkaille noutoruokaa.

– Yritämme saada myytyä kaappeja tyhjäksi.

Jaksola laskee, että myynti on nyt noin 5–10 prosenttia normaalista.

Jaksolalla on Pyhä-Luoston alueella kolme ravintolaa, joiden liikevaihto pyörii vuositasolla runsaassa miljoonassa. Hän on irtisanonut työsopimukset ja lomauttanut lähes koko henkilökuntansa.

Työntekijöitä on sesonkiaikaan saman verran kuin Riipisellä, noin 30 henkilöä ja rauhallisempaan aikaan parisenkymmentä.

Jaksola sanoo, että hänen kuvansa tulevaisuudesta on kuitenkin valoisa.

– Uskon, että tämän jälkeen maailma on muuttunut. Matkailu ei varmasti palaa siihen, mitä se aiemmin oli. Ihmiset alkavat arvostaa enemmän lähipalveluita ja palveluita yleensä.

Koronan vaikutukset hiihtokeskuksissa

Ruka ja Pyhä

– Rukalla ja Pyhällä rinneyhtiöt menettivät normaalikevääseen nähden noin viiden miljoonan euron ja 20 prosentin myynnin.

– Ruka/Pyhä menettää keskusten sulkemisen vuoksi noin 150 000 hiihtopäivää eli arviolta 50 000 asiakasta olisi käynyt rinteissä vielä tällä kaudella. Arviolta 100 000 vierasta jäi tulematta rinnekeskuksiin.

Levi

– Liikevaihto viime tilikaudella 17 miljoonaa euroa, josta putoaa nyt ainakin 20 prosenttia eli noin 3,4 miljoonaa.

– Jos kesän sesonki jää pois, niin tappio nousee 25 prosenttiin.

– Määräaikaiset työsuhteet on päätetty. Vakinaisia 80 ja he ovat töissä.

Iso-Ylläs

– Viime vuoden liikevaihto putoaa noin 20 prosenttia viime vuodesta. Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 4,2 miljoonaa euroa, joten pudotusta on noin 840 000 euroa.

– Kolmen vuoden ajalle suunnitellut 13 miljoonan euron investoinnit siirretään todennäköisesti tulevaisuuteen.

Matkailuyrittäjä teettää kesän työnsä työntekijöillä

Luostotunturin ja Pyhätunturin välisen tien varrella sijaitsee poropuisto Kopara, jonka huoltovarastolla poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen jakelee työntekijöilleen ohjeita. Hän aikoo pitää kaikki kausityöntekijät sopimuksen loppuun asti töissä.

– Meillä on aika paljon asioita, joita voimme tehdä kevään aikana. Niitä on tehty aiemmin kesällä yrittäjän töinä, mutta nyt lupasimme työntekijöille, että saatte olla töissä ettekä joudu tyhjän päälle.

Poroja saapuu ruokintapaikalle kymmenittäin, kun Anssi Kiiskinen ajaa moottorikelkalla ruokkimaan niitä. Eläimet tarvitsevat lisäruokintaa, kun lunta on edelleen yli metrin.Pekka Viinikka / Yle

Nyt työntekijät huoltavat rekiä, joilla kuljetetaan turisteja ihailemaan luontoa ja porotokkia.

Poropuisto Kopara työllistää kaudessa noin 10 henkilöä, ja liikevaihto on 0,5 miljoonan euron luokkaa. Kiiskinen arvioi, että tänä keväänä noin 15 prosenttia kevään myynnistä jää tekemättä.

– Tilanne on haastava. Mutta aina, kun on rahasta kysymys, niin kyllä sen kanssa jotenkin pärjätään. Täytyy vähäsen kiristää nyöriä ja katsoa, mihin tämä menee.

Pitkän linjan yrittäjä on kerännyt vuosien varrella puskuria pahan päivän varalle. Kaikki yrittäjät eivät ole pystyneet vastaavaan.

– Jos on uusi ja aloittava yritys ja on investointeja ja lainoituksia takana, puskurin kerääminen ei ole ollut mahdollistakaan. Meillä se on aika hyvin hallinnassa.

Hänellä on tuttavia, jotka ovat ravintola-alan yrittäjiä. Kiiskisen mielestä moni ei pärjää ilman suoraa tukea valtiolta, ja lainat vain siirtävät ongelmaa.

– Todella hädässä olevia täytyy auttaa.

Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!

Terveysyrityksillä on nyt vähemmän asiakkaita ja paljon halua osallistua koronan selättämiseen – jopa eläinlääkäriklinikat tarjoavat apuaan

Suomessa toimivat yksityiset terveydenhuollon yritykset ovat jo valmiudessa auttamaan julkista puolta koronakriisissä. Nyt vielä odotellaan valtakunnallista marssitahtia ja sitä, onko avulle tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa linjausta yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä.

Yritysten apu olisi luultavasti myös muuta kuin koronapotilaiden hoitamista suoraan. Esimerkiksi Pohjola-sairaalasta ja Terveystalosta kerrotaan, että yritykset voisivat hoitaa esimerkiksi tapaturmapotilaita, jotta sairaaloissa voidaan käyttää omaa henkilökuntaa, laitteita ja tiloja enemmän koronapotilaiden hoitoon.

– Hoidontarve ei ihmisiltä häviä. Sairaanhoitopiirit ja kaupungit voisivat ohjata meille muun muassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoja ja tähystystutkimuksia tarvitsevia potilaita. Silloin julkisen puolen omat tilat saadaan mahdollisimman tehokkaasti eristettyä koronaviruspotilaiden hoitamiseen, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono.

Molemmat ovat jo olleet yhteydessä sairaanhoitopiireihin ja yliopistosairaaloihin.

– Keskusteluja on käyty. Mistään neuvotteluista ei voida vielä puhua, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo.

Hän ei ainakaan vielä pidä yksityisten yritysten apua tarpeellisena ja sanoo, että esimerkiksi yksityisen puolen henkilökuntaa pyydetään hätiin vasta viimeisimpänä keinona kriisivaiheessa.

Tilanne saattaa kuitenkin olla toinen kriisin jälkeen: Korpelaisen mukaan silloin yksityistä puolta voidaan tarvita purkamaan jonoja, kun kiireettömiä hoitoja on koronan vuoksi jouduttu siirtämään.

Huoli kiirettömien potilaiden hoitamisesta on herännyt jo nyt. Kun koronavirus alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa yhä enemmän, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän.

Osa eläinten hoidon laitteista käy ihmisillekin

Jopa eläinlääkärialan toimijat ovat alkaneet selvittää, mitä ne voisivat tarjota julkisille sairaaloille.

Eläinlääkäriliitto on tekemässä listaa, johon se on pyytänyt eri eläinklinikoita ilmoittamaan, mitä niiden laitteita voisi käyttää tarvittaessa ihmisten hoitamiseen. Liitto tosin arvelee, että on epätodennäköistä, että listaa tarvitaan.

Esimerkiksi eläinlääkäriasemaketju Evidensia on jo tullut siihen tulokseen, että sen laitteita mutta myös henkilökuntaa annetaan terveydenhuollon tueksi, mikäli viranomaiset tätä pyytää.

Eläinlääkärien laitteistosta ihmisten käyttöön voidaan antaa hengityskoneita, anestesiavalvontamonitoreja ja infuusiopumppuja.Marko Väänänen / Yle

Varatoimitusjohtaja, eläinlääketieteellinen johtaja Anssi Tast sanoo, että monella ketjun työntekijällä on esimerkiksi sairaanhoitajatausta. Tällaisia ihmisiä voidaan hyvin kutsua valmiuslainkin nojalla töihin.

Laitteistosta ihmisten käyttöön taas voitaisiin tarjota hengityskoneita, anestesiavalvontamonitoreja ja infuusiopumppuja.

– Olemme jo listanneet ja ilmoittaneet, että meillä on kahdeksan hengityskonetta, jotka ovat suoraan ihmispuolen laitteita eli ne ovat sellaisenaan käytettäviä.

Kyseiset kahdeksan hengityskonetta ovat normaalisti käytössä, kun kissoille, koirille tai muille kotieläimille tehdään vaativampia kirurgisia toimenpiteitä. Jos ne tarvitaan ihmisten käyttöön, ketjulla on vanhempaa laitekantaa, jota voitaisiin edelleen käyttää eläinten hoitamisessa.

Valtakunnallinen ohje, mutta alueelliset erot käytännöissä

Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä valmistuvat lähiaikoina, mahdollisesti vielä tällä viikolla.

Ministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo, että ensisijaisesti ovat käytössä normiaikojen menettelyt eli hankintalaki ja erilaiset ostot. Valmiuslaki kuitenkin mahdollistaa myös yksityisellä työskentelevän henkilöstön käyttämisen, samoin laitteiden ja tilojen käytön.

Kumpulaisen mukaan tulevissa ohjeissa annetaan vain osviittaa siihen, miten voidaan toimia. Sairaanhoitopiirit ja kunnat tekevät niiden perusteella itse omat ratkaisunsa.

Toiminnan rahoitus riippuu Kumpulaisen mukaan toteutusmallista.

Se, missä koronakriisin vaiheessa yksityisiin yrityksiin alettaisiin turvautua, vaihtelee alueittain. Kumpulainen arvioi, että joillakin alueilla yksityisten terveysyritysten panos voi olla merkittävä.

Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki pitää tärkeänä toimintamallina sitä, että ministeriö antaa valtakunnalliset linjaukset mutta toimintamallit luodaan paikallisesti.

– Me olemme palveluntuottajan roolissa ja isänmaan asialla eli teemme sen, mikä nähdään hyväksi. Nyt ei ole huutokaupan aika eikä sen, että palveluntuottajat rupeavat yksitellen käymään neuvotteluja sairaanhoitopiirin kanssa.

Yhteistyön kustannusten maksajasta ei ole Torkin mukaan tehty mitään ratkaisuja. Hänen mielestään hintaneuvotteluihin yhteistyö ei voi kuitenkaan kaatua, sillä ihmisten terveys ja elämä on asetettava etusijalle.

– Meillä on hyvä julkinen sektori ja tasa-arvoinen systeemi: kaikki ihmiset hoidetaan samalta viivalta. Tämän ei saa tässä tilanteessa häiriintyä.

Korona on vähentänyt selvästi lääkärissäkäyntejä

Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki sanoo, että kiireettömät lääkärissäkäynnit, erityisesti työterveyshuollossa, ovat vähentyneet parin viime viikon aikana paljon, kun ihmiset ovat noudattaneet hallituksen kehotuksia pysyä kotona.

– Juuri tällä hetkellä yksityisessä terveydenhuollossa on kapasiteettia. Nyt ollaan varautumisvaiheessa, mutta tämä on ohimenevä vaihe. Kohta paine kasvaa.

Asiakaskato on jo näkynyt. Yksityisellä terveyspuolella ainakin Terveystalo ja Mehiläinen ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Molemmat ovat ilmoittaneet, että ensisijaisesti työntekijöitä yritetään sijoittaa muihin tehtäviin, joita koronan eteneminen luultavasti vielä aiheuttaa, mutta myös lomautukset ovat mahdollisia.

Keskustele aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!

Hovioikeus piti ennallaan vuosien pituiset vankeustuomiot Oulun seksuaalirikosvyyhdistä

Rovaniemen hovioikeus on antanut kolme tuomiota liittyen toissa vuonna Oulussa paljastuneeseen seksuaalirikosvyyhtiin. Siinä kahdeksan miestä tuomittiin käräjäoikeudessa eri pituisiin vankeusrangaistuksiin yhteen alaikäiseen tyttöön kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Hovioikeus on antanut tuomionsa Rahmani Gheibalin, Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaieinin ja Abdo Ibrahim Ahmedin rikoksista.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi parikymppisenRahmani Gheibalinneljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Vuonna 1993 syntynyt Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiein tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä niin ikään neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio pysyi ennallaan hovioikeudessa.

Hovioikeus piti myös ennallaan vuonna 1985 syntyneen Abdo Ibrahim Ahmedin 4 vuoden 2 kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen. Tuomio tuli törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Kuvan lapsi ei ollut kuitenkaan sama kuin vyyhdin uhri.

Tuomiot liittyvät poikkeukselliseen rikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi vuoden 2018 kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana.

Vyyhdissä oli osallisena yhteensä kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä, joista seitsemän valitus eteni hovioikeuskäsittelyyn.

Lue myös:

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Syliin pääsee, muuten on vetäydytty pieniin ryhmiin – näin päiväkotien arki on muuttunut

Tästä on kyse
  • 16.3. hallitus linjasi, että koulut siirtyvät etäopetukseen 18.3. alkaen koronatilanteen takia
  • Päiväkodit päätettiin pitää auki, mutta hallitus esitti toiveen, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset pidettäisiin mahdollisuuksien mukaan kotona
  • Kysyimme kuudesta kaupungista, miten päiväkotien arki rullaa poikkeusoloissa
  • Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa ja Tampereella vain noin joka viides lapsi on nyt päivähoidossa. Rovaniemellä hoidossa on neljäsosa lapsista.

Tamperelaisen Kalevanharjun päiväkodin lapsiluku putosi rajusti pari viikkoa sitten, kun koronatilanteen takia suurin osa lapsista jäi kotiin. Nyt hoidossa oleville arki yritetään kuitenkin pitää mahdollisimman normaalina.

Lapsilta ei voi vaatia turvavälejä, sanoo päiväkodin apulaisesimies Päivi Kaunisto.

– Ihan samalla lailla sylitellään ja hellitellään. Se varmistetaan, että lapset, jotka ovat hoidossa, ovat terveitä, Kaunisto sanoo.

Lapset selvästi nauttivat hoitajien huomiosta ja rauhasta, sanoo Kalevanharjun päiväkodin apulaisesimies Päivi Kaunisto.Antti Eintola / Yle

Kysyimme kuudesta kaupungista, Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Rovaniemeltä, kuinka paljon vanhemmat ovat poikkeusaikana käyttäneet mahdollisuutta viedä lapsi hoitoon, ja miten päiväkotien arki on muuttunut korona-aikaan.

Helsingissä vähiten, Rovaniemellä eniten

Useimmissa kyselymme kaupungeissa päivähoidossa olevien lasten määrä asettuu noin 20 prosentin tuntumaan. Esimerkiksi Helsingissä päivähoidossa olevien lasten määrä on laskenut koko ajan.

– 18. maaliskuuta lapsia oli kaupungin päiväkodeissa noin 6400. Viime viikon alussa lapsia oli enää noin 5500 ja loppuviikosta noin 4500, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna-Kaisa Talvensaari vastaa Ylen kyselyyn.

Helsingissä on suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa noin 27 000 lasta, eli läsnäoloprosentti on laskenut jo 16 prosentin tuntumaan.

Rovaniemellä oli vielä viime viikolla yli 30 prosenttia lapsista hoidossa. Tällä viikolla määrä on pudonnut noin 25 prosenttiin.

– Lapissa on ehkä koettu, että tauti ei ole vielä niin lähellä. Nyt ihan selkeästi tietoisuus ja huoli ovat kasvaneet. Myös lomautusten vyöry matkailun pysähtyessä on alkanut, Rovaniemen varhaispalvelupäällikkö Tarja Kuoksa pohtii.

Jyväskylä sulkee 28 yksikköä

Tampereella noin viidennes lapsista on tällä hetkellä päivittäin päiväkotihoidossa. Luku on pysynyt samana siitä asti, kun poikkeusaika alkoi lähes kaksi viikkoa sitten. Suositus kotiin jäämisestä on mennyt hyvin perille, arvioi Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä.

– Uskon, että kaikki jotka pystyvät, pitävät lapsensa kotona. Palvelua käyttävillä on todellinen tarve, Järvelä sanoo.

Tampereella kaikki yksiköt on pidetty auki muutamaa pientä lukuunottamatta. Useimmissa muissa kaupungeissa on toimittu samoin.

Kaikki kaupungit ovat jo antaneet tai antamassa maksuvapautuksia kotihoitoon otetuista lapsista. "Maksut ovat tietenkin merkittävä osa kaupungin tuloja, mutta tällä hetkellä pitää pitää huolta, että perheet pystyvät selviytymään", sanoo Tampereen kaupungin Kristiina Järvelä.Antti Eintola / Yle

– Vain muutama filiaaliyksikkö on suljettu, koska lapsia ei juurikaan ollut. Pyrimme pitämään kaikki toimipisteet auki toistaiseksi, Turun palvelualuejohtaja Vesa Kulmala vastaa kyselyymme.

Jyväskylä on tähän asti pitänyt auki kaikki 60 yksikköään, mutta tästä päivästä alkaen se sulkee 28 päiväkotia ja esiopetusryhmää. Sulkeutuvien yksiköiden lapset ja henkilökunta ohjataan avoinna oleviin yksiköihin. Tartuntoja yritetään välttää monilla tavoin.

– Päiväkodeissa toimitaan maksimissaan kymmenen hengen porukoissa. Lasten kanssa liikutaan paljon luonnossa. Ruokailutilanteet porrastetaan niin, että ruokasaleissa ruokailee mahdollisimman vähän lapsia yhtä aikaa ja ainakin sijoittaudutaan eri puolille salia, kuvailee arkea Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist.

Poikkeustilanne luo uutta

Poikkeustilanne on vaatinut henkilökunnalta luovuutta. On pitänyt keksiä, miten pienien lapsiryhmien kanssa toimitaan, ja miten varhaiskasvatuksen tekeminen on saatu siirrettyä niille, jotka ovat kotona.

– Kotona oleviin lapsiin on pidetty yhteyttä vanhempien toivomalla tavalla. Heidät on myös huomioitu lähettämällä lapsille mukavia tehtäväpaketteja ja puuhavinkkejä, sekä varhaiskasvatusikäisille että esiopetuksessa oleville lapsille, Jyväskylän Tarja Ahlqvist kertoo.

Turussa on mahdollistettu päivittäiset etätuokiot kotona oleville lapsille. Oulussakin lasten hyvinvoinnista kannetaan huolta myös silloin, kun lapset ovat kotona.

– Lapsille on lähetetty muun muassa kotitekemistä, sanoo Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen ja kiittää vanhempien joustavuutta ja luovuutta.

Päiväkodeissa lapsia hoidetaan pitkälti pienryhmissä. Ryhmien yhdistelyä yritetään välttää.

Kalevanharjun päiväkodissa on huomattu, että lapset nauttivat väljemmistä oloista ja aikuisten huomiosta. Entä kaipaavatko lapset seuraa, kun päikkykavereita on nyt vähän?

– Ainakin yksi kaveri pitää olla. Mutta olemme huomanneet, että lapset myös nauttivat huomiosta ja määrätystä rauhastakin. Ehdimme tosi yksilöllisesti huomioimaan heitä, Päivi Kaunisto sanoo.

Lue myös:

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Koulunkäynninohjaajat lomautettiin Oulussa – sen takia yhdeksänhenkisen erityisperheen arki muuttui hallitsemattomaksi kaaokseksi

Kun Suomi siirtyi koronapandemian aikaiseen etäopetukseen, Oulun kaupunki päätti pikavauhtia lomauttaa erityislasten koulukäynninohjaajat.

Näin eivät ole kaikki kunnat tehneet. Joissain kunnissa on onnistuttu tarjoamaan erityisopetusta ja tukea oppimisvaikeuksiin oppilaille lähes normaalisti etäyhteyksistä huolimatta.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen oululaisesta Tiernan koulusta pitää kaupungin toimintaa yllättäen tehtynä paniikkiratkaisuna.

– Meillä Oulussa lomautettiin saman tien kaikki, jotka eivät ole lähiopetuksessa. Se oli valtavan iso yllätys, oikeastaan järkytys, sanoo Hiltunen.

Erityislapselle koulunkäynninohjaaja on usein paljon tärkeämpi aikuinen kuin opettaja. Kun tämä luottoaikuinen viedään pois etäopetukseen siirryttäessä, ollaan Hiltusen mukaan pulassa.

Valtioneuvosto toivoo, etteivät kunnat lomauttaisi

Valtioneuvosto on esittänyt toiveen, että kunnat eivät tässä tilanteessa lomauttaisi henkilöstöä (Kuntalehti).

Suomen isoista kaupungeista ainakin Helsinki ja Espoo ovat ilmoittaneet, että ne pyrkivät välttämättään henkilöstönsä lomautukset. Myöskään Turussa ei ole lomautettu koulunkäynnonohjaajia.

Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kunta, joka alkoi nopeasti lomauttamaan henkilöstöään. Samassa veneessä on esimerkiksi Salo.

Mitään keskustelua ei käyty

Esimerkiksi Oulun Tiernan koulun Kajaanintullin yksikköön ei jäänyt yhtään ohjaajaa. Opettajien kanssa ei käyty minkäänlaista keskustelua siitä, tarvitaanko ohjaajien apua vai ei.

Seuraavalla viikolla joitakin pikapäätöksellä lomautettuja ja kotiin lähetettyjä koulunkäynninohjaajia kutsuttiin kuitenkin takaisin töihin.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilöstöpäällikkö Tuomas Halonen luonnehtii silti alkuperäistä ratkaisua harkituksi ja valtioneuvoston linjausten mukaiseksi.

– Kun valtioneuvoston linjausten mukaisesti muun muassa kouluilla on siirrytty etäopetukseen, koulunkäynninohjaajien työ on estynyt ja keskeytynyt normaaliin nähden. Nyt on toimeenpantu tätä työsopimuslain mukaisuutta, sanoo Halonen.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen ja koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen yllättyivät Oulun kaupungin innokkuudesta lomauttaa ohjaajat etätöihin siirtyneiltä oppilailta.Paulus Markkula / Yle

Yksi viime viikolla lomautuslapun käteensä saaneista ja tällä viikolla takaisin töihin kutsutuista on Tiernan koulun Kajaanintullin yksikön koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen.

– Ehkä päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, miksi koulunkäynninohjaajia on. Tuttu ohjaaja on tosi tärkeä monelle lapselle. Mehän pyöritämme sen lapsen arkea ja opettajan tehtävä on opettaa, sanoo Virkkunen.

Lomautuksen jälkeen hän on kartoittanut, mitä oppilaiden perheille kuuluu.

– Etäyhteistyössä on tehty tehtäviä, joita ei ole kotona ollut mahdollista tehdä kun paketti levisi, sanoo Virkkunen.

Yhdeksänhenkisen erityisperheen hallitsematon kaaos

Yhdeksän hengen erityisperhettä Oulun kiireellä toimeenpanemat lomautukset koskivat erityisen rankasti.

Petri Kerman ja Susanna Holmqvist ovat enemmän kuin täystyöllistettyjä kuuden koulua käyvän erityislapsen kanssa ja yhden vielä diagnoosia odottavan päiväkoti-ikäisen kanssa.

Lisäksi Kermanilla on itsellään ADHD-diagnoosi ja Holmqvistilla ADD-diagnoosi.

Holmqvist kuvailee perheen tilanteen muuttuneen hallitusta kaaoksesta hallitsemattomaksi kaaokseksi.

Seitsemän erityislapsen äiti ja äitipuoli Susanna Holmqvist auttaa lapsia vuorotellen heidän koulutehtävissään.Paulus Markkula / Yle

Viiden pojan isä Petri Kerman ihmettelee sitä, että koulunkäynninavustajat vietiin pois tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat heitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Meillä ei ole niitä työkaluja, mitä avustajilla on toimia heidän kanssaan kouluympäristössä ja koulutehtävissä, sanoo Kerman.

Kahden pojan äidin Susanna Holmqvistin mielestä kaupungin päätös on käsittämätön.

– Monen lapsen kohdalla koulunkäyntiavustaja on se, jonka avulla lapsi ylipäätään saadaan kouluun, sanoo Holmqvist.

Kermanin mukaan avustaja saa opettajan laatiman opettamissuunnitelman toimimaan erityislapsilla käytännössä.

Koulunkäyntiavustajien poissaolo on jo näkynyt selvästi lasten käytöksessä. Välillä ovat kynät lennelleet pitkin seiniä.

– Ymmärrän, että tällaisessa tiukassa tilanteessa pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta pitäisi tarkemmin punnita ratkaisujen hyödyt ja haitat, sanoo Kerman.

Tällä hän viittaa kasvaviin lastensuojelun ja syrjäytymisen kustannuksiin, joita tällaisista päätöksistä voi seurata.

Ongelma koskee myös muita kuin erityiskouluja

Myös oululainen erityislapsen äiti Niina Yletyinen järkyttyi päätöksestä. Hänen poikansa henkilökemia toimii hyvin nimenomaan koulunkäynninohjaajan kanssa.

– Avustaja on se jonka vuoksi pojan saa kouluun. Jos hän ei ole siellä, poika kieltäytyy koulusta täysin. Joku tässä kyseisessä henkilössä herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Yletyistä huolettaa myös erityislasten koulunkäynti opettajien sairauslomien aikana.

Erityislapset eivät helpolla hyväksy uusia tuntemattomia sijaisia. Etänä opiskelussa uusi sosiaalinen kontakti on vielä vaikeampaa luoda. Saattaa olla, että lapsella ei ole minkäänlaista motivaatiota tehdä koulutyötä oudon aikuisen kanssa.

Etätyö on useimmille erityislapsille ongelmallista jo sinänsä. Tutun ja turvallisen aikuisen koulunkäynninohjaajan katoaminen siinä tilanteessa on vaikea asia.Paulus Markkula / Yle

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen kertoo erityisen tuen lapsen koulunkäynnin edellyttävän useimmiten yksilöllistä ohjausta. Jokaisen tehtävän alussa täytyy olla aikuinen joka auttaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään erityiskoulujen oppilaista. Koulunkäynninohjaajat ovat monille tavallisten koulujen oppilaillekin erityisen tärkeitä nyt kun ollaan etäopetuksessa.

– Meillä on paljon tukea tarvitsevia lapsia, eikä varmasti tule onnistumaan, että heidän koulunkäyntinsä on pelkästään opettajan varassa, sanoo Hiltunen.

Henkilöstöpäällikkö Halonen lupaa, että Oulun kaupunki selvittää jälkikäteen lomautusten mielekkyyttä myös tavallisissa kouluissa.

– Tällä hetkellä kartoitetaan vielä onko tarvetta keskeyttää keskeytyksiä siltä osin, että koulunkäynninohjaajia siirretään tukemaan etäopetusta myöskin normaalien koulujen toimintoihin, sanoo Halonen.

Keskustele aiheesta 30.3. kello 23:een asti!

Lue myös: Ylivilkkaille lapsille etäkoulusta voi olla myös hyötyä, huomasi kahta lastaan kotona opettava Miira Väänänen – hälinä ja koronapelot vähenivät

Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Monissa kunnissa ja kaupungeissa on viime viikolla mietitty, miten myös etäopetuksessa oleville lapsille voitaisiin tarjota lounas koulun puolesta.

Heinolassa noutolounasta ryhdyttiin jakamaan torstaina. Lähes 80 lasta saapui hakemaan lounasta Kailas-talon noutopisteeltä. Yhteensä joka viides heinolalaislapsi ilmoittautui hakemaan noutolounasta.

– Kyllähän tämä kertoo siitä, että perheet ovat kovilla. Taloudellisesti ollaan tiukilla. Ei ole totuttu siihen, että kotona saattaa olla viisi peruskouluikäistä lasta odottamassa ruokaa keskellä päivää, sanoo Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja.

Espoo aloittaa maanantaina eväspussien tarjoamisen kotona olevilla oppilaille ja lukion opiskelijoille. Janakkalan kunta taas tarjoaa maanantaista alkaen perheille paketit, joka sisältää ruoka-aineet kotona valmistettaviin tai lämmitettäviin aterioihin pariksi viikoksi kerrallaan.

Koululaisille ohjeistettiin tarkasti, ettei liian lähelle koulukavereita saa mennä lounasjonossakaan. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolasta mukaan saa maidon, leivän ja pääruoan, joka lämmitetään itse kotona.

– Suomalaisen yhteiskunnan yksi arvopohja on, että meillä on ilmainen kouluruoka. Uskon, että yksi huoli oli, miten nämä lapset siellä kotona ruoan saavat ja miten se järjestetään, sanoo Hepo-oja.

Huolena turvavälit

Myös Nokia tarjoaa noutoruokaa koululaisille. Tampereella eväspakettien jakamista on pohdittu, mutta ajatuksesta luovuttiin, sillä koululaisten lähikontakteja ei haluta tällä tavoin lisätä.

Asiaa on mietitty myös Heinolassa. Kun lapset tapaavat toisensa jonossa, houkutus leikkeihin ja kontaktiin saattaa olla kova.

– Meillä on jokaisessa pisteessä henkilökuntaa muistuttamassa turvaväleistä ja katsomassa, että se toimii. Tämä on kriittisin paikka: muodostuuko jonoja, pidetäänkö turvaväli, jäädäänkö leikkimään, arvioi Hepo-oja.

Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja yllättyi noutolounaan suosiosta. Juha-Petri Koponen / Yle

Heinolan Kailaan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Iiris Rainio pitää hienona, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus hakea maksuton lounas.

– On tärkeää lapselle saada ainakin yksi lämmin ruoka päivässä. Olen sydän sykkyrällä miettinyt, miten perheissä on pärjätty. Monessa perheessä on hengähdetty helpotuksesta kun tietää, että saa ainakin sen yhden ruuan, sanoo koulunkäyntiavustajana työskentelevä Rainio.

Heinolassa lounasta jaetaan Hepo-ojan mukaan niin kauan kuin poikkeusolot kouluissa jatkuvat, pisimmillään toukokuun loppuun saakka.

Heinolassa mukaan saa kotona lämmitettävän pääruan, leivän ja levitteen sekä maidon. Juha-Petri Koponen / Yle Ruuanlaitto, työt ja koulutyöt vievät vanhempien ajan

Kolmen lapsen äiti Heli Hallikainen Lahdesta kertoo, että lasten lounaat ovat näkyneet myös kukkarossa. Ruuanlaittoon ja koulutöihin on mennyt oma aikansa perheen muuttuneessa arjessa. Myös Lahden kaupunki alkaa jakaa kylmäruokapakkauksia maanantaista lähtien. Lähes kolmasosa, yli 3 000 Lahden peruskoululaisista on ilmoittanut hakevansa kouluruokapaketin.

– Helpottaa varmasti haasteellista arkea. Melko paljon vie aikaa koulutytöt, ja ruuanlaittoon menee myös oma aikansa. Olisi kiva, kun ehtisi kotona muutakin kuin koulujuttuja ja kokkailua.

Monessa kunnassa kouluruokailu tarjotaan lähiopetuksessa oleville, mutta koululle voi tulla kotoa syömään. Esimerkiksi Helsingissä verkko-opetuksessa oleva oppilas pääsee lounaalle ilmoittautumalla etukäteen. Turussa lounaan saa myös ottaa mukaan, mutta koululle pitää ilmoittautua.

Kirjavaan käytäntöön on syynä on ministeriön ohjeistus, jonka mukaan kunnan täytyy järjestää ruokailu mahdollisuuksien mukaan.

Toisaalta tilanne on monissa kunnissa vielä epäselvä. Esimerkiksi Mikkeli, Oulu, Vaasa ja Seinäjoki selvittävät yhä, miten ruokaa voitaisiin tarjoilla myös etäopetuksessa oleville koululaisille.

Pankit huolissaan: tuleeko alkuviikosta ryntäys yli seitsemänkymppisistä?

Moni pankki pyytää etenkin riskiryhmiin kuuluvia asiakkaitaan harkitsemaan vaihtoehtoja konttorissa asioimiseen, jotta riski koronaviruksen leviämiseen pienenisi.

Yleensä kuun vaihtuessa monet asiakkaat saavat eläkemaksunsa ja suuntaavat konttoreihin maksamaan laskuja tai nostamaan käteistä.

Muiden muassa edellä mainitut asioinnit hoituvat ilman konttorissa käyntiäkin, pankeista muistutetaan.

– Jos asiakkaalla on itsepalveluvälineitä ja -kanavia, niin vetoamme käyttämään niitä mieluummin kuin tulemaan konttorille, Oulun OP:n pankinjohtaja Jari Anttila kehottaa.

Eri kanavilla Anttila viittaa mobiili-, verkko-, suoraveloituspalveluihin, mutta myös maksukuoriin. Maksukuoressa lasku pistetään postin kirjelaatikkoon, jolloin pankki hoitaa maksun asiakkaan puolesta.

Suojalaseja, jonojen välttämistä ja vartijoita

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, yhtiö on varautunut siihen, että ensi viikolla voi olla ruuhkaa.

– Esimerkiksi käteispalvelupisteillä hallitsemme asiakasmäärää niin, että päästämme asiakkaan yksi kerrallaan palvelutiskille. Näin vältetään yhtäaikainen jonottaminen konttorin sisätiloissa.

Asiakaspisteille on myös tulossa tulevalla viikolla pisaratartuntaa ehkäisevät suojalasit, Koskela kertoo.

Osa pankeista on hankkinut myös vartijoita. Kainuun OP:n toimitusjohtaja Teuvo Perätalo kertoo, että tulevalla viikolla esimerkiksi Kajaanin toimipisteessä vartijat huolehtivat, että konttorissa asioi kerrallaan alle kymmenen ihmistä.

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, että koronatilanne on tosin jo nyt muuttanut asiakaskäyttäytymistä.

– Iäkkäät ihmiset ovat löytäneet aikaisempaa enemmän digitaalisia asiointitapoja.

Voit keskustella aiheesta 30.3. kello 23:een saakka!

Työväentalo palaa Oulussa – alueen asukkaita varoitetaan savusta

Noin tuhannen neliön kokoinen työväentalo palaa parhaillaan Oulun Martinniemessä. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Pelastuslaitos varoittaa alueen asukkaita tulipalon levittämästä savusta.

Oulu-Koillismaan pelatuslaitokselta kerrotaan Ylelle, että kaksi työväentalon läheisyydessä olevaa omakotitaloa on evakuoitu asukkaista.

Palon syttymissyy ei ole tiedossa. Sammutustyöt jatkuvat aamuun. Puisen rakennuksen uskotaan tuhoutuvan palossa täysin.

Helena Salo on kärsinyt selkäkivuista 13-vuotiaasta asti – nyt hän on toipunut ja toivoo tarinansa auttavan muita pitkittyneestä kivusta kärsiviä

Helena Salo pudottautuu käsiensä varaan ja ponnistaa jalat seinälle. Salo toistaa liikkeen kuvaajan toiveesta monta kertaa. Kuvaaja huolestuttaa, että Salon selkään alkaa sattua. “Pystytkö vielä kerran?”

25-vuotiasta Saloa naurattaa.

Hän antoi muutama vuosi sitten kasvot selkäkivulle. Pahimmillaan pelkkä suun avaaminen lähetti sähköiskumaisen kivun koko kehon läpi.

Nyt hän haluaa olla kasvot toipumiselle.

Pitkittyneestä kivusta (Lääkärilehti) huolimatta hän voi elää normaalia elämää ja harrastaa liikuntaa, jopa rakastamaansa brasilialaista jujutsua. Hän uskoo, että sama voisi olla mahdollista monelle muullekin kohtalotoverilleen.

– Se vaatii ihan valtavaa työntekoa pitkään. Sen lisäksi tähtien on oltava oikeilla paikoillaan: sain apua, osasin ottaa sitä vastaan ja sain omilta läheisiltäni valtavasti tukea, kertoo Salo.

Helena Salon mielestä on tärkeää, että joku ottaa vastuun pitkittyneestä kivusta kärsivän hoidosta. Silloin myös potilas tietää, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä.Petri Aaltonen / Yle

Salon kohdalla kysymys ei ole siitä, että kivun syy olisi selvinnyt, hän olisi saanut jotain uutta lääkettä tai että kipu olisi loppunut.

Salo on oppinut ymmärtämään ja hallitsemaan kipua.

Hallinta perustuu kipuun tottuneiden aivojen toiminnan muokkaamiseen. Samaan tapaan kuin lihaksia kasvatetaan painojen nostelulla, aivoja opetetaan päästämään irti kivusta. Kuntoutus perustuu biopsykososiaaliseen menetelmään, (Physical Therapy) jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon keho, tunteet, ajatukset ja sosiaaliset suhteet.

Kipu vaatii todistelua

Helsingissä asuva Helena Salo muistaa edelleen hetken, jolloin hänen selkäkipunsa alkoi. Hän oli 13-vuotias, eikä hän yhtäkkiä päässytkään olohuoneen nojatuolista ylös ilman apua.

Kovasta kivusta huolimatta Saloa ei viety lääkäriin, eikä hän olisi sinne edes halunnut. Hän jatkoi tukivyön ja kipulääkkeiden avulla koulussa ja harrastuksissa. Joinakin päivinä oli pakko jäädä kotiin.

Vanhemmat käyttivät tytärtään naprapaatilla, joka neuvoi venyttelemään takareisiä ja vahvistamaan vatsalihaksia. Salo teki harjoituksia tunnollisesti. Hän venyi lopulta spagaatiin, mutta kivut eivät loppuneet.

Professori Jaro Karppisen mielestä kivusta kärsivien hoitoa ei paranna se, että palkataan tuhat lääkäriä lisää. Hänen mielestään tekeviä käsiä on riittävästi, mutta niiden työ pitäisi järjestää uudelleen.Petri Aaltonen / Yle

– Kipuani vähäteltiin aina. Esimerkiksi jotkut vanhemmat sukulaiset sanoivat, että koska olen lapsi, en tiedä kivusta mitään. Lopetin kivusta puhumisen vuosiksi, kertoo Salo.

Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppinen ei pidä Salon tilannetta mitenkään harvinaisena: edes lääkärit eivät aina osaa suhtautua potilaan pitkittyneeseen kipuun vakavasti. Moni potilas kokee, että hänen pitää todistella kipuaan, sillä kivun selittäminen saati ymmärtäminen ei ole helppoa.

Salo haki itse ensimmäisen kerran apua kipuun vasta täysi-ikäisenä. Hän oli aloittanut brasilialaisen jujutsun ja treenikaverit näkivät, miten kipeä Salo välillä oli.

Kivun syy selviää vain harvoin

Salo meni lääkäriin ja selkä magneettikuvattiin.

Jälkikäteen hän on ymmärtänyt, että syyn etsiminen vain pahensi kipua, koska asiantuntijoilta sai ristiriitaisia ja jopa pelottavilta kuulostavia diagnooseja.

Kun Helena Salo opiskeli fysioterapeutiksi, hänen opintojaan sanottiin turhiksi, koska hänen ei uskottu voivan toimia ammatissa. Toisin kävi.Petri Aaltonen / Yle

Yksi ortopedi olisi halunnut luuduttaa nuoren naisen selkänikamia yhteen. Toisen mielestä selkäranka oli “kaunis ja luonnollinen”, eikä sitä kannattaisi missään tapauksessa leikata. Kolmas sanoi, että koska Salolla on ollut kipuja lapsesta saakka, hän tulisi kärsimään niistä loppuelämän.

Kivusta väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon tekevän fysioterapeutti Riikka Holopaisen mukaan pitkittyneelle kivulle on tyypillistä, että perinteistä diagnoosia ei voida tehdä. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksissa kivun syy löytyy vain harvoin.

Kuvantamislausunnoissa käytetään normaalissakin tilanteessa pahaenteisiltä kuulostavia termejä. Ne voivat Holopaisen mielestä lisätä pelkoa ja sitä kautta kipua.

– Kipu on kokemus, jonka taustalla on laaja kokonaisuus asioita unesta elämäntapoihin ja mielialasta uskomuksiin kivusta. Siksi monelle kipuun ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä kehittyy varsinainen noidankehä.

Riikka Holopaisen väitöstutkimuksessa on selvinnyt, että pitkittyneestä kivusta kärsivien hoitopolut herkästi katkeavat ja ihminen kokee jäävänsä yksin.Petri Aaltonen / Yle

Holopaisella on itselläänkin kokemusta kivusta. Lapsena aloitettu ratsastusharrastus vei hänet Saksaan, josta tuliaisena tulivat vuosia jatkuneet selkäsäryt. Koska apua ei tuntunut löytyvän mistään, Holopainen hakeutui fysioterapiaopintoihin. Kun hän oppi itse havainnoimaan ja hallitsemaan omaa kipuaan, hän pystyi auttamaan myös muita.

Tarve tulla kuulluksi

Liikunta on ollut Salolle aina tärkeää, selkäkivusta huolimatta. Aikuisena hän innostui brasilialaisesta jujutsusta ja sai EM-mitalin valkoisessa vyössä.

Harjoitteluun tuli välillä pitkiä taukoja, kun aivastamistakin varten oli parempi istuutua, ettei kipu löisi jalkoja alta.

Välillä hänen oli pakko hakea apua kipuihin. Yleensä hän koki ensin tulleensa pallotelluksi asiantuntijoiden välillä. Sitten hoito loppui kuin seinään.

– Joskus kipu ensin helpotti, mutta sitten taas paheni tai vaihtoi paikkaa. Jos siinä vaiheessa ei ollut ketään, johon ottaa yhteyttä, koko prosessin joutui aloittamaan alusta. Siinä ei ole mitään järkeä.

Jaro Karppinen pitää Salon kokemusta valitettavan tavallisena. Pitkittyneestä kivusta kärsiviä voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin, koska kivusta on saatu viime vuosina paljon lisää tietoa. (The Lancet)

Helena Salolle kävi niin kuin monelle selkäkipuiselle: liikkuessa selkään sattui, vaikka mikään ei ollut rikki.Petri Aaltonen / Yle

Karppisen mielestä kivun hoidon suurin ongelma liittyy hoidon seurantaan – useinkaan sitä ei ole.

– Ihmiset jätetään heitteille. Jokaisella pitäisi olla taho, johon ottaa yhteyttä, jos tilanne ei helpota tai pahenee. Se on ihan perustavaa laatua oleva oikeus ihmiselle, sanoo Karppinen.

Salon kannalta ratkaisevaa oli päättää hakea apua fysioterapiasta vielä kerran. Hän otti yhteyttä Riikka Holopaiseen, jonka tiesi tekevän kipututkimusta.

Ensimmäisellä vastaanotolla Holopainen halusi käydä läpi Salon koko kiputarinan. Salosta oli ihmeellistä tulla kuulluksi.

Myös Karppisen mielestä kroonisesta kivusta kärsivä tarvitsee aivan ensimmäisenä aikaa.

– Viidentoista minuutin vastaanottoaika uudelle lääkärille on kipeälle ihmiselle yhtä tyhjän kanssa: kohtaaminen, luottamuksen syntyminen ja tarinaan perehtyminen vaativat aikaa.

Et voi mennä rikki

Holopaisen hoidossa Salon magneettikuvat tutki vielä yksi lääkäri. Diagnoosi oli sama kuin niin monen muunkin selkäkipuisen: vaikka liikkuessa sattuu, mitään ei ole rikki.

– Minulle itselleni oli todella tärkeää kuulla, että kivun taustalla ei ole mitään vakavaa syytä. Oli helpottavaa, ettei enää ollut mitään syytä välttää jujutsutreenejä.

Sen jälkeen hän myös lakkasi tavoittelemasta selitystä kivulleen. Holopainen joutui silti vielä monta kertaa vakuuttelemaan, että vaikka syy olisikin tiedossa, se ei vaikuttaisi millään tavalla harjoitteluun. Salo ei saisi selkäänsä liikkumalla rikki.

Salo treenaa säännöllisesti kuntosalilla.Petri Aaltonen / Yle

Jatkuva kivun syyn tai parannuskeinojen etsintä johtaa yleensä väistämättä turhautumiseen. Karppisen mielestä sekään ei ole hyvä, että ihminen alkaa vältellä asioita. Esimerkiksi selkäranka on rakenteena hyvin vahva, eikä selkä kulu arjen kuormituksesta tai kumartelusta – pikemminkin vahvistuu.

Salokin ymmärsi, että vain hän itse voi kuntouttaa itseään.

Hän alkoi Holopaisen ohjeiden avulla tutustua kipuunsa ja opetella havainnoimaan sitä. Mistä se tulee? Mikä sitä pahentaa? Helpottaako se, jos odottaa vähän?

Hermoston huijaamista

Kun Salo alkoi päästä kivustaan perille, hän aloitti fyysiset harjoitteet. Niiden avulla hän alkoi muokata kipuun tottuneiden aivojensa toimintaa. Esimerkiksi selän pyöristäminen aiheutti Salolle hirveää hermokipua koko kehoon.

– Riikka otti selkäni ihosta kiinni ja veti nahasta kevyesti, kun pyöristin selkää. Pääsin liikkeessä paljon pidemmälle ilman kipua kuin ennen. Aloin ymmärtää, että uudenlaisten ärsykkeiden avulla voin huijata hermostoani.

Salo opetteli myös kehon ja mielen välisen yhteyden ymmärtämistä, koska kivusta kärsivä usein valmistelee omalla toiminnallaan kivun syntymistä. Salo esimerkiksi pidätti hengitystä laittaessaan kenkiä jalkaan, koska hän tiesi liikkeen sattuvan selkään.

Ennen kuin Salo oppi hallitsemaan kipuaan, kenkien jalkaan laittaminen sattui ja se pilasi helposti koko päivän. Petri Aaltonen / Yle

Salo alkoi ymmärtää, että siinä tilanteessa kipu on aaltomaista ja hän voi helpottaa sitä pysähtymällä hetkeksi ja hengittämällä rauhallisesti.

Holopaisen mielestä oleellista on löytää heti alussa pieniä, onnistumisen kokemuksia.

– Sillä tavalla kivusta kärsivä voi kokea voivansa vaikuttaa omaan tilanteeseensa - niin sanotun minäpystyvyyden kasvattamisen tiedetään olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä toipumisessa. Se kannustaa jatkamaan harjoituksia.

Myös Karppinen kehottaa etsimään itselle sopivia keinoja. Jollekin voi toimia musiikin kuuntelu, toiselle metsässä kävely.

– Alkuun pääsemiseen tarvitaan usein apua, sillä emme itse huomaa omia, tavoiksi muodostuneita toimintamallejamme.

Salo tarvitsi usein Holopaista selittämään asioita ja tsemppaamaan eteenpäin. Yksi tiukka paikka oli, kun hän viimein uskaltautui palaamaan tatamille.

– Se oli ihan mahtavaa! Kipu pysyi aisoissa salilla, mutta sen jälkeen alkoi kahden kuukauden kovan kivun jakso. Ilman Riikan tukea ja jo opittuja asioita homma olisi jäänyt kesken.

Takapakki oli myös opettavainen: Salo ymmärsi, että kohti toipumista kuljetaan hyvin pienin askelin.

Kipu ei enää hallitse

Kipu on ihmisen suojamekanismi, ilman sitä koko ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon. Siksi kivusta ei voi kokonaan päästä eroon.

Asiantuntijoiden mielestä oleellisinta on, että terveydenhuollossa tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa ihmiset, joilla on riski kivun pitkittymiselle. Tunnistamiseen on jo olemassa hyvä apuvälineitä, kuten kyselyitä, joilla kartoitetaan kivun pitkittymisen riskitekijöitä. Sen jälkeen on huolehdittava, ettei kukaan putoa rattaiden väliin.

Hyvinvointi kiinnostaa Helena Saloa. Fysioterapeutin opintoihin vaikutti myös se, että hän ihmetteli, miksi kukaan ei osaa auttaa kipeää ihmistä.Petri Aaltonen / Yle

Siinä tehtävässä apua toivotaan saatavan maaliskuun lopulla ilmestyneestä Ammattilaisen kipukirjasta, joka valottaa kivun kokonaisvaltaisuutta (CMRO Current Medical Research and Opinion) ja antaa runsaasti huomiota potilaiden näkökulmille. Holopainen on mukana kirjan moniammatillisessa asiantuntijajoukossa.

Jos kipu on kestänyt vuosia, siitä on asiantuntijoiden mukaan todella vaikeaa päästä eroon. Sen sijaan voi elää hyvää elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita – kivusta huolimatta.

Juuri niin kävi Helena Salolle. Hänen elämäänsä kipu ei enää hallitse.

– Minulla on sen verran kipuja, mitä normaalistikin ihmisellä on. Tietenkin minulla on alttius selkäkipuun, mutta tällä hetkellä pärjään sen kanssa.

Salo opiskeli kivuliaina vuosinaan ensin hierojaksi, sitten fysioterapeutiksi. Nyt hän voi taas suunnitella elämäänsä eteenpäin.

Ensimmäinen ihminen kuollut koronavirukseen Pohjois-Pohjanmaalla – 18 altistui tartunnalle

Pohjois-Pohjanmaalla on kuollut ensimmäinen ihminen koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin.

Iäkäs henkilö on menehtynyt koronavirukseen perjantaina 27.3.2020 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Menehtynyt kuului vaikean perussairautensa takia riskiryhmään.

Perjantai-iltana Oulun seudun yhteispäivystyksessä 15 OYS:n työntekijää ja kolme ensihoitajaa altistuivat hoitotilanteessa koronavirukselle. Epäily koronainfektiosta on heräsi hoidon aikana.

Kaikki altistuneet ovat saaneet tiedon ja ovat oireettomina karanteenissa. Muut yhteispäivystyksen potilaat eivät olleet samassa tilassa eivätkä saaneet altistusta. Henkilökunnan suojausta laajennetaan uusiin potilasryhmiin.

Yksityisyyden suojaamiseksi hoidossa olevista ja menehtyneestä potilaasta ei anneta lisätietoja.

Koronavirukseen on kuollut Suomessa nyt yhteensä kahdeksan henkilöä.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Thaimaasta saapuu lomalento Ouluun iltapäivällä – terveysviranomaiset tarkastavat matkustajat

Thaimaan Krabista saapuu Ouluun tänään iltapäivällä lento, jonka matkustajat otetaan Oulun terveysviranomaisten haltuun lentokentällä.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalon mukaankoneessa on tiettävästi runsaat 280 matkustajaa, jotka palaavat Thaimaan-lomamatkaltaan.

Mäkitalo kertoo, että viranomaiset tarkastavat matkustajien terveydentilan, antavat neuvontaa karanteeniin ja ohjaavat kuljetuksiin. Tarvittaessa matkustajille tarjotaan karanteenimajoitusta.

– Aluehallintovirasto on antanut kaupungille määräyksen osallistua lennon vastaanottamiseen, ja Oulun kaupunki haluaa hoitaa tehtävän vastuullisesti ja mahdollisemman hyvin ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kaupunki on ryhtynyt välittömästi tarvittaviin toimiin tehtävän hoitamiseksi, sanoo kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Lentokentälle ulkomailta saapuville on tiukat toimintaohjeet. Perjantaina linjattiin, että kaikkien Suomeen ulkomailta palaavien matkustajien tulee olla kaksi viikkoa karanteenissa ja karanteeni alkaa jo lentokentältä.

Juttua päivitetään.

Katso tästä uusimmat koronavirukseen liittyvät tiedot Pohjois-Pohjanmaalta

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi(siirryt toiseen palveluun).

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Kuusamossa pelättiin turistiryntäystä, mutta Uudenmaan eristäminen huojentaa – nyt ladut voidaan pitää auki paikallisia varten

Nyt näyttää siltä, että Kuusamossa voidaan pitää hiihtoladut kunnostettuina.

Mikäli alueelle alkaa tunkea massoittain ihmisiä Kuusamon ulkopuolelta, saatetaan latujen kunnossapito kuitenkin lopettaa. Tätäkin vaihtoehtoa on Kuusamossa pohdittu. Juuri nyt siihen ei nähdä kiireellistä tarvetta, etenkään, kun päätös Uudenmaan eristämisestä tuli.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittelija Pasi Rääpysjärvi kertoo saaneensa viime aikoina useita soittoja ja sähköposteja siitä, vieläkö ladut ovat auki. Rääpysjärven mukaan samanlaisia kyselyitä on tullut myös alueen mökkien isännöitsijöille. Tietoa siitä, mistä päin kyselijät ovat, ei ole.

Mahdollinen ongelma hyvin hoidetuissa laduissa olisi siinä, että hiihtomahdollisuudet houkuttelisivat paikalle turisteja. He taas voisivat sekä kuormittaa alueen terveydenhuoltoa että levittää koronavirusta.

Esimerkiksi Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri Hanna Raittinen muistutti viime viikolla Ylen jutussa, että Kuusamon lääkärimäärä on suunniteltu ensisijaisesti alueen normaaliväestölle ja sairaanhoito voi ylikuormittua helposti.

Pohjois-Suomessa hiihtokeskukset laitettiin viime viikonloppuna pikavauhtia kiinni, koska alkoi näyttää siltä, että ihmisiä olisi tulossa Lappiin massoittain viimeisinä aukiolopäivinä. Myös Kuusamon Ruka päätettiin sulkea, jotta Lapin matkailijavirrat eivät kääntyisi sinne.

Vaikka Uusimaa ollaan eristämässä muusta Suomesta, muistuttaa Rääpysjärvi, että on paljon muuta Suomea, josta Kuusamoon kyllä pääsee. Kuitenkaan Kuusamon ulkopuolelta hän ei nyt hiihtelijöitä alueelle toivo.

– Hallituskin on nyt ohjeistanut, että pysykää kotona. Ei ole tällä hetkellä suotavaa, että tänne tultaisiin vaikka edes Oulusta. Paikalliset ovat tervetulleita.

Joissakin kunnissa on päädytty rajaamaan myös ulkoilumahdollisuuksia. Esimerkiksi Keski-Suomessa Viitasaarella kaupunki sulki kuntoportaat, koska niissä on vaikea pitää tarvittavaa etäisyyttä vastaantulijoihin.

Turisti: "Johonkin on raja vedettävä"

Latuja Rukalla kunnostava Hannu Heikkalan on tyytyväinen hallituksen päätöksen sulkea raja. Hänen mukaansa laduilla ei ole ainakaan tähän mennessä ollut isoa ryysistä.

– Jonkun verran on voinut olla etelästä porukkaa, mutta rauhallista on ollut.

Yksi etelästä saapunut on Antti Jokinen. Hän tuli Tampereen lähettyviltä Vesilahdelta Rukalle viikko sitten hiihtelemään 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Huomenna Jokinen pakkaa tavaransa ja suuntaa takaisin kotiin. Hän kertoo, että mikäli hän olisi nyt kotonaan, ei hän enää lähtisi Kuusamoon

Jokinen pitää hyvänä, että Uusimaa on nyt päätetty eristää muusta Suomesta.

– On hyvä, ettei tänne tuoda tautia. Vähenevät asiakkaat ovat varmasti tappio paikalliselle yrittäjille, mutta johonkin on raja vedettävä.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Keskustele aiheesta 28.3. kello 23:een asti!

Juttua on korjattu 27.3. kello 17.12: Juttuun on täsmennetty, että Uuttamaata ei ole vielä eristetty vaan vasta päätetty eristää.

Hoitajaopiskelija menee harjoitteluun keskelle koronakriisiä – suuret sairaalat ovat jo alkaneet etsiä opiskelijoita ja eläkeläisiä töihin

Nokialainen Marjukka Ylioja aloittaa ensi viikolla sairaanhoitajaharjoittelun. Ylioja menee sisätautiosastolle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Ylioja on taustaltaan lähihoitaja ja opiskelee nyt sairaanhoitajaksi. Hän ehdotti itseään itse töihin, koska ajatteli, että kutsu voi tulla koronan takia. Ylioja koki velvollisuudeksi mennä töihin ja auttaa muita.

Hän tietää, että muutkin opiskelijakaverit ovat päässeet palkalliseen harjoitteluun.

– Haluaisin ajatella, että meistä on iso apu.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva Marjukka Ylioja menee ensi viikolla palkalliseen työharjoitteluun.Marjukka Ylioja Sairaalat varautuvat

Suuret sairaalat ovat tähän mennessä pärjänneet koronavirustilanteessa pääosin omalla henkilöstöllään. Nyt ne etsivät lisää hoitajia.

Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri varautuu palkkaamaan keväällä valmistuvat opiskelijat. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri varautuu kriisin pahenemiseen.

Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS rekrytoi tällä hetkellä lisää henkilökuntaa ottamalla muun muassa yhteyttä eläköityneisiin HUSin työntekijöihin. Haussa on hoitohenkilöstöä, joilla on kokemusta tehohoidosta, leikkaussalihoidosta tai infektiopotilaiden hoidosta. Näiden alojen osaajat voivat myös itse hakeutua töihin HUSiin lähettämällä sähköpostia.

HUS on myös kartoittamassa opintojensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia ja halukkuutta tulla töihin. Myös lääketieteen opiskelijoiden rekrytointia pohditaan.

HUS on jo alkanut kouluttaa omaa leikkaussalihenkilökuntaansa eri tehtäviin. Suunnitelmana on kouluttaa 150 hoitajaa ja lääkäriä kahden viikon kuluessa tehohoitoa tukeviin tehtäviin. Myös vuodeosastojen henkilökuntaa koulutetaan.

Suojautuminen tärkeää

Marjukka Yliojaa jännittää etukäteen, miten välttyä koronatartunnalta.

– Koulussa on opeteltu suojautumista ja käsien pesua, ne ovat ne tärkeimmät.

Sekin jännittää, miten paljon aikaa työntekijöillä on ohjata harjoittelijaa.

Marjukka Ylioja odottaa työharjoittelua. Marjukka Ylioja

Ylioja on jo rajoittanut ihmiskontaktinsa vähiin, eikä tapaa ystäviä. Kotona hän on pessyt ahkerasti käsiä ja siivonnut ovenkahvoja myöten.

Hän olisi valmis jatkamaan sairaalassa, mutta hoitajat viedään nyt käsistä.

– En voi olla kuin pari kuukautta, kesällä menen jo toiselle työnantajalle.

Henkilöstöä koulutetaan eri tehtäviin

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS ei ole vielä palkannut juuri koronan takia uusia työntekijöitä. Muuten uusia työntekijöitä on kyllä palkattu.

TAYS ajaa alas kiireetöntä toimintaa eli siirtää esimerkiksi leikkauksia tai käyntejä. Tämän kautta vapautuu henkilökuntaa hoitamaan koronaviruksen sairastuttamia potilaita.

TAYSin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöä on koulutettu koronapotilaiden hoitoa varten tarkkailuosastolle päivystykseen, vuodeosastolle ja teho-osastolle. Sairaanhoitopiiri voi hyödyntää myös sairaalan yhtiöiden henkilöstöä.

– Lisäksi tehdään kartoitusta yksityisten yritysten henkilöstöstä ja siitä, kuinka heidän osaajia voidaan saada avuksi, Ruoranen sanoo.

Myös eläkeläisten palkkaamista harkitaan

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole vielä juurikaan tehty uusia työsopimuksia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että ensisijaisesti sairaalassa toimitaan Tampereen tapaan vapautuvan oman henkilöstön turvin.

– On vaikea arvioida, riittääkö tämä. Riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon potilasruuhkaa voidaan ajallisesti levittää.

TYKS harkitsee sekä opiskelijoiden että eläkeläisten palkkaamista.

– Ensisijaisesti pyrimme sijoittamaan mahdolliset eläkeläiset muualle kuin etulinjaan.

Tällä hetkellä ei ole koottua tietoa ihmisistä, jotka voisi kutsua hoitoalan töihin tarvittaessa. Tämä vaikeuttaa keikkatöihin kutsumista.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Pirkanmaalla yksittäisiä eläkeläisiä palkataan todennäköisesti avuksi.

– Eläkeläisten saatavuuteen ei voi luottaa, koska ikääntyneet yli 70-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään. On mahdollista, että rajaus tekee työhöntulon vähemmän houkuttelevaksi myös alle 70-vuotiaiden keskuudessa. Ruoranen pohtii.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronasta

Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Pages